Karanteeniallas; kypsytys vai ei?

[jarvij]

Niin kun kaikille kelpaavia kunnollisia kalojen karanteenausohjeita ei ole olemassa. Veikkaan ettei niitä täällä saada edes aikaan.
Joudutaan sättimään olemassa olevia.
Onneksi kalataudit ovat sentään kaikille tuttuja.

------------------

Kerro missä, niin korjaan. Toisaalta eiköhän tuo korjaannu noissa uusissa ohjeissa, jotka edellä olen esittänyt laadittaviksenne.

Kun on selvinnyt että uudet kalat ovat varmasti terveitä, lisätään karanteeniakvaarioon vettä varsinaisesta akvaariosta, jotta kalat tottuvat tulevassa ympäristössään elävään pieneliöstöön ja muodostavat niille vasta-aineet. Tällä lailla kalat voidaan "rokottaa" passiivisesti.

Saattaa lisättävän biologisen "materiaalin" mahdollisen suuren määrän vuoksi olla syytä "rokottaa" myös varsinaisen akvaarion kalat uusien kalojen bakteeristoa vastaan lisäämällä myös karanteeniakvaarion vettä varsinaiseen akvaarioon eli ymppääminen ristiin

Tuossahan ristiinymppäys on yllä. Just nyt ei ehdi noita ohjeita tehdä, mutta voinhan mää ne värkkäillä

Kiva tulevat sitten kaikki mahdollisuudet huomioiduiksi. Sekin että uudet kalat on heti lääkittävä jollain bakteereita tuhoavalla, joloin typpibakteeritkin menevät ellei tulevassa ohjeessa (toivottavasti) olevia toimenpiteitä tehdä.

Lähinnä kaipailen korjausohjeita sivuillani oleville huonoiksi todetuille karanteenausohjeille:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

Ovatkin jo vuoden ikääntyneet:
Viimeksi päivitetty 19.2.2004

[Johannavee]

Toisin kuin etologimme väittää, pilkkutauti ei ole hävinnyt yhtään mihinkään edes Ruotsista. Minulle tuli joulun alla tetroja sikäläisestä tukusta.

Kirjoitin seuraavalla tavalla:
Täällä ruotsissa jokseenkin se tuntuu olevan lähestulkoon historiaa. Kalat on karanteenattu ja syynätty niin tarkkaan jo siinä vaiheessa kun ne kauppaan päätyvät, että pidän erittäin epätodennäköisenä epäonnena, että pilkkutaudin kaupan altaasta sattuisin saamaan. En ole kuullut kenenkään kohdalle sattuneen.

En väittänyt pilkkutaudin hävinneen Ruotsista. Kalat karanteenataan sekä tukussa, että kaupassa. Jos ostat täällä kalasi kaupasta, jonka kalat ovat tulleet asiallisesta tukusta karanteenin kautta on erittäin epätodennäköistä, että pilkkutauti tulisi. Se olisi siinävaiheessa kyllä jo osoittanut merkkejä viimeistään siellä kaupan karanteenissa. Sinä sen sijaan ostit kalasi suoraan tukusta, eli yksi karanteeni (siis kaupassa) jäi välistä pois. Näin ollen todennäköisyys pilkkutadin mukaantuloon on suurempi ja se puhkesi sinun saavissasi.

Toisekseen, mistäs tiedät, että sinun saavivedessäsi ei ollut uivia pilkkutautiloisioita? Omat kalasi kenties ovat niille olleet niin vastustuskykyisiä, ettet ole pilkkuja koskaan huomannut. Nyt kun pulautit kalat tuohon veteen ne saivat heti uivia loisioita iholleen stressaannuttuaan kuljetuksen jälkeen ja pulikoidessaan saavissa tuntitolkulla. Saavi kai tuossa vaiheessa sisälsi sitä omaa vettäsi suurelta osin vai kuinka?

