Kasvien tehokasvatus. Luonnotontako?

Kasvien hoito, ongelmat ja sisustus.

Valvoja: Moderaattorit

Maisu
Elite Member
Elite Member
Viestit: 5470
Liittynyt: 15:10, 30.07.2001
Akvaarioseurat: Ciklidistit, HAS, NCS, TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Maisu »

rain- kirjoitti:
maisu kirjoitti:Valaiseva keskustelu kenties muttei muuta minun mielipiteitäni. Rain- tuossa taannoin totesi minulle että olen kasvattanut akvaariokasveja viimeiset parikymmentä vuotta "pelkällä tuurilla" kun en käytä näitä nykyajan hienouksia (keinotekoista hiilidioksidin lisäystä, ylimääräistä mangaania PMDD:ssä, ylettömiä valomääriä ja savisottapohjaa).
...
Minä en halua enempää puida asiaa täällä julkisesti, jos haluat vielä keskustella asiasta, niin priva toimii. Mielestäni kahdenkeskiset tämäntasoiset riidat ja erimielisyydet on parempi hoitaa yksityisesti, niin ei koko foorumi joudu seuraamaan nahistelua. Tuo sanomasi kun melkein kuulosti jo herjaukselta minua kohtaan. Sanot julkisesti minun sanoneen jotain, josta tiedät meidän olevan eri mieltä. Mielestäni se on minun haukkumistani. En minäkään ole sinua alkanut lokaan vetämään täällä, eikä se mielestäni ole järkevää tai kannattavaa kenenkään kannalta.
Uskomatonta tekstiä. Haukkumista tai herjaamista olisi, jos väittäisin sinun sanoneen jotain mitä et ole sanonut, mutta tuo oli jokseenkin tarkka lainaus joka tänne kirjoitettuna asettaa korkeintaan minun kasvienkasvatuskykyni outoon valoon, ei sinua. Osa lukijoista ei tiedä minun edustavan vastakkaista näkökulmaa kasvien kasvatuksessa joten se oli syytä tuoda esiin aivan samoin kuin Katikin toi esiin että olemme ennenkin "tehneet asiaa" valonmääristä.

Mutta mutta, jääköön tämä keskustelu tähän minun osaltani.
Rääkky
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1416
Liittynyt: 01:42, 22.11.2001
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rääkky »

Jääköön molempien osalta. Molemmat ovat kertoneet näkökulmansa asiasta jonka esiin ottaminen oli vallan turhaa eikä siis edes kuuluisi tänne.

Eli palatkaa kaikki alkuperäiseen aiheeseen. :)
Kati
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1423
Liittynyt: 13:42, 22.01.2002
Paikkakunta: Helsinki; TAS
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Kati »

lasasu kirjoitti:
No mitä sää sitte kyselet tyhmiä ?
Onko tää yleinen tapa reagoida täällä forumilla? Kun en sinua tunne, Kati, niin pitäisikö mun vain olla hiljaa ja kunnioittaa noita tähtiä tuossa ylävasemmalla? Etkö itse ole koskaan kysynyt tyhmää kysymystä?
Voi hyvä tavaton 8O. Se poisleikkaamasi hymiö oli siinä tarkoituksella.

Itseasiassa, vastatakseni ekaan kysymykseesi, on. Toiseen kysymykseen, ei ja ei. Kolmanteen toteaisin, jotta taisin juuri esittää sellaisen sopivasti esimerkiksi, kun menin olettamaan vastakeskustelijani ymmärtävän asiatonta huumoria. Lällällää, en silti aio lopettaa sen viljelemistä :P.
Jaa. Vesi laski 45 senttiä. Altaan korkeus on 50 ja suurin osa kasveista jäi kuiville.
...
Kyse on n. 20 eri suokasvilajista. Suurin osa akvaariokasveista on näitä.
...
Usko pois, mikään näistä ei ole vain veden alla kasvava (kuten ovat vaikka vesirutot ja vallisneriat), vaan kaikilla on vedenalainen ja maanpäällinen kasvumuoto.
No sh*t :P... Eiku kunnioittavimmin tarkoitan siis, että tuskinpa tuo kellekään tämän keskustelun kasvisteista mikään uusi tieto on.

