Kuinka paljon voi luottaa kirjoihin?

[jarvij]

Kalojen tilantarpeeseen voikuttaa myös laji. Pelagiset parvikalat tarvitsevat paljon enemmän tilaa kuin reviirikalat. Reviirikaloille riittää reviirin kokoinen tila aivan hyvin.

[lilo]

Pelaginen?
Pelaginen, m. mv. aanhangers van Pelagius (een geestelijke uit de 5e eeuw, loochenaar der erfzonde). *...GOSCOOP, v. (...open), zeedieptekijker (werktuig).

Joskus kaipaisin todella myös sivistyssanakirjaa itselleni...

Edit. 10 min. myöhemmin:
pelaginen: 1. mereen liittyvä, meri-
2. avomerellä lähellä pintaa elävä.

Jep. Samaa voidaan siis sanoa myös makeavetisten ei-reviirikalojen,
myös pohja-ja keskiosissa liikkuvien osalta. Näin täydennykseksi.

[jarvij]

Kyseesssä on aivan yleinen termi -> vapaan veden kala, ulapalla liikkuva kala.
Tuolla merivesipuolella suomenkieliset termit ovat toisaalta harvinaista herkkua.

[Tapio Martimo]

Pelaginen?

Tarkoittaa muistaakseni avovettä.

[jarvij]

Pelaginen?

Tarkoittaa muistaakseni avovettä.

Ei välttämätää sillä talvella jäiden lisäksi on usein avovettä, mutta siis ei pelagista vettä
Ulappavettä pikemminkin.
Sikakka ja muikku ovat tyypillisiä pelagisia jajeja.

[Kaizu]

Itse olen saa mieltä Markun kanssa, etteivät perusasiat akvaarion hoidossa mihinkään muutamassa vuodessa muutu (jos edes vuosikymmenessä).

Kyllä useimmat asiat akvaarioharrastuksessa pitävät kutinsa vuosikausia, jopa vuosikymmeniä.

Useimmat asiat ei välttämättä tarkoita perusasioita, valitettavasti.

[jarvij]

Jos esimerkiksi kirjassa lukisi että on vain tietyt lampputyypit, jotka sopivat akvaarioon ja sitten markkinoille tuleekin pari uuden tyyppistä lamppua, on tuo perustieto vanhentunut.

Samoin kun tulee uusia lääkkeitä ja/tai todetaan uusia tauteja.
Nimistön suhteen, kun lajeja siirrellään suvusta toisen jne.jne

Kyllä kirjatieto vain vanhenee perusasioidenkin osalta, mitä vanhempi kirja sitä enemmän.
Ken ei usko, lukekoon vaikka: G. Aurell, Akvaario, vuodelta1952

[Tuoppi76]

Itse olen saa mieltä Markun kanssa, etteivät perusasiat akvaarion hoidossa mihinkään muutamassa vuodessa muutu (jos edes vuosikymmenessä).

Kyllä useimmat asiat akvaarioharrastuksessa pitävät kutinsa vuosikausia, jopa vuosikymmeniä.

Useimmat asiat ei välttämättä tarkoita perusasioita, valitettavasti.

Kyllä kyllä, mutta tässä keskustelussa (esim. Mari) kritisoi Varjon kirjojen neuvoja juuri kalojen tilasuositusten osalta. Kuten olen jo aiemmin sanonut en voi millään käsittää kuinka muutamat täällä jaksavat vain olla sitä mieltä, että kalojen evovoluutio kehityisi niin nopeasti, että vaikkapa leväbarbin tilasuositukset pitäisi kirjoittaa uudelleen joka vuosi. Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

Se, että tällaisia tilaarvoita tehdään ilman koulutuspohjaa vie suurelta osin uskottavuuden näiltä arvioilta. Varsinkin koska aina on helppoa puolustella mahdollisimman suurta allaskokoa. Todellista osaamista taas puolestaan osoittaa se, että pystyy löytämään sopivan minimikoon, jossa kala viihtyy ja elää normaalin pituiden elämän.

Luin itsekkin, Marin jo mainitseman, Peter Beckin kirjoittaman Akvaariokäsikirjan ja sen pohjalta voisi todeta, että asiat on varmasti mahdollista tehdä monella eri tavalla, eikä välttämättä kuitenkaan pysytytä osoittamaan luotettavasti, että toinen tapa olisi toista parempi (esim. vedenvaihto yms.)