[jarvij]

Siis pitääkö karanteeniakvaario kypsyttää vai ei.
Esimerkiksi:
Karanteeniakvaariossa on kypsä pillisuodatin. Tuot siihen uusia kaloja, joissa pian ilmenee lievä evärutto. Koska käytettävä lääke tuhoaa myös hyödyllisiä bakteereita, ja pillisuodatin heikentää lisäksi lääkitystä, poistat suodattimen. Lääkikys tehoaa bakteereihin ja kalat näyttävät terveiltä.
Mites nyt sen suodatuksen kanssa? Karanteeniakvaario ei nyt varmasti ole enää kypsä.
Siinä piillisuodattimessa on kuitenkin edelleen mm. eväruttobakteereita, joten sekin pitää desinfioida.
Karanteenikaan ei vielä kerro onko kaloissa lisäksi mahdollisesti nematodeja.

Mites nyt?

No onneksi hyvät ohjeet lienevät luvassa.

[memma]

Eipä ole koskaan tarvinnut karanteeniin lääkitä eikä siellä kyllä ole ketään kuollutkaan. Hyvää tuuria, varmasti. Osansa lienee silläkin, että vähän katsoo mistä kalansa hankkii. Siis en tarkoita että olisi olemassa ihmekauppoja josta saisi 100 %:sti vain terveitä kaloja, mutta jos kauppa vähänkin epäilyttää (jossain altaissa näkyy pilkkuisia kaloja tms.) tai yleisilme on hälyttävä niin en osta sieltä. (Täytyy sanoa ettei Helsingissä ole montaa kauppaa josta ostan). Tukusta en ole koskaan suoraan tilannut, mutta jos niin tekisin, niin samalla ottaisin myös huomioon mahdollisten sairastumisten, ehkä tippumistenkin mahdollisuuden. Kyllähän kai tukussa kuolee kaloja enemmän kuin enää kaupassa (sellaisessa jossa asialliset olosuhteet). Sehän näkyy kalojen hinnassakin, se "laatu".

[jarvij]

Kaikki eivät kuitenkaan osaa kalatauteja varoa. Kaikki liikkeet eivät myöskään karanteeraa.
Osa taudeista on piileviä jne.

Karanteenausohjeiden tulee olla yleispäteviä ja myös tuollaisia tapauksia varten.

[Johannavee]

Kaikki eivät kuitenkaan osaa kalatauteja varoa. Kaikki liikkeet eivät myöskään karanteeraa.
Osa taudeista on piileviä jne.
.

Minun ensimmäinen harrastustalveni vuonna -83 oli varsin ankeahko. 60 litran allas ja kalakauppa 50 metrin päässä. Ei kalakirjaa apuna. Hirveä kalasoppa ja kaikki mahdolliset aloittelijan virheet tuli tehtyä. Kaloilla esiintyi mm. seuraavia tauteja: "homesieni", evärutto, pilkkutauti, "mulkosilmätauti"...en uskalla edes ajatella kaikkia niitä kuolleita kalaparkoja!

Silloin minulle kuitenkin kehittyi tarkka silmä siihen miten tunnistetaan terve kala jo ostaessa ja sudenkuoppia vältetään. Vaihdoin akvaarioliikettä ja pitkämieliset kauppiaat saivat minusta kymmeneksi vuodeksi kanta-asiakkaan, jolle rasittavuudessaan ei monikaan varmaan vedä vertoja . Syynäsin kalat aina niin tarkkaan, että loppujen lopuksi he antoivat aina minun itse pyydystää kalani säästyäkseen pahemmalta päänsäryltä. Olen edelleen tosi tarkka, ja siihen minulla on asiakkaana oikeus. Haluan terveet ja pirteät kalat, jos niitä ostan. Olen mielestäni hyvin varovainen. Tietysti huonoa tuuria voi sattua peliin ja vaikka kuinka kaikki osapuolet olisivat huolellisia niin tauti tulla. Mutta varovaisuudella olen päässyt pitkälle

[jarvij]

Noinhan se kokeneilla on, mutta kaikki eivät ole kokeneita, ja hekin ostavat kaloja.

Menet vasta-alkajana Suomen pääkaupunkin erääseen keskustan liikkeeseen ja ostat kaloja. Siitä se sitten alkaa, koska tietenkään karanteenia ei ole.

