CO2-pullo

[Kimmo S]

Yks ääni ainakin tavalliselle. Kannattaa siis vielä selvitellä sitä. Pitää mennä liikkeeseen kyselemään juurta jaksaen, mitä niissä pulloissa on voinut olla ja miksi laadut erotellaan toisistaan.

Käytännössä muutamien eurojen säästö ei nappaa jos menee altaan verran kamaa pilalle.

[Ville K.]

Yks ääni ainakin tavalliselle. Kannattaa siis vielä selvitellä sitä. Pitää mennä liikkeeseen kyselemään juurta jaksaen, mitä niissä pulloissa on voinut olla ja miksi laadut erotellaan toisistaan.

Käytännössä muutamien eurojen säästö ei nappaa jos menee altaan verran kamaa pilalle.

En usko, että tavallisen hiilidioksidin käyttö on kovin riskialtista, jos Särkänniemessä on lannoitetu 10 000 litran kasviallasta tavallisella laadulla 30 vuotta.

Tampereella AGA:aa edustaa Tamrex Oy, josta kerrottiin minulle seuraavaa osto- ja vuokraullojen eroista:

"Vuokrapullo:
- vuokrasopimuksella on oikeus pitää yhtä kaasupulloa hallussa. Pulloa voi
vaihtaa vapaasti eri kaasulajien ja
pullokokojen välillä. Aga vuokranantajana hoitaa pullojen katsastukset eikä
niistä asiakkaalta veloiteta, pullohan fyysisestikin vaihtuu joka kerta kun
tyhjän tilalle haetaan täysi. Aga hoitaa täytöt Riihimäellä ja palvelupiste
vain ottaa tyhjän ja antaa täyden tilalle sekä veloittaa täytön. Täyttöhinta
vaihtaessa riippuu tietenkin kaasulajista ja täytöksen suuruudesta. Co2
elintarvikelaatu 10 kg täyttö hinta 48,19 e sis.alv tällä hetkellä. Meillä
ei ole vielä tietoa, nouseeko hinnat vuoden vaihteessa.

Omistuspullo:
Aga ei täytä enää omistuspulloja ollenkaan. Ns. tavallinen hiilidioksidi on
käytännössä ainoa kaasu, joka tänä päivänä kannattaa pitääkään
omistuspullona, koska Tamrex täyttää sitä asiakkaalle odottaessa.

"Tavallisen" co2:n 10 kg täyttö maksaa meillä 31,95 e sis.alv. Sen hinta ei
ole nousemassa vuodenvaihteessa. Tamrex myy co2-omistuspulloja, 15 kg:n
pullon saa venttiileineen ja täytenä 252 e sis. alv. Pullossa on vuoden 2002
leima, joten seuraava kustannus (täyttöjen lisäksi) on v. 2012 eteen tuleva
katsastus, jonka hinta tällä hetkellä on 55,50 e sis. alv.
Hiilidioksidissa omistuspullo siis tulee halvemmaksi kuin vuokrapullo, koska
5 v vuokrasopimuskin maksaa enemmän (290 e) kuin uusi, oma pullo (252 e)."

Että näin.

[Kimmo S]

Aika hyvää tekstiä!

Samoja tuloksia saanut omien tutkimusten perusteella.

Tuota särkänniemen mallia vain hieman kritisoin siinä mielessä, että selkärangattomat joita itse pidän ovat monille aineile huomattavan herkkiä. Kasvit ei ihan niin herkkiä taida olla...

Lisäksi siinä on tilavuus melkoisen paljon suurenmpi, missä ehkä haitalliset aineet pääsee helpommin karkuun aiheuttamatta harmia.

Noh, pitää vielä selvittää, kun oma pää se on mitä sitten hakkaa seinään jos jotain tapahtuu

Mutta kiitän toki kaikkia jotka ovat auttaneet ja vielä vain lisää tietoa jos jollain on jotain virkattavaa!

[Ville K.]

Tuota särkänniemen mallia vain hieman kritisoin siinä mielessä, että selkärangattomat joita itse pidän ovat monille aineile huomattavan herkkiä. Kasvit ei ihan niin herkkiä taida olla...