Kyllä kirjatieto vain vanhenee perusasioidenkin osalta, mitä vanhempi kirja sitä enemmän.
Ken ei usko, lukekoon vaikka: G. Aurell, Akvaario, vuodelta1952

En ole lukemut kyseistä kirjaa, mutta uskallatko sanoa, että jos perustan ja hoidan akvaariota mainitsemasi kirjan ohjeilla, niin kaikki menee varmasti pieleen?

Onhan akvaarioita silloinkin hoidettu menestyksellisesti.

[jarvij]

Kyllä vedenvaihto pystytään! Siihen on alalyysit olemassa. Ei tosin akvaariokäyttöön, mutta aika monia analyysejä sihenkin on. Periaatteenahan on ettei vedenlaatu saa muuttua kovin paljon kun vettä vaihdetaan. Jos vaihdetaan usein ja kohtalaisesti ei vedelaatu muutu, verrattuna harvoihin kertoihin.
Se on helppoa osoittaa sanallisesti vaikka näin:
Kaloja ruokitaan päivittäin, mutta akvaariosta haihtuu vain vettä.
Kasveja karsimalla poistuu osa ravinteista, mutta ei kaikki.
Mihin se loppu jää, jos vettä ei vaihdeta.
Lisäksi kalat erittävät hormoneja, joilla on niiden fysiologiaan erilaisia vaikutuksia.

Vettä riittävän usein ja riitävästi vahtamalla pidetään sen laatu tasaisena. Aina uuteen veteen lisätään tarpeelliset aineet mm. happamuuden ja ionokoostumuksen säätelyyn. Sama koskee tarpeen mukaan kasviravinteita ja hivenaineita.

[Mari Kurki]

En ole lukemut kyseistä kirjaa, mutta uskallatko sanoa, että jos perustan ja hoidan akvaariota mainitsemasi kirjan ohjeilla, niin kaikki menee varmasti pieleen?

Onhan akvaarioita silloinkin hoidettu menestyksellisesti.

On hoidettu joo. Ja kunhan seuraavan kerran hampaitasi särkee, niin laitetaan sinne niitä iilimatoja imemään paha veri pois. Kyllä niin on ennenkin tehty ja hyvin toimi. Tosin nykylääketiede väittää tietävänsä enemmän siitä mikä ihmisten elimistölle on oikeasti hyväksi ja onhan ihmisten keski-ikäkin pidentynyt, mutta kyllä vanhassa silti vara parempi...

Kyllä kyllä, mutta tässä keskustelussa (esim. Mari) kritisoi Varjon kirjojen neuvoja juuri kalojen tilasuositusten osalta. Kuten olen jo aiemmin sanonut en voi millään käsittää kuinka muutamat täällä jaksavat vain olla sitä mieltä, että kalojen evovoluutio kehityisi niin nopeasti, että vaikkapa leväbarbin tilasuositukset pitäisi kirjoittaa uudelleen joka vuosi. Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

Se, että tällaisia tilaarvoita tehdään ilman koulutuspohjaa vie suurelta osin uskottavuuden näiltä arvioilta.

Minä taisin omassa kirjoituksessani käyttää esimerkkinä sinirihmakalaa. Mielestäsi siis kirjan kirjoittaja suositellessaan tätä aggressiivista kalaa pidettäväksi 160 litraisessa, on oikeassa ja ammattataitoinen, jos me harrastajat ilman sitä koulutusarvoa toteamme että kyseinen kala tappoi puolisonsa ja muutaman muunkin kalan tämän kokoisessa akvaariossa aj rauhottui isompaan akvaarioon siirryttyään.

Kuten sinulle on jo muutamaan kertaan sanottukin, ei kyse ole siitä että evoluutio etenisi kovin vauhdikkaasti. Kyse on siitä, että ihmiset ovat alkaneet kiinnittää kalojen todellisiin tarpeisiin enemmän huomiota ja ryhtyneet hoitamaan kalojaan enemmän niiden, kuin akvaarion omistajan ehdoilla. kalojen elinikä on pidentynyt ja koko ajan saadaan viljeltyä uusia lajeja akvaarioissa. Eikö tämä riittäisi osoittamaan, että ollaan menossa oikeaan suuntaan?