[JJVi]

Siis pitääkö karanteeniakvaario kypsyttää vai ei.
Esimerkiksi:
Karanteeniakvaariossa on kypsä pillisuodatin. Tuot siihen uusia kaloja, joissa pian ilmenee lievä evärutto. Koska käytettävä lääke tuhoaa myös hyödyllisiä bakteereita, ja pillisuodatin heikentää lisäksi lääkitystä, poistat suodattimen. Lääkikys tehoaa bakteereihin ja kalat näyttävät terveiltä.
Mites nyt sen suodatuksen kanssa? Karanteeniakvaario ei nyt varmasti ole enää kypsä.
Siinä piillisuodattimessa on kuitenkin edelleen mm. eväruttobakteereita, joten sekin pitää desinfioida.
Karanteenikaan ei vielä kerro onko kaloissa lisäksi mahdollisesti nematodeja.

Mites nyt?

No onneksi hyvät ohjeet lienevät luvassa.

Mikäs tuossa tilanteessa nyt sitten on kriittistä kypsässä karanteenauksessa verrattuna kypsymättömään. Pillisuodatin pois, ja lääkettä kehiin. Miksi hitossa se pillisuodatin ei voi olla siellä altaassa niinkauan kun menee hyvin ja poistaa sitten jos altaassa tarvitaan lääkitystä.

Ei tämä ole mikään idealismikysymys, vai onko

Noitten ohjeiden ei tosiaankaan tarvitse olla mikään tutkielma kalatautien eri muodoista, vaan lyhyt kuvaus karanteenin tarkoituksesta, eri menetelmistä sekä riskeistä mitä niihin liittyy.

Tuo kypsymätön karanteeni toimii varmasti silloin, kun kalojen vesivaatimukset ovat lähellä hanavettä tai hanavesi on muokattavissa helposti sopivaksi, vedenvaihdot tehdään varmasti riittävinä ja pidetään huolta että altaaseen ei jää esimerkiksi syömätöntä ruokaa vettä pilaamaan.

Valitettavasti ohjeita noudatetaan vain puoliksi. Esimerkiksi akvaariopalstan ohjeissa lukee (vain esimerkkinä siitä, kuinka helposti tärkeitä asioita jää huomaamatta):

os akvaariossa on kaloja jo ennestään, uusia kaloja ei ole suositeltavaa laittaa suoraan vanhojen sekaan, vaan muutamaksi viikoksi erilliseen karanteeniakvaarioon. Karanteeniakvaario voi olla pohjahiekaton ja pienempi kuin tuleva lopullinen koti, mutta sen on oltava varusteltu. Siellä on oltava sopiva lämpö, vedenvirtaus ja sisustusta sen verran, että kalat tuntevat olonsa riittävän turvalliseksi. Sisustusta ei kuitenkaan saa olla niin paljon, ettei kalaa pystytä tarvittaessa tarkkailemaan.

Karanteeniallas voidaan täyttää tuoreella vedellä pari päivää ennen uusien kalojen tuloa tai se voi olla jo valmiiksi kunnolla kypsytetty. Karanteenialtaan päätarkoitus on, ettei uudet kalat tartuta vanhoja kaloja mahdollisesti mukanaan tuomilla tarttuvilla taudeilla. Osa piilevistä taudeista ehtii puhkeamaan karanteenissa ja ne voidaan hoitaa rauhassa pois. Lisäksi karanteenialtaassa uudet kalat totutetaan vähitellen tulevan altaan normaaliin vesibakteerikantaan lisäämällä sinne pieniä määriä tulevan kotialtaan vettä. Kun uudet kalat on havaittu terveiksi, vanhat kalat totutetaan samalla tavalla pienin karanteenialtaasta otetuin vesiannoksin uusien kalojen mukana tulleeseen bakteerikantaan. Lopulta uudet kalat voi päästää lopulliseen kotialtaaseensa. Siirtoa ei kannata tehdä ruokinta-aikaan vaan mieluummin illalla valojen jo sammuttua.

, eli tuossakin on jäänyt painottamatta säännöllisten 50% vedenvaihtojen tärkeys jos käytetään kypsymätöntä karanteenia. Kuinka moni aloittelija taas lukee tuon akvaario.infon karanteenauksen vain puoliksi. Eli tekee "steriilin" altaan, länttää kalat sinne ja vaihtaa vettä kerran viikossa... ja sitten akvaariokauppiaalle kertomaan, että kalat kuoli vaikka karanteenasin ja ei varmasti ollut pääaltaan bakteerit jotka tappoivat.

