Karvalehtilajeista

[sani]

Altaassani kasvaa kahta erilaista karvalehteä, joista toinen on sitä vahvaa "piikkistä" helposti kelluvaa karvalehteä (=tavallista mallia, oletan). Tällä on tapana venyä vuorokaudessa jopa 20 cm kun lyhennän sen. Eli lehtien väliset alueet varresta venyvät jotta kasvi pääsee taas pinnalle. Toinen taas puolestaan on hennompaa ja pehmeää ja runsaasti haarovaa mallia. Tämän varsi ei pitene yhtä salakavalasti Eli onko tuo jälkimmäinen mahdollisesti hentokarvalehteä, Ceratophyllum submersum?

Kuvassa kasvit lattialla vierekkäin, vasemmalla se tavallinen malli:
http://groups.msn.com/sani313/karvaleht ... hotoID=201

[lasasu]

Karvalehtilajeilla on ilmeisesti ihan selkeä ero; siitä ei tarvitse neuvotella kunhan katsoo kirjallisuudesta kummasta lajista (hentokarvalehti vai karvalehti) on kysymys. Akvaarion ollessa kyseessä veikkaan hentokarvalehteä. Voi tosin olla, että eri oloissa lehtien liuskoittuneisuus vaihtelee huomattavastikin. Muistan silti nähneeni kuvan, jossa kummankin lajin lehtikiehkurat ovat vierekkäin, ylhäältä päin piirrettyinä.

Kasvit, joiden kuva oli linkissäsi, näyttävät mielestäni saman lajin venyneeltä ja ei-venyneeltä yksilöltä.

Karvalehtien ( Ceratophyllum demersum ja submersum) välinen ero on kiehkuran lehtien haaroittuneisuudessa. En tosin muista eroa ulkoa. Retkeilykasviosta (Suominen, Hämet-Ahti jm.) voi tarkistaa karvalehden eli sen demersumin lehtien liuskojen lukumäärän. Den Nya Nordiska Floranista (Bo Mossberg-Lennart Stenberg) löytynee hyvä värillinen piirros molempien lajien lehtikiehkuroista, lehtien lukumäärästä ja liuskoittuneisuudesta.

Löysin myös linkin jossa on kuva demersumin kiehkurasta. Yhdessä lehdessä keskimäärin vain 2 liuskaa.

[sani]

Kasvit, joiden kuva oli linkissäsi, näyttävät mielestäni saman lajin venyneeltä ja ei-venyneeltä yksilöltä.

Siinä venyneessä mallissa olevassa on niitä "piikkejä" lehdissä eli se on karhea. Toinen ei ole. Venynyt malli lisäksi kerää yhteytettyä happea lehtiinsä eli iltapäivästä kuplat ainakin näkyvät lehtien sisällä ja näiden avulla kasvi on erittäin kelluva. Venynyt malli ei haaraudu niin paljoa kuin tuo toinen ja kasvien koossa on todella selkeä ero. Tuo oikeamman puoleinen on siis hennompi ja pienempi. Myös värissä on eroa. Ovat siis selkeästi eri laji, samasta lajista ei voi olla kyse koska erot ovat niin suuret. Eli oletan että tuo hennompi sitten on hentokarvalehteä.

Luulin että noita lajeja olisi enemmänkin koska aikaisemmin minulla oli sileää, ei karvaista ja todella rotevaa, ei kelluvaa lajia . Täytynee haalia enempi noita eri tyyppejä altaaseen ja katsoa millaisia eroja niillä on. Jostain luin että lajeja saattaa olla jopa 30 mutta ei tiedetä ovatko ne vain kahden eri lajin muunnoksia.

Retkeilykasviossa mainitaan vaan tuo demersum ja kuvauksen perusteella se rotevampi kasvini on tuota. Hentokarvalehteäkin on tietääkseni Suomesta tavattu (ja jos ei ole niin viimeistään ensi kesänä sitä kasvaa eräässä lammessa ).

Lisäys: http://groups.msn.com/sani313/karvaleht ... hotoID=200 Tuossa epäselvässä kuvassa tulee esille väri- ja kokoerot.

