Liialliset vedenvaihdot ja loiset sekä muu kalan kunto

[jarvij]

maketsu kirjoittaa edellä: "Jaa tunnustat? Oletko käyttänyt? Kumpaa? "

Kuka tunnustaa kenelle ja mitä. Jos on kyseessä minun lainaukseni, niin en ole käyttänyt kumpaakaan. Enkä aio käyttää jatkossakaan.

No joo, siis lähinnä heräsi kiinnostamaan asia, että oletko testannut vedenparannusainetta. Kun muuten kirjoitat ettet käytä ja sitten yhtäkkiä tulee muutakin. No tuli ainakin selväksi ettet ole testannut. Ja minun kantani myös toivottavasti. Joten se siitä

Miksi ihmeessä minun pitäisi kaikki itse testata
Onhan maailmassa muitakin tutkijoita ja valtava määrä kirjallisuutta. Siihen oma vähäinen tietämys ja johtopäätökset opitun perusteella. Minulle se riittää

[Elmeri]

En voinut olla kirjoittamatta vaikka päätin, pitäähän kritiikin elää ja jonkun uskoa vanhoihinkin oppeihin 6 vuotta ei ole niin pitkä aika ja akvaariotietous ei voi uudistua niin nopeasti kuin it-puoli onhan kyse lemmikeistä ja niin ettei niitä 100% voitu väärin hoitaa ennen...

Eli siihen varoitukseen en saanut mitään tutkittuun factaan kumoavaa tietoa miksei nykyisin enää eliöt vahingoitu suurista vedenvaihdoista kun siellä kerran 40%/3 viikkoa käskettiin jopa tehdä 2 osassa. Joku ajatus varmaan vahingoittumisesta on ollut kun Varjon tasoinen herra sen sinne on kirjoittanut (oletus).

Tuolla viitattiin jossain suhteessa "Elmeriin joka ei tiedä hölkäsen pöläystä bakteereista" - no joku koulutus on takataskussa ja koulutus osiosta voit tarkistaa miten syvältä olen asiaa ajatellut viimeiset 7-8 vuotta. Samalla myös on ollut sen 10 vuoden ajan jolloin aktiiviseti olen harrastanut kokeneessa seurassa akvaarioita näiden oppien mukaan, ja erityisesti tutkinut mitä ulkosuodattimiin laitan eri kerroksiin kasvualustaa jotta ne bakteerit siellä toimivat optimaalisesti, myös tähän löytyy jonkin sortin kaavoja kuten mattosuodattimeen. Jos jotain en kemiasta ole tiennyt lisätiedon olen saanut perhepiiristä.

Nyt siihen syyhyn miksi kirjoitan enää tänne, varoitan aloittelijoita.

Eli täällä kuvatut suuret viikottaiset vedenvaihdot sopivat mattosuodattimelle jota ei opetettuun tapaan pestä. Tällöin bakteerikanta pysyy samana helpommin ja niiden kantojen suuria muutoksia ei tule akvaarioon, tietyt ei lisäänny ja tietyt ei heikkene huomattavasti. Tässä varmasti pätee samat opit kalojenkin "ihoon" kuin muidenkin selkärankaisten ihojen tasapainoon, mutta uskallan sanoa että tämäkin on kalojen osalta osin oletus.
Ulko tai sisäsuodatin on tässä pulma. Näyttöä ei ole että liika vedenvaihto heikentäisi kalaa tai sen elimistöä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja tästä otan selvää. Joten vedenvaihtoon löydätte itse rutiininne. Kumminkin jos putsaatte suurta ulkosuodatinta tai sisäsuodatinta älkää vaihtako vettä 1-2 viikkoon ennen ja jälkeen tätä, näin minulle on kokeneemmat sen opettaneet aikojen saatossa ja kirjallista viitettä sen kumoamiseksi ei ole annettu. Itselläni on kokemusta n. 20 eri suodatin tyypistä.
(väliin mainos huomasin kauppaan tulleen pyöreää sintrattua lasia joten se ei enää revi tai naarmuta kaikkea toivonmukaan).

Täällä nyt eräät pääsi yhteisymmärrykseen siitä että vedenvaihdot suurin välein on jopa välttämättömiä, viitteenä kiekkokala kaikki puolustavat kommentit käyttivät esimerkkeinä jopa kirjalliseen viitteeseen Diskus = kiekkokala. Kyseessä on siis erityisen herkkä kala ja tämä tietämyksen mukaan tarvitseekin runsaat vedenvaihdot, joten se ei käy esimerkiksi suurelle osalle kaloja.

Itselläni on ollut aina 10 vuoden ajan turpeella käsitelty vesi ja ph on ollut erityisen alhainen jo käsittelyllä, siltikään ph testeissä mitä olen tehnyt en ole suuria muutoksia nähnyt omalla vedenvaihtorutiinillani. Itselläni siis lehtikaloja ja vaikka niiden koko vastaakin 30 miljoonakalaa epäilen että 30 miljooonakalaa "sottaa" enemmäin kuin pari lehtikalaa orgaanista jätettä. Tämä on myös oletus muutta huomio myös. Kalakohtaista siis.