Valitettavasti välillä on tehtävä töitäkin, palaamme asiaan...joskus.

[Johannavee]

Noinhan se kokeneilla on, mutta kaikki eivät ole kokeneita, ja hekin ostavat kaloja.

Mutta jossain vaiheessa heistä tulee sellaisia, toivottavasti! Tietysti sinnikkyyden pitää olla aika kovaa luokkaa. Minulta kuoli puolessa vuodessa niin paljon kaloja, että moni olisi voinut kyllä lyödä jo hanskat tiskiin, mutta jokin noissa kaloissa sitten vain kiehtoi. Ihme juttu muuten.

Onhan se tietysti ikävää, mikäli minun täytyy sanoa, että kantapään kautta paras oppi tulee noissa tautiasioissa tai terveen kalan (ja altaan) tunnistamisessa kaupassa. Mutta niin se valitettavasti taitaa vähän olla. Silmä ei kehity, mikäli et tutustu myös sairaisiin yksilöihin.

No, tulipa ainakin opittua pienenä jo, että miten EI tule toimia. Ikävää vain, kun tietoa oli niin vähän tarjolla. Olisin säästynyt niin monelta murheelta! Vasta kymmenvuotiaana löysin eläinmaailmalehden artikkelit ja "lukijat kysyvät ja asijantuntijat vastaavat"-palstat ja sitä myöten myös Elävä akvaario- kirjan ja akvaariolehdet kirjastosta. Paljon piti opetella siltikin vain kokeilemalla. En tuntenut ketään muita kokeneempia harrastajia. Olin ihan yksin "kummallisen" harrastukseni kanssa kaveripiirissäkin. Kylläpä nyt aloittelevilla harrastajilla niin paljon paremmin asiat, kun on tämä internet tiedonvälityskanavana! Ja täältä löytävät nuoretkin muita samanhenkisiä keskustelutovereita. Ja nimenomaan kokeneempien opastusta.

[jarvij]

Mietippä millaista minulla oli noin 60 vuotta sitten. Paljonko oli tietoa ja kirjallsuutta saatavilla.

[Johannavee]

Mietippä millaista minulla oli noin 60 vuotta sitten. Paljonko oli tietoa ja kirjallsuutta saatavilla.

Niinpä, mutta toisaalta sitten oli pakko sitten käyttää omaa päätään ja opetella ja kokeilla asioita itse. Sehän on omalla tavallaan tosi jännää ja mielenkiintoista. Ja eihän se hukkaan mennyt Tämähän on edellytyksenä, että alasta opitaan lisää. Jonkun täytyy käydä raivaamassa sitä kivistä polkua muille. Mutta onpa varmasti kiva muistella myös nostalgialla noita aikoja eikö totta?

[jarvij]

Joo nykyään näyttää mielenkiinto olevan enemmin tuolla huutokauppapuolella tässä harrastuksessa.

[Johannavee]

Joo nykyään näyttää mielenkiinto olevan enemmin tuolla huutokauppapuolella tässä harrastuksessa.

Siis miten niin, huutokauppapuolella? Putosin kärryltä..

[jarvij]

Aikoinaan silloin joskus muinoin akvaarioseuroissa pidettiin esitelmiä, ja niitä tultiin joukolla kuuntelemaan. Esimerkiksi Erkki Siltamaata jne.
Ei ollut nettiä, mutta kiinnostusta oli!
Nykyään porukat tulevat busseilla huutokauppoihin.
Vrt. vaikka etusivun uutiset ja onhan siellä noita tulijoita muualtakin. Kauppa se joka ...
Aika aikaa kutakin.

Ai, miksikö liittyy tähän. No, ne karanteenaamiset ja siirtostressi yms.

