Kuinka tappava on evärutto?

[korudonna]

Toin 24.1 satalitraiseen altaaseeni paikallisesta eläinkaupasta upean värisen, mutta hieman apean taistelukala-uroksen. Seuraavana paivänä tein vedenvaihdon. 3.2 eli puolentoista viikon kuluttua löysin aamulla altaasta kaikki kuusi marmoritapparakalaani kuolleina, evät syöpyneinä. Olin ymmälläni.

Sitten huomasin myös inkkarien olevan huonona, eli vaaleaa pistettä ja evien syöpymistä, mutta en ymmärtänyt alkaa lääkitä niitä.
7.2 sain akvaarioliikkeessä vinkin lääkitä allas, jossa oli luultavasti evärutto, mutta inkkarien suhteen se tosiaan oli jo liian myöhäistä, ne menivät kaikki. Sitten kuoli partamonni, nuolimonni ja useampi monninen. Yllättäin taisto piristyi pian lääkinnän alettua. Nyt odotan, miten käy lopuille monnisille.

Olin todella yllättynyt, miten nopeasti tappava tauti evärutto oli, kun kirjoissa sellaisesta kuolettavuudesta ei löydy mitään mainintaa. Onko muilla kokemusta vastaavasta? Toiko taistelukala taudin altaaseen? Jos toi, onko kalan myynyt liike korvausvelvollinen?... Koska altaaseen uskaltaa laittaa uusia kaloja? Vai pitääkö allas ensin desinfioida? Kaikkineen järkyttävä tapaus.

Mitä taistelukalan pito ensin karanteenialtaassa olisi auttanut - mitään ulkoista merkkiä evärutosta siinä ei näkynyt, vain hieman kuluneen oloiset evät.

[jarvij]

Luultavasti toi jonkin taudin. Evärutto ei kuitenkaan ole tappava. Syynä on siis jokin muu. Mahdollisesti karanteeni olisi kyennyt sen estämään.

Liike ei ole korvausvelvollinen, koska ei mitenkään ole enää mahdollista selvittää tilanteen alkusyytä.

[luhtahuitti]

Saattaa olla että tuo seuraavana päivänä taistelukalan tuonnista tehty vedenvaihto on osasyyllinen. En tiedä kuinkapaljon vaihdoit mutta Taistelukalan mukana mahdollisesti tullut taudinaiheuttaja saattoi saada ylivallan "vapaassa" altaassa ja "rokottamattomat" vanhat kalat sairastuivat.

[korudonna]

Muistan nyt ihmetelleeni jo ennen taistoa inkkareilla ollutta outoa vaaleutta pään seudulla, olisiko niillä sitten ollut jokin tauti jo ennestään ja sitten evärutto hoiti loput. Muuta muutosta altaanhoitorutiinissa ei ollut kuin pohjakasville kokeeksi lisätty Biolanin ravinnetikku joskus kuukausi sitten. Olisiko tässä merilevä-kanankakkalannoitteessa jotain, jota ei akvaarioon kannata laittaa.

[baku]

Kyllä Flavobacterium columnare -bakteerin aiheuttama evärutto voi olla tappava tauti. Varsinkin, jos veden lämpötila on korkea ja vedessä on orgaanista ainesta. Tyypillisesti taudin päästessä vallalle se etenee nopeasti ja tappaa kalat erittäin nopeasti.

"Eväruton" oireita voivat olla juuri evien nopea syöpyminen, varsinkin selkä- ja pyrstöevä. Selkäevän etupuolelle saattaa ilmestyä vaale läikkä, joka taudin edetessä syöpyy kuopaksi (tätä ilmeisesti myös läikkätaudiksi kutsutaan). Myös kidukset voivat syöpyä toispuoleisesti. "Suuruton" aiheuttaja on yleensä myös F. columnare -bakteeri, home on sekundääri-infektio.

Taudin etenemistä voi hidastaa veden lämpötilan laskemisella, suolakylvyllä tai antbakteerisilla kylvetyksillä.

[korudonna]

Veden lämpötila sadan litran altaassa on 26 astetta, lieneekö se sitten korkea. Orgaanista ainetta ei ole suuresti, kun imuroin pohjan joka vedenvaihdossa. Kaksi juurakkoa altaassa kyllä on, toinen niistä ollut pari kuukautta. Vedenvaihto taiston tuonnista seuraavana päivänä ei tosiaan tuntunut olevan hyvä asia.