Joten se siitä tärkein tuli tiivistettyä, kritiikki on tervetullutta, toivon että henkilökohtaisiin hyökkäyksiin ei enää ryhdytä. edeleen asiallisiin kommenteihin koitan vastatakkin, mutta hitaasti, yhteys edeleen se gprs.

[VilleJ]

Laitanpä näppini tähänkin threadiin, vaikka aluksi meinasin vain seurata ja katsoa "miten akvaariomaailmassa kuohuu!"

Eli täällä kuvatut suuret viikottaiset vedenvaihdot sopivat mattosuodattimelle jota ei opetettuun tapaan pestä. Tällöin bakteerikanta pysyy samana helpommin ja niiden kantojen suuria muutoksia ei tule akvaarioon, tietyt ei lisäänny ja tietyt ei heikkene huomattavasti.

En omista mattosuodatinta ja vaihdan viikottain tuon 50% vedestä.

Esimerkki 1)

Akvaario 450 litraa
Suodattimet:
- Eheim 2213, 2252 ja 2028
Vedenvaihto: noin 50% viikottain (ainakin pyrkimys )

Jos nyt vaihtaisin vettä ja pesisin kaikki suodattimet samaan aikaan, en näkisi vedessä mitään muutoksia esim. nitriittipitoisuudessa. Näin olen tehnyt montakin kertaa. Syy: niitä bakteereita elää jumalattomasti siinä pohjahiekassa ym. mahdollisilla pinnoilla, joita akvaariosta vain suinkin löytyy.

Miten se bakteerikanta muuttuisi vedenvaihdoilla miksikään? Eihän ne bakteerit siinä vedessä elä? toki varmasti leijailevat paikasta toiseen, mutta kiinnittyvät pinnoille kyllä.

Ulko tai sisäsuodatin on tässä pulma.

Jaa, millä tavalla? Jos luet alkuperäistä tekstiä saksaksi mattosuodattimesta ja sen yhteydessä kerrottuun selostukseen näistä hyödyllisistä bakteereista, huomaat varsin pian, etteivät nuo varsinkaan sisäsuodattimet ole otollisia näille bakteereille - loppu onkin sitten kauppamiesten puhetta kerskuen hevosillaan. Mattosuodattimesta ja bakteereista on käännyt teksti myös englanniksi, tomgriffinin sivuille sekä suomeksi Jarvij:n sivuille.

Näyttöä ei ole että liika vedenvaihto heikentäisi kalaa tai sen elimistöä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja tästä otan selvää.

No, otapa selvää. Miten meinasit ottaa? Voisit toki perustaa altaan, josta vaihdat vaikka 50% viikottain vettä, joka on kaloille sinällään sopivaa. Jatkat tuota vaikka vuoden pari, jonka jälkeen lähetät kalan vaikkapa EELAan tutkittavaksi.

Itselläni on kokemusta n. 20 eri suodatin tyypistä.
(väliin mainos huomasin kauppaan tulleen pyöreää sintrattua lasia joten se ei enää revi tai naarmuta kaikkea toivonmukaan).

Mitähän ne 20 eri suodatintyyppiä ovat? Biologinen, kemiallinen, mekaaninen... 17 puuttuu? Suodatinmalleista voi sitten olla enemmän tai vähemmän kokemuksia, mutta suurin osa niistä toimii prikulleen samalla periaatteella: Nopea virtaus ja pieni tilavuus.

Mitä ihmettä se sintrattulasi naarmuttaa? Tuskin se siellä suodattimessa haittaa, missä muodossa on.

Kyseessä on siis erityisen herkkä kala ja tämä tietämyksen mukaan tarvitseekin runsaat vedenvaihdot, joten se ei käy esimerkiksi suurelle osalle kaloja.

Eikös tässä nyt ole selvä ristiriita ja riittävä todistus siitä, että runsaat vedenvaihdot eivät vahingoita vaan juuri päin vastoin! Miten ihmeessä siitä voisi olla haittaa muille kaloille, jos kerran herkätkään kalat eivät reagoi runsaaseen vedenvaihtorytmiin (kunhan se tehdään oikein)? Luulisi, että juuri nuo herkät kalat kelluvat vatsat ylös päin runsaan vedenvaihdon jäljiltä...

Edit. Korjattu kirjoitusvirhe, 2048 -> 2028.

[jarvij]

Olemme siis yksimielisiä siitä että mitä herkempi kala, sitä enemmän ja runsammin sille on syytä vaihtaa vettä. Mikäli hanaveden laatu sen suinkin sallii.

