Meneekö kypsytys hukkaan?

[FishFisu]

Olen tässä lueskellut nippukaupalla noita vanhoja viestejä kypsytyksestä yms. mutta omaan mietinnän alla olevaan aiheeseeni en ole vastausta löytänyt. Ehdin ennen lomia kypsytellä akvaariota noin 12 päivää. Hankittuna on akvaarion, valaisimen, lämmittimen, vesitestien ja suodattimen lisäksi seuraavaa:

- Vedenparannusaine (AquaSafe)
- Flora pride ja tetran pohjalannoitetta
- Bactozym-kapseleita 20kpl
- hapetuslaite ilmastinkivellä

Ajatukseni oli pestä puhallushiekkaa akvaarion pohjalle, täyttää vedellä + perään vedenparannusaine, kasvit+lannoitteet, hapetuslaite, lämmitin ja suodatin toimintaan. Ja sitten aloittaa Bactozymillä tuo kypsyttäminen, kukkamullassa liotettua vettä muutamia lorauksia ja laittaa kalanruokaa pikkuisen joka päivä. Mitään vanhan akvaarion ymppejä ei ole, kun ei ole mistä sitä ymppiä ottaisi. Ajattelin että sukulaisilta kerjäisin vanhan suodattimen ja pesisin sen akvaariovedessä, mutta vanhoja suodatinmatskuja en saa. eli tuon enempää en pysty akvaariota avittamaan.

Mutta itse kysymykseen. 12 päivää kerkeän kypsytellä kasvien kanssa akvaariota, mutta sitten olemme perheen kanssa 2 viikkoa lomalla etelässä. Meneekö koko juttu hukkaan? siis tuo kypsyttely? Pitääkö koko juttu alkaa alusta kun tulen? Nitriittipiikkiä tuossa 12 päivän ajassa ennen lomaa ei varmaan ennätä tulla, että mistäs sitten tiedän joko se oli vaiko eikö, kun palajan? Jos se on kaksi viikkoa yksistään, niin voiko jokin mennä pahasti pieleen? (siis kalojahan siellä ei ole koko tuona aikana, mutta basillien kannalta ja kasvien). Onko siis koko hösellys ennen lomaa ihan turha vaiva?

[111na]

Eihän se täysin hukkaan mene, vaikkei välttämättä kauheasti edistykään poissaolon takia. Edistymään saat ihan hyvinkin jos sinulla on ruokinta-automaatti johon laitat päivittäisen ruoka-annoksen tai ihan suoraan akvaarioon vaikkapa katkarapuja pienen kourallisen lähtiessäsi.

Aquasafea on turha laittaa ainakin ennen kaloja. Sisältääkö Bactozym ammoniumia? Sekin taitaa olla aika turha valmiste. (?)

[FishFisu]

Elikkä siis edistyy sikäli mikäli järjestän akvaan mätänevää ruokaa hajottajabasilleiden ruuaksi? sitäkö tarkoitit? Näenkö sitten mistään enää kun palaan että onko se nitriittipiikki ollut ja mennyt vaiko eikö? Ois se kumminkin kiva jos akva edistyisi sillä aikaa, kun olen 2 viikkoa poissa...mutta eikös noista katkaravuista tule julmettu haju kun 2 viikkoa makaavat pohjassa?

p.s. TetraAqua ei manitse paketissaan yhtään mitään mitä Bactozym sisältää ja mitä ei, kertoo vaan mihin se vaikuttaa. Edistää jätteiden entsymaattista hajoitusta, huolehtii entsyymien avulla veden kuormituksen vähentämisestä ja veden laadun parantamisesta, tehostaa ja nopeuttaa ammoniakin ja nitriitin hajoitusta aktivoimalla nitrifikaatio bakteerit, sisältää luonnollisia orgaanisia aineita, kolloideja, jotka aktivoivat suodatinmateriaalin ja kaikki pinnat, joihin bakteerit voivat tarttua, luo näin ihanteellisen kasvuympäristön hajottajabakteereille. Tämä on siis ainut mitä se Bactozymin lappu siellä laatikon sisällä sanoo.

