Ulkosuodattimet sijoitetaan, kuten nimikin sanoo akvaarion ulkopolelle. Myös ulkosuodattimet ovat pääosin varsin sopimattomia akvaarioveden biologiseen suodatukseen. Niissäkin on tehokas pumppu, joka kierrättää akvaarion vettä niin ja niin monta kertaa tunnissa suodattimen läpi. Bakteerien toiminnan kannalta kuitenkin on tärkeintä että virtausnopeus suodattimen sisällä on niiden toiminnan kannalta optimaalinen. Jos virtaus on liian hidas, kuten tukkeutumassa olevassa suodattimessa on, tulee suodattimen bakteeristolle hapen puutetta ja ne pyrkivät irtautumaan suodattimessa ja poistumaan sieltä vesivirran mukana. Samoin, jos virtausnopeus on liian suuri, eivät bakteerit kiinnity suodatinmassan pinnalle. Eivätkä ne myöskään viihdy kovassa virtauksessa.
Usein sanotaan ettei suodatusta voi koskaan olla liikaa ja tällä tarkoitetaan lähinnä miten monta kertaa veden tulee tunnissa virrata suodattimen läpi. Selvää lienee että moinen vedenkierrätys ei lisää suodatustehoa lainkaan, mutta lyhentää aikaa jona mekaaninen suodatin menee tukkoon, ja on siis puhdistettava.
Näiden epäkohtien pienentämiseksi on kehitetty ns. märkä/kuiva-suodattimet, joissa suodatimassa on aika ajoin kuivilla, ja bakteerit saavat happea ilmasta. Nämä ovatkin huomattava parannus aiempaan. Märkä/kuiva-suodattimia ei myöskään tarvitse puhdistaa kovinkaan usein, mikä myös osoittaa niillä olevan biologista suodatustehoa.
Edellä esitellyt suodattimet olivat siis pääosin mekaanisia. Mekaaniselle suodattimelle on tyypillistä ajoittainen tukkeutuminen ja puhdistamistarve.
Palautan keskustelua takaisin alkuun. Sivustossasi et ole käyttänyt esimerkkinä valutussuodatinta. Niissähän virtausnopeus on yleensä suuri. Eiväthän ne toimi pelkästään mekaanisina suodattimina vaan suuren suodatusmassan omaavina(100-300l normaalisti) märkä-kuivasuodatus+biloginen samaan aikaan. Muistaakseni Jyrki Stolt ei viimeksi keskustellessani ollut pessyt suodatinta kolmeen vuoteen. Tukkoon meno on harvinaista. Valutussuodattimeen on kiinnityttävä pakosti typpibakteereita suuresta virtauksen määrästä riippumatta vai onko veden puhtaus ainoastaan suuren vaihtotiheyden ansiota? Silloinhan minukaan ei tarvitsisi käyttää minkäänlaista suodatinta vaan ainoastaan vaihtaa vettä 3-4 krt./vko. Tämä on yleinen tapa isojen kalojen hoidossa.
Oikeastaan koko ydin mitä ajan takaa on löytää parhaiten toimiva suodatus suurille plekoille. Sisälle altaaseen en halua mattoja koska:
1. Ne menevät tukkoon puupölystä
2. Kasvien istutus mahdotonta, joten se siitä naamioimisesta
3. Vie tilaa kaloilta
Kalat tarvitsevat mahdollisimman suuren virtauksen altaaseen kiertovesipumpuilla ja hapetuksen myös. Suodatin ei voi olla mitään nyhverömallia joka imee 100l/h jossain nurkassa. Jätteen määrä on todella suuri ja suodattimen läpivirtauksen tarvitsee olla myös. Eikö tässä tilanteessa suuret vedenvaihdot ja suuri suodatusteho verrattuna mattosuodattimeen ja suuriin vedenvaihtoihin ole yhtä hyvä?
Mattosuodatin ei tuo mitään lisäetua nähdäkseni minun tilanteeseen. Olen mielenkiinnolla seurannut keskusteluja vuoden aikana.Jukalle kiitos että on tuonut tämän suodatustavan yleiseen tietoisuuteen ja käyttöön. Minäkin laitan sen kun suuntaan Corydorasten kasvattamiseen joskus vuonna 1 ja 2.
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
Jupistessani aiheesta aiemmin, kaipasin vain ja ainoastaan tuota tietoa, eli että kerrotaan asioista myös ne mahdolliset huonot puolet, jos sitten vaikka pienetkin. Olisi kai vain pitänyt jo silloin sanoa suoraan, eikä naisenlogiikalla uskoa ajatustenlukukykyysi. 
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad"){kind=icon}