Mielestäni on perusteltua soveltaa tätä samaa myös vähemmän herkkiin kaloihin, sillä ei kai kukaan vakavissaan väitä siitä olevan niille haittaa Jos vaikka väittäisikin , niin vaikeaa sitä olisi osoittaa.

[Tuukkis]

Täällä kun on viitattu noihin kaukoidän-kiekkokasvattajien vedenvaihtoihin,niin aika useat käyttävät ns.vanhennettua säiliövettä vedenvaihdoissaan.Tämä siksi että eivät voi kraanavettä suoraan vaihdossa sen sisältämän kloorin vuoksi, tahi muunlaisen epäsopivuutensa tähden.

[Elmeri]

Mietin ja otan selvää kysymyksistäsi, nyt harkiten ja tarjoten selviä vastauksi ettei tästä mitään huutokauppaa enää tule. Tiedolle on muitakin lähteitä kuin eräät sivut vaikka ne hyvät ovatkin, ja asiantuntijoita on kalajutuissa useita.

Noin sen on minulle kokeneet useasti painottaneet ettei vedenvaihto ja suodattimen putsausta samaan aikaan ja tuolla välillä. Otan selvää kaikilta miksi niin tarkasti kun pystyvät kertomaan, osa ei kait vaan enää toimi harrasteen parissa. Itse olen käyttänyt tuota ohjetta.

Pinnat mainitsit (en ole tuota hienoa toimintoa alkanut käyttää copyamiseen joten vastaan näin kuten normaalielämässäkin) ja siihen itse oman koulutuksen (tosin ihmisistä) perustuen koitan vastata tai selventää. Vedessä kuten muuallakin varmasti on bakteereita ja nämä ovat akvaariosta puhuttaessa tekemisissä kalan "ihon" kanssa jatkuvasti. Eli se kalan "iho" on myös pinta ja vielä paremmin ulkoiset elimet kuten kidukset. Ihmisillä on haitallista jos ihon bakteereihin tulee muutoksia ja usein oireena tulehdus. Tätä ongelmaa ei kannata poisulkea kaloillakaan. Kaikenlisäksi kaloilla ei ole nisäkäsmäistä ihoa.

Eli harkiten jatkan, vastaan asiallisiin kysymyksiin kuten sinun on hyvä esimerkki. Myönnän että osa tiedoistani on sovelluksia tai oletuksia, osa tietoakin, mutta uskallan sen tunnustaa sekä sen että olen alusta asti ollut myös kysyjä tässä topicissa.

[jartzu65]

Olemme siis yksimielisiä siitä että mitä herkempi kala, sitä enemmän ja runsammin sille on syytä vaihtaa vettä. Mikäli hanaveden laatu sen suinkin sallii.

Mielestäni on perusteltua soveltaa tätä samaa myös vähemmän herkkiin kaloihin, sillä ei kai kukaan vakavissaan väitä siitä olevan niille haittaa Jos vaikka väittäisikin , niin vaikeaa sitä olisi osoittaa.

Vaikka monesti olen Jukka kanssasi asioista ollut eri mieltä, niin nyt jos koskaan olen kanssasi samaa mieltä

Ihan oikeasti tulee mieleen että mitähän sitä pitäisi muutakin nauttia kuin kansalaisluottamusta, että pääsisi samalle aaltopituudelle joidenkin kanssa tässä treadissa

Ps: Vielä eilen vannoin etten tähän säikeeseen kommentoi..mutta ihminen on heikko.

Nimimerkki: Ympäri mennään yhteen tullaan

[jarvij]

Sikäli tämä on ollut mielenkiintoinen keskustelu ettei tämä ole johtanut mihinkään

Kysymyksiä on tehty, mutta vastauksia ei ole saatu. Samoja väitteitä vain uudelleen ja uudelleen

Otetaanpa tähän vielä katsaus kalan ihoon, joskin tiedän senkin olevan tässä yhteydessä turhaa.

Kalojen ihon uloin kerros on limaa. Se uusiutuu jatkuvasti. Jos loiset tai jokin fysikaali-kemiallinen ärsyke ärsyttää kalan ihoa, tuo limaneritys kiihtyy. Alemmassa ulommassa kerroksessa on limasoluja, jotka jakautuvat tällöin nopeammin ja kulkeutuvat ihon pinnalle jossa ne puhkeavat ja lima leviää kalan pinnalle. Tuo limakerros suojelee erittäin tehokkaasti alempia kerroksia. Samalla se jatkuvasti uusiutuen huuhtelee loisia ja bakteereita sekä viruksia iholta pois, jolloin ne eivät pääse alempiin kerroksiin. Samantapainen mekanismi suojelee myös kalan kiduksia ja ruoansulatuskanavaa. Limasoluja on kaikilla vettä vastassa olevilla pinnoilla.

