Kalaongelmia: ruokahaluttomuus, apatia, evien rispaantuminen

[111na]

'Höpö höpö'

Tässä on vastakkain teoria ja käytäntö. Käytännössä suodattimeen jääneistä aineksista luikenee veteen kaikki ravinteikas. Vedenvaihdot hoitavat altaan veden käytännössä hyväksi, yhdessä mm. pohjan biologisen suodatuksen kanssa.

Tuo teoria on vain sellainen, että jos puhdistetaan vaikka päivitäin suodatin, vedestä saadaan poiskin ainesta suodattimen avulla. Kerran viikossa vain ei siinä juurikaan auta, eli teoriaa on sovellettu väärin neuvossa: 'puhdistetaan kerran viikossa'.

[jarvij]

Kerran viikossa riittää hyvin, mikäli suodattimen tarkoitus on poistaa vedestä näkyvät, hitaasti hajoavat irtoroskat. Sisäsuodattimen biologinen teho taas riippuu sekä akvaarion koosta että suodattimeen mahtuvan biofilmin, ja aktiivilietteen sekä siinä olevien bakteerien määrästä.

Jälleen on siis kyseessä mitattavissa oleva asia, josta ei ilman luotettavia mittaustuloksia ole syytä kiistellä juupas eipäs saapas tyyliin.

Harvemmin sisäsuodatin on akvaarion ainoa suodatin. Se on toki sellainen jos akvaariossa ei ole muualla rittävästi biofilmiä (useimmiten kylläkin on).

[111na]

Voidaan verrata vaikka ulkosuodattimeen, jota ei puhdisteta. Hitaasti liukenevan ja hajoavan aineksen ravinteet joutuvat siinäkin veteen, ja vedenvaihdoilla ne sitten poistetaan.

[Jyrki]

Harvemmin sisäsuodatin on akvaarion ainoa suodatin. Se on toki sellainen jos akvaariossa ei ole muualla rittävästi biofilmiä (useimmiten kylläkin on).

Sanon minäkin että höpö, höpö. Aika monella on alle 100 litran altaissa vain ja ainoastaan yksi sisäsuodatin ja hyvin toimii.

Ja eikös tämä "kerran viikossa suodattimen pesu" ajatus ole aika uusi sieltä saksanmaalta? Mihinkähän testeihin perustuu?

[111na]

Et nyt Jyrki nähnyt pointtia ja virkettä. Biofilmistä on puhuttu eilen ja toissapäivänä.

[jarvij]

Et nyt Jyrki nähnyt pointtia ja virkettä. Biofilmistä on puhuttu eilen ja toissapäivänä.

Juu ja unohtui myös tuo pohjahiekka, joka usein riittäisi jo suodattimeksi yksinään.
Tai ei se hiekka (tai sora), vaan se biofilmi ja aktiiviliete eli niissä olevat bakteerit.

Sisäsuodattimen pesu usein perustuu sellaiseen testiin että kaikki ei vielä viikossa hajoava materiaali poistuu akvaariosta suodattimen pesun yhteydessä. Suodatin toimii ikäänkuin mekaanisesna siivilänä joka aika ajoin tyhjennetään. Tämä koe on jokaisen helposti halutessan tehdä. Pestään mekaaninen sisäsuodatin kerran viikossa, ja jos siitä jotain irtoaa, niin se pois akvaariosta. Yleensä sisäsuodattimen tilavuus on lisäksi niin pieni ettei siihen kummoista bakteerimassaa edes mahdu ja virtausnpeuskin aivan liian suuri. Nuokin kaikki mitattavissa!
Tästä lisää teoriaa:
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/suodatus.php

[Jyrki]

Et nyt Jyrki nähnyt pointtia ja virkettä. Biofilmistä on puhuttu eilen ja toissapäivänä.

Ööö, siis missä siitä on puhuttu, tässä viestiketjussa? En nähnyt vai olenko sokea?

---------------

Sinä vain vastaat, vaikket ehkä tuntenut biofilmi- sanaa, ts ymmärtänyt virkettä?
Tuolla jossakin mihin sinäkin olet osallistunut, kävi tutuksi tuo sana. Vedenvaihdoista tai vedenparannusaineista muistaakseni. Ja joku toi erikseenkin tämän käsitteen omaksi otsikoksi AW:ssa.