[jarvij]

Varmaan tulee hajua jos madättämään ryhdyt.
Mutta jos hapellinen lahottaminen kelpaa niin se on hajutonta. Pitää siis huolehtia siitä että happea riittää.
Jotain valkuaispitoista orgaanista materiaalia on todellakin hyvä lisätä, koska siitä vapautuu hajotustoiminnan seurauksena ammonium/ammoniakkia nitrifioiville bakteereille ravinnoksi.

[FishFisu]

Mutta jos hapellinen lahottaminen kelpaa niin se on hajutonta. Pitää siis huolehtia siitä että happea riittää.
Jotain valkuaispitoista orgaanista materiaalia on todellakin hyvä lisätä.

Mitä tuolla hapellisella lahottamisella tarkoitat? Jos hapellinen lahottaminen 'kelpaa' niin mitä se käytännön järjestelyissä meinaa? Suodatin on toiminnassa tuon poissaoloni ajan, samoin hapetinlaite, kasvit hiekkapohjassa kanssa kiinni, sitäkö?

[jarvij]

Normaalia akvaariota. Hapetus, suodatus, valot ja vedenkierto päällä. jolloin vesi kiertää ja kasvit yhteyttävät. Kypsytysvaiheessa kasvien osuus on ehkä helpointa hoitaa ilmastuksella (diffuusori) ja veden kierrolla.
Lahoaminen hapellista (hajutonta), mätäneminen hapetonta hajotustoimistaa (useimmiten pahalta haisevaa).
Monasti tukkeutuneesta pohjasta nousee sitä pengottaessa myös varsin epämiellyttäviä tuoksuja, kuten rikkivety ym.. Syynä on hapen loppuminen pohjasta.

Mätämeminen tarkoittaa hapetonta hajoamista, ja se haisee Esimerkiksi kanamuna mätänee vanhetessaan (hapettomasti), ja kun sellaisen avaa, tietää mitä mätäneminen on.

[FishFisu]

Eli siis parasta oisi ehkä ettei laittaisikaan kasveja kypsytettävään altaaseen??

Ostin eilen tuommoisen Tetratec 100l/h AP100 ilmapumpun, läpinäkyvää letkua, Aquadenen check valve eli joku takapotkunestomikälie ja Oxygenius MicroFlex 300mm vaahtopätkän, jonka kautta vesikulpat sitten tulee ulos. Tämäkö riittää kasvien tilalle, vaiko onko parempi jos panen sekä kasvit että tämän ilmastuslaitteen?

[jarvij]

Vaikuttaa sille porukan kokemusten perusteella etteivät ainakaan kaikki kasvit tule toimeen kypsytettävässä akvaariossa. Mielellään siellä kuitenkin kasveja saisi olla, mutta siis millaisia?

Jos panet runsaasti kasveja, niin tuo ilmastin sitten ajastimella vain pimeään aikaan päälle, sillä muutoin se puhaltaa hiilidioksidin, jota kasvit tarvitsevat yhteyttämiseen, taivaalle.
Päivällä kasvit tuottavat happea.

[111na]

Näenkö sitten mistään enää kun palaan että onko se nitriittipiikki ollut ja mennyt vaiko eikö?

Sehän on varsin helppoa: Jos nitriitti on nolla, laitat taas nopeasti hajoavaa valkuaisainetta altaaseen ja odotat että se näkyy nitriittinä. Nopeammin saat sen selville lisäämällä suoraan ammoniumia. Nitriitin ilmestymisestä ja katoamisesta näkee sitten kypsyyden.

Jos allas olisi jo kypsynyt sen verran että nitriittiä muuttuu nitraatiksi, saattaa myös olla ettei valkuaisainepitoisen aineksen lisääminen altaaseen näy enää nitriittinä. Hajottajien toiminnasta syntyvä ammonium on tasaista ja pienehköä. Helpointa olisi siis käyttää siinä vaiheessa ammoniumia, mutta ruuan avulla pitoisuudet ovat lähempänä toimivaa akvaariota. Riippuu toki kuinka paljon ruokaa laitetaan.

Johonkin Rondomatic ruokinta-automaattiin saisi vaikkapa hirvensarvensuolaa kyytiin!