Tuollainen limakerros on todella tehokas tapa suojella ihon alempia kerroksia.
Ehkä tämä riittää tässä vaiheessa. Tarkemman ihon rakenteen voisin selvittää sivullani, mikäli se osoittautuu tarpeelliseksi.

[Elmeri]

Tarkoittako tuo siis että kaloilla olisi miltei steriili iho? Vaikea kuvitella kun kyse on kumminkin selkärankaisesta ja ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista. Täsmennetään: ruuansulatuksessa pääosin mutta hyvä vertaus bakteerien yleisyyteen "pinnoilla"

Tästä on juttua 2kk takaisessa tieteen kuvalehdessa mm.

[jarvij]

Tarkoittako tuo siis että kaloilla olisi miltei steriili iho? Vaikea kuvitella kun kyse on kumminkin selkärankaisesta ja ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista.

Justiinsa. Nostan kädet pystyyn.

[jartzu65]

ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista.

Tarkoittaako tämä sitä että aamuisin peilistä katsoo solut ja loppu-läjä
mikä alapuolella on , on pelkkää bakteeria?

Ei helvetti, mitähän tuutista seuraavaksi tulee?

Aika paljonhan extreme-tietoa täällä viimeaikoina on esiin tullut.

[VilleJ]

ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista. Täsmennetään: ruuansulatuksessa pääosin mutta hyvä vertaus bakteerien yleisyyteen "pinnoilla"

Tästä on juttua 2kk takaisessa tieteen kuvalehdessa mm.

Onkohan mahdollisuus lainata sitä katkelmaa siitä tieteenkuvalehdestä, kenties referoiden tai muuten. Olisin ihan halukas mielenkiinnosta näkemään, miten se asia siinä oikein ilmaistiin. (Tai ainakin lehden numero.)

[Elmeri]

http://www.tieteenkuvalehti.com/polopol ... 19&id=8284

Jos linkki kelpaa

Oli muuten aika mielenkiintoista gprs:llä etsiä tuo juttu...sivutkun ei ollut yhtä toimat kuin aqua web edes näillä yhteyksillä.

No tuo jättää spekuloinnit minun lähteistäni, ja tosiaan antaa kuvaa kun bakteereista puhutaan mittasuhteista. Akvaarioissa tämä nyt helppoa kait (muistaakseni meripuolella jotain aika rankaakin löydetty, minun ja nanoriutan välissäon vaan liikuva elämä ja inho selkärangattomiin) vielä mutta esim. mäntymetsässä tosiaan tulee kokoaika uutta , ja niitä sitten yritä perustella jollekin jotka ajaa vaan yhtä asiaa ympäristön vaikutuksista tms. piittaamatta. Sori tästä piirteesta mutta kauris ja insinööri samassa ruumissa on aika paha yhdistelmä.

Monet kysymykset ovat melko mielenkiintoisia akvaarifoorumista mitä esitän mutta kumminkin yhteys on, ja eihän nämä ideat lähde kuin biotooppi tyypin päästä (mainos).

[Jounih]

ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista. Täsmennetään: ruuansulatuksessa pääosin mutta hyvä vertaus bakteerien yleisyyteen "pinnoilla"

Tästä on juttua 2kk takaisessa tieteen kuvalehdessa mm.

Niin. Ihmisen ruuansulatuskanavassa on sen verran paljon bakteeriflooraa että jos koko kehon kaikki solut laskee yhteen, on bakteerisoluja varmaan kymmenen kertaa ihmisen omien solujen määrä.

Sitä en ymmärrä miten kyseessä on hyvä vertaus bakteerien yleisyydestä pinnoilla. Enkä varsinkaan sitä miten tämä liittyy kalojen ihon limakerrokseen. Enkä ymmärrä lainkaan miten tämä kaikki liittyy akvaarion vedenvaihtoon.

En kyllä lue Tieteen Kuvalehteä. Ehkä ymmärtäisin jos lukisin...

[VilleJ]

Niin, siis... http://www.sciencenews.org/20030531/bob9.asp tämähän koko juttu viittaa mm. aineenvaihduntaan ja bakteereihin.

Akvaarioissa tämä nyt helppoa kait [] vielä mutta esim. mäntymetsässä tosiaan tulee kokoaika uutta , ja niitä sitten yritä perustella jollekin jotka ajaa vaan yhtä asiaa ympäristön vaikutuksista tms. piittaamatta.

Kello mahtaa olla mahdollisesti ihan liian paljon (siis aikaisin aamulla), mutta tipuin totaalisesti kärryiltä.

[jartzu65]

Ja kaikki mitä Tieteen kuvalehti kirjoittaa on jonkun Olettamuksia?

Olen myös lukenut kyseistä lehteä, ja joskus siellä on aika utopistista juttua

Tämän säikeen osalta olisin jäänyt odottaman Villev,n esittämiin kysymyksiin vastauksia.

Mutta tuskin niihin koskaan tulee muuta vastausta kuin elämänkertafilosofiaa ja jaarittelua.