Siis kuiville ihan kokonaan, ts. pohjamateriaalia myöten? Kuinka pitkällä aikavälillä laskit vedenpinnan? Vaikka kasveilla onkin tapoja sietää erilaisia olosuhteita, olosuhteiden radikaali muuttuminen aiheuttaa silti ison kriisin. Veden alla kasvanut solukko tuskin pystyy toimimaan mitenkään tehokkaasti jouduttuaan yhtäkkiä kuiville, joten sopeutumisajan tulee olla pitkä (lonkalta heitän jotta viikkoja - riippuen tietysti lajista), jotta kasvu voisi parantua.

Saman näkee toisinpäin, kun menee ostamaan kaupasta kasvihuonekasvatettuja rehuja. Kyllähän ne sopeutuvat, kun niille antaa aikaa, mutta aika moni laji reagoi rumasti, esim. pudottamalla tai sulattamalla kaikki vanhat lehtensä ja pienenemällä murto-osaan ennenkuin alkavat toipua.

Sitten tuli mieleen ihan uusi pointti. Mistä kasvisi saivat makroravinteensa ennen ja jälkeen pinnan madaltamisen? Oliko altaassa kaloja (joita ruokittiin) ennen pinnan madaltamista? Entä sen jälkeen? Mistä siis typpi ja fosfori, ja paljonko? Ei ainakaan mainitsemistasi lannoitteista.

Ja tähän perään sellainen klassinen tyhmä kysymys, johon en heti osannut vastata itselleni: eikö olekin niin, että kasvit eivät osaa ottaa typpeä ilmasta ainakaan riittäviä määriä (joojoo, mä oon ihan daiju mitä tulee maalla eläviin rehuihin)?
En vain usko vaan tiedän , omin silmin näen sen vaikuttavan valon määrään.
Jep, en tajunnut, että olit lorottanut kaiken veden pois. Pointtinani se, että valo ei enää heijastu veden pinnasta poispäin, vaan sekin osa valosta päätyy sinne mihin pitää.

Enivei, samalla hajavalo kämpässä vähenee, kun on talvi. Altaan sijainnista riippuen sillä saattaa olla suurikin vaikutus. Varsinkin kun muistetaan, että päivänvalossa on paljon niitä kasvien diggaamia aallonpituuksia (niitäkin, joita ihmiset eivät näe, ja joita esim. loisteputkista ei aina niin hirveän hyvin irtoa).

Kati
lasasu
Junior Member
Junior Member
Viestit: 116
Liittynyt: 16:46, 14.10.2003
Paikkakunta: Kaarina

Viesti Kirjoittaja lasasu »

Kolmanteen toteaisin, jotta taisin juuri esittää sellaisen sopivasti esimerkiksi, kun menin olettamaan vastakeskustelijani ymmärtävän asiatonta huumoria.
Sorry kun en tajunnut. :mrgreen: Mulla on uuden käyttäjän angsti. Kun en oo koskaan tavannut teitä forumin 'guruja' niin musta tuntuu että pidätte kaikkia forumille uusia tyyppejä ihan hölmöinä. Samalla en voi tietää mikä sinulle Kati on uusi tieto...

