Tonkija-akvaario (tonkijalajeista + niiden seuralaisista)

[depeche]

Olen perustamassa 400 litraista (124 x 55 s x 60 k) tonkija-allasta, jonne olen miettinyt kyhmytonkijaporukkaa, sekä "red cheek" -pariskuntaa.

Minua kiinnostaa kovasti myös timantti-, punaevä- sekä helmiäistonkija. Olisiko joku näistä ollut myös varteenotettava vaihtoehto, jos jätän toisen em. lajeista pois? Ja mikäli kokeneemmat tonkija-ihmiset ovat sitä mieltä että tuonne on typerää laittaa kahta eri tonkijalajia, yksikin laji riittää minulle kyllä. Vaikkakin, jos mahdollista, hyvin mielellään kokeilisin kahta lajia.

Kriteereinä lajivalinnalle on oikeastaan vain se, että kasvit jätettäisiin ainakin suht koht hyvin rauhaan (tarkoitus laittaa ainakin erilaisia miekkakasveja taka-alalle -ei kuitenkaan "kasviakvaario"-tyyliin mitään kovin tiheää viidakkoa), ja se, että laji hyväksyisi myös muut kalalajit seurakseen.

Eli jos vain mahdollista (tonkijoiden ehdoilla kuitenkin), laittaisin samaan altaaseen myös kiekkoja tai lehtikaloja, jonkinlaisen plekon, ja _ehkä_ pienen parven jotain tetraa (vain siinä tapauksessa että altaassa tuntuisi olevan ahventen aikuiskoko huomioonottaen tilaa, sillä mitään täyteenahdetun näiköistä kalasoppaa en halua).

Onko jollakulla kokemusta tonkijoiden ja kiekkojen yhteiselosta? Veden lämpötilavaatimukset hiukan vaivaavat. En missään nimessä suostuisi pitämään kiekkoja yhtäkään astetta liian viileässä -mutta toisaalta en halua tonkijoille tukalaa oloa. Ehkä lehtikala olisi järkevämpi vaihtoehto tonkijoiden seuraan?

[Cichlidsonly]

Moi!

Ehdottamistasi lajeista kaikki paitsi kyhmytonkija ja helmiäistonkija voisivat mielestäni olla sopivia lajeja keskenään (kiekoista en oikein osaa sanoa mitään kun ei ole kokemusta) vaikkakin akvaariosi on lyhyehkö isoille lajeille kuten timanteille ja punaeville. Jälkimmäiset voivat hyvinkin kasvaa 30 senttisiksi.

Kyhmyjä en uroksen käytöksestä johtuen suosittele kenellekään ja helmiäistonkijoista (G. brasiliensis?) on ristiriitaista tietoa. Arr:llä on positiivisin kokemus hän voinee kertoa lisää.

Listastasi puuttui monen ylistämä Biotodoma cupido, joka tosin itselläni ei ole osoittautunut mitenkään erikoisen ihmeelliseksi.

Jos kahta lajia haluat niin cupido ja red-cheek? Vai ovatko liian samannäköisiä? Kumpikin on aika rauhallinen. Sitten voisi parvi tetroja tai lehtikalojakin osua joukkoon. Entä perhoskirjoahvenet tai lähisukulaiset, nämä minitonkijat?

Joka tapauksessa kasvit voinet unohtaa, ennemmin tai myöhemmin ne nousevat pintaan kun hiekka viedään juurien ympäriltä.

-Petri-

[Thomas]

Mulla on ollut varmaan aikamoinen tuuri tonkijoiden ja kasvien kanssa. Mulla ne nimittäin ovat viettäneet ihan sopuisaa yhteiseloa. Ensin oli timanttitonkijapariskunta monta vuotta ja nyt on punaevätonkijoita (tai siis joku surinamensis-sukuryhmän laji). Ainoastaan istutusvaiheessa saattaa kasveja nousta pintaan.

