Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Laiska kun olen, niin aloin miettimään, että mikähän on tubialtaasta otetun hiekan puhtausaste, kun se on tällä hetkellä maannut Vantaalla parvekkeella kolme kuukautta?
Muuton jäljiltä sinne jäivät odottamaan desinfiointia (keittäminen / kuumentaminen), mutta kun ulkona on nytkin alle -15 astetta pakkasta, niin olisiko mahdollista, että taudinaiheuttajat ovat jo kuolleet kylmään ja voisin sulattamisen ja pienen huuhtelun jälkeen vain heittää hiekat altaaseen? Tietoa kellään? Vaivalloista alkaa värppäämään montaakymmentä kiloa hiekkaa puhtaaksi, näin pääsisi helpommalla ...
Kalatubista en tiedä, mutta kovin monia bakteereita säilytetään laboratorioissa pakastekuivattuina.
Bakteerit otetaan viljelmästä elävinä ja pakastetaan. Sitten ne saavat kuivua pakkasessa. Kuivattuina ne taas heräävät eloon viljelyliuoksessa.
Tämän mukaisesti se eivät välttämättä kuolisi pakkasessa, mutta en siis tiedä varmasti, miten noissa parvekeoloissa käy.
Paras olisi varmaan kuitenkin keitellä/paistaa hiekat.
Ajattele sitä riesaa, jos tubi altaassa sitten alkaa riehumaan.
Sitten on vielä suurempi työ desinfioida kaikki altaasta ja aloittaa homma alusta
Mielestäni varsin kysymisen arvoinen asia vaikka kenelläkään ei ilmeisesti ole suoraa tietoa siitä, miten tubin saa tuhottua. Kaikki tähän mennessä kuulemani vaihtoehdot ovat aika mutu-tuntumalla leiskautettuja. Lähinnä kaipaisin ideoita suodatinten ja muiden varusteiden desinfioimiseen. Hiekkaan liikenee rahaa ostaa uutta, mutta en mitenkään raaskisi ostaa uudet suodattimet ja lämmittimen altaaseen... Uuniin niitä en kyllä tunge, enkä itse ole keksinyt muuta varmaa tubintappokeinoa
70-80% sprii ja vetyperoksidi ovat varsin varmoja desinfiointikeinoja. Kuumentaminen yli 180 astetta yli 30 minuutin ajan samoin.
Suolaaminen on sitten jo enempi mutua eli riippuu mm. ajasta.
Laboratorioissa autoklavointi, mutta se ei kotioloissa käy.
Hiekka vaan uuniin paistumaan erissä - saavat naapuritkin ihmeteltävää Ja jos oikein kummastelevat, ota lapio ja ämpäri esiin "Haluttekos tekin tulla tekee hiekkakakkuja?"
70% desinfiointiin käytettävää nestettä saa apteekista. Ei ole kovin kallista tavaraa..
Virkonia saa apteekeista ja maatalouskaupoista. On jauheen muodossa, sekoitetaan veteen. Valmis liuos säilyy noin viikon, väri kertoo kelpoisuuden. On helppo käyttää eikä ainakaan matelijoilla ja nisäkkäillä tarvitse huuhtoa kuin vesi- ja ruoka-astiat sumutuksen jälkeen. Käyttöliuosta voi jopa sumuttaa eläintilan ilmaan kun eläimet ovat paikalla (tappaa ilmasta taudinaiheuttajia) ja sillä voi pestä nisäkkäiden turkin iho-ongelmia hoidettaessa.
En löytänyt suomenkielistä kunnon selostusta aineesta netistä, mutta ainakin maatalouskaupoista saa esitteitä.
Niinpä niin, näin vähän arvelinkin. Piti nyt vielä kysyä, ettei tule vahinkoa, tämä kun on jo toinen kerta kun sitä tautia yritän hävittää .
Täällä tunnutaan olevan enemmän tuon uunissa kuumentamisen kannalla, mutta käsittääkseni tuo keittäminen parinkymmenen minuutin ajan on yhtä tehokas. Olenko väärässä? Uuden hiekan pesukin vain on niin turkasen vaivalloista, mieluummin kiehauttaa vanhat, koska uunissa tulee melkoista hajua eikä ole sellaista astiaa, millä ne uuniin kätevästi saisi. Leivontavuoka tai pelti eivät ole niitä parhaita ideoita .
TanTan kirjoitti:Täällä tunnutaan olevan enemmän tuon uunissa kuumentamisen kannalla, mutta käsittääkseni tuo keittäminen parinkymmenen minuutin ajan on yhtä tehokas.
Olisin sillä kannalla että jos tubi kuolee 60 asteessa niin kuin useimmat pöpöt niin tuo keittäminen on varmempi konsti, uunissa paistaessa on vaikea olla varma kakun sisäpuolen lämpötilasta mutta hiekkakeiton kiehuessa jokainen pöpö on varmasti lämpimässä paikassa.
Hän joka sanoo ettei koskaan pidä antaa periksi, ei hyväksy elämän realiteetteja.
Mutta jos taas ei, kuten monet bakteerit...?
Se kun ei 100 astetta keittäen ole varmaa.
Siksi sterilointi laboratorioissa suoritetaan autoklaavissa (ainakin 120 astetta ja parikymmentä minuuttia).
jarvij kirjoitti:Mutta jos taas ei, kuten monet bakteerit...?
Se kun ei 100 astetta keittäen ole varmaa.
No kun ei tuosta kalatubista tunnu tietoa löytyvät niin täytyy tyytyä olettamaan että se käyttäytyy niin kuin muutkin mycobacteriumit kuten maidossa oleva tuberkuloosi. Siitä löytyy tieto että se (testattu 3 eri kantaa) kuolee 15 minuutissa 65-72 asteessa ja 1-5 minuutissa 74-76 steessa. Tältä pohjalta väitän edelleen että on varmempaa keittää se hiekka kuin laittaa hiekkaa, joka on melko hyvä lämmöneriste, uuniin.
