Voinko imeä refusta?

[saurama]

Pahaa pelkään, että meriallas olisi kohta pystytyksessä. Suurimmaksi syypäiksi voisin osoitella ainakin Silakkaa (henkilökohtainen yllytys), Mikaelia (kirjallinen yllytys) ja toki Siniriutan Kimiä. Sivuosiin voidaan asettaa montakin tälle palstalle kirjoittavaa tyyppiä.

Aihetta on toki plarattu aika paljon, mutta yksi mieltä painava asia on se, miten vesi pumpataan ala-altaasta takaisin pääpurkkiin. Mielessä on lähinnä Mikaelin oppaassa oleva ala-allas, joka on jaettu kolmeen osaan (onko sumppu muuten se osuus, johon vesi valuu ja jossa esim. vaahdotin nököttää?). Toisena olisi refugium ja sitten viimeisenä tila, jossa poistopumppu hurisee. Vaan voisiko poistopumppu imeä suoraan refugiumista vai onko parempi, että refusta vesi valuu ylivuodon kautta viimeiseen osioon? Lähinnä käytäntö tulee varmaan vastaan siinä, jos makrolevät päättävät ottaa mittaa pumpun imuaukosta ja ehkä impelleristäkin. Vai onko vielä jotain muita merkityksellisiä asioita. Imu olisi toki pitkän reikäputken tms. kautta eli ilman voimakasta pistemäistä imua.

Syynä mietteeseen on se, että "jos voin imeä suoraan refusta" niin poistopumppu voisi olla kuivilla eli sen tuottama lämpö ei johtuisi veteen. Toisaalta myöskään veden haihtuessa vähän pinta ei laskisi paljoa refussa eli pumppu ei hörppäisi vuorokauden jälkeen ilmaa ilman makeavesitasausta. Jos pumppu on omassa pikkutilassaan riittää muutamankin litran haihtuminen tiputtamaan pintaa liikaa... Ainakin kun mielelläni maksimoisin refugiumin pinta-alan eli eka ja vika lokero olisivat mahdollisimman pieniä. Kyseessä siis nanohko idea, reilu satanen pääallas ja vajaa satanen alakerta. Näihin meinaan olisi lasit olemassa.

[Cano]

Siinä Mikaelin kertomassa kolmiosaisessa ala-altaassa tosiaan ensimmäiseen osioon tulee vesi yläaltaasta ja siinä on vaahdotin (+ muu tarvittava tekniikka esim. lämppäri ja Ca-jutut, ehkä aktiivihiilet, ZEO,...) Sitten on refu ja kolmannessa paluupumppu. Tämä kolmas osio ei kannata olla kovin pieni, koska tähän osioon laitetaan pinnantasausautomatiikka. Yleensä taitaa paluupumput kyllä olla upotettavia, mut ei mikään estä käyttää kuivillaan olevaa. Helpointa vaan taitaa olla, jos pumppu omassa osiossa eikä tarvitse laittaa mitään imupuolen suojia, koska esim. refussa jotkut pitää siiliä, tähtiä, katkoja,...

-Cano-

[Silakka]

Sorry Samu....

Jos nyt oikein yleistäis, niin oma kammio pumpulle on aika hyvä idea, jos on käytössä pinnantasaaja. Näin pinta heiluu herkemmin, ja tasaaja pukkaa pienempiä määriä vettä useampaan otteeseen vuorokaudessa, verrattuna siihen että lämäisi enemmän harvemmin.

Kantsii huomioida, että sitä vettä saattaa haihtua aika paljon.. eli voiko elää tilanteen kanssa, missä päivässä pumppu pääsee kuiville.

Sinänsä, paluupumppu refussa on ihan jees. Itselläni on melkein puoliksi kuivilla oleva eheim refussa paluupumppuna, vaikka tasaaja löytyykin (sen verran skidi refu). Makrolevät eivät ole ongelma, ei ne tonne pumpun sisään pahemmin tunge, ja ne jotka tunkee niin niistä tulee pirtelöä.