Perhoskirjoahvenet viihtyvat mainiosti punaevien kanssa samassa altaassa. Ei mitään ongelmia. Plekoista altaassa on myös verkkopiikkipleko ja Peckoltia oligospila (mikäs toi on suomeksi?).

[Jani]

Minulla on 4 timanttitonkijaa ja yksi pronssitonkija (tämänkin piti olla timanttitonkija ostettaessa). Tonkijoiden seurana ahvenpuolelta on kaksi kiekkoa ja kaksi smaragdikirjoahventa.

Nokkimisjärkkä on seuraava: 1. Kiekot 2. pronssitonkija 3. timanttitonkijat vahvuusjärjestyksessä. Smaragdit eivät juuri kisaile ainakaan vielä muiden kanssa. Kun kasvavat täyteen mittaan--->muilla ei ole mahdollisuuksia konahdella.

Tonkijat pieksevät tasaisesti toisiaan. Yksilöitä on onneksi 5 kpl, joten nokkiminen on aika tasaista ja lievää verrattuna moniin muihin ahveniin. Kasvit kaivetaan ikäänkuin puolivahingossa tonkijoiden alueella hiekasta. Ruuan haun yhteydessä juuret kaivetaan esiin ja kasvit irtoavat. Minulla tosin on vain vallisneriaa ja viuhkalehteä. Uskoisin että miekat saisivat olla pohjassa jos ovat juurtuneet kunnolla.

Tulevaisuus tämän porukan kesken on sitten epävarmaa. Ei voi vielä tietää, miten tokijoiden keskinäiset suhteet kehittyvät, kun yksilöistä tulee täysikasvuisia. Smaragdit ovat myös täysi kysymysmerkki. Täytyy vain toivoa että kaikki yksilöt ovat siitä lauhkeammasta päästä.

Altaan koko on toistaiseksi 600 l ja 2 m pituutta. Tuntuu ihan riittävältä tällä hetkellä, mutta plekojen kasvaessa on siirryttävä isompaan akvaan.

[Save]

En suosittelisi helmiäistonkijoita omien kokemusteni perusteella. Minulla ne olivat koko ajan kutupuuhissa, mylläsivät tankin ja olivat todella aggressiivisia seepratonkijoita kohtaan.

Minulla on timanttitonkijoita (tai no yksi enää reikätaudin takia) ja silloin kun niitä oli enemmän ne olivat myös aika kipakoita välillä. Eivät kuitenkaan häiritsevässä määrin. Niiden pitäisi kuitenkin olla rauhallisimpia tonkijoita. Eivät ne mulla tonki kasveja ylös.

Seepratonkijat (Gymnogeophagus balzanii) ovat ihan ok jos niitä satut jostain löytämään. Koiras on vähän kärtsy ja sillä on oma reviiri mitä se puolustaa. Ne ovat kuitenkin ehkä viileämmässä viihtyviä, en nyt tarkalleen muista. Nämä tonkivat aika vähän.

Entäs sitten rihmakirjoahven?
-Satu

[JJVi]

Itsekään en suosittele noita kyhmytonkijoita, ainakin eräs yksilö oli käsittämättömän agressiivinen, pahempi tappelupukari kuin jack dempsey... Altaan kokokaan ei auta, Tietomaan 1300L altaassakin kävi jatkuva ajattaminen.

Lisäksi tuolla kyhmytonkijalla oli sukupuolivietti kohdallaan, yritti vikitellä mm. kultapyrstösateenkaarikaloja, ja koska vastakaikua ei tullut pieksi hengiltä.

Helmiäistonkijasta minulla on hyviä kokemuksia, tosin minulla oli niitä vain yksi...

[arr]

Kahta tonkijalajia yhdistellessä kannattaa valita ehdottomasti samanluonteisia ja samat vaatimukset omaavia kaloja. Suunnilleen samanlaisesta aikuiskoostakaan ei yleensä ole haittaa. Kyhmytonkija ja helmiäistonkija ovat liian ärhäköitä laeja 400-litraiseen toisten tonkijoitten seuraan. Vaikka nämä ovatkin mielenkiintoisia eväkkäitä, kannattaa niitä ajatella vähän erityyppisten tankkien asukkaiksi. Punaevätonkijat ovat taas n. 30-senttisiksi venyvinä mielestäni turhan suuria. Gymnogeophagus -suvun tonkijoita en suosittele myöskään allaskavereiksi mainitsemillesi kaloille, koska nämä tosiaan vaativat viileän talvikauden.