Linkki kuntoon
Hän joka sanoo ettei koskaan pidä antaa periksi, ei hyväksy elämän realiteetteja.
Paistamisessa on puolestaan se hyvä puoli (joka keittämisessä ei), että jos siihen kattilan reunoihin/kädensijoihin jää niitä bakteereita, niin nepä ei siitä mihinkään kuole. Kun taas hiekan levittäminen uunipellille ja pellin laittaminen uuniin tarkoittaa "varmaa" kuolemaan, koska koko astia on siellä lämpötilassa.
Ja kyllä se parin senkin kerros hiekkaa siellä uunissa varmasti kuumenee eikä suinkaan kylmäksi jää. Uunissa on vielä sekin plussa, että se "kuivattaa" ja kuivattaminenkin tappaa bakteereita jossain määrin.
Kun joku homesieni iski akvaariooni, kun olin perustamassa sitä ( oli valmiit hiekat, jotka ilmeisesti olivat saastuneet ) vesi meni aivan sameaksi ja haisi aivan *****. Puoli purkkia tolua vaan akvaarioon ja muovi kelmu päälle ! Lähti Bakteerit mäkeen!
" Peurat ovat huomattavasti kookkaampia kuin myyrät.
Silti molemmat mahtuvat samaan metsään ja vielä samaan aikaan.
- Onkohan niillä ikinä kiistoja? "
Mitähän sä sille akvaariolle sen jälkeen teit? (Sameudelle ja pahalla hajulle voi löytyä ihan selvä syykin: mahdollinen bakteerisamennut tai jos hiekka on likaista, niin liete samensi veden ja haju mahdollisesti jotain rikkiyhdisteitä.)
Kun se liemi oli paripäivää siinä ollut, tyhjäsin akvaarion vedestä ja putsasin huolella. Sitten uudet vedet sisään ja rupesin kypsyttelemään sitä . Ei mitään ongelmia sen jälkeen, mutta mikä siihen iski?
Se oli todellakin jotain hometta, se haisi todella pahalle ja se sameni samenemistaan. Akvaarion yläpuolella oli hylly joka tummentui ruokinta aukkojen kohdalta ?
" Peurat ovat huomattavasti kookkaampia kuin myyrät.
Silti molemmat mahtuvat samaan metsään ja vielä samaan aikaan.
- Onkohan niillä ikinä kiistoja? "
jarvij kirjoitti:70-80% sprii ja vetyperoksidi ovat varsin varmoja desinfiointikeinoja. Kuumentaminen yli 180 astetta yli 30 minuutin ajan samoin.
Kun minä en riskeeraa ulkosuodatinten laittamista uuniin, niin jäljelle jää sprii. Ko aineella pyyhkiminenkään ei liene oikea menettelytapa, vaan pitäisi varmaan upottaa/täyttää rakkine spriillä jotta jokainen sopukka olisi puhdistettu? Kuinkakohan kauan suodatinta kannattaisi lilluttaa myrkyissä..?
Hiekat ostan kyllä uusina, Bilteman pestyt hiekat tulee kyllä tännekin, niin paljon hyvää olen niistä kuullut. Ei pesua, ei mitään, suoraan altaaseen ja vedet päälle.
jarvij kirjoitti:70-80% sprii ja vetyperoksidi ovat varsin varmoja desinfiointikeinoja. Kuumentaminen yli 180 astetta yli 30 minuutin ajan samoin.
Kun minä en riskeeraa ulkosuodatinten laittamista uuniin, niin jäljelle jää sprii. Ko aineella pyyhkiminenkään ei liene oikea menettelytapa, vaan pitäisi varmaan upottaa/täyttää rakkine spriillä jotta jokainen sopukka olisi puhdistettu? Kuinkakohan kauan suodatinta kannattaisi lilluttaa myrkyissä..?
Hiekat ostan kyllä uusina, Bilteman pestyt hiekat tulee kyllä tännekin, niin paljon hyvää olen niistä kuullut. Ei pesua, ei mitään, suoraan altaaseen ja vedet päälle.
En ole ihan varma että spriikylpy sopii suodattimille. Niissähän on erilaisia muoveja. saattaisi noin 3-4% ruokasuolaupotus ja huolellinen huuhdonta olla sopivampi ja sitten päälle vaikka spriillä sisäosien pyyhkiminen.
Tarvittava aika lienee sitten jo enempi mutupohjainen.
Kysynpä minäkin nyt ihan mielenkiinnosta, että mites sitten desinfioidaan juwelin 240l purkki missä kiinteä suodatin pömpeli..
* Ostetaan 240 sitä "spriitä" ja annetaan lillua ensin siinä, sitten sprii mäkeen ja vaihdetaan tilalle 240l suolavettä.... Öh, sarkastisuus iskee taas..*
Ihan vain mietin, että kannattaako oikeasti ruveta putsaamaan tubi hiekkaa? Taitaisi kuitenkin olla riskittömämpää ostaa suosiolla uudet hiekat.
Se pumppu otetaan pois sieltä juwelin häkkyrästä, vettä 240 litraa ja suolaa perään Se pumpu metalliosineen kastetaan vaikka juomalasiin, jossa on desinfiointiainetta... Pumppua ei kannata jättää sinne suolaveteen lillumaan - nääs...
Toisaalta miten se "tubihiekka" hävitetään? Oikeastaan se olisi ihan hyvä joka tapauksessa desinfioida jollain tapaa ennen luontoon viskaamista. Ainahan ei voi olla varma... mistään...
...
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}
. 
.