[Lintumies]

Kun rakentelet altaan niin laita Durson lisäksi ylimääräinen paniikki putki. Jos jostain kummansyystä Durso menee tukkoon ja jos yläaltaassa ei ole tunnistinta vedenpinnan ylärajalle, niin pinnantasaaja saattaa syöttää liikaa ja vedet lattialle.
Noin viikko sitten poikani soitti ja sanoi "Isi akvaariosta vuotaa vesi reunan yli lattialle." Ala-altaassa ei ollut pinnantasaajaa vaan poikani lisäsi "hiukan" vettä. Nyt on paniikkiputki paria liitosta vaille valmis ja Tunzen uimurimallin tasaaja hoitanee veden lisäyksen tämän jälkeen.
(tosin vielä minullakin pyörii makeavesi, mutta eiköhän se kohta suolaannu)

[ealex]

Minulla on paluupumppu suoraan refussa, eli ala-allas on vain kaksiosainen, mielestäni tällainen systeemi toimii oikein hyvin. Eläinplankton ei imeydy liian tehokkaasti, vaikka pumppu imee vesimassan keskeltä, refussa viihtyy myös sellaiset plankton-lajit, mitkä öisin nousevat pinnalle, jos vesi otettaisi vain pinnalta niin niitä ei varmaan pahemmin olisi. Levän kanssa ei ole ongelmia, tosin pumppu on reunassa huonommassa valossa. Likakalvo jää refun pinnalle, mutta mielestäni se ei ole paha asia, vaan refu on ihan oikea paikka antaa pieneliöstön hajottaa likakalvoa bioloogisesti.

[Kimmo S]

Näkisin viimeisen osion ihan vain varmisteluna sille, että pumppu ei voi imeä koko refua / sumppua pääaltaaseen mahdollisen ylivuodon tukkeutumisen yhteydessä. tämä voidaan varmistaa kyllä myös sillä, että dursolle laitetaan varoylivuotoputki. tällöin 3. kammiota ei tarvita.

Huomioisin nostopumpussakin sen, että sen saa TODELLA helposti irroitettua putsattavaksi. Kaikista paras olisi mielestäni ruuvvattava pvc yhde ja tästä lähtevä putki tai letku. Myös pumpun kiinnitys refuun tai muualle mahdollisimman helpoksi käyttää!

[saurama]

Allrightie, monta hyvää pointtia... Ajatus oli tehdä muuten ihan Mikaelin opuksen kuvan mukainen ala-allas, mutta refun ja poistopumppulokeron välisessä seinässä olisi läpivienti, josta pätkä pvc:tä Eheimin 1250:lle tai 1060:lle (vai 1260, kumpi se nykymalli onkaan). Ne toimivat myös ilman vesijäähdytystä, varmaan muitakin sopivia vaihtoehtoja toki on. Sitten myöhemmin voin tukkia läpiviennin, antaa veden valua väliseinän yli ja käyttää pinnantasaajaa. Jos nyt alussa säästäisi edes osassa kustannuksia ja lorottaisi korvausvettä manuaalisesti.

Ja joo, meinasin kyllä kahta ylivuotoputkea. Dursottomassa varahormissa on sekin hyvä puoli, että siinä on "sisäänrakennettuna" äänekäs hälytin, joka kertoo toisen tukkeutumisesta

Tällä hetkellä olemassaolevia tarvikkeita ovat 150W monimetalli ja lasit kahteen kippoon, 67x45x40 ja 58x45x40. Korkeus siis 40cm. Pari kertaa saa siis vielä ravistaa lompakkoaan ennen kuin pääsee edes kypsytysvaiheeseen. Seuraava kummastuttava aihe:

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?p=3585643

[Mikael]

Miksi et aluksi pidä vain refugion ja pumppupesän vedenkorkeutta niin ylhäällä, että niistä tulee yhteinen tila? Sitten kun myöhenmmin lasket veden pintaa, ovat ne erillisiä lokeroita ja vesi valuu refugiumin puolelta pumppuperään.
Ainut huolehdittava asia on, että sähkökatkoksen yhteydessä ala-altaan reunat ovat riittävän korkeat ottamaan vastaan pääaltaasta tuleva vesi.