Kuules liina, ensinnäkään en vastannut mihinkään ko. biofilmistä puhuttaessa, tein kysymyksiä ajatellen muuta, joten jos täällä ei saa kysyä niin olen sitten hiljaa. Olen pahoillani jos en ymmärrä tuota termiä "biofilmi" yhtä hyvin kuin sinä.

[jarvij]

Käsite biofilmi on kyllä olennainen osa akvaarion biologista suodatusta.
Siksi se ja sen merkitys on hyvä tuntea.

[111na]

Mekaanisia suodattimia käytetään koska ne kirkastavat vettä silminnähden, käytännössä. Jos suodattimeen on joutunut kalankakka, ruokahiutale tai kasvinpala, ei kai niistä sentään myrkytystä seuraa? Tilannehan on jokapäiväinen. Paljon kokemusta löytyy myös siitä, että suodatin puhdistetaan, kun siihen on näkyvää tarvetta, eli virtaus heikkenee toivottua pienemmäksi.
Kun tämä käytäntö yhdistetään viikottaiseen vedenvaihtoon, niin missä on tarve puhdistaa mahdollisimman usein suodatinta?
Voidaan miettiä kuinka noille mainituille aineksille käy virrassa viikkojen aikana. Eikö ole päivänselvää että mikä niistä irtoaa, on senverran hajonnut, pilkkoutunut tms. että se siirtyy suodattimen läpi. Mikä taas siihen edelleen jää, se tuo sitä puhdistustarvetta: ovat ilmeisesti kuituja.

Kuules liina, ensinnäkään en vastannut mihinkään ko. biofilmistä puhuttaessa, tein kysymyksiä ajatellen muuta, joten jos täällä ei saa kysyä niin olen sitten hiljaa. Olen pahoillani jos en ymmärrä tuota termiä "biofilmi" yhtä hyvin kuin sinä.

Anteeksi. Vain ensimmäinen huomioni asiasta oli asiallinen.

Bakteerit elävät pinnoilla sopivassa virtauksessa. Se pinta on biofilmi.

[jarvij]

Lainaanpa tuolta suodatinsivultani tähän yhden kappaleen selvennykseksi:
"Todettakoon heti että pienitehoinen mekaaninen akvaarion sisäsuodatin on huomattavasti mainettaan parempi kunhan sitä käsitellään oikein. Sen tulisi toimia lähinnä vain mekaanisena siivilänä ja se pitäisi puhdistaa huolellisesti vähintään kerran viikossa.
----
Oli miten oli, tehokkainkaan biologinen suodatin ei kuitenkaan poista akvaarion vedestä yhtään mitään eli niillä ei ole minkäänlaista siivilä tai suodatustoimintaa, ne vain korkeintaan hajottavat niissä olevien bakteerien avulla liukenemattomia ja liuenneita orgaanisia aineksia nitraateiksi, fosfaateiksi rikkiyhdisteiksi ja mineraaleiksi."

Siis mekaanisen suodatin poistaa kaiken hitaasti hajoavan materiaalin, je vedenvaihdoilla hoidetaan loput.
Biologinen suodatin taas hajottaa ja hapettaa kaiken vesiliukoiseksi. vesilliukoiset jätteet poistetaan sitten vedenvaihdoilla.

[111na]

Siis mekaanisen suodatin poistaa kaiken hitaasti hajoavan materiaalin, je vedenvaihdoilla hoidetaan loput.
Biologinen suodatin taas hajottaa ja hapettaa kaiken vesiliukoiseksi. vesilliukoiset jätteet poistetaan sitten vedenvaihdoilla.

Mutta mattosuodattimenkin kanssa, tai muun hyvän biologisen kokonaistehon omaavan systeemin kanssa, käytetään myös muutakin kuin vedenvaihtoa. Mekaanisia suodattimia rinnalla ja/tai imuroimista, tarpeen mukaan. Puhumattakaan kotiloista.