Eilen kuoli viimeisin monnisista, joita altaassa on vielä ainakin kuusi, eli noin puolet niistäkin on mennyt, mutta nyt näyttäisivät selvinneen taudista.

[jarvij]

Kaipailin tuolla toisessa säikeessä ristiriidattomia karanteenausohjeita.
Jotta niiden laatiminen helpottuisi, otetaan tapauksesi esimerkiksi.

Oletetaan siis että
1. kyseinen eväruttobakteeri on akvaariossasi, mutta kalasi ovat sille immuuneja eli mitään isompia oireita tai kuolleisuutta ei esiinny. Uusi kaupasta tuotu kala ei ole sille immuuni, vaan siirtostressattuna sairastuu siihen.
2. uusi kaupasta tuotu kala kantaa kyseistä bakteeria, mutta on sille vastustuskykyinen eikä sairastu pahemmin. Akvaariossasi tuota bakteeria ei ole, eikä kaloissasi siis vastustuskykyä. Niistä osa sairastuu ja kuolee, lopuille kehittyy vastustuskyky.

Nyt siis perään karanteeniakvaariolle ohjeita, joilla tuokin tapaus olisi molempine vaihtoehtoineen tullut torjutuksi. Toki ohjeiden pitää olla muutoinkin yleispätevät.

Ohjeiden laadintaa helpottanee sekin tieto että monet lääkkeet tuhoavat myös bakteereita.
Lisäksi ohjeiden tulee olla sellaiset että kaikki voivat ne varauksetta hyväksyä.

Jään odottamaan karanteenausohjetta.

[baku]

Kaipailin tuolla toisessa säikeessä ristiriidattomia karanteenausohjeita.
Jotta niiden laatiminen helpottuisi, otetaan tapauksesi esimerkiksi.

Oletetaan siis että
1. kyseinen eväruttobakteeri on akvaariossasi, mutta kalasi ovat sille immuuneja eli mitään isompia oireita tai kuolleisuutta ei esiinny. Uusi kaupasta tuotu kala ei ole sille immuuni, vaan siirtostressattuna sairastuu siihen.
2. uusi kaupasta tuotu kala kantaa kyseistä bakteeria, mutta on sille vastustuskykyinen eikä sairastu pahemmin. Akvaariossasi tuota bakteeria ei ole, eikä kaloissasi siis vastustuskykyä. Niistä osa sairastuu ja kuolee, lopuille kehittyy vastustuskyky.

Nyt siis perään karanteeniakvaariolle ohjeita, joilla tuokin tapaus olisi molempine vaihtoehtoineen tullut torjutuksi. Toki ohjeiden pitää olla muutoinkin yleispätevät.

Ohjeiden laadintaa helpottanee sekin tieto että monet lääkkeet tuhoavat myös bakteereita.
Lisäksi ohjeiden tulee olla sellaiset että kaikki voivat ne varauksetta hyväksyä.

Jään odottamaan karanteenausohjetta.

Yleispätevää ohjetta, jolla voitaisiin poissulkea taudin mahdollisuus, ei ole olemassakaan. Taudin syntyyn vaikeuttavia tekijöitä on aivan liikaa. Ensinnäkin karanteenattavan kalan ja akvaarion välinen bakteeriyhteisö. Kuka voi tietää mitä tauteja kala kantaa ja mitä bakteereita akvaariossa esiintyy? Entä sitten immuniteetti, miten ennalta voidaan tietää kalojen vastustuskyvystä?

KOHTA 1

Jos bakteeri on akvaariossa jo valmiiksi ja kalalla ei ole siihen aikaisempaa kosketusta, ei karanteenauksella saavuteta mitään.

Uuden akvaarion vesiolosuhteiden aiheuttamaa stressiä voitaisiin ehkä lievittää laittamalla karanteeniakvaarioon varsinaisen akvaarion vettä. Näin kala pääsisi kosketuksiin uusien bakteereiden ja erilaisten vesiolosuhteiden kanssa. Näin siirtostressikin ehkä pienenisi ja kalan alttius sairastua olisi pienempi.


