Onko akvaarionpito periytyvä harrastus?

[outi]

meillä oli aikanaa kotona 70-luvulla 500 litrainen allas joka oli täynnä mitä ihmeelisempiä kultakaloja, siihen aikaan ei tainnut olla kovin yleistä tuon kokoiset altaat.lisäksi isälläni oli oma miljoonakala allas.
muutettuamme aikanaan etelästä pohjois-suomeen allas jäi talon ostajalle ja uutta allasta ei kotiin tullut, paitsi omaan huoneeseeni joku 40 litrainen miljoonakaloille, nyt vaihtelevalla kokoonpanolla on tällä hetkellä vain yksi allas parhaillaan niitä on ollut 5 kpl.
lapsille ei akvaarioharrastus taida tulla periytyvänä 10 ja 17 vuotiaat ei ymmärrä harrastuksen päälle ollenkaan

[outi6683]

Meillä ei ole koskaan kellää sukulaisella ollut akvaariota, joten ei meillä ainakaan periydy.

Omista lapsista en tiedä kun ei vielä ole

[CatFish]

Meillä on ollut periytyvä. Isällä ja äidillä on ollut 300L ja joku 100L akvaario iät ja ajat mutta kun erosivat lähtivät akvaario.Isän kummallakin veljellä on ollut akvaario. Sedälläni oli 300L joka sitten tuli minulle ja nyt sekin on poissa muuton takia. Mutta viellä semmoisen 400L haluaisin mutta ei mahu. Mutta liiketilaan semmoisen voisi tehdä... Olisi asiakkailekkin iloa.

[maspe]

Ei ole periytynyt täälläkään suunnassa. Kummassakaan sukuhaarassa ei ole iso/esivanhemmilla ollut akvaarioita. Toivottavasti se tästä eteenpäin periytyy kohtuullisessa mittakaavassa.

[korudonna]

Ei totisesti ole periytynyt, ellei isän eläinrakkaus ja kiinnostus eläimiin ja luonnonilmiöihin sitten vaikuttanut tähän. Eikä periydy lapsillekaan, kun ei yleensä juuri kiinnosta, paitsi nyt marmoriravut tai sitten sellaiset erikoisemmat kalat, kuten norsukala.

[piperita]

Eipä meilläkään periydy. Sedällä on joskus ollut akvaario, mutta siitä on niin kauan, etten muista sellaista olleen - äiti tiesi kertoa. Meidän suvussa harrastavat enemmän noita koiria ja kissoja, mutta kun on erehtynyt yksiin allergisen miehen kanssa, ovat kalat ihan looginen ratkaisu. Eläimiä on pakko olla. Ilman on niin tylsää

[SuS]

Kaloihin kiinnostus on kyllä periytynyt vanhemmilta minulle, vaikkei varsinainen akvaarioharrastus. Isä on ammattikalastaja ja äiti joskus nuorempana suunnitellut akvaarion hankkimista vaikkei sitä koskaan toteuttanutkaan. Itse olen kalastanut ja pidän edelleen kalastamisesta vaikka akvaario seisookin tuossa nurkassa.

[korudonna]

Isän kanssa kalastettiin keväisin verkolla. Oli upeaa. Siinä tuli isotkin kalat tutuksi, kun niitä verkoista irrotteli. Nyt tavallinen särkikin olis akvaan melkonen vötkäle... Ongella kuljin paljon pikku likkana ja muutaman kerran kaverin kanssa veneellä, joskus viskoin virveliä. Sellaista taustaa kyllä löytyy tähän.

[Aqvaristi]

Äitini oli pitänyt joskus nakkisodan aikana akvaariota. Mutta sain kyllä tietää sen vasta sitten, kun olin ostanut akvaarioni. Mutta jos se "tunne" olikin jo veressä..

[_Sheila_]

Meilä ei periydy olin eka koko perheessä jolla on kaloja...

[ParratonMonni]

Mutta jos se "tunne" olikin jo veressä..

Heh, kalankutua veressä !

Mutta varmaan äitisi on aina pitänyt kaloista ja ollut kiinnostunut niistä, kyllä semmoiset jutut lapselle välittyy!

[mindy50]

Kyllä vain, isä hankki -89 65 litraisen akvaarion, jonka jälkeen osti 45 litraisen minun huoneeseeni ja nälkä kasvaa syödessä joten seuraavaksi tuli 128 litrainen. Sen jälkeen myin isoimman ja ostin 350 litrasen. Nyt taas käytössä on n.250 litranen.

[Sinfonia]

Periytyy Isällä on ollut akvaario jo pikkupojasta lähtien, ja sopimukuksia useiden akvaarioliikkeiden kanssa, kun erilaisia kaloja kerran kasvatteli... Pääsispä itsekin samalle tasolle

[L M]

Ei ole periytyvää ainakaan tässä suvussa. En tiedä, että kellään kaukaisellakaan sukulaisellani olisi akvaariota. Itse halusin akvaarion jo lapsena mutten sitä koskaan saanut. Vielä silloinkin kun olin muuttanut omilleni pois kotoa vanhempani yrittivät pistää vastaan parhaansa mukaan kun kerroin olevani hankkimassa akvaariota.

Mistä lienee tullut tämä innostus kun edes ystäväpiiristä ei akvaarioita löydy.

Niin ja mitä siihen tulee, että periytyykö tästä eteen päin, niin , EI PERIYDY! Meillä kun ei ole lapsia eikä niitä aiota hankkiakkaan. Hoivaviettimme kohdistuu puhtaasti eläinmaailman edustajiin .