Sitä en ole sanomassa, että mekaanisen suodattimen tiuha pesu olisi haitaksi tai ettei se vaikuttaisi jopa edullisesti, vaan sen että useimmiten riittää että se puhdistetaan kun virtaus alkaa pienentyä. Viimeisestä on paljon käytännön kokemusta ilman näkyviä haittoja.

[jarvij]

Mattosuodattimen kanssa ei tarvitse käyttää muuta suodatusta, jos kalastoa ei ole ylimitoitettu eikä se tuota kovin paljon hitaasti hajoavaa materiaalia. Tarvittaessa sitä voidaan toiki täydentää mekaanisella suodatuksella.

Mekaaninen suodatin on sitä tehokkaampi, mitä useammin se puhdistetaan, koska siihen kertyvä materiaali ei ole hajonnut kovin paljon.

Tässäkään ei ole kyseessä mutu eikä juupas saapas, vaan esimerkiksi vaa'alla ja haihdutusjäännöstä mittaamalla osoitettavista tuloksista.

Varsinaisena "suodattimena" toimivat vedenvaihdot, koska vasta niissä poistuvat akvaarioon kertyvät aineenvaihduntatuotteet ja jätteet.

[Jyrki]

Käsite biofilmi on kyllä olennainen osa akvaarion biologista suodatusta.
Siksi se ja sen merkitys on hyvä tuntea.

Sitä tässä yritänkin ymmärtää ja kaikkea tuota muutakin samalla, mutta tuntuu että kun kysyy niin heti ei "ymmärretä pointtia".

[jarvij]

Esimerkkiaineina hitaasti hajoavista tässä vain selluloosa.

Milloin akvaarion vesi on sameaa, on siinä hitaasti hajoavaa ainesta leijumassa. Nopeasti hajoava liukenisi. Monelle juuri tuo hitaasti liukeneva on syynä mekaanisen suodattimen hankintaan.

Jotta ei edelleen menisi juupas eipäs inttelyksi, jätän tämän tähän. Mitään uutta keskusteltavaa ei ole tullut esille.
http://www.aquahoito.info/suomi/akvaario/suodatus.php

[111na]

Tässäkään ei ole kyseessä mutu eikä juupas saapas, vaan esimerkiksi vaa'alla ja haihdutusjäännöstä mittaamalla osoitettavista tuloksista.

Varsinaisena "suodattimena" toimivat vedenvaihdot, koska vasta niissä poistuvat akvaarioon kertyvät aineenvaihduntatuotteet ja jätteet.

Tässä viimeisessä on peruste myös harvalle puhdistusvälille.

Jos meinaat että otetaan suodattimesta ainesta ja katsotaan kuinka paljon siinä on mitäkin, huomattaisiin että mitä kauemmin 'siivilä virrassa' on, sitä vähemmän siinä on ravinnetta. Ja kun siitä löytyy ravinnetta - siinähän sitä sitten on! Kun havaintona on ravinteen pieneneminen, liukeneminen, pilkkoutuminen, on se siltä osin siirtynyt takaisin pyörimään akvaarioon. (Missä se tietenkin koko ajan onkin.)

Missä on pihvi? Siinä että liukenee, hajoaa tai ei, hitaammin tai nopeammin, mekaanisen suodattimen tehtävä on kirkastaa vettä ja kerätä ajelehtivaa roskaa. Puhdistettiin se tai ei, jos se ei tukkiudu, se toimii tehtävässään.

Ns. mekaanisen suodattimen biologiseen tehoon en ota kantaa, mutta nolla se ei ainakaan ole. Hajoamista, liukenemista ja pilkkoutumista ilmiselvästi tapahtuu 'roskan' siinä virrassa ollessaan. Jos ei usko voi laittaa kalankakkaa, kalanruokaa ja kasvinpaloja suodattimeensa ja katsoa mitä niille kuuluu päivien myötä!

Tokihan voit mitata paljonko siitä saadaan viikottain puhdistamalla pois ravinteita, mutta onhan niitä vedessä lilluvia roskia tutkittukin ja esimerkiksi kalankakasta liukenee veteen suurin osa muutamassa tunnissa. Ei siihen jää käytännössä kuin tyhjät kuoret.

