Neuvoja mutalammikkoon?

[sani]

Jokin aika sitten oli isäni kanssa puhetta että metsään voisi kaivaa pienen lammikon paikkaan missä on lähteitä lähellä. No, kävi sitten niin että isä sai kaivinkonetta lainaan päiväksi ja kaiveli sitten sinne jonkinmoisen lammikon Kokoa n. 20 m * 15 m ja syvin kohta 3,5 m (tuli kallio vastaan). Paikka on kun hävityksen jäljiltä, savimaata kun on. Vesi on sameana, mutta näkyvyyttä on alkanut jo tulla alkutilanteeseen verrattuna. Mietinkin nyt että kannattaisiko lammen pohjaan heittää hiekkaa? Pieni määrä uppoaisi saveen, mutta ajattelinkin isompaa määrää... jos sillä tavalla saisi kirkkaamman veden? Vai kannattaako odotella vaan että vesi kirkastuu? Kaivamisesta on muutama viikko aikaa. Lammikkoon valuu vesi kolmesta lähteestä. Entä mitä ihmettä kannattaisi tehdä ympäristölle? Kylvää nurmi keskelle metsää vai antaa heinittyä itsestään? Nurmi sitoisi tosin tuota savimaata ettei sateella savi valu lammikoon. Entä mitähän kaloja tähän voisi ajatella? Yhden lähteen pH on joskus mitattu ja oli 5.6. joten mitään muita kuin happamassa vedessä pärjääviä on turha ajatella. Vesi on myöskin aika kylmää. Miten olisi harjus tai nieriä..? Vai pitääkö tyytyä ruutanoihin ?

Tässä siis yleiskuva "mutalammikosta"
http://groups.msn.com/sani313/lammikko. ... hotoID=140

Poistoputkesta valuu jatkuvasti vettä tämän verran
http://groups.msn.com/sani313/lammikko. ... hotoID=144

[KtMan]

Yhden lähde/mutalammikon kokeneena voin sanoa, ettei vesi kirkastu itsekseen.
Lammikkomme kaivettiin alunperin pieneen lähteeseen kasvihuoneen kasteluvettä havitellaksemme, mutta kyllä sinne ruutanoita istutettiin ja menestyivät vuodet ympäriinsä ilman erillistä ruokintaa jopa. (sen verran vesi eliöö jms,)
Mikä vika ruutanoissa?

T:Krisse

[sani]

Mikä vika ruutanoissa?

Niissä on kuulemma liikaa ruotoja

Ai niin ja siis tuolla pohjassa ei pitäisi olla lähteitä, lähteet on ylempänä ja vesi valuu sieltä. Seuratkaamme tilannetta miten käy...

[KtMan]

Niissä on kuulemma liikaa ruotoja

Ai niin ja siis tuolla pohjassa ei pitäisi olla lähteitä, lähteet on ylempänä ja vesi valuu sieltä. Seuratkaamme tilannetta miten käy...

Kun nyt tarkemmin katsoo, niin maasto hiukan näyttää tommoselta 'suobiotoopilta' etten tiedä kuinka lammikkoon tuleva kasvisto sitoisi pohjaa ja kirkastaisi vettä, eikä se lähdekkään sitä mutaa pöllyttäisi (?)
Perumpa siis sanani, enkä tiedä vaikka kirkastuisikin itsestään...

Niistä ruutanoista:
Ei niitä kyllä mutalammesta nähnykkään, muuta kuin ongen päässä, tai pieninä renkaina lammen pinnassa kun kävivätten eliöitä popsimassa.

T:Krisse

[jessesa]

Hyvältähän tuo näyttää!
Suosittelen istuttamaan ulpukoita tuohon lammikkoon, sillä ne tykkäävät kasvaa sameassa vedessä, eli odotettavasti saisit helposti paljon vehreyttä ulpukoilla. Savi on erittäin ravinnepitoista maa-ainesta, joten monen moiset kasvit tuossa viihtyisivät! Älä missään tapauksessa sorru ostamaan koristelumpeita, sillä ne eivät kovin pitkään säily, ilman säännöllistä hoitoa. Kannattaa jostakin läheisestä järvestä/joesta/lammesta hakea kasveja tuohon lammikkoon, etusijalla ulpukat, sitten vaikkapa kurjenmiekat, rentukat (joille tuo myös on oikea unelma paikka), ahvenvita... Veikkaisinpa, että suurin osa kotimaisista vesikasveista tuolla pärjäisivät, joten valinta on Sinun!

