
Liuskavesitähdikki voi huonosti
Valvoja: Moderaattorit
Liuskavesitähdikki voi huonosti
Minulla on kolmessa kohtaa liuskavesitähdikkejä, jotka tulivat kypsyvään altaaseen n. kolme viikkoa sitten. Ostin niitä kun sanoivat kaupassa nopeakasvuisiksi. Tuntuu että ne eivät ole kasvaneet yhtään, ja muuttuvat koko ajan harvemmiksi ja ruskeammiksi... pH on 7,5, KH 6 ja GH 10. Lämpötila 23-24. Altaassa on asunut kolme katinkultamonnia nyt viikon, ja hiilidioksidilevitin tuli silloin samalla. Vedenvaihtojen yhteydessä olen lisännyt Plantaminia, mutta muuta lannoitusta en ole käyttänyt. Olisiko se syynä? Muut kasvit voivat ihan hyvin, minulla on hentorotalaa ja kääpiömelalehteä. Siirsin yhtä tähdikkiä hieman pari päivää sitten, ja tuntui että sen juuret olivat jotenkin mätiä. Mikähän niitä vaivaa? 

Millainen se hiilidioksidin levitin on jos noin vähän saa hiilidioksidia veteen? Vai onko arvot katsottu ennen levittimen hankintaa? http://www.aqua-web.org/users/satuj/CO2.php taulukon mukaan altaassasi ei ole kovin paljoa hiilidioksidia. Millainen valaistus on? Entä pohjamateriaali?
Hiilidioksiidisysteemi on "Nutrafin natural system" kiljupönikkä, jossa on muoviritiläsysteemi altaan sisäpuolella. Se hankittiin juuri siksi kun kalakaupassa huomasivat meidän veden hiilidioksiidipitoisuuden liian alhaiseksi. Hiilidioksidi on ollut nyt siis nousussa... Vain hentorotala tuntuu huomanneen sen ja on ryhtynyt kasvamaan kiireellä. Nuo arvot olen katsonut tänään, ja hiilidioksiidipönikkä on ollut käynnissä viime viikon keskiviikosta. Minulla on hieman erilainen taulukko kuin sinun sivuillasi, se sanoo co2 arvoksi 5,8, ja sen pitäisi kai olla jo normaalin rajoilla (kyseisen taulukon mukaan)... Valaistuksena on kaksi 60 cm loisteputkea, arcadia original tropical lamp jonka pitäisi olla hyvä kasveille, ja toinen fresh water lamp joka on kai sitten kirkkaampi ja kalaystävällisempi (?) Kansilaseja ei ole. Pohjalla on toistaiseksi vielä pyöreää pientä soraa, mutta osa pohjasorasta vaihdetaan kohta hiekkaan.
Minulla on täysin sama ongelma. Altaassani menestyvät mainiosti hieman vaikeampina pidetyt punarotalat ja pensasojakaalit ynnä muut rehut, mutta sitten tämä "nopeakasvuisena ja helppohoitoisena" pidetty liuskavesitähdikki kasvaa max pari senttiä kuussa, vaikka valoa, ravinteita ja hiilidioksidiä pitäisi olla riittämiin...ihme kukka.
Kumma juttu tosiaan, täällä Turun päässä juurikin liuskavesitähdikki on ollut niitä harvoja, jotka viihtyvät. Kaarinan puolella, jossa saadaan hanasta Virttaankankaan pohjavettä, liuskavesitähdikki suorastaan kasvaa.wild kirjoitti:Altaassani menestyvät mainiosti hieman vaikeampina pidetyt punarotalat ja pensasojakaalit ynnä muut rehut, mutta sitten tämä "nopeakasvuisena ja helppohoitoisena" pidetty liuskavesitähdikki kasvaa max pari senttiä kuussa
Oman kokemukseni mukaan liuskavesitähdikki selviää 23-24 asteessakin, mutta kasvaa nopeasti vasta yli 26 asteisessa vedessä, eikä 28:kaan olisi lainkaan pahitteeksi. Rehu siis pitää lämpimästä.
Turussa se on kestänyt kovaa vesijohtovettä, mutta hivenaineita se kaipaa. Saviturvesekoitus pohjalla on täällä aivan erityisesti edistänyt liuskavesitähdikin hengissä säilymistä. Kasvi on kasvanut ainakin Kaarinan puolella kohtuullista vauhtia myös ilman hiilidioksidinlisäystä.
Hivenaineravinteilla (PMDD) on ollut suotuisa vaikutus liuskavesitähdikin kasvuun. Liuskavesitähdikille on täällä riittänyt kohtuullinen valaistusteho (0,4-0,5 W loisteputki/elohopeapurkausvaloa / litra akvaariovettä).
Uskoakseni paljon on kiinni siitä kasvikloonista, minkä saa kaupasta tai kaverilta. Jotkin kloonit ovat luullakseni sopeutuneet akvaarioympäristöön paremmin kuin toiset, ts. liuskavesitähdikillä esiintyy lajinsisäistä vaihtelua reagoinnissa ympäristömuuttujiin. Näin on varmastikin myös monilla muilla akvaariokasveilla.
"Det må vara sant att sjölukten här inte är riktigt sådan som västerut: där är havet grönare av sälta och styrkan av dess lukt är större. Men denna är inte att klaga på."