[Johannavee]

Kyllä täällä ainakin on esitelmiä. Eilenkin olisi ollut tapaaminen (en ole vielä osallistunut kertaakaan yhdistyksen toimintaan, mutta tarkoitus oli), kun olisi ollut luento kalojen valokuvauksesta. Se olisi ollut kiintoisaa, kun tuo kalojen kuvaaminen on mielestäni aika vaikeaa. Mutta esitelmän pitäjä oli valitettavasti sairastunut. Vissiin oli huutokauppakin. Oli vain niin paha sää että otin sen sijaan nokoset, en viitsinyt lähteä ja yksi herttainen pieni tyttö tuli ostamaan kaksi lehtikalaa minulta.

Parempi niin, että hakevat kalan ostajat kalat kotoa, niin ei tartte kaloja roudata minnekään ja heille voi antaa neuvoja ja kysellä henk.koht. akvaariosta jne.. Ja entäs jos ne eivät mene kaupaksi, niin joutuu tuomaan takaisin sieltä huutokaupasta sitten. Tosin kasvithan ihan ovat hyvä juttu, lajivalikoimaa haluaisin lisää. Mutta ei pelkän huutokaupan tähden tosiaan viitsi lumimyrskyyn lähteä...

[VilleJ]

Karanteenistakin saadaan tiedettä aikaiseksi - jokuhan voisi vielä vaikka kirjoittaa väitöskirjan, miten karanteenata kalat oikeaoppisesti

Oon kirjoittanut omat ajatukseni karanteenauksesta sivuilleni ja lyhyesti sama:

* akvaario kypsytetään
- ei kai nyt kukaan ole niin aktiivinen, että jaksaa vaihtaa vettä päivittäin - käsitellä sen sopivammaksi jne. kuukauden jopa parin ajan?
- ainakin täällä talousvesi sisältää jopa valmiiksi 0,3 mg/l nitriittiä
- ylipaineistus olisi jatkuvasti poistettava ennen vedenvaihtoa
- emäksisessä vedessä ammoniakki-riski

* akvaariossa on pohjamateriaali
- väljä, isorakeinen sora ei varmastikaan toimi esteenä, jos karanteenissa todetaankin sairaus. Soraahan ei tarvitse tunkea kerroksittain, vaan riittää, että sitä on edes jotain siellä pohjalla (tyyliin "lasi paistaa läpi")
- vähentää taatusti kalojen kokemaa stressiä kuin kirkas lasipohja
- selvitän tällä hetkellä voiko muovimattoja (ovimatot, tummanruskea/vihreä) käyttää vedessä vai liukeneeko niistä jotain. Tällainen muovimatto olisi varsin kätevä ratkaisu pohjaongelmaan silloin, kun karanteenissa ei ole pohjakaloja.

* bakteereita ei hankita pääakvaariosta
- miksi pääakvaarion pahoja bakteereita pitäisi karanteeniin laskea?
- kuka on korvausvastuussa, jos kalat sairastuvat ja karanteeniin on tuotu vieraita bakteereita, jotka eivät ole liikkeestä siis lähtöisin?

* vettä ei oteta pääakvaariosta
- sama kuin edellä
- miksi ihmeessä haluaisin sitä likasta, bakteeripitoista vettä pääakvaariosta karanteeniin? Karanteenin ideahan on todeta mahdolliset "ostetut" sairaudet - vai?

[jarvij]

Minä en jaksa tätä enää.
Uudelleen ja uudelleen. Ei mitään kehitystä.
Karanteeniakvaario kypsytetään ja sitten todetaan Flavoacterium columnare. Sitten tuhotaan kaikki hyödylliset bakteerit lääkkeellä ja sitten....

Ajatelkaa nyt

Viittaan vielä tuonne eväruttosäikeeseen, jossa on asialliset ohjeet myös bakteerien varalta.

[111na]

Näyttää siltä ettei voi antaa yleispätevää yhtä ohjetta hanavesien laatuongelmien vuoksi.

Pidetäänhän vesibakteerit vähissä normaalein vedenvaihdoin kaikissa tapauksissa, jolloin eväruton ei pitäisi tulla oikeaksi ongelmaksi. (Sellainen kuva minulle tähän asti on tullut evärutosta, että se on hyvävointisella kalalla - kohtuullisen puhtaassa vedessä - hyvin parantuva tauti kalan oman vastustuskyvyn vuoksi.)