Muuten, ilman mitään koulutusarvoa tai muutakaan titteliä olen sitä mieltä, että akvaarion litrojen sijasta olisi järkevämpää puhua akvaarion pituuksista. Kalan tarvitsema tila on sen luonteesta ja elämäntavasta riippuen 6 - 10 kertaa sen oma aikuispituus.

[Rääkky]

Tuoppi: Okei. Sait jälleen minut mustaksi muuttumaan. Luet kaiken miten parhaaksi näet. Kukaan ei ole ollut jees-miehenäsi.

Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

No miten perustelet sen että se tiikerinuoliaisen pituusmitta sitten on edelleen väärin?

Se, että tällaisia tilaarvoita tehdään ilman koulutuspohjaa vie suurelta osin uskottavuuden näiltä arvioilta.

Mitäs kala-akatemiaa sitä pitää käydä että saa tämän mainitsemasi koulutuspohjan? Onko filosofian tohtori valmis akvaristi? Ei missään laitoksessa opiskella akvaarionhoitoa. Edes järvij ei ole opiskellut - kalasairauksia kyllä mutta tuskin akvaarionhoitoa.

Varsinkin koska aina on helppoa puolustella mahdollisimman suurta allaskokoa.

No en nyt sanoisi sitä niin kovin helpoksi. Tässähän sitä on kymmenen sivua väännetty miksei muita saa uskoa kuin kirjailijoita.

Todellista osaamista taas puolestaan osoittaa se, että pystyy löytämään sopivan minimikoon, jossa kala viihtyy ja elää normaalin pituiden elämän.

No mistäs sen viihtyvyyden sitten näkee? Oletko edelleen siinä uskossa että kaikki kirjailijat ovat pitäneet kaikkia lajeja sen koko elinkaaren ajan? Tuskinpa vain.

[Yanna]

Kyllä kyllä, mutta tässä keskustelussa (esim. Mari) kritisoi Varjon kirjojen neuvoja juuri kalojen tilasuositusten osalta. Kuten olen jo aiemmin sanonut en voi millään käsittää kuinka muutamat täällä jaksavat vain olla sitä mieltä, että kalojen evovoluutio kehityisi niin nopeasti, että vaikkapa leväbarbin tilasuositukset pitäisi kirjoittaa uudelleen joka vuosi. Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

Tarkoittanet evoluutiota?
Kukaan ei olekaan väittänyt että kalojen koko olisi muuttunut, ainut missä on tapahtunut muutos on ihmisten ymmärtämyksessä kalojen tilantarpeesta.
Voisi jopa leikkisästi sanoa että ihmisten evoluution kiihtyessä vältytään bonsaileväbarbeilta
Virheellisiin aikuiskokoihin on useinmiten ollut juuri syynä kääpiöityminen liian pienen altaan vuoksi.

Yanna

[KtMan]

Se, että tällaisia tilaarvoita tehdään ilman koulutuspohjaa vie suurelta osin uskottavuuden näiltä arvioilta.

Mitäs kala-akatemiaa sitä pitää käydä että saa tämän mainitsemasi koulutuspohjan? Onko filosofian tohtori valmis akvaristi? Ei missään laitoksessa opiskella akvaarionhoitoa. Edes järvij ei ole opiskellut - kalasairauksia kyllä mutta tuskin akvaarionhoitoa.

Keski-Uudenmaan Akvaarioseura järjestää syksyllä akvaarion perustamiskurssin ihan kansanopisto pohjalta, johon kaikilla halukkailla on mahdollisuus tulla oikeasti opiskelemaan akvaarion hoitoa!
Voittepahan sanoa saaneenne koulutuksen harrastuksellenne
Veikkaan kuitenkin että Rääkky, Mari ja Järvikin sopisivat paremmin sinne opettajan pulpetin taakse kuin kuuntelemaan.

Niin se vain on, että tälle palstalle on kertynyt suuri osa Suomen akvaarioharrastajain kermasta ja tällä keskustelufoorumilla on tuhansien harrastajien tietotaito/kokemus samassa paketissa.