Timantti- ja pronssitonkijat voisivat rauhallisina, kohtuukokoisina ja kauniina kaloina olla paras vaihtoehto näistä isommista tonkijoista "red cheek"ien seuraan. Jos satut löytämään jostakin pieniä ja nättejä neitotonkijoita kohtuulliseen hintaan, myös nämä voisivat olla hyvä valinta.

[Victor von Doom]

Kyllä meillä ovat pysyneet ihan juurettomatkin ruohot pohjassa, vaikka parvi kyhmyjä on tuolla 320 litraisessa jo vuoden päivät ollutkin. Koskeivät nuo muodosta pysyvää reviiriä, eivät myöskään kaiva puolta-akvaariota systemaattisesti kutualueekseen, vaan tonkivat tasaisesti sieltä täältä. Yksin pidettynä voi uros kuulema käydä ärhäkäksi muille kaloille, mutta parvessa kalat ovat mielestäni ahveniksi varsin lauhkeita. Tosin mistä tahansa ahvenlajista voi löytyä hyvinkin äkäisiä, ja ylimalkaan eri luonteisia, yksilöitä. Kyhmyillä kuitenkaan tuo ahventen vakio-ongelma eli raivoisa poikasten puolustus muulta kalastolta ja lajitovereilta ei aiheuta suurta harmia. Urosta ei mädin tai poikasten kohtalo kiinnosta kuin ruokamielessä ja pienehkö naaras hoitaa niitä yksin. Tällöin mäti/poikaset ovat kuitenkin aina sen suussa, ja naaraan puolustuskeinoksi jää lähinnä muille kaloille uhitteleminen pienellä alueella.

Toiseksi ahvenlajiksi kannattaisi kyhmyjen lisäksi valita tuon kokoiseen altaaseen laji, joka ei myöskään kovin hurjasti puolusta jälkikasvuaan. Seepratonkija ainakin voisi olla tällainen ja menisi kyhmyjen kanssa samoissa vesiarvoissa, mutta omakohtaista kokemusta ei minulla niistä ole enkä niitä ole paljoa kaupoissakaan nähnyt. Lisäksi sekin on suurehko parvikala eli tällöin kannattaa miettiä sisustusta ja tilan riittävyyttä ylimalkaan tarkasti. Muuten nuo ehdottamasi kiekot ja lehtikset kyllä menevät kyhmyjen kanssa, mutta näiden kutuaika voi tehdä tiukkaa. Tai sitten pelkästään jonkun muun lajin naaraita. Mutta kyllä pelkkä 3-6 kyhmynkin (tai muun parvessa viihtyvä tonkijan) parvi on jo sinällään kiinnostavaa seurattavaa.

[Save]

Yhden artikkelin mukaan balzaneille sopiva lämpötila on 21-25 astetta ja ne kestävät jopa 15 asteista vettä. Eivät siis nekään sopisi. Muuten ovat kyllä ihan mielenkiintoisia tonkijoita joita voin suositella tonkijoiden ystäville. Aika herkkiä ja arkoja aluksi (meillä sänttäilivät päin seiniä ensimmäiset kuukaudet). Niitä on nyt tullut vuoden sisällä taas markkinoille (esim. Akvaariokeskuksessa oli viimeksi pieniä yksilöitä). Niitä tuodaan maahan kuitenkin niin harvoin, että hinta on kova; yhdestä saa pulittaa n. 50 egeä.

Niitä tapajoksiakin on kai saatavilla. Yhden lähteen mukaan suosituslämpötila 27-28 c. Kasvavat vaan aika suuriksi (samaisen lähteen mukaan 25 cm). Tosi kauniita tonkijoita! Luonteesta en tiedä mitään.

