Mistä tietoa murtovedestä?

[tilli]

Mistä löytyisi tietoa murtovesiakvaarioista ja siihen sopivista lajeista ja lajiyhdistelmistä aloittelijalle? Suomeksi tai englanniksi. (Tai venäjäksi, mutta epäilenpä, että eipä taida löytyä.)

Olen suunnittelemassa 200-litraista murtovesiallasta.

Alustava kalastosuunnitelma:
purjemolleja
molleja
kimalaistokkoja
ehkä keltakirjoahvenia jos löytyy
rengaspallokaloja?

Tietoa on vaikea löytää.

Pallokaloista: onko se ongelmallinen ruokittava? Vain elävää ruokaa? Pärjääkö se esim. viikonlopun tai pidemmän ajan ilman ruokaa?

Akvaarioliikkeen superluotettavien neuvojen mukaan noiden vaatima suolapitoisuus ei estä pitämästä niitä kehystetyssä altaassa. Samoin suodattimen roottori on metallinen. Iskeekö korroosio ja myrkytykset kaloille?

Neuvoivat lisäämään 1 rkl suolaa per 10 litraa vettä ainakin molleille. (Samassa altaassa niitten kanssa kylläkin uiskenteli taistelukala ja voi kuulemma ihan hyvin, harasoo.) Eipä ole tullut hankittua ominaispainomittaria (?), joten voiko tuosta määrästä arviolta sanoa, mikä lukema suunnilleen on?

[Naksu]

Pakko kysyä, saitko nämä superluottettavat tiedot paikallisesta aseman seudulla sijaitsevasta akvaarioliikkeestä?

Ominaispainomittari murtovedenharrastajalle on mielestäni yhtä olennainen hankinta kuin esim. vesitestit. Ominaispainomittaria tarvitset vedenvaihtojen yhteydessä ja mm. kalojen hankinnassa jos ei myyjällä/kauppiaalla jostain syystä satu olemaan suolapitoisuus tiedossa, eli voit mitata suolapitoisuuden ja ottaa sen huomioon kalojasi kotiuttaessasi. Ja suolahan tietenkin kannattaa olla sitä merivesiakvaariossa käytettävää suolaa.

Kehyksellistä akvaariota voi käyttää murtovesiakvaariona kunhan sivelee silikonilla yläkehyksen alapuoliset osat, eli suolavesi ei pääse vaikuttamaan. Suodattimen ohjekirjassa/teknisissä tiedoissa on yleensä maininta niiden soveltuvuudesta murto- , ja merivesikäyttöön.

Pallokalojen elintavoista ja ruokinnasta on ollut jonkinverran keskusteluja tuolla Muut kalat ja eliöt palstalla. (Myös murtoveden lajeista.)

Googlella hakusanalla brackish water löytyy englanniksi joitakin kymmeniä sivuja tietoa murtovesiharrastuksesta.

Tervetuloa murtovesiharrastajien joukkoon harvaan.

[AMS]

Pallokaloista: onko se ongelmallinen ruokittava? Vain elävää ruokaa? Pärjääkö se esim. viikonlopun tai pidemmän ajan ilman ruokaa?

Itselläni oli ennen yksi pantteripallokala (a.k.a. viherpallokala) murtovedessä mollien kanssa. Tämä yksilö oli todella aran oloinen ja nirso syömään. Tänään hankimme yhden pantterin lisää ja kaksi kasipalloa (a.k.a. rengaspallokala). Kalojen asetuttua pikkuhiljaa uuteen elinympäristöön ruokin niitä ja nälkä tuntui olevan suuri! Tästä ei mennyt kauaa kun vanha pantterimme innostui esimerkin innoittamana myös syömään sapuskaa mikä ei sille normaalisti juuri maistunut... Eli tahtoo sanoa et vaikka pallot eivät mitään parvikaloja olekaan niin tuntuvat olevan aika eksyksissä yksinään.

Ruokana annamme marketista ostettuja pakastesimpukoita ja pakastekatkarapuja sekä muita erinäisiä akvaarioliikkeistä saatavia pakasteherkkuja. Näitten lisäksi syötetään eläviä kärpäsen toukkia (valkoiset tuntuvat vain kelpaavan), katkarapupellettejä, pakastekuivattuja katkarapuja ym.

Ei viikonlopun paastoaminen noilta henkeä vielä vie, mutta en välttämättä pitäisi pallokaloja tai mitään muutakaan paljoa pidempää ilman ruokaa

Joku viisaampi jatkakoon tästä

[tilli]

Pakko kysyä, saitko nämä superluottettavat tiedot paikallisesta aseman seudulla sijaitsevasta akvaarioliikkeestä?

Mistäpä muualtakaan? Ohjeet olivat kyllä varsin huolettomat. Pitäisi joskus kokeilla, löytyykö sellaista kalayhdistelmää, mikä ei heidän mielestään ole mahdollinen.

Toisessa paikallisessa putiikissa näin joskus noita kimalaistokkoja, muistaakseni barbien tai tetrojen kanssa samassa altaassa. Eivät tienneet sen tarvitsevan suolanlisäystä.

Mitä murtoveden kaloja sinulla on? Oletko onnistunut löytämään Kuopiosta? Mistä tuota suolaa kannattaa ostaa Suomesta? (A-shopin tilauksesta ei ole muuten vieläkään kuulunut mitään
)

Käyköhän tuohon veden ominaispainon mittaukseen viininvalmistuksessa käytettävä mittari?