Mutta ihan jokaikisellähän on oikeus ihan omaan käsitykseen, mututuntumaan ja kokemukseen tämän harrastuksen tiimoilta.

Sitä tietoa voi sitten hakea täältä, muilta websivuilta, ja niiltä "kasvattajilta" ja samalla pitää sen maalaisjärkensä visusti mukana.

Varmasti kaikilla palstalla esiintyvillä on tasavertaiset oikeudet neuvoa
tällä palstalla vierailevia aloittelijoita, ja jokaisella aloittelijalla on samat oikeudet ottaa onkeen ne neuvot mitkä korvaan oikealta kalahtavat.

Jos Elmeri haluaa tässä säikessä julistaa omia kokemusperäisiä oppejaan, niin siitä vaan.

Jokainen harrastaja kuitenkin varmaan tekee aina lukemansa perusteella omat johtopäätöksensä?

[Elmeri]

Itse teen tietoyhteiskuntajuttuja ja olen huomannut että se hauskuus näissä foorumeissa on että juttu menee paikasta toiseen mutta jotenkin pysyy pääuomassaan.

Kyllä oikeasti mietin välillä itsekin kannattiko tuota ja tuota jne... tekijää tuoda keskusteluun mutta kun näin kauan topic on toiminut ja melko fiksutkin ihmiset täällä kommentoi mielenkiintoista täällä on tarttunut mukaan minullekin. Ja edeleen olen myös kysyjä tässä foorumissa. Kumminkin mm. (mainos) taas biotooppi harrastus kun on oikeanlainen siinä ei tule ikinä raja vastaan ja tälläisia kysymyksiä tulee tuhatmäärin päähän, joten tämä ei tiukkapipolle eikä "yhden asian miehille" sovi.

Ehkä tämä jää historiaan hyvänä muistutuksena että ei ole asiaa tässäkään harrastuksessa mitä ei ole syytä jättää huomioitta, meripuolella se kai makeavesinäkökulmasta on huomattu? jo. Jatketaan aihetta niin kauan kun hauskaa on

---------------------

Joo ilman suoraa vastausta alkuperäiseen kysymykseen olen jäänyt minäkin odottamaan, kyse nyt on monelle akvaristille perusteoksesta jo ei voi ohittaa, helposta opetustuotteesta jos junnutoiminta joskus seurassa alkaa. Kyse on kumminkin teoksesta joka julkaistu -98

Eli siihen varoitukseen en saanut mitään tutkittuun factaan kumoavaa tietoa miksei nykyisin enää eliöt vahingoitu suurista vedenvaihdoista kun siellä kerran 40%/3 viikkoa käskettiin jopa tehdä 2 osassa. Joku ajatus varmaan vahingoittumisesta on ollut kun Varjon tasoinen herra sen sinne on kirjoittanut (oletus).

Pelkkä että nyt on prossat noussut ei riitä, tms, olenhan itse myös tuon ohjeen valossa toiminut monta vuotta.

Mutta siinä sivussa on ollut kyllä mielenkiintoista keskustella tosiaan aiheesta kun aiheesta, ja saada tietoon että tuo rytmi tekee ihmisestä eläinrääkkääjän jopa niin että altaat tyhjiksi tms. Ei kai ala nyt niin usein kehity, ja kait kun en pysty parempaan vedenvaihtorytmiin ja harvempikin on minulla toiminut vastaus kiinostaisi, joten ehkä minunkin jaaritteluun on ollut syy, kävikö mielessä .?

Teos on edeleen myynnissä ja viime mainos on uusimmassa akvaristissa muistelisin, itse kyllä koen sen hyväksi (mainos) lähdeteokseksi (suomenkielisistä), ja alunperin ostin sen pois kaverilta joka ei niin kokenut.

Myös suodattimen putsaus samalla viikolla tai pitempääkin kuin vedenvaihto ei ole minun päästä vaan suoraan muualta ja sitä oma kokemus tukee.

[jartzu65]

Itse teen tietoyhteiskuntajuttuja ja olen huomannut että se hauskuus näissä foorumeissa on että juttu menee paikasta toiseen mutta jotenkin pysyy pääuomassaan.

Kyllä oikeasti mietin välillä itsekin kannattiko tuota ja tuota jne... tekijää tuoda keskusteluun mutta kun näin kauan topic on toiminut ja melko fiksutkin ihmiset täällä kommentoi mielenkiintoista täällä on tarttunut mukaan minullekin. Ja edeleen olen myös kysyjä tässä foorumissa. Kumminkin mm. (mainos) taas biotooppi harrastus kun on oikeanlainen siinä ei tule ikinä raja vastaan ja tälläisia kysymyksiä tulee tuhatmäärin päähän, joten tämä ei tiukkapipolle eikä "yhden asian miehille" sovi.