[Victor von Doom]

Yhden artikkelin mukaan balzaneille sopiva lämpötila on 21-25 astetta ja ne kestävät jopa 15 asteista vettä. Eivät siis nekään sopisi. .

Sopisi siis kyhmyjen kanssa samaan lämpötilaan? Kyhmyille Akvaristin 2/04 artikkeli ehdottaa 24-25 °C:a ja seeproille 21-25 °C. Fishbase.orgin vastaavat samassa järjestyksessä 24-26 °C ja 22-26 °C. Ja vielä H. R. Axelrod et al:n kantana "Aquarium Fishes of the Worldista" mid 20's (°C) ja 20-27 °C.

Eli kyllä molemmat menisi kaikkien em . lähteiden mukaan ihan normaalissa 24 °C akvaariossa ainakin lämpösuositusten puolesta.

Onko muuten kukaan nähnyt Turun seudulla noita seepratonkijoita viime aikoina? Vaikka 50 € kuullostaa kyllä kovalta hinnalta parvikalasta.

[arr]

Seepran lämpötilavaatimukset eivät mene ihan noin yksinkertaisesti. Seeprat elävät huomattavasti etelämpänä kuin kyhmyt, ja tämä näkyy selkeästi erilaisina lämpötilavaatimuksina. Kaikille Gymnogeophagus - tonkijoille pitää tarjota akvaario-oloissa niiden luonnollisisen elinympäristön mukainen vuodenaikojen mukaan tapahtuva lämpötilojen vaihtelu, kun taas lämpötilan osalta tasaisemmissa olosuhteissa eläville kyhmyille tulee tarjota ympäri vuoden suhteellisen lämmin vesi.

Seepralla tuo 24 astetta on kyllä ehdoton yläraja johon altaan veden lämpötila saisi nousta vaan pariksi kuukaideksi vuodessa. Suurin osa vuodesta vesi kannattaa pitää jossakin 20 asteen tienoilla ja vähän yli. Pari kuukautta kestävä talvikausi, johon siirrytään vaiheittain, vietetään taas viileämmissä vesissä, jolloin lämpötila saa pudota vaikka 15-asteiseksi.

Kyhmyt ja seeprat eivät siis sovi samaan tankiin lämpötilavaatimustensa osalta, eikä näiden pitäminen yhdessä ole suositeltavaa kalojen erilaisen luonteenkaan takia. Seeprat ovat ennemmin vetäytyviä ja herkkiä (myös fyysisesti) kun taas kyhmyt ovat ärhäköitä, territoriaalisia ja energisiä.

[depeche]

Neitotonkijan hinta menee meikäläiselle aivan liian suureksi, ja "red cheekin" pariksi en sitä halua juuri sen vuoksi että ovat ulkonäöltään liian samankaltaisia. Pidän todella kovasti oikein kunnon "tonkijanaamoista", kuten kyhmy- ja timanttitonkijat, ja siksi toivoisin ainakin toisen noista olevan toinen laji altaaseeni.

"Red cheek" on kuitenkin nätti ja mielenkiintoinen uusi tuttavuus myös, ja näitä minulla olisi nyt mahdollisuus saada läheltä pariskunta tuonne.

Rihmakirjoahvenen olen jättänyt laskuista pois niiden herkkyyden ja reikätautialttiuden vuoksi. Näin ihan vastikään näitä ensimmäisen kerran livenä, ja näissä näkemissäni poikasissa oli jo monella reikätauti.

Punaevä tuntuukin tosiaan olevan liian suurikokoinen altaaseeni. Suurihan timantistakin tulee, mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ihan tuota samaa luokkaa, ja rauhallisuus taasen komensoi tuota kokoa.

Seepratonkija jää noiden lämpötilavaatimusten vuoksi myös laskuista pois.