Siis kuiville ihan kokonaan, ts. pohjamateriaalia myöten? Kuinka pitkällä aikavälillä laskit vedenpinnan? Vaikka kasveilla onkin tapoja sietää erilaisia olosuhteita, olosuhteiden radikaali muuttuminen aiheuttaa silti ison kriisin. Veden alla kasvanut solukko tuskin pystyy toimimaan mitenkään tehokkaasti jouduttuaan yhtäkkiä kuiville, joten sopeutumisajan tulee olla pitkä (lonkalta heitän jotta viikkoja - riippuen tietysti lajista), jotta kasvu voisi parantua.
Jäi sinne viisi senttiä vettä. Kerronpa nyt lisää siitä akvaariosta koska tietoja tarvitset voidaksesi antaa diagnoosisi/tuomiosi: akva on 102x58x50cm (pituusxleveysxkorkeus). Siellä on pari korkkiterassia. Olen laskenut vettä ensimmäiseen terassiin kuukaudeksi, sitten toiseen kuukaudeksi ja lopuksi sinne jää vain 5 senttiä vettä etualalle. Akvassa elää pikku parvi kardinaalikaloja, joita ruokin. Lisäksi siellä on 1 tulilisko, jota niin ikään ruokin. Matalaa vettä kestää nelisen kuukautta vuodesta. Ajattelin kyllä tulevaisuudessa nostaa ja laskea vedenpintaa vähän nopeammassa rytmissä, koska nuo kaksi kuukauden välivaihetta osoittautuivat kaksivuotisen kokeilun aikana aika tylsännäköisiksi. Ja sitä paitsi silloin akva oli täynnä vettä vain neljä kuukautta vuodesta.

Sitten tuli mieleen ihan uusi pointti. Mistä kasvisi saivat makroravinteensa ennen ja jälkeen pinnan madaltamisen? Oliko altaassa kaloja (joita ruokittiin) ennen pinnan madaltamista? Entä sen jälkeen? Mistä siis typpi ja fosfori, ja paljonko? Ei ainakaan mainitsemistasi lannoitteista.
Oho. No jos ei sitten niistä kalanruuista niin ei varmaan mistään. Mutta mikä olisi hyvä keino lisätä typpeä ja fosforia? Mulla on jo nyt ollut jonkin verran ongelmia sellaisesta hapsumaisesta, irrallaan ajelehtivasta ja kasvien seassa viihtyvästä viherlevästä.
eikö olekin niin, että kasvit eivät osaa ottaa typpeä ilmasta ainakaan riittäviä määriä (joojoo, mä oon ihan daiju mitä tulee maalla eläviin rehuihin)?
Putkilokasvit yksinään eivät. Joidenkin putkilokasvien (esim. hernekasvien ja koivukasvien heimon lajien niin kuin akaasian, sinimailasen tai tervalepän) juurinystyröissä elää bakteereita, jotka kasvin luomissa hapettomissa oloissa voivat sitoa ilmakehän typpeä ja välittää sitä kasvin solukkoihin sidottuna joihinkin toisiin yhdisteisiin. Kasvit, joilla näitä bakteereita ei ole tarvitsevat nitraatti- tai ammoniumtyppeä veteen liuenneena maannoksesta voidakseen kasvaa. Myös jotkut niinkin kyönit kaverit kuin vesisaniainen Azolla sekä jotkut jäkälät ja maksasammalet, siis ei-putkilokasvit, sisältävät symbioottisia syanobakteereja eli sinileviä jotka paksuseinäisissä heterokysti-soluissaan kykenevät typen yhteytykseen ilmasta. Suuri kilpailuetu kun typestä on pulaa. Mutta vaatii runsaasti energiaa. Typpilannoitetehtaat ilmeisesti pelkistävät typpeä ilmakehästä (sitähän on ilmasta 78%) mutta kuluttavat siihen suunnattomat määrät energiaa. Symbionttibakteerien tapauksessa energian tarjoaa isäntäkasvi yhteyttämistuotteina.
KtMan
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1160
Liittynyt: 22:44, 31.03.2003
Paikkakunta: J:pää/K-UAs

Viesti Kirjoittaja KtMan »

Kyllä monet 'kellukasvitkin' typpensä repii suoraan ilmasta ja vedestä, kuten levätkin.