-Röde Orm om Östersjön
-Röde Orm om Östersjön
En ole varma juuri muunnoslimakotilosta. Kuulostaa muuten sikäli oudolta, että eikö se juuri ole kotimainen laji (Lymnaea peregra), joka kasvaa jopa 7-senttiseksi? Itse olen nähnyt akvaariossa "villeinä" vain pienempiä kotilolajeja, jotka venyvät maksimissaan kolmeen senttiin. Olen lisäksi aina luullut niitä lämpimien ilmastoalueiden kotiloiksi. Mutta ehkä muunnoslimakotiloakin tavataan kaikkialla maailmassa.
Asiaan päästäkseni: olen havainnut pienempien kotiloiden (ainakin sellaisten kiekkomaisten, alle puolisenttisten) syövän liuskavesitähdikin uusia lehtiä. On ymmärrettävää, että ruokailu kohdistuu juuri tuoreimpiin lehtiin, sillä niissä on todennäköisesti vähiten ruoansulatusta haittaavia kasvin puolustuskemikaaleja. Kasvin kasvattajan kannalta homma on vähintäänkin tylsää: kasvu lakkaa tai ainakin ulkonäkö kärsii. Myös lehtikaloja olen joskus tavannut tämän salaatin kimpusta. Niillekin kelpaavat ensisijassa kasvin uusimmat lehdet. Viherruoka auttaa lehtikalojen syömistaipumuksiin; kotiloista yrittäisin päästä eroon muulla tavoin. Ehkä viherruokaa/keitettyä kesäkurpitsaa voisi kokeilla myös muunnoslimakotilolle, jos se olisi senkin mielestä liuskavesitähdikkiä mieluisampaa apetta ja jos kerran et halua kotiloistasi eroon.
Asiaan päästäkseni: olen havainnut pienempien kotiloiden (ainakin sellaisten kiekkomaisten, alle puolisenttisten) syövän liuskavesitähdikin uusia lehtiä. On ymmärrettävää, että ruokailu kohdistuu juuri tuoreimpiin lehtiin, sillä niissä on todennäköisesti vähiten ruoansulatusta haittaavia kasvin puolustuskemikaaleja. Kasvin kasvattajan kannalta homma on vähintäänkin tylsää: kasvu lakkaa tai ainakin ulkonäkö kärsii. Myös lehtikaloja olen joskus tavannut tämän salaatin kimpusta. Niillekin kelpaavat ensisijassa kasvin uusimmat lehdet. Viherruoka auttaa lehtikalojen syömistaipumuksiin; kotiloista yrittäisin päästä eroon muulla tavoin. Ehkä viherruokaa/keitettyä kesäkurpitsaa voisi kokeilla myös muunnoslimakotilolle, jos se olisi senkin mielestä liuskavesitähdikkiä mieluisampaa apetta ja jos kerran et halua kotiloistasi eroon.
"Det må vara sant att sjölukten här inte är riktigt sådan som västerut: där är havet grönare av sälta och styrkan av dess lukt är större. Men denna är inte att klaga på."
-Röde Orm om Östersjön
-Röde Orm om Östersjön
Kuvista olen tunnistanut sen muunnoslimakotiloksi, kun jossain täällä aqua-webissä sanottiin että se kasvaa korkeintaa 2 cm pitkäksi. Mulla isoimmat on n. 1,5cm pitkiä. Eikä niitä ole kovin montaa. Voisinhan minä ne tuhota, mutta täytyy ensin joku kiinni rikospaikalta...
Ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan 
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)

Minullakin (täällä Turussa) tuo liuskavesitähdikki vain harvenee harvenemistaan ja on aivan ruskea. Se kasvaa minulla 50l omppulassa, jossa on neljän aikuisen ja vauvaomppujen lisäksi asustaa muutamia muita kotiloita. Kymmenisen kierteistä ja mini mysteryä siellä on ihan tarkoitukella ja roskakotiloita yritän hävittää sitä tahtia kun niitä ilmestyy (lähinnä positorvia ja touhukotiloita).
Ph yli 7,5 Gh 8-10 lämpötila 27 ilmastin pörrää, jotta pikkuompuille olisi happea. Altaassa pohjalla bilteman hiekkapuhallushiekkaa. Muita kasveja altaassa ei ole. Vain muutama juurakko, joten aika karua on...
Mitä voisin tehdä että tuo viihtyisi vai marssinko kauppaan ostamaan jonkun muun kasvin? Minkä? Onko tuo liuskavesitähdikki puhdistavilta ominaisuuksiltaan niin hyvä kuin täti kaupassa hehkutti?
Nämä akvaariokasvit eivä ole vahvimpia puoliani...![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
Ph yli 7,5 Gh 8-10 lämpötila 27 ilmastin pörrää, jotta pikkuompuille olisi happea. Altaassa pohjalla bilteman hiekkapuhallushiekkaa. Muita kasveja altaassa ei ole. Vain muutama juurakko, joten aika karua on...
Mitä voisin tehdä että tuo viihtyisi vai marssinko kauppaan ostamaan jonkun muun kasvin? Minkä? Onko tuo liuskavesitähdikki puhdistavilta ominaisuuksiltaan niin hyvä kuin täti kaupassa hehkutti?
Nämä akvaariokasvit eivä ole vahvimpia puoliani...
![Embarrased [:I]](./images/smilies/icon_redface.gif)
-
- Advanced Member
- Viestit: 2035
- Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Ainakin ap:lla on kovin vähän ns. "sontijoita" altaassaan, altaan koko ei tullut itselleni selväksi mutta se voi johtua myös puusilmäisyydestäni
. Eli esim nitraatin puutos joillekkin kasveille, jotka sitä tehokkaasti altaasta myös kuluttavat, voi olla ongelmana kitukasvuisuuteen.
![Wink [;)]](./images/smilies/icon_wink.gif)
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...