Vertaa kirja -> yhden ihmisen suppea tietotaito/kokemus ja pinttyneet tavat. Kirjan kirjoittaja on vain yksi akvaristi muiden joukosta (harmi että tämä meidän kirjailija ei ota vaikutteita ulkomailmasta, vaan pitää tavoistaan sitkeästi kiinni).

Sehän minuakin aluksi ihmetytti, jopa hiukan harmitti, kun jokaisella aloittelijallakin on 1000 kertainen tietomäärä käytettävänään täällä, kuin mitä minä itse olen 15v:n aikana saanut opiskeltua/koettua.
Kaikki on siitä kiinni että uskaltaa vain kysyä ja avata tajuntansa.

T:Krisse

[Tuoppi76]

No jatketaanpa taas. Tottakai tämän Jukan mainitseman kirjan tapauksessa kysymys on ääriesimerkistä. Ei kai kukaan nyt tosissaan tietoisesti käytä 50 -vuotta vanhoja ohjeita. Tarkoitus oli kuitenkin todeta, että näilläkin ohjeilla akvaarion saa toimimaan.

Periaatteenahan on ettei vedenlaatu saa muuttua kovin paljon kun vettä vaihdetaan. Jos vaihdetaan usein ja kohtalaisesti ei vedelaatu muutu, verrattuna harvoihin kertoihin.

Ja tämä sitten toimii kuvaamallasi tavalla nykyisillä, täälläkin foorumilla kerrotuilla ohjeilla, jotka kehoittavat vaihtamaan 50% vedestä viikottain. Sanoisin, että aika suuri muutos tulee tuossakin tapauksessa veden laatuun. Puhumattakaan osmoottisesta paineesta yms. vaihteluista, joita kalat joutuvat kestämään. (älkääkä nyt vetäkö tähän jotain veden seisotus juttuja enää mukaan. Jookos

Tuoppi: Okei. Sait jälleen minut mustaksi muuttumaan. Luet kaiken miten parhaaksi näet. Kukaan ei ole ollut jees-miehenäsi.

Elä suutu, jookos.

Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

No miten perustelet sen että se tiikerinuoliaisen pituusmitta sitten on edelleen väärin?

Eivät kalat välttämättä koskaan kasva akvaariossa täyteen mittaansa. Epäilen, että sama koskee myös Tiikerinuoliaista, vaikka sillä olisi A-W mittojen mukainenkin allas. Kyseessähän on sitäpaitsi AKVAARIOKIRJA, jossa käsitellään kalan kokoa normaalissa seura-akvaariossa, eikä välttämättä luonnossa. Luontokirjat ovat asia erikseen.

Löydät luonnosta aina suurempia yksilöitä kuin akvaariosta. Oletko käynnyt katsomassa muualla kuin akvaarioissa? Joku Tohtori-setä ehkä onkin.

Se, että tällaisia tilaarvoita tehdään ilman koulutuspohjaa vie suurelta osin uskottavuuden näiltä arvioilta.

Mitäs kala-akatemiaa sitä pitää käydä että saa tämän mainitsemasi koulutuspohjan? Onko filosofian tohtori valmis akvaristi? Ei missään laitoksessa opiskella akvaarionhoitoa. Edes järvij ei ole opiskellut - kalasairauksia kyllä mutta tuskin akvaarionhoitoa.

Kyllä biologian yms. yliopistotasoiset koulutusohjelmat mielestäni antavat pohjaa ottaa kantaa asioihin laajemmin. Lisäksi kannattaa muistaa, että esim. M.V kertoo kirjoissaan, kuinka on pyörinyt vaikka missä kalojen LUONNOLLISILLA esiintymisalueilla. Esim. Sinun olohuneessasi oleva akvaario ei ole sellainen, vaikka olisikin kuinka suuri.

Varsinkin koska aina on helppoa puolustella mahdollisimman suurta allaskokoa.

No en nyt sanoisi sitä niin kovin helpoksi. Tässähän sitä on kymmenen sivua väännetty miksei muita saa uskoa kuin kirjailijoita.

Kyllä minä vaan sanoisin sitä juuri helpoimmaksi ratkaisuksi. Jos ei tietäisi koko kalasta paljon mitään, niin aina voi esittää vaikka 1000 -litraa, niin ei mene metsään. Eikä kukaan voi tulla haukkumaan eläinrääkkääjäksi Näissä tilaasioissahan on tuolla menetelmällä vain taivas rajana.