Ei kai tässä surra typpibakteereja ihan turhaan. 'Lisäarvoahan' niistä saadaan kuitenkin. Sitäpaitsi voihan ottaa lääkitykseen sairaala-akvaarion erikseen... tai vaikka poistaa lääkitystarpeen tullessa kaikki ylimääräinen karanteenista.

[jarvij]

Bakteerilääkitykseen se kypsytysvaiva kuitenkin kaatuu ja siirtostressistä kärsivä kala sairastuu helposti. Eväruttobakteeri tappaa kalat hyvinkin nopeasti.

Tuo bakteeri on muuten suhteellisen helposti tunnistettavissa mikroskooopilla; pitkiä, taipuilemalla liikkkuvia sauvoja, jotka muodostavat kolumneja.

[VilleJ]

Minä en jaksa tätä enää.
Uudelleen ja uudelleen. Ei mitään kehitystä.
Karanteeniakvaario kypsytetään ja sitten todetaan Flavoacterium columnare. Sitten tuhotaan kaikki hyödylliset bakteerit lääkkeellä ja sitten....

Ajatelkaa nyt

Viittaan vielä tuonne eväruttosäikeeseen, jossa on asialliset ohjeet myös bakteerien varalta.

Kypsä suodatin on helppo vetää irti seinästä, pestä suodatinpatruuna hanan alla ja heittää se takaisin altaaseen pyörimään ilman hyviä bakteereita. Missä mentiin metsään? Miten se nyt pillifiltteristä eroaa millään tavoin? Ei mitenkään. Yhtälailla ne bakteerit siitä pillistäkin kuolee, jos on kuollakseen kuin suodattimestakin ja muualta karanteenia.

Ja millä tavoin karanteenin kypsyttäminen vaikeuttaa kalojen karanteenausta? Eiköhän suuremmat ongelmat ole epävakaissa vesioloissa, jossa vettä joudutaan vaihtamaan kaiken aikaan lisäten kaiken maailma kemikaaleja, jottei kalat kuole hanaveteen ym. tai esimerkiksi emäksisessä vedessä ammoniakkiin. Miten vähennät ammoniakkipitoisuutta emäksisessä vedessä? Kypsytetyssä karanteenissa ei ammoniakki tuota ongelmia, sillä se hapetetaan nopeasti nitriitiksi ja edelleen nitraatiksi - kalat eivät joudu kärsimään kummastakaan, toisin kuin kypsyttämättömässä altaassa.

Jos joudutaan lääkitsemään karanteeniakvaario siten, että hyvätkin bakteerit kuolevat suodattimesta, niin miten kummasti erotaan siitä tilanteesta, ettei allasta oltaisi lainkaan kypsytetty? Ollaan joka tapauksessa samassa tilanteessa - suodattimesta bakteerit kuolevat, on allas kypsytetty tai ei. Ainoastaan ollaan nähty kolme viikkoa turhaa vaivaa - suomeksi sama: annettu siis akvaarion olla omassa rauhassa, lisätty vain ammoniakkia veteen silloin tällöin. Hui, kun kauhea vaiva!? Suurempi vaiva, kuin vaihtaa joka päivä vettä - jopa useastikin päivän aikana?

Mä en nyt käsitä lainkaan - mitä ihmeen vahinkoa sillä saadaan aikaan, että karanteeni kypsytetään? Minä en keksi kuin positiivisia asioita. Kertokaa edes pari negatiivista, niin harkitsen sitä, etten jatkossa kypsyttele allastani, jos sillä saadaan vain pahaa aikaiseksi.

Kokemukseen perustuen kypsytän altaani. On aika turhauttavaa siinä tilanteessa, kun todetaan, että kala näyttää voivan huonosti ja mitattaessa nitriitit karanteenista huomataankin, että nitriittiähän siellä altaassa on. Fiksu tietysti keksii vaihtaa vettä, mutta entäs kun sieltä hanasta tulee sitä nitriittiä? Tässä vaiheessa menee varmasti itse kunkin sormi suuhun.