Hamstraat sitten niin paljon kasveja sinne, kun pystyt, sillä ne käyttävät ravinteita hyvää vauhtia, ja näin ollen levänkasvu minimoituu. Jos ei ole kasveja, tulee paljon levää, varsinkin, kun on kyse noinkin ravinteikkaasta pohja-aineksesta.

Kaloiksi sitten joitakin helppohoitisia lajeja, jotka tulevat toimeen tuollaisissa olosuhteissa. Kannattaa lainata joku hjuva kalakirja kirjastosta ja perehtyä lajeihin tarkasti, ennen lopullisen päätöksen tekemistä.

Tuli taas neuvottua jotain ihan muuta, kuin kysymyksissäsi esitit, mutta...

[VesiEläin]

Olen kuullut jostakin, ja muistaisin asian näin.. Pikkulampeen voisi laittaa "heinäsuodatuksen". Eli paali olkea (tai kuivaa heinää?), siinä on kuulemma sellainen oma pieni eliöstö joka hajottaisi samentumaa ja levää vedestä. (En tiedä tepsiikö savisamentumaan)

Tarina jonka kuulin työkaveriltani: "Muistelin että kaverin kaveri käytti tälläistä menetelmää lintulammikossaan. Vesi oli melkeistä mustaa, täynnä sinilevää ja linnunkakkoja, hän upotti sinne noin metrin syvyyteen heinäpaalin ja vesi alkoi kirkastumaan, tästä muodostuu jokin bakteerikanta joka syö likaa vedestä. Paali piti vaihtaa kerran vuoteen.."

En tiedä onko totta vai tarua.

[sani]

Kannattaa jostakin läheisestä järvestä/joesta/lammesta hakea kasveja tuohon lammikkoon, etusijalla ulpukat, sitten vaikkapa kurjenmiekat, rentukat (joille tuo myös on oikea unelma paikka), ahvenvita...

Juuri niin olenkin ajatellut: kurjenmiekkaa ja lumpeita ainakin . Ja sitten kuivemmalle alueelle kotkansiipeä. Osa lammikon rannasta on matalaa ja siihen saisi kivasti niitä matalassa vedessä kasvavia kasveja ja syvemmälle sitten lumpeita. Täytynee hakea lapio ja lähteä purolle kaivelemaan saniaisia ja rentukoita...

Niin ja sitten VesiEläimen ehdotuksesta: tuo tepsii vain niihin keijuleviin eli vihersamentuneeseen lampeen, savea ne heinästä tulevat pieneliöt ei popsi.

Vedenpoistoputkea laitettiin tänään hieman alemmas ja vedenvaihtuvuus kasvoi huimasti. Jos alkaisi laskea kuinka paljon vettä siihen tunnissa vaihtuu niin olisi aika suuri luku

[jessesa]

ja lumpeita ainakin

Suosittelen laittamaan ulpukoita mieluummin, sillä pitävät juuri tuollaisesta sameahkosta vedestä. Lumme taas viihtyy kirkasvetisissä lammikoissa paremmin, joten odotettavasti se ei oikein tuossa menestyisi.

Ja ei muuta kun jokien suistokohtia tonkimaan, sillä sieltä voi löytää helposti ulpukoiden juuria, joita on hankala joenpohjasta alkaa nostelemaan. Itse löysin reilu 1,5 kuukautta sitten mojovan kasan vaikka minkälaisia juurakoita joen suistokohdasta ja nyt ne ovat alkaneet kasvaa hyvää vauhtia lammikossani. Onnea kasvien metsästykseen!

[jartzu65]

Alhainen Ph karsii ainakin kultakalat ja karpit pois listalta.

Ne lajit mitkä tuli mieleen on ruutana, särki ja kultasäyne (nyt pitäis katsoa fishbasesta vesiarvovaatimukset) ja vielä yksi isoksi kasvava kala, suutari.

Meillä oli joskus maalla surinpiirtein tuon kokoisessa lammessa kirjolohia ja menestyivät ihan hyvin juuri sen takia että saivat jatkuvasti ylämaastossa sijaitsevasta lähteestä raikasta vettä.

[Taistelu.kala]

Tuon kokoisen lammikon mäkin kun saisin...
Harmi että veden pH on noin matala, muuten olisin ehdottomasti ehdottanut kultakaloja ja karppeja.

Pitääkö kalojen olla syötäviä (tuon sinun ruutana kysymyksen perusteella päättelin)?

[sani]

Pitääkö kalojen olla syötäviä (tuon sinun ruutana kysymyksen perusteella päättelin)?

No muu perhe niin toivoisi, mutta saan kyllä pään kääntymään tarvittaessa

[RPekka]

Mietinkin nyt että kannattaisiko lammen pohjaan heittää hiekkaa? Pieni määrä uppoaisi saveen, mutta ajattelinkin isompaa määrää... jos sillä tavalla saisi kirkkaamman veden?