Joo. Toi on tietenkin totta. Tuosta kannattaisi ehkä kysäistä AGA:lta suoraan, että mitä _aineita_ elintarvikalaatuisesta CO2:sta on poistettu, mitä taas teknisessä laadussa on mukana.

Minulla on sellainen persnäppituntuma, että teknisessä laadussa on enemmän mukana epäpuhtauskaasuja (tässä ehkä argon ja typpi). Elintarvikelaadussa taitaa CO2:n prosentuaalinen pitoisuus olla hiukan teknistä laatua korkeampi (ja kyse oli muistaakseni prosenttien kymmenyksistä). Mutta ehkä kannattaa kysäistä AGA:lta suoraa. Sivulla www.aga.fi taita olla joku palvelulomake tai muu vastaava hässäkkä.

[Ville V]

Joo. Toi on tietenkin totta. Tuosta kannattaisi ehkä kysäistä AGA:lta suoraan, että mitä _aineita_ elintarvikalaatuisesta CO2:sta on poistettu, mitä taas teknisessä laadussa on mukana.

Kun joskus kysäisin tuota, sain vastaukseksi, että "samasta säiliostä ovat lähtoisin, mutta elintarvike laatu suuodatetaan useamman suodattimen läpi". Se mitä tuossa suodatuksessa kaasusta poistetaan olisi kyllä kiva tietää.

Niin kuin Ville K tuossa antoi ymmärtää, ei makeavesi käytössä ole väliä kumpaa laatua käyttää, ja kun selviää mitä nuo suodattimet kaasusta poistavat, selviä varmaan laatuvaatimus meriveden puolellekin.

T:Ville

[simppu]

Tuota särkänniemen mallia vain hieman kritisoin siinä mielessä, että selkärangattomat joita itse pidän ovat monille aineile huomattavan herkkiä. Kasvit ei ihan niin herkkiä taida olla...

Joo. Toi on tietenkin totta. Tuosta kannattaisi ehkä kysäistä AGA:lta suoraan, että mitä _aineita_ elintarvikalaatuisesta CO2:sta on poistettu, mitä taas teknisessä laadussa on mukana.

Minulla on sellainen persnäppituntuma, että teknisessä laadussa on enemmän mukana epäpuhtauskaasuja (tässä ehkä argon ja typpi). Elintarvikelaadussa taitaa CO2:n prosentuaalinen pitoisuus olla hiukan teknistä laatua korkeampi (ja kyse oli muistaakseni prosenttien kymmenyksistä). Mutta ehkä kannattaa kysäistä AGA:lta suoraa. Sivulla www.aga.fi taita olla joku palvelulomake tai muu vastaava hässäkkä.

Tuolta sivuilta selvisi että tuo teollinenlaatu on 99,7 % CO2:sta, markkinoidaan hitsaussuojakaasuna, kasvihuoneissa kasvunopeutta lisäämässä ja vesilaitoksissa putkiston korroosiota estämässä.
Elintarvikelaadusta eivät mitään erikoista sano, muuta kun että virvoitusjuoman tekoon ja suojakaasuksi sopii.
Lisäksi löytyy vielä kaksi CO2 tuotetta, Instrumenttikaasu Anaerobe, puhtaus 99,99 %, käytetään analyysilaitteissa ja laboratoriolaitteissa. Ja laboratoriotyöskentelyssä Instrumenttihiilidioksidi jonka pitoisuus 99,995 %. Tuo onkin jo sitten puhdasta ja varmaan aika hinnakasta.
Pitääkin kysästä mitä laatua meillä töissä laboratoriossa käytetään bakteerien kasvatuksessa.

[Kimmo S]

teollisuuskaasuun päädyin. Käytännössä merkittävin ero on vuokrapullojen ulkoinen siisteys. Remonttireiskoilla pyörivät pullot voi olla hydrauliöljystä liukkaita ankeriaita ja näitä ei välttämättä haluta kämpin kaljahanaan.

Sama kaasu, täytetään eri venttiileistä ja kulkee eri pulloissa.

Mitens muuten kuinka hyvin erottaa hajustetun ja hajustamattoman hiilidioksidin. Koitin kaasua imppailla vähän ja en kyllä mitään haistanut.