Minä en oikein ole saanut kasvien veden alaisia lehtiä säilymään toiminnassa pinnalla, enkä toisinpäin!? Aina ne 'vaihtaa' lehtensä, eli vanhat lahoo ja kasvatetaan uudet. En asiaan hirveästi perehtynyt, huomaan ilmiön lähinnä vain ostaessani uusia kasveja jotka kasvatettu lehdet pinnalla.
Toisinperäinen ilmiö kohdalleni osuu kun kasvi kasvaa ulos altaasta. Suihkupullolla suihkuttamalla (kalojen ruokinnan yhteydessä) saa pidettyä esim: vesisaniaisen veden alaiset lehdet elossa pinnalla, mutta yleensä tuppaa mustumaan (ikäänkuin kärventyvät) runsaasta sumuttelusta huolimatta. Tämä kasvi kasvattaa aivan erilaista lehteä pinnan yläpuolelle, jahka vauhtiin pääsee.
Luulisi olevan hyvää totuttelua kasville, jos itse omasta tahdosta alkaa lehteä pinnalle työntämään?

Tämänkaltainen lehtien totaalinen vaihtaminen ainakin syö energiaa jos jatkuvasti ramppaa kuivan ja vedenalaisen väliä.
Sademetsissä ilmankosteus on kuivallakin kaudella luokkaa 80% joka varmaan riittää pitämään vedenalaiset lehdet elossa yht'aikaisesti kun kasvatetaan 'kuivalehtiä'. Aikamoiset kostutusjärjestelmät pitää kotiakvaristilla olla jos samaan kosteusprosenttiin pääsee? Vaikka olisikin kansilasit, niin ne kuitenkin estää myös veden haihtumista. Pitää siis saada veden ja kansilasien välissä oleva ilma johonkin 50'C:n nostattamatta juurikaan veden lämpöä (hankalaa sekin?).
Empä-tiedä! Vesiviljely vesiviljelynä, mutta akvaariostani en muutoin ala pinnankorkeuden kanssa kikkailemaan 8-)
PS:"Se edellämainittu glossostigma muuten kasvaa älytöntä vauhtia n.2cm:ssä vedessä ja kirkkaassa valossa ilman ylimääräistä CO2:n lisäystä (kasvi tällähetkellä 'vesiviljelyssä')"

T:Krisse
Mulla olis jo xyfilis, onks sulla heittää mitään vaihtareita?
lasasu
Junior Member
Junior Member
Viestit: 116
Liittynyt: 16:46, 14.10.2003
Paikkakunta: Kaarina

Viesti Kirjoittaja lasasu »

Sademetsissä ilmankosteus on kuivallakin kaudella luokkaa 80% joka varmaan riittää pitämään vedenalaiset lehdet elossa yht'aikaisesti kun kasvatetaan 'kuivalehtiä'. Aikamoiset kostutusjärjestelmät pitää kotiakvaristilla olla jos samaan kosteusprosenttiin pääsee?
Mulla on kansilasit tiukasti päällä ja vaikka pienen raonkin jättäisi niin useimmat kasveistani tulevat ihan hyvin toimeen. Sumutan pari kertaa päivässä suihkepullolla, jos satun olemaan kotona. :) Totta on, että menee hetki siihen, kun kasvit muuttavat vedenalaislehtensä ilmalehdiksi. Joillain lajeilla muutos näyttää olevan suurempi kuin toisilla. Ilmankosteuden pienenemisestä epäsäännöllisemmän sumuttelun yhteydessä näyttäisi kärsivän eniten jaavansaniainen (siis minun kasveistani). Se ei näytä muuttavan lehden rakennetta lainkaan vaan samantyyppinen lehti kasvaa myös veden päällä. Jaavansaniainen myös tuntuu hyötyvän eniten usein tapahtuvasta sumutuksesta.
Kyllä monet 'kellukasvitkin' typpensä repii suoraan ilmasta ja vedestä, kuten levätkin.
Olen kyllä sitä mieltä, että vain joillakin mikrobeilla (prokaryooteilla) on kyky ilmakehän typen sitomiseen. Aitotumallisilla eliöillä tätä kykyä ei ole. En tiedä mitä mainitsemasi kellukasvit ovat, mutta levistä vain syanobakteerit eli sinilevät (prokaryootteja) kykenevät typen yhteytykseen.