----------

Löysin myös linkin jossa on kuva demersumin kiehkurasta. Yhdessä lehdessä keskimäärin vain 2 liuskaa.

http://aquat1.ifas.ufl.edu/cerdem2.jpg Sekä täällä että retkeilykasviossa noiden liuskojen määrä on eri eli lehti haarautuu kahteen kertaan.

[lasasu]

Den nya nordiska floranissa sanotaan karvalehtien lehtituntomerkeistä näin:

"C. demersum: lehdet 1-2cm pituiset, 1-2 kertaan haaroittuneet, laidoiltaan selvästi hampaiset."

"C. submersum: lehdet 2-4cm pituiset, 3-4 kertaan haaroittuneet, laidoiltaan epäselvästi hienohampaiset."

Jos nyt lehdet sitten ovatkin 2 cm pitkät ja kahteen ja puoleen kertaan haaroittuneet, on lajinmääritys tämän perusteella vaikeaa. Pitää kuitenkin muistaa, että kasvien yleinen ulkomuoto (tässä tapauksessa kiehkuroiden väli, kasvin "kapeus" tai "leveys" tms.) vaihtelee kasvuolosuhteiden mukaan. Varsinainen lajinmääritys pitäisi aina perustaa tuntomerkkeihin, joiden sisällä vaihtelu on mahdollisimman pientä, ja jossa eri lajit eivät voi mennä "päällekkäin". Valitettavasti näin ei useinkaan ole. Jotkin lajiryhmät ovat luonteeltaan sellaisia, että lajeja on vaikea muutenkin todistaa erillisiksi toisistaan (esim. risteytyvät yleisesti keskenään ja risteymätkin tekevät itämiskysyistä siementä).

Karvalehtilajien erottamiseksi on olemassa joitakin hyviä hedelmätuntomerkkejä. Karvalehdet kuitenkin kukkivat ja hedelmöivät luonnossakin harvoin. On siis tyydyttävä lehtituntomerkkeihin.

Eri karvalehtityyppien keruu samoihin olosuhteisiin kuulostaa mielenkiintoiselta. Samankin lajin eri kloonit ("rodut") voivat näyttää erilaisilta samassa akvaariossa, olematta silti eri lajia. Jos kasvi lisääntyy harvoin suvullisesti, eriytyvät eri ympäristöpaineiden johdosta erilaistuneet kloonit toisistaan nopeammin kuin suvullisesti lisääntyvällä lajilla. Kolmeakymmentä karvalehtilajia tuskin saat kahdesta eurooppalaisesta lajista kuvatuksi, mutta mahdotonta se ei ole; ovathan suomalaiset botanistit tehneet apomiktisesti lisääntyvästä voikukastakin ( Taraxacum) kymmeniä itsenäisiä lajeja pelkästään Suomen alueelle. Tekemisen puutetta kasvimuseolla?

Hentokarvalehti kasvaa Suomea lähinnä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa, joskin harvinaisena. Ja kyllä, Suomestakin on kaksi löytöä, toinen pääkaupunkiseudulta ja toinen Ahvenanmaalta.

Kerroit, että rotevamman karvalehtesi lehdissä on "piikkejä", ja olen samaa mieltä kanssasi siitä, että se viittaa C. demersumiin. Omiakin karvalehtiäni rupesin katselemaan, ja ne lienevät nordiska floranin tekstiin verraten myös demersumeja. Perun siis puheeni hentokarvalehden yleisyydestä akvaarioissa.

[sani]

Kiitokset vastauksista. Eilen katselin karvalehtiäni ja koetin ottaa kuviakin lehtikiehkuroista. Varresta lähtevien lehtien määrä/kiehkura vaihteli molemmissa kasveissa: yleisin luku lienee molemmissa 9 ja vaihtelua on 7-10 välillä. Lehtien haaroittuneisuus vaihteli samoin, osa oli yhteen ja osa kahteen kertaan haaroittuneita. Molemmissa on niitä piikkejä mutta siinä hentokarvalehdeksi olettamassani ne eivät koskettaessa tunnu lainkaan koska ovat niin pieniä.

Jos olisin kasvitutkija, alkaisin nimetä karvalehtien alalajeja tyyliin Ceratophyllum demersum var. sanitum

[Johannavee]

Jännää, nyt selvisikin, että minulla onkin hentokarvalehteä eikä sitä tavallista