Edit:
Mitäpä sitä turhia leväongelmia ja muuta huolta liikaa hankkisi lomansa ajaksi? Allas ilman valoa ja kasveja täyttää kypsytyksen tarpeet hyvin ja oikeastaan paremmin koska kasvit eivät nappaa bakteerien suun edestä ammoniumia. Suodatin ja ilmapumppu toimintaan vain. Kyllä ne kasvit ja ravinteet ehtii sitten laittaa kun on itse paikalla.

[FishFisu]

Mitäkähän sitä tekiskään ilman tätä AW:tä... Haulla katsoin *sarvensuola* ja löytyi seuraavaa:

Esitettyjen laskujen, kiitos Kalannan, mukaan ammoniumbikarbonaattia käytetään 2,7x5mg/litraan vettä, joka siis vastaa J.Järven ammoniakin annostelun ohjeita. Toisin sanoen 13,5mg litraan vettä ja 1,35 grammaa sataan litraan. Ja tämä siis päivittäin, kuten Järven ohjeet kuuluvat.

Eli siis tuo 13,5mg litraan vettä per päivä oisi kelpoinen annos hirvensarvensuolaa akvaarion kypsyttämiseen ammoniakkiliuoksen sijaan? (milläkähän ihmeellä ton grammamäärän punnitsee...)

Oisko Amazonin seudulta joku sitkas kasvi, joita voisi tökätä vaikka kolme tuohon 163 litran tankkiin? jos välttämättä par kasvia sinne tahtoo, meillä on kyllä noita kellokatkaisimia eli ajastimia 2-3 kpl eli kuplislaitteen ja valot pystyn säätämään niin että valot päivällä päälla ja kuplis yöllä päällä.

Ruokinta-automaattia minulla ei ole, mutta pannaan ostoslistaan niin sitten on ja sinne sitten loman ajaksi sarvensuolaa ja hiutaleita. Kai nuo kaksi basillinruuaksi riittää eli voin varmaan jättää ne katkikset pois?

[111na]

Alussa ammoniumpitoisuus olisi pidettävä noin 5mg/litrassa, ei paljoa ylikään. Sitä ei kulu ennen typpibakteeritoimintaa. Siksi päivittäin 5mg/l menee pahasti yli. Se on tujua ainetta, kertalisäys tuohon pitoisuuteen riittää sinulla varmasti ensimmäiseksi viikoksi. Toivottavasti se jauhe ei syövytä ruokintalaitetta. Kannattanee kääriä johonkin.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=24181
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=22872
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... 29#3436429
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=24213

Tunnetun määrän jauhetta voit jakaa lasin päällä tasakokoisiksi kasoiksi. Laitat sen tasaiseksi viivaksi ensin. Se ei niin tarkkaa ole, mutta samoilla desimaaleilla on syytä pysyä.

[FishFisu]

tunnollisesti koitin nuita laittamiasi treadeja lukia, mutta menen vaan enempi sekasin huonolla laskupäälläni. osassa treadeistä oli 6 eri syvyyttä ja samalla tasolla jopa 9 sivullista viestejä peräjälkeen ja tietysti linkit lisätreadeihin. aika vaikeaa tarvittavan tiedon louhinta, vaikka joskus tärppääkin heti. Tällä kertaa menin kyllä enempikin sekasin..kirjasin kuitenkin kaiken tarpeellisen ylös, osaa en kyllä ymmärtänyt osan kylläkin.

eli jaan jauheen kasoihin, laitan kerta-annostuksena 5mg/litra ja jään odottamaan sitä nitriitti piikkiä. En ole koskaan tuota ammoniumia/ammoniakkia vedestä mitannut, saanko siis suoraan vesitestillä tuloksen, että kuin paljon litraa kohden mulla on grammoina tuota tököttiä jäljellä, jos vaikka yritän pitää sen tuossa 5mg/litra ennen kuin se nitriitti piikki tulee. Samaa tarvin tietysti myös jälkeen nitriittipiikin että osaan pitää sen puolet vähemmässä ammoniummäärässä. tuo kasoihin jakaminen kuulosti todella järkevälle vaihtoehdolle.