Todellista osaamista taas puolestaan osoittaa se, että pystyy löytämään sopivan minimikoon, jossa kala viihtyy ja elää normaalin pituiden elämän.

No mistäs sen viihtyvyyden sitten näkee? Oletko edelleen siinä uskossa että kaikki kirjailijat ovat pitäneet kaikkia lajeja sen koko elinkaaren ajan? Tuskinpa vain.

No mistäs näet, että viihtyvät suuremmassa. Kuten Maisu -tuossa aiemmin tokaisi saattaa keltabarbiesi käytökseen olla syynä ESIMERKIKSI vaikkapa suurissa altaissa käyttämäsi liian vaalea luonnoton pohjamateriaali jne... Ei akvaarion koko ole ainoa asia, joka vaikuttaa kalojen käytökseen.

[Rääkky]

Eivät kalat välttämättä koskaan kasva akvaariossa täyteen mittaansa. Epäilen, että sama koskee myös Tiikerinuoliaista, vaikka sillä olisi A-W mittojen mukainenkin allas. Kyseessähän on sitäpaitsi AKVAARIOKIRJA, jossa käsitellään kalan kokoa normaalissa seura-akvaariossa, eikä välttämättä luonnossa. Luontokirjat ovat asia erikseen.

Löydät luonnosta aina suurempia yksilöitä kuin akvaariosta. Oletko käynnyt katsomassa muualla kuin akvaarioissa? Joku Tohtori-setä ehkä onkin.

Kosh. Tuotatuota. Kun minä nimenomaan satun nyt puhumaan niistä tiikerinuoliaisista mitkä olen nähnyt akvaariossa kasvaneen ts. riittävän suuri allas on taannut mahdollisuudet suurempaan kasvuun. Se että olet luonnossa käynyt katsomassa pitäisi antaa sinulle mainiot eväät kokeilla suuremman allaskoon vaikutusta kalan pituuskasvuun (mikä tarkoittaa nuoliaisten kohdalla pitkää ajanjaksoa sillä pituuskasvua tapahtuu pitkän ajan sisällä ja nuoliaiset ovat pitkäikäisiä ) Tällä kohdin on kuitenkin menty missä aita on matalin ja todettu että "no ei se kuitenkaan kasva täyteen mittaansa ni pistetään vaikka nyt toi allaskoko" ja kas : suurempi allaskoko olisi tehnyt - kuten riviakvaristikin huomaa, kalasta suuremman. Miksi antaa malli ja siten myös lupa luoda bonsai-kaloja, kuten olikos se nyt Yanna asian ilmaisi?


Niinjoo. Tiäkkös. Jos pistettää hevonen laukkaamaan laitumelle see varmaan keskittyypi enemmän riehumiseen kuin lisääntymiseen vaikka voipi tammaa pistää menemäänkin. Jos se pistetään suljettuun tilaan lisääntymään niin todennäköisemmin se lisääntyy silloin kun muut toiminnot on suljettu pois. Siksihän me kudetusaltaitakin käytämme. Siellä ne todennäköisemmin kutevat kalatkin kuin muiden kanssa.

[rain-]

No miten perustelet sen että se tiikerinuoliaisen pituusmitta sitten on edelleen väärin?

Eivät kalat välttämättä koskaan kasva akvaariossa täyteen mittaansa. Epäilen, että sama koskee myös Tiikerinuoliaista, vaikka sillä olisi A-W mittojen mukainenkin allas. Kyseessähän on sitäpaitsi AKVAARIOKIRJA, jossa käsitellään kalan kokoa normaalissa seura-akvaariossa, eikä välttämättä luonnossa. Luontokirjat ovat asia erikseen.

Löydät luonnosta aina suurempia yksilöitä kuin akvaariosta. Oletko käynnyt katsomassa muualla kuin akvaarioissa? Joku Tohtori-setä ehkä onkin.

Minäkin olen nähnyt isoja tiikerinuoliaisia, niin harrastajien altaissa kuin liikkeissäkin. Missä arvon Tuoppi on akvaariokokemuksensa hankkinut jos ei näitä ole nähnyt? Luulisi että kun olet ollut harrastaja 20 vuotta, niin minuakin kokeneempana olet nähnyt kaikkea laidasta laitaan.