[Ville V]

Mitens muuten kuinka hyvin erottaa hajustetun ja hajustamattoman hiilidioksidin. Koitin kaasua imppailla vähän ja en kyllä mitään haistanut.

Onko hiilidioksidiakin hajustettuna? Eihän hiilidioksidi vuodoissa ole räjähdys vaaraa, toisin kuin hapessa. Miksi sen siis tarvitsee olla hajustettua?

T:Ville

[Kimmo S]

Onko hiilidioksidiakin hajustettuna? Eihän hiilidioksidi vuodoissa ole räjähdys vaaraa, toisin kuin hapessa. Miksi sen siis tarvitsee olla hajustettua?

Jos vuotaa ison määrän pieneen tilaan, niin voi tulla haistelijalle melko huomaamatta aikaisempi lähtö.

(Happea painavempihan se on, niin täyttää lattian ensimmäisenä.)

[Ville V]

Jos vuotaa ison määrän pieneen tilaan, niin voi tulla haistelijalle melko huomaamatta aikaisempi lähtö.

(Happea painavempihan se on, niin täyttää lattian ensimmäisenä.)

Jos lasket vaikka 11 kg:n pullon kaasumäärän ja lasket paljonko se peittää vaikka 100-200m2 korjaamon lattiasta, niin montako senttiä lattiasta ylöspäin on hiilidioksidin peitossa? Ei kovinkaan montaa senttiä. Jos ajattelet että kaasu esim. kerääntyisi rasvamottuihin yms. syvempiin kohteisiin, kuuluu niissä jo lain määräämänä olla riittävä ilmanvaihto ilmaa raskaanpien kaasujen poiston varalta.

En epäile etteikö hajustettua hiilidioksidia olisi, mutta kun itse en ole kuullut muista hajustetusta kaasusta kuin hapesta ja maakaasusta, niin siksi tässä utelenkin, että onko todellakin olemassa hajustettua hiilidioksiidia?

T:Ville

[Kimmo S]

En kyllä ole nähnyt sitä, mutta monen kuullut asiasta puhuvan.

Onhan sitä sitten vaikeampiakin paikkoja missä hitsata. Rakennat vaikka jotain ilmanvaihtokanavan systeemiä/isoa viemäriä mihin ryömit sisälle duunaamaan sitä...

[ismo]

Mikähän siinä on että aina kuvitellaan että lääkkeellinen tai elintarvikelaatuinen kaasu olis jostain syystä puhtaanpaa kun teollinen ?

Tosiasia kuitenkin on se että nykypäivän teollisuuden prosessit vaativat niin puhtaita kaasuja että lääkkeellisetkin kun elintarvikekaasutkin jäävät toiseksi.

[Ari]

Jatketaan tähän kun aiheeseenkin mielestäni liittyy:

Olen nyt yrittänyt säätää CO2-syöttöä Calsium-reaktoriin suositeltuun noin yhteen kuplaan sekunnissa kuitenkaan onnistumatta siinä. Lopputuloksena on joko tasainen 1 kupla per 10s - 1min tahti tai sitten hallitsematon kuplaryöppy!

Käytössä on täysi 2kg CO2-pullo ja uusi Harris-merkkinen CO2-käyttöön tarkoitettu paineenalennus/neulaventtiili.

Onko muilla vastaavia kokemuksia vai pitäisikö säädön aina onnistua "käden käänteessä parilla ranneliikkeellä" ?

[BenZo]

Hoplaa!


Luulis Harrisin säätimen toimivan hienosti, mutta ei kai sitten...

Kyllä jos siinä on siis CO2 neulaventtiili, pitäisi säädön onnistua hienosti..itse ainakin saan Kayserin säätimellä millaisen "kuplituksen" hyvänsä aikaan..

Tarkista vielä, että on varmasti CO2 neula..

[ealex]

Jatketaan tähän kun aiheeseenkin mielestäni liittyy:

Olen nyt yrittänyt säätää CO2-syöttöä Calsium-reaktoriin suositeltuun noin yhteen kuplaan sekunnissa kuitenkaan onnistumatta siinä. Lopputuloksena on joko tasainen 1 kupla per 10s - 1min tahti tai sitten hallitsematon kuplaryöppy!