[111na]

Minusta tuntuu että tiedät jo melkein tarpeellisen tästä yksinkertaisesta asiasta. Kyse on vain siitä että ammonium hapettuu nitriitiksi ja nitriitti nitraatiksi. Työn tekevät tietyt bakteerit. Ennenkuin bakteerit ovat lisääntyneet, prosessi ei ehdi muuntamaan kaikkea syntyvää tai lisättävää ammoniumia ja nitriittiä. Otollisissa olosuhteissa typpibakteerit lisääntyvät kaksinkertaiseksi (jakautuvat) kerran 18 tunnissa. Siksi ympin ominaisuudet ratkaisevat koko kypsymisen: Onko tarpeellisia bakteerilajeja paljon vai jokunen vaiko ehkä yhtään...

Sitten kun nitriittiä syntyy, alkavat ammoniumia nitriitiksi muuntavat bakteerilajit olla kunnossa. Siksi ammoniumtesteriä ei välttämättä tarvita. Tällöin kun lisäät ammoniumia, ei se kauaa vedessä säily. On tavallista, että nämä bakteerit 'tulevat kuntoon' paljon nopeammin kuin nitriittiä nitraatiksi hapettavat.

[FishFisu]

anteeksi, ei ollut tarkoitus olla vaikea. mulla itsellä vaan on niin sekaisin nuo asiat päässä, aloittelija kun olen. Kyllähän tuo perusidea on yksinkertainen ammonium -> nitriitti -> nitraatti, sen kyllä myönnän.

Ok. eli nitriittitestillä pelittely tuossa alussa riittää, laittaa mojautan sen kerta-annoksen ja sitten vaan odottelen, kun alkaa näkyä nitriittiä, niin puolet määrästä pois. ja sen jälkeen ylläpito annosta kunnes nitriittiä ei enää näy...

[111na]

Asiahan on juuri niin yksinkertainen tai monimutkainen kuin itse olet tai haluat.

Perusvirheitä on laittaa liikaa ammoniumia alkuun, ennenkuin typpibakteeritoimintaa on havaittu. Sen voi toki sitten korjata vedenvaihdolla, mutta kalanruualla alkuun kypsytelty ja ammoniumilla jatkettu kuulostaa oikein hyvältä ja toimivalta ratkaisulta.

Tai kuinka parhaaksi katsot. Kerta-annos ammoniumia alkuun ei varmasti ole pahaksikaan.


Edit:
En ole ikinä kuullut minkään akvaarion jääneen kypsymättä! Joillain se on tosin kestänyt kaksikin kúukautta ja jollain kaloja ja kasveja on kuollut, mutta sehän on mitä helpoin välttää.

[FishFisu]

Ei kun sitten vaan ympin kerjuu reissulle, jos vaikka heltiäis...

[111na]

Saanko mää vähän pestä teiän hiekkaa? Jooko? Oo kiltti. En sais pikkasen vielä kaupanpäälle puristaa tuosta suodattimesta mehuja...

[FishFisu]

eka kerjäyspäivä takana ja uusi edessä.

Kuinkahan mun ymppien mahtoikaan käydä... Kävin ostamassa ruskeita naisten polvisukkia (jotain nailonisia halpoja) ja kerjuulla äireen luona. Antoi mun puristella suodattimen 8:aan litraan vettä, jonka kuljetin sitten kiiruulla kotiin. Lisäksi sain 1 litran pohjasoraa sukanpunttiin, jonka samassa ämpärissä kuljetin. No, äiree halusi sitten ostaa osan mun akvaariokasvilannoitevarannoista ja heti kun se oli ohi, tökkäsin ilmastimen ko ämpäriin. Ehkä just se puolituntia kului siihen ilmastusvehkeen ämpöriin tökkäämiseen.