Miksi siis suodatinta pitäisi puhdistaa useammin kuin näkyvä tarve vaatii. Koska teoriassa saadaan ravinteita pois, tai koska ravinteita saadaan jonkinverran pois? Ei kai nyt sentään, jos kaikki toimii muutenkin. Kasvitkin tarvitsevat ravinteita. No tietysti jos on paljon kaloja, tilanne voi vaatia korjaamista. Jos ei ole vikaa, ei kannata korjatakaan.

Lisäys koska Järven juttu tuli tuohon väliin. (Kirjoitin siis lisää tähän juttuun ja tulin poistaneeksi samalla edellisen version ja lähetin tämän uudestaan samaan aikaan kuin Järvi.)
Tässä on joitain uusia näkökohtia, miksi noudattaa teoriaa, millä saadaan eniten ainesta pois akvaariosta, mm. tuo ravinnetasapaino kasvitkin huomioonottaen? Teoria ei aina ota huomioon kokonaisuutta ja tuijotettaessa yhtä teoriaa, kokonaisuutta ei pitä unohtaa.
Se on tieteentekijöiden ongelma yleisemminkin, ei nähdä tarvetta ja käytäntöä, vaan sokaistutaan hienosta perustellusta teoriasta, ideasta. Annetaan ohjeita maksimoida jokin vaikutus, ikäänkuin se olisi parasta. Perusteissa on kuitenkin usein kapeanäköisyyttä. Pisara kokemusta vastaa aina tynnyrillistä teoriaa ja teoriat olisi luotava käytäntöä tutkien. Hypoteeseja pitää tietysti kehittää ja ne ovat parhaimmillaan hyviä arvauksia tutkimusten pohjaksi, kunhan muodostuvat käytännön ongelmista.

Sitä tässä yritänkin ymmärtää ja kaikkea tuota muutakin samalla, mutta tuntuu että kun kysyy niin heti ei "ymmärretä pointtia".

Minun tarkoitukseni oli vain osoittaa sinut lukemaan Järven lauseet uudestaan, koska ilmiselvästi käsitit asian nurinperin. Tarkoitan siis edellisen sivun alalaidan 'höpö höpö'- kommenttia. Olen pahoillani että kirjoitin toisenkin vastauksen aiheesta, se oli liikaa.

(Lisäys 2. Lähetän tämän vielä uudestaan nyt ja peruutan vanhan. Nosto siis. )

[Jyrki]

Minun tarkoitukseni oli vain osoittaa sinut lukemaan Järven lauseet uudestaan, koska ilmiselvästi käsitit asian nurinperin. Tarkoitan siis edellisen sivun alalaidan 'höpö höpö'- kommenttia. Olen pahoillani että kirjoitin toisenkin vastauksen aiheesta, se oli liikaa.

Ok, peace

[tirtar]

Keskustelu lähti vierimään ihan omia polkujaan.

Yritän palata alkuperäiseen aiheeseen.
Nyt olen mitannut nitriittiarvoja joka päivä ja arvo on aina <0,3. Muita testejä minulla ei kotona olekaan. Kaupassa mitaten muut arvot olivat PH 7, Nitraatti ok, vesi pehmeää.
Lämpötila altaassa on 24-25 C, Suodattimena Brio 2.
Olen vähentänyt pohjan imurointia ja lisännyt veden vaihtoa.

Akvaariossa asustaa tällä hetkellä yksi imumonni, yksi ruostemonninen, parvi neontetroja (10). ja nuo kaksi sinirihmakalaa (joista oikeastaan haluaisin eroon).
Kaloilla ei tällä hetkellä ole mitään oireita - sinirihmakalakin joka voi välillä huonosti näyttää tervehtyneeltä (evät alkavat taas olla kunnossa).

Milloin voin harkita siihen lisää kaloja (jos nyt ylipäänsä uskallan sinne enää lisää ottaa) ?? Mistä tiedän että on sopiva aika ?

Ja toinen tärkeä kysymys - mitä kaloja siihen kannattaisi ottaa ??
Enää en luota kalakauppiaan neuvoon !