Aivan taatusti minulla riittää mielenkiintoa jo pelkkien tonkijoidenkin kanssa, mutta tuntuisi kuitenkin kivalta saada jotain muutakin tuonne jo senkin vuoksi että altaalla on tuota korkeutta joka jää muutoin aika tyhjän näköiseksi.

Viitsisikö joku vielä katsoa siitä 2/04 akvaristista, mitä siinä suositellaan veden lämpötilaksi timanteille/pronsseille? Tuo lehti jäi minulle tulematta, ja sillä välin kun odottelin sitä tulevaksi, se myytiin täälläpäin kaupoissa loppuun.

Näyttää siltä, että lämpötilavaatimusten vuoksi jää jokatapauksessa kiekot pois.

Nyt kun tuli vähän ristiriitaisia mielipiteitä siitä, sopiiko kyhmy toisen tonkijalajin kanssa samaan altaaseen, täytyy ottaa tuosta asiasta enemmän selvää. Kaikki kokemukset ovat tervetulleita.

[Victor von Doom]

kun taas kyhmyt ovat ärhäköitä, territoriaalisia ja energisiä.

Energisiä ovat, ärhäköitäkin joskus toisilleen, mutta territorialisia kyhmyt eivät ole. Niillä on kirjoahveneksi erittäin löyhä reviirinmuodostus.

Viitsisikö joku vielä katsoa siitä 2/04 akvaristista, mitä siinä suositellaan veden lämpötilaksi timanteille/pronsseille?

Timantille 24-28 °C, pronssitonkijan lämpötilasuositusta ei erikseen mainittu. Em. Axelrodin kirja suosittaa Satanoperca juruparille 26 °C:tta.

[Save]

Joo, siis tarkoitin, että seeprat eivät sopisi kiekkojen kanssa. Minä olen sitten pitänyt seeproja koko ajan liian lämpimässä vedessä (26 c) . Nyt vaan en niistä voi oikein luopuakaan kun altaassa on sekä reikätauti että tubi.

AM:ssa oli artikkeli näistä joskus 80-luvun lopulla ja kirjoittajan seeprat olivat eläneet vain kaksi vuotta. Mm. reikätauti ja koiraalla erikoiset eväongelmat (joita meilläkin on aina ollut) olivat osasyynä kalojen kuolemaan. Meillä kalat kutivat alkuvaiheessa pariin otteeseen, mutta sitten tuli tämä reikätauti ja kutuinto loppui. Olen pörräillyt välillä ulkomaisilla kirjoahvenfoorumeilla ja ilmeisesti tämä laji on aika haluttu mutta vaikeasti saatavilla ihan jenkeissäkin.

Onkohan tuo reikätauti kaikilla tonkijoilla noin yleinen ongelma? Mulla timantit toivat sen aikoinaan altaaseen ja ne ovat siitä kärsineet eniten.
Nyt tää meni taas vähän OT:ksi .

[Susamka]

Missäs vaiheessa altaasi on nyt? Marraskuussa varaamasi 'red cheek' tonkijat odottavat jo kovin uuteen kotiin pääsyä. Muistelisin että sanoit ne tammikuussa ottavasi.

[altum]

timanttitonkija tuntuu olevan herkkä reikätaudille. minulla oli parvi Lippulehtikaloja (luonnosta Orinocosta) n. 4 vuotta sitten ja samassa altaassa oli myös timanttitonkijoita. Ostin muutaman päällisinpuolin terveen Altumin lisää joiden mukana tuoma reikätauti pääsi valloilleen altaassani... se oli menoa sitten altumeiden ja Satanoperca Juruparien osalta.
Oman kokemukseni mukaan Kyhmy- ja helmiäistonkijat taas ovat "kestävämpiä" lajeja mm. vedenlaadun ja lämpötilan suhteen.
Lisäksi olen huomennut että timanttitonkija ei pidä veden virtauksesta
lainkaan. Tällä hetkellä altaassani on myös Geophagus sp. "Tapajos"
laji (luonnosta). Tämä erittäin kaunis kala on vain aika harvinainen saatava ainakin vielä.

-altum