Tunti-pari varmaan meni että sain akvaarion huuhdeltua ja täytettyä. ämpärissä oli koko tuon ajan se hapetuskuplituslaite päällä. Sitten kun akvaan sain suodatuslaitteen toimintaan, laitoin kulpituksenkin sinne ja ympit. Kuoliko ne ympit jo siinä ajassa, kun jossain viestissä sanottiin että ne sietää 30 minsaa? Akvaarion vesi oli 9+ asteista, piti säästää saunavedet ettei lämminvesivaraaja ota aikalisää seuraavaan aamuun. Tänä aamuna akvan vesi oli jo 19+ asteista. Lisäsin sukkahousunpuntillisen kukkamultaa, jossa osa kasvien juurelta kaivettua ja iso osa suoraan kukkamultasäkistä. Ainii ja varmuuden vuoksi länttäsin kaksi kapselia sitä Bactozymiä eilen.

[jarvij]

Nänä ovat kokeita ja kokeiluja, joiden tulokset tietää parhaiten kokeilija itse. Muiden osalta se on vain arvailua.
Osa bakteereita kenties menehtyi, mutta kuinka suuri osa, ja kuinka merkittävää se oli?

[FishFisu]

Eli tuosta kuplituslaitteesta ei ole apua siirron pitkittyessä?

[jarvij]

Eli tuosta kuplituslaitteesta ei ole apua siirron pitkittyessä?

En huomannut kirjoittaneeni mitään siihen viittaavaa, mutta miten esimerkiksi kuljetit tuon soraympin?
Kaikkia faktoja toimenpiteistäsi ei ole tiedossani, joten en tiedä kokonaisuuden merkitystä lopputulokseen eli bakteerien säilyvyyteen.

[FishFisu]

Suodatinpötikät puristelin veteen pitkään ja sisukkaasti (ämpäriin) käsin kauhoin mahdollisimman mutaista soraa, se sukkaan ja sukka ämpäriin. Puolituntia meni että sain sen ilmastusvehkeen ämpäriin ja siitä 1,5h ehkä että akvaan, jossa suodatus oli jo toiminnassa.

[111na]

Eiköhän siinä ole ymppiä sinulla ja ehkäpä tuo edellä tarkoittaisi hapen mittaustuloksia ämpäristä yms. käytännöstä vierasta? Osan bakuista voi kuvitella kuolleen, mutta mistäs sen tietää? Tilannehän taitaisi vastata sähkökatkosta mattosuodattimessa, mutta tässä 'matto' on sekoitettu. Loppuuko soran sisällä happi? En usko että tarvitsee lisää tämän takia hakea, ellei sitten muuten vain huvita.

Mullasta saatat saada kivat nitraatit veteen myös ja muitakin typpiyhdisteitä. Ettet sitten ihmettele.

Yleensä ymppi akvaariosta on parempi kuin mullasta, jopa niin että multaympin voisi nähdä turhanakin. Mutta ei vara venettä kaada.

[jarvij]

Ja mitä sairaampia kalat kyseisesssä akvaariossa ovat, sitä parempi ymppi vai
Minä en kehoita levittämään esimerkiksi kalatuberkuloosia altaasta toiseen.

Kukkamullassa ei kalatauteja ole; se on syy, miksi ei akvaariosta, jonka tautitilanteesta ei ole tutkittua tietoa.
Omat akvaariot sitten erikseen, niissä on tai niihin tulee aikaa myöten samat taudit.

[111na]

Ja mitä sairaampia kalat kyseisesssä akvaariossa ovat, sitä parempi ymppi vai
Minä en kehoita levittämään esimerkiksi kalatuberkuloosia altaasta toiseen.

Tämänkin Fishfisu varmaankin tietää? Viimeistään nyt ellei se lukemisillaan ole tullut jo eteen. Et kehoita! Kuitenkin kökkö on jo altaassa..

Kuinkahan yleinen tuo tauti on? Jospa se on jokaisella piilevänä?

Siis ymppi on paljon tehokkaampi akvaariosta, oli sanomani.

Edit:
Pitäisikö laittaa vaikka siguksi 'Akvaarion taudit voivat levitä toiseen!', vai kuinka tuo kärkevä lauseesi olisi nähtävä? Viitaten threadiin 'Kuinka paljon luottaa AW:hen', taidat olla sitä mieltä että minä olen nyt syypää tuperkkelin leviämiseen?

Linkki sivuillesi oli jo annettu, joten et katsonut tarpeelliseksi huomauttaa tästä ennen ympin hakemista?