Ehkä tämä jää historiaan hyvänä muistutuksena että ei ole asiaa tässäkään harrastuksessa mitä ei ole syytä jättää huomioitta, meripuolella se kai makeavesinäkökulmasta on huomattu? jo. Jatketaan aihetta niin kauan kun hauskaa on

Ihan varmasti täällä on "fiksujakin" vastauksia sinullekkin ollut, mutta turhanpäiväistä höpötystä on sitäkin enempi tuutista ulos tullut takaisin?
Vai mitä mieltä itse olet?

Saahan sitä turhanpäiväistä löpinää heittää vaikka kuinka paljon,josta suurin osa lukijoista ei tajua loppujen lopuksi mitään

"on avonaisia altaita, missä tuntemattomat kasvit rehottavat siinä kun kissat lipittävät siitä altaasta vettä niinpaljon että ei tarvitse vaihtaa vettä niille samalla kun olen Israelissa kaksivuotta, ja Mummo lämmittää uunia niinpaljon, että biotooppia tulee Juuri turistiakvaarioon sopiville Lehtiokaloille, että rupeavat kutemaan niin, että tulisi Suomen markkinoille sopivaa kalaa 160 litraiseen altaaseen turveveteen"

Olen pahoillani kun en ymmärrä, ja samalla suljen itseni tästä aiheesta... en yksinkertaisesti ymmärrä mistä tässä säikeessä on Oikeasti kyse

Ja harmittaa kun arvatenkin tähänkin vastataan taas ihan samalla "kaavalla"

[KtMan]

Ja edeleen olen myös kysyjä tässä foorumissa.

Vastauksia olet saanut, mikä niissä on vikana?
Minkä laisia vastauksia haluat saavasi, ehkä voimme auttaa jotenkin?
Jos saman kysymyksen toistaminen 34 kertaa ei tuota toivottua tulosta, voisitko hiukan tarkentaa kysymystä?

T:Krisse

[Elmeri]

JJärvi ja Tihe vastasivat kyllä, kylläkin pintapuolisesti, mutta tietoa on tullut Kiitokset niistä. Nimenomaan kyllä niin päin miksi tuo suomenkielisenä cd:llä oleva kommentti kumoutuisi ei tullut kuin

Olemme siis yksimielisiä siitä että mitä herkempi kala, sitä enemmän ja runsammin sille on syytä vaihtaa vettä. Mikäli hanaveden laatu sen suinkin sallii.

Mielestäni on perusteltua soveltaa tätä samaa myös vähemmän herkkiin kaloihin, sillä ei kai kukaan vakavissaan väitä siitä olevan niille haittaa Jos vaikka väittäisikin , niin vaikeaa sitä olisi osoittaa.

tosin jälkiosa palaa alkuun. Kiitokset kumminkin niistä linkeistä ja vastauksista. Nämä herrat kumminkaan ei ole ainoita noin suuren rytmin tarjoajia. Liiat vedenvaihdot pohjautuu kumminkin kirjallisuusviiteisiin lähiajalta ja täällä nyt on viljelimöihin sopivamantra joka akvaarioon, niin kait sen saa joku pistää arvostelun kohteeksi jos on aihe. Aiheeksi jo kysymykselle riittäisi sekin että pelkää sen olemista vahingollista kaloille. Niin ja kyllä tässä foorumissa on varmasti perusteluja täsmennetty jos jossain on.

Motivaatio aiheen perustamiseen oli että aivan toisessa osiossa olevassa keskustelussa viitattiin aiheeseen ja minun mielipiteisiin, jopa linkitettiin, ei edes ehkä liittynyt sinne, joten avasin tämän alunperin kun keskustelu ja mustamaalaaminen oli parempi tuoda pois alkeet foorumista.

Jos kiekkokalat otetaan pois, niin edeleen taidan olla ainoa? joka on täällä esittänyt tai aloittanut väittämän viitteella muualle kirjoitettuun sanaan. Järven linkitkään nyt ei vastannut kysymykseen miksei asiasta ole eliöille haittaa.

Tietty mainittakoon jos aihe ei kiinnosta kenekään tänne tuskin on pakko vastata

[hkurkela]

Tämä menee nyt osittain ohi aiheen, mutta siitäkin huolimatta.

Minäkin olen ehtinyt kerätä kokemusta akvaarioista monentyyppisten ohjeiden ja omien kokeilujen kautta, ja uskon oppiakin tarttuneen matkan varrella.

1970-luvulla aloitin harrastukseni laittamalla erään tilapian 40 L "akvaarioon" - eikä silloin ollut edes suodattimia. Muistan myös kirjojen kehottaneen silloin seisottamaan vettä yön yli ennen harvakseltaan tehtäviä vaihtoja. Veden vaihtoja muistan kuitenkin tehneeni todella ahkerasti, todennäköisemmin tilanteen opettamana. Vesiämpäreitä taisi olla kaksi kpl koko ajan kypsymässä. Sen aikaisten kalojeni hyvinvointiin en enään nyt oikein voi ottaa kantaa, mutta sen muistan, että harrastus oli joskus traumaattista nuorelle eläinrakkaalle pojalle, juuri kalojen haluttua nopeamman kierron vuoksi.