Käytössä on täysi 2kg CO2-pullo ja uusi Harris-merkkinen CO2-käyttöön tarkoitettu paineenalennus/neulaventtiili.

Onko muilla vastaavia kokemuksia vai pitäisikö säädön aina onnistua "käden käänteessä parilla ranneliikkeellä" ?

Mikäli neulaventtiili on tarkoitettu liian suurille virtauksille - säätö voi olla todella hankala. Tässä vinkki: neulaventtiili auki, painealennusventtiilillä säädät niin, että kuplii ihan reilusti, sitten kiristät neulaventtiiliä niin, että kuplii sopivasti. Huom. että kaikkien säätöjen jälkeen pitää odottaa aika kauan, että paineet tasaantuu.

Jos olet lukenut jonkun reaktorin käyttö-ohjeita missä suositellaan jotain älyttömiä työ-paineita, kuten 1,5 bar niin sinun ongelmat ovat täysin ymmärrettävät.

[Kimmo S]

Olen nyt yrittänyt säätää CO2-syöttöä Calsium-reaktoriin suositeltuun noin yhteen kuplaan sekunnissa kuitenkaan onnistumatta siinä. Lopputuloksena on joko tasainen 1 kupla per 10s - 1min tahti tai sitten hallitsematon kuplaryöppy!

Tuohon kuplien määrään ei pitäisi hirveästi kiinnittää huomiota. Ennemmin kannattaa mitata rektorin veden kovuutta. Jos reaktori ei tuota tarpeeksi, lisää co2:ta. Jos liikaa, co2:ta pois.

Aluksi minäkin yritin säätää reaktoriin tiettyä kuplimisvauhtia, mutta loppujen lopuksi sillä ei ole merkitystä.

Muutokset pitää vain olla erittäin pieniä ja sen näkee kunnolla usein vasta tuntien päästä. Kuplienkin laskemisessa muutoksen näkymiseen menee aikaa, kun pitää odottaa, että paine tasaantuu letkustossa ja reaktorissa.

Mutta tuosta säätämisestä, äärettömän pieniä liikkeitä vain venttilissä. Ei tosiaan paljoa tarvitse kääntää, niin kuplien määrä muuttuu olennaisesti.

Käytössä on täysi 2kg CO2-pullo ja uusi Harris-merkkinen CO2-käyttöön tarkoitettu paineenalennus/neulaventtiili.

Säätöventtiilissä pitäisi olla kaksi venttiilä. Ensin paineen alennin ja sitten hienosäätöventtiili tarkempaa säätämistä varten. Jos käytössäsi on vain yksi melko karkeasäätöinen venttiili, uskon säätämisen olevan todella vaikeata, kun se hienosäätöventtiililläkin on vaikeaa!

[Ari]

Kiitos kaikille kommenteista, alkaa tuntua siltä, että Harris oli vikahankinta tai sitten en vain ymmärrä ja pahimmillaan molemmat.

Tuohon kuplien määrään ei pitäisi hirveästi kiinnittää huomiota. Ennemmin kannattaa mitata rektorin veden kovuutta. Jos reaktori ei tuota tarpeeksi, lisää co2:ta. Jos liikaa, co2:ta pois.

Näinpä, reaktorin tuotos on ollut OK, huolimatta pienestä kuplamäärästä. Lienee reaktorin ansiota, kun siinä on mahdollista kierrättää CO2-kaasu.

Säätöventtiilissä pitäisi olla kaksi venttiilä. Ensin paineen alennin ja sitten hienosäätöventtiili tarkempaa säätämistä varten. Jos käytössäsi on vain yksi melko karkeasäätöinen venttiili, uskon säätämisen olevan todella vaikeata, kun se hienosäätöventtiililläkin on vaikeaa!

Kaksi venttiiliä ?!
Minulla taitaa olla vain tuo yksi karkeasäätöinen venttiili
Tässä kuva:
Säätöalue 0 - 30 litraa minuutissa ja minun tapaukjsessani "säädetään" siellä nollassa. Tunteeko joku tätä ventiilityyppiä, onko sillä ylipäätään mahdollista säätää pientä virtausta tarkasti ?