[Tpip]

Kuten olen jo aiemmin sanonut en voi millään käsittää kuinka muutamat täällä jaksavat vain olla sitä mieltä, että kalojen evovoluutio kehityisi niin nopeasti, että vaikkapa leväbarbin tilasuositukset pitäisi kirjoittaa uudelleen joka vuosi. Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

Entäpä jos kyse ei olekkaan kalojen evoluutiosta, vaan akvaarioiden. Kaloille on ruvettu tarjoamaan isompia akvaarioita ja pikkuhiljaa on huomattu, että tietyt kalalajit käyttäytyvät ja kasvavat luonnollisemmin isommissa altaassa?

[Tuoppi76]

Minäkin olen nähnyt isoja tiikerinuoliaisia, niin harrastajien altaissa kuin liikkeissäkin. Missä arvon Tuoppi on akvaariokokemuksensa hankkinut jos ei näitä ole nähnyt? Luulisi että kun olet ollut harrastaja 20 vuotta, niin minuakin kokeneempana olet nähnyt kaikkea laidasta laitaan.

No joo. En ole suinkaan väittänyt, että akvaarion hoidosta jotain itse tietäisin. Olen tietoni kirjoista lukenut ja itsekkin joitain huomioita tehnyt. Hyviä neuvoja olen myös täältä saanut.

Voin myös sen sanoa, että en ole mikään akvaariofanaatikko, enkä halua edes sellainen olla. Minä hoidan yhtä akvaariota, enkä halua enempää niitä, ainakaan nyt, edes ottaa. Tätä akvaariota on sitten myös paremmin aikaa hoitaa, kuin jos altaita olisi useampi. Minulle akvaari on yhtä lailla kalojen koti, kuin myöskin koriste.

Tiikerinuoliasisia minulla ei ole koskaan ole ollut, koska minulla ei ole ollut tarjota niille riittävän suurta asuntoa (olen seurannut kirjojen ohjeita). Mutta olen kyllä nähnyt akvaariokaupoissa SUURIA tiktuja. Siellä ne oleilivat jossain sillipurkissa, joten se siitä... En siltikään tämän ihmeen nähneenä pysty sanomaan, että akvaariokirjat olisivat kuitenkaan väärässä.

Varmaan Herrat Varjo ja Beck ovat nähneet ihan vastaavia kaloja ja antaneet sitten omat suosituksensa.

[VilleJ]

Olen juuri lähdössä mökille, mutta kun piti tsekata pankki, niin katsoin palstankin samalla - miten "kirjakeskustelu" on edennyt... Pakko kommentoida ennen lähtöä.

Periaatteenahan on ettei vedenlaatu saa muuttua kovin paljon kun vettä vaihdetaan. Jos vaihdetaan usein ja kohtalaisesti ei vedelaatu muutu, verrattuna harvoihin kertoihin.

Ja tämä sitten toimii kuvaamallasi tavalla nykyisillä, täälläkin foorumilla kerrotuilla ohjeilla, jotka kehoittavat vaihtamaan 50% vedestä viikottain.

Eikös tuossa aiemmin puhuttu juuri, ettei vedenlaatu saa muuttua kovin paljon. Tottakai se muuttuu, jos akvaariosta ei olla pariin kuukauteen vettä vaihdettu ja kerralla sitten vaihdetaan raikasta vettä 50% tilalle. Puolittuuhan ne jokainen arvo periaatteessa (sähkönjohtavuudelle tapahtuu mitä tapahtuu, riippuu siitä hanavedestäkin). Kyse on kuitenkin siitä, että kun säännöllisesti vaihdetaan riittävästi vettä, ei vesiarvoissa tapahdu suuria muutoksia viikottaisten - tai vaikka päivittäistenkin - veden vaihtojen yhteydessä, koska akvaariovesi on lähellä hanaveden vedenlaatua.

Luotan kyllä siihen, että kirjoja kirjoittavat ihmiset ovat nähneet aikuiden leväbarbin ja pystyvät arvioimaan sen vaatiman tilan.

No miten perustelet sen että se tiikerinuoliaisen pituusmitta sitten on edelleen väärin?