Myöhemmin asensin ko kippoon oikean suodattimen, eli sen "superlon tötsä-muoviputki-ilmapumppu" viritelmän. Olisiko tämä nykyään rakenteensa johdosta nimeltään vaikkapa "Light-mattosuodatin"? Sitä tötsää pesin parin päivän välein irtoroskasta, eli yhtä usein kuin vaihdoin vettäkin.

Seuraava akvaarioni oli jo lähes kylän suurin, eli peräti 128 L. Noin vuonna 1979 tähän "isoon akvaarioon" muutti pitkäaikainen unelmani, eli oskari. Veden vaihto oli jo muuttunut puutarhaletku systeemiin. Eli, ehkä oman kokemuksen pohjalta toimin veden seisottamis-oppia vastaan ja ihan hyvällä menestyksellä.
Mitäkö sitten tapahtu sille oskarille? Noin puolen vuoden kastemato yms ruokinnan jälkeen se kasvoi isoksi ja muutti sitten siihen kylän suurimpaan akvaarioon, eli koulun aulassa olleeseen, ja eli siinä vuosia.

1980-luvun puolivälissä nuoren eläintieteen opiskelijan soluasuntoon mahtui pahimmillaan 7 kpl akvaarioita. Tässä vaiheessa kirjojen ohjeilla veden vaihdoista ei tainnut olla enään merkitystä, koska vesinäytteitä (ja kalojakin) tutkittiin useasti iltaisin yliopistolla.
Muistan kyllä vaihtaneeni vettä hyvin ahkerasti ja suoraan hanasta, varsinkin kiekkokaloille. Jack Watleyn ensimmäinen kirja oli silloin juuri painettu ja sen ohjeet hoidosta korvasivat minulle kaikki aiemmat. Suodattimia (sisä ja ulko) oli tällöin jo useita isoimmissa akvaarioissa (n. 350 L).

Täällä kyseltiin mahdollisia pitkäaikaisvaikutuksia ko veden vaihto rutiineista kalojen terveydelle. No, minun kiekkokalat elivät 6-8 vuotta ja terveinä (myös lisääntyivät) tällä minun suhteellisen ahkeralla vedenvaihto-systeemillä. Vesikemiaa tuli tällöin seurattua erittäin tarkasti, eli eiköhän ne minun rutiinit siihen lopulta perustuneet.

Pienen tauon jälkeen olen aloittanut nyt akvaarioharrastuksen uudestaan ja edelleen samalla itse hyväksi opitulla mallilla. Yksittäisten kirjojen opit sivuutan olankohautuksella, mutta jos useampi väittäisi samaa, saattaisin jo asiaan perehtyä tarkemmin. Olen samaa mieltä täällä jo monesti esitetystä pääperiaatteesta, eli ongelmia ei tule kun: ylimitoittaa akvaarion koon & suodatuksen kalojen määrään nähden sekä lisäksi muistaa vaihtaa reilusti vettä 1-2 viikon välein.

Tyylejä on monia ja lopputulos vain merkitsee, eli kalojen hyvinvointi. "Hyvinvoinnin" voisi varmaankin jakaa asteikolla: pysyy hengissä -> -> -> luulee olevansa paratiisissa. Omastakin kokemuksesta tiedän, että useat kalat ovat melko sitkeitä, eli pysyvät hengissä ihmisten toimista huolimatta. Niiden hyvinvointi kyllä paranee kun teemme oikeita hoitotoimia, eli jatketaan opiskelua mitä ne voisivat olla.


Heikki

[tilluska]

... ihmiselläkin omia soluja on vain 10% loppujen koostuttua pääosin bakteereista.
Tästä on juttua 2kk takaisessa tieteen kuvalehdessa mm.

...tuon linkin kautta tieteen kuvalehdessä lukee: "Kehossa on hyödyllisiä bakteereja 10x enemmän kuin omia soluja." Että kun on se lukihärö tai muuten vaan huono ulosanti (mihin ihan totta voisi se oman tekstin oikoluku auttaa) niin kannattaa olla lainauksissaan tarkka ettei huomaamattaan muuta koko asian merkitystä.


Kun nyt edelleen vaan hoet sitä 98-vuoden cd:tä ja "eliöiden vahingoittumista" äkillisissä muutoksissa, niin itse ajattelen asian niin että äkillisellä muutoksella tässä tapauksessa viitataan siihen vanhaan suursiivoustyyliin (kalat pois, hiekat kiehumaan jne.).
Tähän tyyliin verraten on 40% /3 vko (=20% / 1,5vko) jo selkeästi samoilla linjoilla tämän päivän käytännön kanssa. Samaa vain suositellaan nykyään entistäkin useammin ja suuremmilla vesimäärillä. Ei sen kummempaa.