[aquamarina]

Taitaa olla, tai oikeastaan meille tuli allas -80, äiti sitä hoiti silloin ja kun muutin kotoa pois, otin myös tämän altaan mukaan, oli silloin tyhjillään. Se harrastus kyllä periytyi meidän naapureillekin ja muutamalle sukulaiselle, silloin. Nyt on edelleen itsellä allas, tosin 3- vuotta vanha ja isompaa suunnittelen. Vielä kyllä ihmettelen sitä ensimmäistä allasta oli kuitenkin välissä vain pari vuotta tyhjillään ja mitään vuoto-ongelmia ei ollut, kun muutossa annettiin se naapurille niin se oli jo 18-vuotias, en tiedä onko enään toiminnassa (vai joko olis alkanut vuotaan, ei meillä mitään silikooneja vaihdeltu), kun me käytettiin sitä 16- vuotta.

[toivo]

Vanhempani eivät tietääkseni ole olleet akvaristejä, mutta isovanhempani olivat ja pappani veljen vaimokin oli akvaristi. Ensinmäisin akvaarioni ostin tuolta pappani veljen vaimolta. Ja veljeni kummit olivat akvaristejä, kunnes möivät altaansa minulle.

[sammari]

Mulle ainakin on ihan selkeästi periytynyt, kun en akvaarion hankinnasta ollut aluksi edes kovin innoissani silloin kun isä sitä alkoi mulle harrastukseksi tuputtaa. Olin 9 vuotias. Isä laittoi sanomalehteen ilmoituksen että ostetaan käytetty akvaario ja innostuin vasta kun sitten kierreltiin niitä kattelemassa. Isällä on tehnyt itselleen ekan akvan silloin "kittiaikaan", joskus 60-luvun alkupuolella. Mulla ei sitten montaa kuukautta mennyt kun jo ruinasin poikasallasta ja hommasta ei oo vieläkään hohto himmennyt vaikka kohta on 30 vuotta altaita siivoillut

[viivis]

Periytyy.

Meillä oli keittiössä akvaario penskana. Pieni se oli ja muistan, miten äiti tuskaili sen siivoamisen kanssa, oli vaikea pitää puhtaana.
Siksi kai olen aina halunnut Helmirihmakaloja ja monnisia
Niitä meillä uiskenteli kotona ja niitä pörrää omassakin akvaariossa.

[Tytti]

Toivottavasti periytyy. Omilla muksuilla (5 ja 6 vuotta) on nyt ensimmäinen oma akvaario ja siellä asukkaana taistelukala Elmeri. Muutenkin ovat kalojen hoidosta kiinnostuneita ja tunnistavat monta lajia. Heille tulee nämä akvaariogeenit kyllä molemmilta puolilta, Isäntäkin kun on oikein innokas akvaarionhoitaja.

Itse sain ekan akvaarioni 5 vuotiaana ja tietenkin siinä tarvittiin vanhempien panosta sen puhtaana pidossa ja kalojen ruokinnassa. Eli jonkun sortin akvaristeja hekin, vaikka ei ehkä niin kauhean harrastuneita.

[viken]

Meillä ei nyt suvussa kauheasti ole mutta löytyy pari yleisitikkin eläinten ystävää. Saa nähdä mitä yhdestä suvun pienstä tytöstä tulee. Jos vaikka kotiloista innostuisi kovin ainakin omppuja ja kaloja katseli meidän 140l akvaariosta.

[cosmo21]

Meillä ei ole koskaan kellää sukulaisella ollut akvaariota, joten ei meillä ainakaan periydy.

Omista lapsista en tiedä kun ei vielä ole

Sama homma täällä. Toivon, että sit ku lapsia saan, niin ne innostuis myös akvoista.

[akvaariokalat]

Meillä ei periydy. Olen ensimmäinen meidään suvussa joka harrastaa tätä harrastusta. Saa nähdä periytyykö lapsiin, jotka taas kuuluvat tulevaisuuden suunitelmiin.

[Viola]

Meillä on periytynyt takaperin. Poikani aloitti ensin ja sitten minä.

[Anna-Marjatta]

Meillä harrastuksen aloitti oma äiti ja veli. En tiedä tarkasti mistä äiti ja veljeni sai päähänsä akvaariota harrastaa vaikka talossa oli kissa ja ehkä koirakin. Sen tiedän että serkullani Minnalla oli (on vieläkin) akvaario joka oli toiminassa tädilläni. Sieltä veljeni ja äiti varmaakin sai innostuksen. Myöhemmin serkkuni haki altaansa omaan kotiinsa. Ota nyt selvää.

Itse innostuin harrastuksesta vasta omassa kodissani josta puuttui se "Akvaario"

[Hulina]

Taitaa periytyä.

Kummallakin vanhemmallani on joskus ollut akvaario. Taisi meillä silloinkin olla, kun olin vielä pieni kakara ("äiti, äiti, tule katsomaan! Niinu nappas kalan, kala hyppii pöydällä!") ja sitten myöhemmin ehkä 10-vuotiaana innostuin taas kaloista (kun äiti ei jaksanut enää niitä sammakonpoikasia, joita pyydystin ja laitoin 40-litraiseen, joka oli se äitini vanha akvaario).. Sain sitten käyttööni 100-litraisen, joka on tosiaan isäni lapsuudenajoilta ja yhä edelleen käytössä. ;> Eihän se akvaario miksikään mene, vaikka olisikin useamman kymmenen vuoden ikäinen. ^^