Eivät kalat välttämättä koskaan kasva akvaariossa täyteen mittaansa. Epäilen, että sama koskee myös Tiikerinuoliaista, vaikka sillä olisi A-W mittojen mukainenkin allas. Kyseessähän on sitäpaitsi AKVAARIOKIRJA, jossa käsitellään kalan kokoa normaalissa seura-akvaariossa, eikä välttämättä luonnossa. Luontokirjat ovat asia erikseen.

Löydät luonnosta aina suurempia yksilöitä kuin akvaariosta. Oletko käynnyt katsomassa muualla kuin akvaarioissa? Joku Tohtori-setä ehkä onkin.

Tiikerinuoliasisia minulla ei ole koskaan ole ollut, koska minulla ei ole ollut tarjota niille riittävän suurta asuntoa (olen seurannut kirjojen ohjeita). Mutta olen kyllä nähnyt akvaariokaupoissa SUURIA tiktuja. Siellä ne oleilivat jossain sillipurkissa, joten se siitä... En siltikään tämän ihmeen nähneenä pysty sanomaan, että akvaariokirjat olisivat kuitenkaan väärässä.

Ei hyvää päivää! Epäilet, ettei ne koskaan kasva täyteen mittaansa, edes suurissa akvaarioissa, mutta sulla itselläsi ei koskaan ole ollut tikrua - vaan luotat täysin siihen, mitä kirjassa väitetään. Samaan aikaan olet kuitenkin nähnyt akvaarioliikkeissä nähnyt suuriakin tikruja, mutta siitä huolimatta et usko, että akvaariokirjoissa esitetyt mitat on väärässä.

No, mistä kummasta ne suuret tikrut on sinne akvaarioliikkeeseen ilmestynyt - tipahtanut taivaasta vai? Eikös noi kommentit ole jo vähän epäloogisia keskenään. Eiköhän ne suuret tikrut ole tullut asiakkailta takaisin liikkeeseen, kun ovatkin jostain kummasta syystä venyneet suuremmiksi kuin mitä kirjoissa kerrotaan.

Minä hoidan yhtä akvaariota, enkä halua enempää niitä, ainakaan nyt, edes ottaa. Tätä akvaariota on sitten myös paremmin aikaa hoitaa, kuin jos altaita olisi useampi.

No, jos joskus hommaat useamman akvan, niin huomaat kalojen käytösessä varmasti eroa, jos pidät samaa lajia erikokoisissa akvaarioissa. Yhden akvaarion perusteella ei kyllä oikein pysty sanomaan juuta-eikä-jaata.

[Mari Kurki]

Kommenttina vielä pakko lisätä: Siitä miten kalat akvaariokaupoissa elävät, ei missään nimessä pidä ottaa mallia kotiakvaan. Ne tikrutkin ovat sillipurkeissa, mutta idea onkin että asuvat siellä vain tilapäisesti kunnes pääsevät jonkun vastuuntuntoisen akvaristin kotiin riittävän suureen akvaarioon.
Samoin kauppojen altaat ovat aina rajusti ylikansoitetut kotiakvaarioihin verrattuna, mutta siinäkin kyse on vai tilapäisestä olemisesta.
Tässä muuten olisi Faunattaren sivuille linkki, missä Liisa Sarakontu kertoo tiikerinuoliaisten vaatimuksista. http://www.faunatar.fi/fin/index.php?cmd=163Liisa on mm. toiminut Akvaariomaailman vakituisena avustajana vuosikausia (nykyisin on siirtynyt Akvaristin avustajakaartiin) ja kirjoittanut erilaisia akvaarioaiheisia artikkeleita hyvinkin paljon. Olisiko hän mielestäsi luotettava tietolähde kalojen todellisista tilantarpeista? Faunattaren sivuilta löytyy Liisan tekemänä enemmänkin tietoa eri kalalajien vaatimuksista. Lukaisehan sieltä.

[jarvij]

Tuopp76 kirjoitti peukaloidusta keltabarbista, jollaisia ei luonnossa ole:
"käytökseen olla syynä ESIMERKIKSI vaikkapa suurissa altaissa käyttämäsi liian vaalea luonnoton pohjamateriaali jne... Ei akvaarion koko ole ainoa asia, joka vaikuttaa kalojen käytökseen."