[KatjaN]

Hmmm. taistelukala on pehmeän veden kala, ja ei todellakaan mikään murtoveden laji, joten myyjälle voisi antaa vaikka näpäytyksen, kun moista hölötää.
Kimalaistokkoja voi olla todella vaikea löytää.
Keltakirjoahven on äärettömän agressiivinen, varsinkin oman lajinsa edustajia kohteen. Menee kyllä yksin kasipallojen seurana. Todella touhukas otus, mutta saattavat jopa piestä toisensa hengiltä (minulla kävi näin) joten ei voi suositella kuin yhtä, ellei akva ole todella iso.
Purjemollit ja pallot kuullostaa huonolta yhdistelmältä, sillä pallot ovat kovia nyppimään toisten kalojen eviä. Varsinkin tuollaisia houkuttelevan suuria. Kasipallot ovat varsin ahnaita syömään ja yleensä kaikki pakasteet menee.
Tarpeeksi tarkan ominaispainomittarin saa varmaankin vaan akvaariokaupasta. Kun mitataan arvoja 1.003-1.006 täytyy asteikon olla riittävän tarka.
Murtovesialtaan kypsyminen on melko pitkä prosessi (n. puoli vuotta) enenkuin levät hellittävät, että kärsivällisyyttä pitää olla

[tilli]

joten myyjälle voisi antaa vaikka näpäytyksen, kun moista hölötää.

Olen valittanut ja ihmetellyt niin monta muuta asiaa, etten jaksa enää. Nytkin seurasin vierestä, kun asiakkaalle myytiin pari päivää sitten perustettuun altaaseen aivan tolkuton määrä kaloja. Liiketoimintana lyhyellä tähtäimellä kannattavaa, mutta moraali on sitten sieltä hanuriosastolta.

Keltakirjoahven on äärettömän agressiivinen, varsinkin oman lajinsa edustajia kohteen.

Tämä on täysin ristiriidassa hankkimani kirjaviisauden kanssa. Siitä väitetään mm. "Sävyisä kirjoahven, jota voi pitää kookkaassa seura-akvaariossakin. .. kovahko vesi... plää plää... merisuolan lisäys. " (H. Pinter: 120 akvaariokalaa vuodelta 1994, kääntänyt M. Varjo.)

Toinen tuoreempi opus väittää aivan vastaavaa: (David Alderton: Värikäs akvaario, 1997) luokiteltu esim. leväbarbia ja miekkapyrstöä sopuisammaksi.

Olen kyllä taipuvainen uskomaan ensimmäisen käden kokemusta.

Murtovesialtaan kypsyminen on melko pitkä prosessi (n. puoli vuotta) enenkuin levät hellittävät, että kärsivällisyyttä pitää olla

Kärsivällisyyttä ei ole, mutta näinhän sitä voi oppia . Mitkä tekijät tämän aiheuttavat? Miten voisi varautua etukäteen? Auttaako "tavallisesta" eteläamerikkalaisille kaloille sopivasta altaasta siirretty kypsynyt pohjamateriaali (siis osa siitä) ja suodattimen siirto bakteereineen?

[KatjaN]

Tässä aikaisempaa keskustelua levistä:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... takirjo%2A
Itselleni siirtyi Eheimin ulkosuodatin makeasta vedestä, mutta kaikki bakteerit ilmeisesti kuolivat, silla parin viikon päästä oli huima nitriitti piikki. Tietysti, jos lisää suolaa ihan pikkuhiljaa voi olla toinen juttu. En osaa sanoa. J. Järvi voisi osata kertoa paremmin miten bakteerikannalle käy. 'Miksi kypsyminen on niin hidasta?', siihen en osaa vastata. Pitkään levävaiheeseen kanattaa varautua ainakin niin, että levä luultavasti tukahduttaa hengiltä kaikki kasvit muutaman ensimmäisen kuukauden aikana.

Tämä on täysin ristiriidassa hankkimani kirjaviisauden kanssa. Siitä väitetään mm. "Sävyisä kirjoahven, jota voi pitää kookkaassa seura-akvaariossakin. .. kovahko vesi... plää plää... merisuolan lisäys. "

En löytänyt ainakaan haulla keskustelua, jota käytiin, silloin kun taivastelin keltakirjojen agressiivisuutta, mutta joku silloin sanoi, että se on valitettavasti varsin tyypillistä keltakirjoille. Keltakirjo söi ainakin sitä pitkää vihreää 'tukkalevää' , että jotai hyvää, ja yksinään meni ihan hyvin. Kovin persoonallinen touhottaja.

[KatjaN]

Löysin sen keltakirjo keskustelun sittenkin:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=

[Mika]

http://www.aquariacentral.com/faqs/brackish/

[tilli]

Kiitos vinkeistä!

[Naksu]

Mitä murtoveden kaloja sinulla on? Oletko onnistunut löytämään Kuopiosta? Mistä tuota suolaa kannattaa ostaa Suomesta? (A-shopin tilauksesta ei ole muuten vieläkään kuulunut mitään
)

Suolaa tilataan varmaankin pyydettäessä paikalliseen liikkeeseenkin, hinnasta tosin en osaa sanoa mitään. Itse olen yleensä hankkinut suolan Helsingistä nyt viime aikoina Helsingin matkailun vähennyttyä olen tilannut Saksasta.

Omassa akvaariossani uiskentelee 2 ampujakalaa, 2 juovakuukalaa, 2 arguskalaa. Yhdistelmäni ei ole kaikkein paras mahdollinen.

Aikoinani löysin paikallisesta aseman seudulla sijaitsevasta liikkeestä jatkoa juovakuukalaparveeni, parven silloinen koko oli yht. 6. Kaloja minulle myytäessä ei mainittu niiden olevan murtoveden laji, vaikkakin itse niiden tiesin olevan. Säälitti kyllä kun altaassa uiskenteli n. 20 kalaa ja murtovesiharrastuksen silloisen yleisyyden tuntien kalat eivät varmaankaan päässeet oikeisiin oloihin. Loput lajit olen tilauttanut itselleni suoraan.