Suodatinkangas siihen pohjalle ja hiekka sen päälle, näinhän mutarantakin hiekkarannaksi rakennetaan.
Happamuus on mitattava lammikosta sitten kun se on "asettunut" mutta esimerkiksi kirjolohen alhaisin suositeltava pH on 5.5.
Ymmärtääkseni vesi siis virtaa altaaseen nyt jotakin putkea tms. pitkin joten kalkkia voisi lisätä jos esimerkiksi karppeja haluat.

[jartzu65]

Mikä sitten on kalkkimurskan tms. vaikutus ja puskurointikyky jos sieltä lähteestä kuitenkin koko ajan ajan kanssa hapanta vettä altaaseen tulee?

[sani]

Vesi tulee ihan omaa reittiä kolmesta eri lähteestä, joista yksi kuvassa http://groups.msn.com/sani313/lammikko. ... hotoID=142 ja on siis ihan lammikon yhteydessä.
Veden vaihtuvuus on niin suuri että kalkitseminen ei paljoa vaikuttaisi. Tuota kangas-hiekka juttua on meille jo ehdotettukin aiemmin, se vaan on aika vaikeaa lisätä kun lammikko on jo täynnä vettä...

[-juri]

eikös tuo kangas/hiekka systeemi onnistuisi samalla tavalla kuin uimarantoja viriteltäessä, kangas talvella jään päälle, hiekkaa kankaan päälle ja sitten odotetaan että kevät tulee ja jää häviää alta. koko systeemi putoaa enemmän tai vähemmän hallitusti pohjaan. rätti kannattaa mitoittaa sen verran isoksi että sen vajotessa lammen reunojen yli jää jonkin verran ylimääräistä (ettei tarvitse lisätä seuraavana talvena), ja koska se pitää tehdä useammasta palasta niin palaset on syytä parsia toisiinsa kiinni. pohjaan vajoaminen saattaa silloin tapahtua tasaisemmin.

-juri

[sani]

Juu, kiitos vinkistä... pitänee vaan odotella sitten kevättalvea. Onko jollain tietoa siitä kuinka kallista tuo kangas on? Hiekkaa kyllä löytyy omasta takaa.

[jartzu65]

koko systeemi putoaa enemmän tai vähemmän hallitusti pohjaan.
-juri

Tuo onkin sitten tuuripeliä, mutta paras tulos varmasti saavutetaan jos käytetään reilun kokoista kangasta,niinkuin kirjoitit.

[-juri]

juu. nyttemmin käytännön kokemuksia kuulleena täytynee todeta että homma toimii näin lähinnä teoriassa, kovin rohkaisevia lausuntoja todellisesta toimivuudesta ei ole.... eli ehkä ei kannata yrittää. vaihtoehtoista menetelmää en kuitenkaan tunne.

-juri

[Piitulainen]

Puhutko nyt jään päälle laitettavasta muovista jonka päälle tulee hiekka?

Vanhempieni mökillä oli ällöttävä mutapohja ja ongelma hoidettiin nimenomaan tuolla tavalla. Jään päälle muovi ja sen päälle kuorma-auton lavallinen/lavallisia hiekkaa.

Tuosta on nyt aikaa noin 16 vuotta ja hyvä hiekkapohja siellä on vieläkin.

[maspe]

Paperitehtaalla jos on tuttuja töissä niin kannattaa kysellä saisiko sitä paperikoneen viiraa mitenkään hommattua. Se on varmasti yksi parhaita materiaaleja mutalammikon pohjalle mudan ja hiekan väliin. Vettä se ei pidä, joten vesieristemateriaaliksi se ei sovi, mutta kiinteän materiaalin erotukseen se kelpaa.

[-juri]

Puhutko nyt jään päälle laitettavasta muovista jonka päälle tulee hiekka?

jep, juuri tästä. sen vajoamisen tasaisuuden kanssa on kuulemma vähän niin ja näin. tietysti jos hiekkaa tulee kuorma-autollinen niin pienet rypyt ei sieltä alta tunnu...

-juri

[Piitulainen]

Tuossa kertomassani esimerkissä hiekkaa oli paljon. Alue johon sitä laitettiin on suuri ja hiekkaa oli (levitettynä) suunnilleen sellainen 50-60cm:n kerros. Muoveja ei mitenkään kiinnitetty toisiinsa, ne vaan laitettiin limittäin niin että reunojen kohdalla oli noin 1,5 metriä muovia päällekäin.