Typen repiminen vedestä erilaisina typen, vedyn ja hapen yhdisteinä on taas paljon 'halvempaa' energeettisesti kuin ilmakehän molekulaarisen (N2) typen muuttaminen muotoon, jossa se on eliön aineenvaihdunnassa käyttökelpoista.
iekku
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 1313
Liittynyt: 12:38, 06.11.2001
Paikkakunta: Kuopio

Viesti Kirjoittaja iekku »

Ilman kosteuttamiseen liittyvät jutut siirretty tänne.
Riccian typen ottamiseen liittyvät jutut siirretty tänne.
Suski
Member
Member
Viestit: 322
Liittynyt: 11:06, 24.02.2002
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Suski »

Siirretty tänne ja tuo tuonne... Miksi näitä juttuja pitää leikellä ja siirrellä? Mulla on hidas kone ja menee herne nenään, kun joutuu siirtymään eestaas. Kyllä täällä jokainen varmasti pysyisi kärryillä hieman rönsyilevässäkin jutussa. Onko teillä modeilla tekemisen puute, vai miksi tuntuu että välillä sorkitte joka juttua? :| (väsyttää...varpaat palelee...nälkäkin taas ja hidas kone=vastustamaton tarve marista...)
Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan.
rain-
Katalysaattori
Katalysaattori
Viestit: 3519
Liittynyt: 02:55, 04.11.2001
Sukupuoli: N/A

Viesti Kirjoittaja rain- »

Minä voisin marista sitten takaisin. =)

Tietenkin näitä aiheita pitää pätkiä, jos aihe muuttuu. Miten muuten löydät haulla mitään, jos Riccian typenottokyvystä puhutaan superhyperoptimoidun shampanja-altaan alla?

Kyllä nämäkin kaikki pätkäisyt ovat olleet järkeviä. Minua itseäni ei kiinnosta lukea kaksikymmensivuista keskustelua, jossa aihe rönsyilee mihin tahansa. Ei riitä aika ja kiinnostus lukea siskonserkunkaiman koirasta ja veljen kardinaalikalan patista kun haluan tietää itse miten pohjahiekka kannattaa lannoittaa.

Ja jos kerran on hidas kone, niin kyllä mielestäni sinun tarpeitasi palvelee enemmän se, että aiheet on jaoteltu järkevästi, kuin se, että kaiken voi lukea samassa aiheessa ja hyvällä onnella löytää jotain, joka hyödyttää itseä.
Rääkky
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1416
Liittynyt: 01:42, 22.11.2001
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Rääkky »

Suski: tiedonhaun helpottamiseksi. Mikäli etsit tietoa riccian typen ottamisesta odotatko löytäväsi sen Miten riccia saa typpensä -aiheen vai kasvien tehokasvatuksesta kertovan aiheen alta jos et ole lukenut tätä tekstiä tai et muista missä ko. juttu oli?

Jos käytät hakutoimintoa et siltikään saa vastausta nopeammin tähän kysymykseen esiin koska jälleen on etsittävä sieltä se aihe hakutuloksista joka voisi kertoa haluamasi asian - tuskin odotat löytäväsi sitä edelleenkään tämä aiheen alta.

Aihe on täällä loppuun käsitelty. Muutenkin tämän olisi voinut hoitaa omassa keskustelussaan eikä täällä.

Tämä foorumi ei ole vain sitä varten että saadaan päivän kuumat puheenaiheet esiin vaan täältä etsitään myös vanhempia keskusteluja ja hyödytään niiden sisältämästä tiedosta.

Rönsyilyaiheita on äärimmäisen rasittava lukea jos etsii viisisivuisen heinäpellon keskeltä yksittäistä neulaa...
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Kasvit ja sisustus”