[ealex]

Kaksi venttiiliä ?!
Minulla taitaa olla vain tuo yksi karkeasäätöinen venttiili

Sinulla on vain paineen alennin, ei ole neulaventtiiliä ollenkaan, siinä vika.

Hankit vaan jonkinlainen neulaventtiili perään, kunhan se ei vuoda kaasua väärästä paikasta, monet akvaariokaupan halpisventtiileistä sopii tähän tarkoitukseen, tosin jotkut niistä vuotaakin, kun laatu on aika heikko. Myös tavallinen tippaletku-kuristin on ihan sopiva tähän tarkoitukseen. Saksan kaupoista saa myös erikseen neulaventtiileitä, mutta niiden toisessa päässä usein on kierreliitos eikä ole takuita, sopiiko se sinun paineen alenimeen.

[Ari]

Sinulla on vain paineen alennin, ei ole neulaventtiiliä ollenkaan, siinä vika.

Kiitos ealex,

En siis ollut ymmärtänyt noista venttiileistä yhtään mitään mutta nyt onneksi Harris saattaakin olla ihan kelpo laite, kunhan saan hankittua sen neulaventiilin hienosäätöä varten.

[arska]

Mulla on käytössä Camozzi Peumatics neulavanttiili malli rfu 452 paineen alentimen jälkeen, ostin ihan paikallisesta pneumatiikkaliikkeestä tarkoitettu paineilmalle mutta toimii todella hyvin ja on tarkka säätää ja ei maksanut kuin 10€+2€ nipoista joihin sain kiinnitettyä letkun.
Mulla muuten meinas käydä niin että kun magneetti venttiili katkaisi hiilidioksidin syötön rupesi reaktorista nousemaan vesi kohti hiilidioksidipulloa mutta tetran takaiskuventtiili pelasti taas tilanteen.

[ismo]

Mitens semmonen, että kun pulossahan kaasun kuluessa paine laskee pikkuhiljaa, niin pitääkö venttiilin säätöä muuttaa aika-ajoin, että kuplavauhti pysyy sopivana?

Kun pullon painen lähtee laskemaan, niin ei se enää kauaa kestä(muutama päivä). Neulaventtiilihän on paineen alentimen jälkeen jolloin siellä on sama säädetty paine riippumatta siitä onko pullossa painetta 60 vai 10 baria.

Toisissa säätimissä joutuu säätämään ja toiset järjestelmät ovat tässä suhteessa herkempiä kun toiset. Eli yksiselitteistä ohjetta ei voi eikä pysty antamaan.

On toki totta että hiilidioksidipullon paine pysyy pitkään hyvin vakiona, koska kyseessä on nesteytyvä kaasu. Eli osa kaasusta on ennen pullon lopullista tyhjenemistä aina nesteenä ja osa kaasuna normaaleissa huone olosuhteissa (+20 °C).

Täyden hiilidioksidipullon paine vaihtelee hieman noin 50 bar molemmin puolin sisälämpötiloissa. Tästä syystä pullopainemittarin käyttäminen pullon täytösasteen määrittelyssä on täysin turhaa, koska se ei käytännössä kerro mitään :-(

Yleensäkin mittareilla varusteun säätimen hankintaa ei puolla mikään seikka. Näistä mittareista ei saa mitään sellaista tietoa ja informaatiota joka auttaisi akvaristia.

Halvoissa paine balansoimattomissa paineenalentimissä on yksi kiusallinen ominaisuus. Kun pullopaine laskee, nousee samalla toisiopainekkin. Kun toisiopaine kasvaa, kasvaa virtaus nuelaventtiilinkin lävitse.

Ongelma ei ole suuren suuri, mutta ainakin huonoimmassa tapauksessa kun altaassa on arkoja kaloja, ne saavat "sydänkohtauksen" kun hiilidioksidilevitin päättääkin viimeisinä päivinä päästää altaaseen suunnattoman kuplameren.