[saurama]

Miksi et aluksi pidä vain refugion ja pumppupesän vedenkorkeutta niin ylhäällä, että niistä tulee yhteinen tila? Sitten kun myöhenmmin lasket veden pintaa, ovat ne erillisiä lokeroita ja vesi valuu refugiumin puolelta pumppuperään.
Ainut huolehdittava asia on, että sähkökatkoksen yhteydessä ala-altaan reunat ovat riittävän korkeat ottamaan vastaan pääaltaasta tuleva vesi.

Tarkoitus oli käyttää mahdollisimman korkeita väliseiniä ala-altaassa. Tällöinhän pienikin veden haihtuminen tuottaisi sen, että vesi valuisi taas refusta pumppualtaaseen. Sitäpaitsi, silloin pumppu olisi vedessä ja sen tuottama lämpö johtuisi suoraan veteen. Tiedän, että uudessa kämpässä on kesällä tolkuttoman kuumaa, jo nyt lämpömittari näyttää 26-27 sisällä... Siksi tekisi mieli välttää kaikkea ylimääräistä vettä lämmittävää, kuten vedessä olevia paljon tehoa syöviä pumppuja (esim. Eheim 1060 50W vaikka noin pienessä systeemisä pykälää pienempi 1250 varmaan riittäisikin).

Vesivahinkojen mahdollisuuksia olen kyllä miettinyt ja haalinut päähäni muhimaan monta hyvää neuvoa (tuplaylivuoto, paluuputken korkeus vedenpinnan alapuolella ym). Vaan muistutus ei haittaa, unohdus kyllä...

[Mikael]

... Sitäpaitsi, silloin pumppu olisi vedessä ja sen tuottama lämpö johtuisi suoraan veteen.

Läpivienti pumppupesän alalaitaan jolloin pumpu on ala-altaan ulkopuolella. (katso kuva manuaalin sivulla 39).

[ealex]

Näkisin viimeisen osion ihan vain varmisteluna sille, että pumppu ei voi imeä koko refua / sumppua pääaltaaseen mahdollisen ylivuodon tukkeutumisen yhteydessä.

Tämän voi yhtä hyvin hoitaa myös sijoittamalla pumpun imun tarpeeksi ylös (riippumatta, missä itse pumppu on). Viimeinen kammio vain vähentäisi refun hyödyllistä tilaa.

[kalastaja]

Korvausveden syöttöön on oivallinen laite joka toimii uimurilla katso mikaelin opuksen sivun 136 alalaita. Itsellänikin on Marko Haagan tapaan saman kaltainen uimuri jonka läpi tuleva vesi johdetaan yläpuolella olevasta 25l kanisterista. Täyttöväli muuten on 3 vrk... kotisivuni päivityttyä taas seuraavan kerran, niin mahdollisesti saan enemmän kuva materiaalia koskien juuri pinnan tasaus järjestelmää.

[Mikael]

Tämän voi yhtä hyvin hoitaa myös sijoittamalla pumpun imun tarpeeksi ylös (riippumatta, missä itse pumppu on). Viimeinen kammio vain vähentäisi refun hyödyllistä tilaa.

Itse näen kolmannen kammion tarpeen pääasiallisesti silloin kun käytössä upotettava pääpumppu. Myös kyseinen kammio on paikka jonka pohjalle detritus osaksi kerääntyy ja sieltä sen on helppo poistaa (jos refugion eliöstö ei poista sitä).
Itselläni ala-allas on kolmiosainen ja refugio on vielä erillisenä altaana. Ensimmäinen osio vaimentaa vedentulon pääaltaasta ja siinä on myös pH-mittarin anturi sekä lämpömittarin anturi. Toisessa osiossa on 2 kpl vaahdottimia, kalkkireaktori ja lämmitin. Kolmannessa osiossa on vedenpinnan korkeuden vartionti sekä hiili- sekä fosfaattisuodatin. Selviäisin kyllä kahdella kammiolla mutta nyt viimeisen kammion väliseinä hyvä olla koska siihen on ripustettu toinen vaahdottimista.

Mielestäni paljon riippuu hankitusta laitteistosta millainen ala-altaan tulisi olla.

Ealexilla käytössä oleva kaksiosainen ala-allas on hyvä ja toimii varmasti aivan yhtä hyvin kuin kolmiosainenkin. Makuja ja ajatuksia on niin monia.