Mahtaakohan Tanganjikajärvessä olla liian vaalea, luonnoton pohjamateriaali
http://www.aquahoito.info/suomi/tanganj ... etikko.php

Olen vähän huolissani koska minulla on sekä tuosta lahdesta otettua pohjahiekkaa että optirokin puhallushiekkaa näyteputkissa ja ovat molemmat lähes samanvärisiä

[-Antti-]

Kaikki tropiikissa näkemäni hiekkapohjat ovat olleet vaaleita. Vaalea hiekka on siis itse asiassa luonnollisin. Toisaalta muitakin pohjatyyppejä löytyy ja monet kalaisat vedet eivät ole kirkkaita ja kirkkaatkaan eivät yleensä niin kirkkaita kuin "akvaariokirkkaat". Käytännössä hieman tummempi hiekka voi akvaariossa olla parempi, riippuu lajeista ja muusta sisustuksesta.

http://www.kolumbus.fi/vuorela.antti/anjungan.htm

http://www.kolumbus.fi/vuorela.antti/sekayam.htm

Antti

[jarvij]

Sanoisin jo kuviesikin perusteella että tummuutta pohjaan tuovat oksat ja niiden varjot, kivet ja varjot. Vesikasvien ja rannan puiden varjot sekä toki myös pohjassa olevat puista pudonneet lehdet.
Sitten puroissa veden siirtelevät eri kokoiset kivet, jotaka ovat varsin kirjavia (vrt. kotimainen harjusora)

[Tapio Martimo]

Tuohon vaaleaan pohjamateriaaliin liittyen: Sanoin tämän jossain toisaallakin vastikään, mutta eikö asia ole niin, että valkoista pohjamateriaalia tulee välttää, mutta vaaleat esim. ruskean hiekan sävyt ovat ok. Suomen kielessä adjektiivi 'vaalea' tulkitaan yleensä tarkoittamaan 'valkoista' - vastaavasti 'tumma' tarkoittaa 'mustaa': onhan esim 'tumma' olutkin [esim: Guinness] oikeasti lähinnä mustaa. Mitä olen ulkomaiseen akvatietouteen perehtynyt, niin siellä ainakin kehotetaan välttämään juurikin valkoista, ei vaaleaa, pohja-ainesta.

Esimerkki valkoisesta pohjamateriaalista [aquaristikshop.com], jota tulisi siis välttää.

ob. Aihe. Kyllä alkaa Tuopin perustelut kiertää kehää jo aika pahasti ja puppugeneraattorikin näyttää käyvän pahasti ylikierroksilla: myöntää että tiikerinuoliainen kasvaa yli 15 senttiseksi, mutta toteaa silti kirjojen olevan oikeassa...

[Tuoppi76]

ob. Aihe. Kyllä alkaa Tuopin perustelut kiertää kehää jo aika pahasti ja puppugeneraattorikin näyttää käyvän pahasti ylikierroksilla: myöntää että tiikerinuoliainen kasvaa yli 15 senttiseksi, mutta toteaa silti kirjojen olevan oikeassa...

Kirjassa "Suuri akvaariokirja", jonka ovat kirjoittaneet Mary Bailey ja Gina Sanford todetaan suunnilleen näin; "Jos saat tiikerinuoliaisesi kasvamaan yli 15 senttisiksi olet mestari". Eli mitä järkeä olisikaan antaa kirjassa muuta maksimipituutta kuin tuo 15 cm jos kerran vain joku akvaarioiden Eliitti-Guru saa kalan tuosta suuremmaksi.

Kuten jo aiemmin totesin kyseessähän on akvaariokirja, ei mikään akvaarioiden suuri ennätyskirja.

Sitä paitsi alkuperäinen asiahan oli, että voiko kirjoihin luottaa. Jos teistä kirjoissa tiiketinuoliasiselle on laitettu liian pieni tankki, niin viekö se muka pohjan kaikilta kirjoilta. Ei ainakaan minun mielestäni.

Tällaiset yksittäiset erimielisyydet (jonkun mielestä virheet) eivät myöskään millään tavalla tue täällä väitettyä kirjojen tiedon nopeaa vanhenemista.

Edit: Eiköhän tässä ollut kaikki. Puppugeneraattori sulkeutuu tältä erää