Huolellinen akvaristi selvittaa oman säätimensä käyttäytymisen ja toiminnan pullon loppumisvaiheessa ennen kun "keittää" kalat kuohumeressä :-(

[ismo]

Eli teollisuushiilidioksidi on ok, jos se ei ole hajustettu? Vai onko jotain muutakin kuin teollisuuslaatu ja elintarvikelaatu?

Pääsääntöisesti kaasuja on vain yhtä laatua, eli se kun se jostakin prosessista otetaan talteen tai nesteytetystä ilmasta erotetaan.

Kun kaasunjakelija kaasuja "jalostaa" saavat ne uusia nimiä, vrt. teollinen-, lääkkeellinen-, elintarvikekaasu. Pääsääntöisesti kaasu on jakelijan varastossa yhdessä säiliössä josta sitä sitten jaetaan eri laatuluokan pulloihin.

Pääsääntöisesti voidaan lähteä siitä että yhden peruskaasun laatu riittää useimpiin sovelluksiin. Vain erityispuhtaat laboratooriokaasut joudutaan erikeen jalostamaan pidemmälle.

Se että elintarvikekaasu mielletään puhtaammaksi kuin teollinen, ei enää tänä päivänä pidä paikkaansa. Käytännössä teollisuuden kaasujen puhtausvaatimukset ovat huomattavasti korkeammat kuin elintarvikelaaduissa, eli ne epäpuhtaudet joita elintarvikekaasuun sallitaan, eivät missään nimessä kuulu teolliseen kaasuun.

Lääkkeellistenkaasujen jakelu yksitysasiakkaalle on yleensä hankalaa koska ne useimmiten toimitetaan arvonlisäverottomina lääkkeelliseen käyttöön. Kun kuitenkin yksityisasiakas joutuu tuon arvonlisäveron maksamaan.

Uusimmat ongelmat ovat ns. hajustetut kaasut. Joitakin kaasulejeja on hajustettu turvallisuuden takia. Yleensä nämä hajustus aineet ovat sellaisia "myrkkyjä" joita ei akvaarioon pidä päästää. Kannattaa kysyä kaasun toimittajalta, mitä kaasut heillä ovat hajustettuja ja mitkä eivät, ettei ikäviä yllätyksiä pääse käymään.

[ismo]

Ihmettelen jos löydät jostain sellaisen paikan, jossa suostutaan täyttämään hiilari pullo esim. argon+hiilidioksiidilla.

Tuskin löytyykään, ellei täyttöjä aleta järjestelmään kotikonstein. Tässäkin tapauksessa on kyseessä kaksi täysin erillaista kaasua. Hiilidiksidi on nesteytyvä kaasu jonka pullossa on ns. rikkoutuva painnenpurkauslevy. Hiilidioksi/argon seos on ilmakaasu joka ei nesteydy käyttöpaineessaan.

Eli jos hiilidioksidipullo jostain ulkoisesta syystä pääsee lämpenemään on sen paine noussut noin 60°C lämpötilassa jo lähes 250 bar paineeseen. Tällöin tuo turvalaite (kalvo) rikkoutuu ja päästää paineen purkautumaan ulos. Tästä syystä kannattaa kesäkuumilla varoa kuljettamasta co2 pulloa pitkään autossa tai jättää takapenkille auringonpaisteeseen.

Saattaa olla yllätys ensin kuuluva kova pamaus ja hetken kuluttua katoava näkyvyys autossa keskellä moottoritietä.

Tyypillisesti noita kalvoja on 190 bar ja 250 bar paineelle. Jos sitten tuollaista 190 bar pulloa yritetään täyttää 200 bar paineeseen (mikä on tyypillinen täyttöpaine kaikille muille teollisille kaasuille) esim hiilidioksidi/argon seoksella niin kalvo rikkoutuu luonnollisesti täytön aikana.

[ismo]

Joo. Toi on tietenkin totta. Tuosta kannattaisi ehkä kysäistä AGA:lta suoraan, että mitä _aineita_ elintarvikalaatuisesta CO2:sta on poistettu, mitä taas teknisessä laadussa on mukana.

Taitaa kyllä olla itseasiassa toisin päin...