Viimeksi juuri pelastin kalan (todennäköisesti varmalta kuolemalta) sillä, että nappasin sen karanteenista ja heitin sen pääaltaaseen - nitriittiä en karanteenista voinut vähentää, koska hanavesi sisälsi sitä yhtälailla. Kypsässä karanteenissa ei tuota nitriittiongelmaa olisi ollut. Tuolloin ei myöskään esiintynyt tarvetta lääkitä karanteenia - kuten näin nopeasti laskettuna ja mietittynä valtaosassa karanteenauksia, joita olen suorittanut. Parin viimeisen vuoden aikana olen ainakin kerran joutunut lääkitsemään pilkkutaudin, muita lääkityksiä ei ole ollut. Eli miksi ihmeessä kypsytetty karanteeni on pahasta?

Olkaa hyvät, jatkakaa lausetta: "Karanteenin kypsyttäminen on pahasta, koska ...." ja samalla lausetta, jonka jarvij aloiti: "Sitten tuhotaan kaikki hyödylliset bakteerit lääkkeellä ja sitten.... "

Koska?
Sitten?

[111na]

Eväruttobakteeri tappaa kalat hyvinkin nopeasti.

Tuo bakteeri on muuten suhteellisen helposti tunnistettavissa mikroskooopilla; pitkiä, taipuilemalla liikkkuvia sauvoja, jotka muodostavat kolumneja.

Tiedä sitten mikä oli, mutta evät joskus pienenivät ja niissä näkyi silmällä jotakin ylimääräistä hieman repaleisissa päissään. Jopa puolet rintaevästä oli pahimmillaan poissa. Itsestään ne paranivat ja kasvoivat täyteen mittaansa, mutta toisaalta ei ollut kyse karanteenista eikä kalojen hankinnasta.

Silloin sain täällä sen käsityksen että sen aiheuttaja olisi yleiset vesibakteerit ja ettei niitä kannatakaan ruveta lääkitsemään ellei se selvästi ole pahenemaan ja pitkittymään päin. Ennemmin kiinnittää huomiota yleisiin seikkoihin, vedenlaatuun, lajin hoitoon ja ravintoon.

[memma]

Eikös noiden kolumnien yleisin aikaansaama oire ole suurutto, siis sellainen kellanvalkea tupsu yläleuassa..? En sano ettei voisi evissäkin kasvaa koska joskus olen kuullut puhuttavan "satulataudista" tjtn. Kasvaa siis ihollakin, selässä kuin satula. Nopea kuolema johtunee sitten kidus- tai systeemisestä infektiosta, ei niiden evien syöpymisestä.. Kroonisempaakin muotoa esiintyy.

Luulen myös, että myös ihan tavan vesibakteerit voivat iskeytyä eviin, jos vain olosuhteet tai kalan kunto sen sallivat.

[111na]

Luulen myös, että myös ihan tavan vesibakteerit voivat iskeytyä eviin, jos vain olosuhteet tai kalan kunto sen sallivat.

Tässä myös samalla taas kulminoituu karanteenin toteutustapojen 'toisen leirin' painotus stressin minimoimiseen ja toiveeseen ettei lääkityksiä tarvita. "Ennemmin kiinnittää huomiota yleisiin seikkoihin, vedenlaatuun, lajin hoitoon ja ravintoon."

Jotenkin tuntuu että toiveita ja hyvää uskoa omiin toimiinsa tarvitaan rutkasti ihan jokaisella.

[memma]

Jotenkin tuntuu että toiveita ja hyvää uskoa omiin toimiinsa tarvitaan rutkasti ihan jokaisella.

Niin totta

[Johannavee]

Olen aina ollut siinä uskossa, että evärutto iskee kalaan vain, jos se stressin lisäksi joutuu epäsopivaan ympäristöön (esim kovasti ylikansoitettu/kuormitettu akvaario, liian pieni tila) ja myös samalla vedenlaatu on huono. Esim. laiminlyödyt vedenvaihdot jne. Eli heikkoustauti, niin pääsevät bakteerit evissä jylläämään. Minun kaloillani eväruttoa esiintyi viimeksi vuonna 83. Tämä lienee vahvistanut käsitystäni asiasta...Silloin nimittäin nuo ylläolevat seikat todellakin olivat enemmänkuin totta akvaariossani.