Paha kun tekijä (yksi heistä) jo sai tarpeekseen tästä ketjusta niin ei enää saa vahvistusta ajatukselle.

Omasta mielestäni koko ketjun olisi suonut päättyvän viimeistään tähän:

Justiinsa. Nostan kädet pystyyn.

[KtMan]

Elmeri.
Esität hirveän määrän väittämiä, mutta et anna niille minkäänlaisia perusteita.
Et vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin.
Keskustelu ei ole mielekästä.

Täällä nyt eräät pääsi yhteisymmärrykseen siitä että vedenvaihdot suurin välein on jopa välttämättömiä, viitteenä kiekkokala kaikki puolustavat kommentit käyttivät esimerkkeinä jopa kirjalliseen viitteeseen Diskus = kiekkokala. Kyseessä on siis erityisen herkkä kala ja tämä tietämyksen mukaan tarvitseekin runsaat vedenvaihdot, joten se ei käy esimerkiksi suurelle osalle kaloja.

Yritän jälleen kysyä perusteita vaikkapa tuohon väittämään:
Miten kiekkokalan elimistö poikkeaa muista kaloista, että se kestää suuret vedenvaihdot?

T:Krisse

[jarvij]

Kun nyt edelleen vaan hoet sitä 98-vuoden cd:tä ja "eliöiden vahingoittumista" äkillisissä muutoksissa, niin itse ajattelen asian niin että äkillisellä muutoksella tässä tapauksessa viitataan siihen vanhaan suursiivoustyyliin (kalat pois, hiekat kiehumaan jne.).
Tähän tyyliin verraten on 40% /3 vko (=20% / 1,5vko) jo selkeästi samoilla linjoilla tämän päivän käytännön kanssa. Samaa vain suositellaan nykyään entistäkin useammin ja suuremmilla vesimäärillä. Ei sen kummempaa.

Paha kun tekijä (yksi heistä) jo sai tarpeekseen tästä ketjusta niin ei enää saa vahvistusta ajatukselle.

Tämä ketju ei sitten katkea millään. Tosin ei mihinkään johdakaan.

Olet oikeassa tuossa päätelmässä.

Kyse on vaikka siitä miten on on paras tuulettaa asuntoa. Muutama minuutti päivittäin, viikottain vai kuukausittain.

Jos vaihtaa vettä kerran kuukaudessa, niin tottakai pitää vaihtaa vain vähän kerrallaan. Vesi on pysyy huonona, mutta jos vaihtaa usein, voi vaihtaa enemmän kerrallaan.

Mitä enemmän vaihtaa, sitä terveempinä kalat pysyvät ja sitä paremmin ne kasvavat. Tästä lienee jo riittävästi kokemusperäistäkin tietoa.

Ihan matemaattisestikin: jos vedessä on 50 mg/l mitraattia ja halutaan sen putoavan arvoon 25 mg/l on vaihdettava puolet vedestä.

Kalojen ruokinnasta sitten seuraa, paljonko nitraattia tulee viikossa lisää. Se on mitattavissa jos akvaariossa joko ei ole kasveja lainkaan tai on vain vähän kasveja. Kasvit käyttävät sekä ammoniumia että nitraatteja ravintonaan, joten siksi nitraatti ei kerro koko totuutta veden vaihtotarpeesta.

Lisäksi kalat erittävät varsin monenlaisia yhdisteitä, joilla on hormonaalisia vaikutuksia mm. kalojen kasvuun. Ne ovat niin pieninä pitoisuuksina vedessä ettei niitä kotiakvaristin välineillä ole mitenkään mitattavissa. Ne nähdään välillisesti kalojen kasvunopeudessa.

Ainoa keino alentaa niiden pitoisuutta on vaihtaa vettä riittävän usein ja riittävässä määrin.

Toisaalta kukaan ei liene oikeuteen joutunut vaihtaako kaloilleen vettä päivittäin tai ei koskaan.

[Miljoonakala]

Vai että tämmönen keskustelu..Tuo vain 1-3 kk välein toistettava vedenvaihto kuulostaa mielestäni erittäin harvalta.Mutta aikoinaan ollessani aloittelija, vaihdoin itsekin vain yleensä yksi tai kaksi kertaa kuussa.Ja sitten ihmettelin, että miksi kalat kuolla kupsahtelivat( todennäköisesti ammoniakkimyrkytys, sillä pH silloinkin akvaariossa aina yli 8).

Onko muuten pakko vaihtaa aina ja tilanteesta riippumatta vähintään viikoittain?Jos on itse vaikka kahden viikon lomalla, niin pitääkö akvaarion hoitajaa velvoittaa/pakottaa vaihtamaan vettä?