KOHTA 2
Jos kala on jonkin bakteeritaudin kantaja se voi hyvinkin sairastua jo karanteenissa siirtostressin (siirto kaupasta karanteeniin) takia. Siirtostressi saattaa aiheuttaa taudin puhkeamisen tai vain lisätä taudinaiheuttajan eritystä kalasta, jolloin kala voi pysyä oireettomana. Bakteerit on helppo tappaa karanteenattavan kalan iholta kylvetyksellä, mutta vain hetkeksi. Entäpä sellaiset taudit, jotka leviävät ulosteiden mukana? Niiden leviämisen estäminen voi olla hankalla, ainoastaa antibioottikuuri voisi olla vaihtoehto.


Yleisesti, olisin itse sen kannalla, että uusi kala karanteenataan ja sen annetaan tutustua uuden akvaarion bakteerikantaan karanteenauksen aikana.

[jarvij]

Tätä minäkin olen esitellyt, ja tällaista ohjetta tarjoillut.

Siksi karanteeniakvaarion vedessä tulisi ensi alkuun olla mahdollisimman vähän bakteereita. Karanteenin lopulla sitten siirretään vettä bakteereineen asiasta toiseen pieninä erinä.

[NannaKoo]

Pistänpä minäkin arasti asiantuntemattoman lusikkani soppaan ja mietin, että jos karanteenattava kala hyötyy lopullisen tankkinsa bakteereilla "rokottamisesta", eikö sama voisi toimia toisinkin päin? Eli karanteenattavan kalan tankista laitettaisi pikkuisen vettä lopulliseen sijoituspaikkaan, jossa vanhat asukit saisivat totutella uuden toverinsa pöpöihin? Luonnollisesti siis karanteeniajan jälkeen, kun on todettu, että siirtostressi ei laukaissut karanteenattavassa kalassa mitään lääkittävää tautia.

Karanteenitankin kypsyyteen tai karanteeniaikaan en ota kantaa, odottelen vasta omaa karanteeniallastani - tähän mennessä kalat ovat tulleet vaihtelevalla tuurilla ilman karanteenia ja minulle riitti punapäiden putoilu noin vuosi sitten. Ilman karanteenia ei enää kukaan tule meille.

"It´s for your own safety" -FBI

edit- no jarvij näköjään jo ehti mainita astiasta toiseen rokottelut

[jarvij]

Ei siitä haittaakaan ole, mutta toki vasta kun uudet kalat on todettu ja/tai hoidettu "terveiksi".

[Ville V]

Eli karanteenattavan kalan tankista laitettaisi pikkuisen vettä lopulliseen sijoituspaikkaan, jossa vanhat asukit saisivat totutella uuden toverinsa pöpöihin?

Ennen ko. toimenpidettä kannattaa lopullisesta altaasta siirtää ensin jokin kala karanteenialtaaseen(jos mahdollista niin vielä saman lajin edustaja, koska kaloilla on mahdollisesti lajikohtaisia sairauksia), sillä jos uusilla tulokkailla on jokin vaiva jolle vanhat asukit eivät ole vastustuskykyisiä niin tartutetaan vain yksi kala koko altaallisen sijaan. Jos tämä ns. kontrollikala ei n. parissa viikossa sairastu voi uudet kalat (tai karanteenialtaan vettä) sijoittaa lopulliseen altaaseen melko turvallisesti . Jos kontrollikala saa jonkin tartunnan uusilta kaloilta, on kalojen yhdistämistä ehkä vielä hieman harkittava/valmisteltava .

T:Ville

[jarvij]

Erittäin hyvä pointti, ja nyt kun tuo suurhuutokauppa taas lähestyy, niin ....

[baku]

Jos veden lämpö on +26, on se aika lähellä trooppisten kalojen F. columnare bakteerin lämpötilaoptimia. Mutta minkäs teet, kun kalatkin tuosta lämpimästä tykkäävät...

Tuo yhden kalan siirtäminen karanteenialtaaseen on muuten todellakin hyvä idea, mielummin sitä yhden kalan uhraa kuin koko akvaarion. Vähän samantyyppinen idea kuin ennen kaivosmiehillä kanarialinnun pitäminen hapen indikaattorina.

[korudonna]

Kiitokset vastauksista . Menipä aika monimutkaiseksi, mutta mielenkiintoisia ajatuksia.

Eilen löytyi vielä konnanputken lehtihaarasta puoliksi hajonnut kuollut kala, pitänyt tutkia allas tarkemmin kuolleiden osalta. Konnanputki tahtoo vallata pienen altaan kokonaan muutenkin.

Mietin vaan, paljonko karanteenialtaasta tässä tapauksessa olisi ollut hyötyä jos taistossa ei selviä taudin merkkejä olisi tullut näkyviin eikä sitä olisi tiennyt lääkitä oikein.

Kaikkineen opettavainen episodi tämä on ollut. Ainakin tietää ryhtyä välittömästi lääkitsemään allasta, jos näki noin syöpyneitä eviä.

[memma]

Mietin vaan, paljonko karanteenialtaasta tässä tapauksessa olisi ollut hyötyä jos taistossa ei selviä taudin merkkejä olisi tullut näkyviin eikä sitä olisi tiennyt lääkitä oikein.

Menee vähän jälkiviisasteluksi, mutta jos taistossa oli flavobakteeri niin eipä siitä karanteenista haittaakaan olisi ollut Kyseessähän on heikkoustauti, josta oli jo oireita nähtävissä (apeus, evien reunat huonossa kunnossa =kalaa ei olisi edes pitänyt ostaa). Karanteenissa (siirto kun lisää sairastumisen etenemistä) nuo oireet olisivat ehkä tulleet selvemmiksi ja olisit ollut varma siitä ettei kaikki ole ihan kunnossa, ja olisit voinut lääkitä kalan karanteeniin.

Jos kyse oli jostain eri vesibakteerien aiheuttamasta rajusta infektiosta, niin karanteenaus ja karanteeni- ja pääaltaan vesien ristiinsiirto olisi todennäköisesti antanut kaloille enemmän aikaa totutella toistensa bakteereihin, pikkuhiljaa.

[korudonna]

Valitettavasti taistossa näkyvät viitteet mahdollisesta häiriöstä olivat lieviä, niin apeus kuin evien kuluneisuuskin eivätkä ne uudessa altaassa menneet ainakaan huonompaan.

Ja valitettavasti täällä takamailla ei ole mahdollisuutta etsiä joka kerta priimakaloja niinkuin ehkä siellä isommilla paikkakunnilla. Olen Ylä-Savossa asuessa ostanut selvästi viiksisyöpyneitä monnisia, osin säälistä ja onneksi paranivat kuntoon.

[memma]

Ja valitettavasti täällä takamailla ei ole mahdollisuutta etsiä joka kerta priimakaloja niinkuin ehkä siellä isommilla paikkakunnilla.

Tahtoo sanoa, että vähänkin huonon näköisen kalan jos hankkii, niin sitä suuremmalla syyllä se kannattaa karanteenata. Näin kalaa pääsee paremmin tarkkailemaan, lääkitys on helpompi hoitaa erillisessä altaassa eikä tarvitse muita kaloja turhaan lääkitä siinä samalla. Kalallekin on mukavampi sairastaa ja toipua erillään, muut kalat kun yleensä ottavat poikkeavat silmätikukseen. Jos kala on vähän "nuhjuisen" näköinen, takana saattaa olla pahakin tauti joka ei vain vielä kunnolla näy.

[jarvij]

Päivitin karanteeniohjeeni ajan tasalle:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/karante.php

[korudonna]

Altaassa jäljellä olevat kalat ovat nyt olleet olevinaan pirteämpiä kuin ennen taudin puhkeamista. Ehkä niissä oli jokin tauti jo ennestään. Etenkin monniset ovat nyt liikkuvaisempia.

[korudonna]

En suorittanut altaassa mitään desinfioimistoimia ja sinne noin kuukausi sitten ostamani sitruunatetrat ja kuparimonniset ovat ok.

[Dess]

Itsekkin olen huomannut karantteenin vaikutuksesta. Pari vuotta sitten omistin klovninuoliaista,jostain huvittavasta syystä 4 klovnista kolme kuoli yllättäen ja loput akvaarion kaloista ei saanut mitään oireita. Tämän tapauksen jälkeen olen pitänyt karantteenissa pari viikkoa. Ja kuoleman syyksi paljastui pumppu,suodatus pettäny ja päästänyt "mustaa töhnää" veteen. Eväruttoa ei ole esiintynyt viellä toistaseksi.

Taistelukaloista sen verran että saattavat kantaa tauteja niiden jalostuksen takia.