Mitä kaloja pallot sietävät?

[_piia_]

Olemma aikeissa ostaa n.400l akvaario, johon voisin nykyisestä n.100l akvasta siirtää ylimääräiset kalat, joiden kanssa pallot ei tule toimeen. Mikä pallolaji sopisi parhaiten akvaariooni, jossa on tällä hetkellä: partamonni, 4 hohtoseeprabarbia, 4 kardinaalitetraa (joiden kanssa samassa parvessa ui kaksi neontetraa), 2 intiaanisulkaa, 2 piikkisilmää, kaarinuoliainen ja 2 leväbarbia

Tiedän että se on tällä hetkellä aikamoinen kalasoppa. Parvet ovat liian pieniä, mutta kuolleita kaloja en ole korvannut piiitkiin aikoihin uusilla. Piikkisilmät tulevat kai joidenkin pallojen kanssa toimeen? Entä hohtoseeprat? Intiaanisulista ja tetroista ajattelin luopua kokonaan.

Paljonko esim. kimalaispallot maksavat? Onko kukaan ostanut tampereen seudulta palloja ja mikä olis hyvä kauppa? Luin tuolta netistä pallokalan sivuilta että parikin palloa oli suodatin imaissut, eli minkälainen suodatin on liian voimakas? Akvassani on tällä hetkellä ilmapumppu, lämmitin (sopii 250-300l akvoihin tai ainakin niin luki lämmittimessä) ja kaksi suodatinta - pieni (20-200l/h) ja iso josta on merkinnät kulunu (sicce num.32). Akvaario on siis ostettu käytettynä. Siellä on nyt kaksi siis sen takia, että en ollut varma riittäisikö isomman tehot. Lämmöt pysyy yleensä n. 24-25 asteen tuntumassa paitsi kesähelteillä.

Pystyisikö kääpiö-/sinipalloja pitämään 15 litran akvassa vai onko liian pieni siis vain parille? Nehän ei siis kasva kuin pari senttisiksi...(?) Katsoin vain yksiä sivuja ja siellä teetettiin poikasia jopa 11l kipossa, joten kysyn siksi kun en tiedä (en siis työntääkseni herneitä toisten nenuun... )

Kiitos vastauksista jo valmiiksi! T. toivottavasti tuleva pallokalojen omistaja

Edit: Virkkeiden alkuun isot kirjaimet. Yhtä virkettä selkiytetty.

[Tiitu]

Piikkisilmien ongelmana on se, että jotkut niistä jättävät pyrstönsä näkyviin hiekasta ja pallokalat saattavat käydä napsimassa. Omassa akvaariossani oli kolme piikkisilmää, joista yksi löytyi pitemmän ajan kuluttua kuolleena luultavasti em. syystä, eikä kahta muutakaan ole enää näkynyt kuukausiin. En ole kyllä tätä nähnyt, mutta muutakaan syytä en keksi.

Neontetrat ovat myöskin vaaravyöhykkeessä: omassa parvessani puolet menetti osan pyrstöstään ennenkuin tajusin siirtää ne toiseen akvaarioon. Partamonnit ovat tulleet hyvin toimeen sini-, kimalais- ja punapyrstöpallokalojen kanssa, mutta monniset ja leväbarbit tulivat säikyiksi ja ovatkin paremmin toisessa akvaariossa. Jos haluat rauhallisia pallokaloja, niin punapyrstöt ovat yliveto valinta. Jos taas sympaattisia, niin sini. Jos taas terhakkaita ampiaisia, niin kimalaispallokalat.

40 litraa on eläinsuojelulain vaatima akvaarion minimikoko, ja mitä pienempi akvaario, sitä helpommin vesi menee joskus huonoksi. Pallokalat ovat lisäksi herkkiä huonolle vedelle!

Mutta jos voit kytkeä pikkuakvan isomman viereen siten, että pikkupumpulla pumppaat pienemmästä akvaariosta vettä isompaan, josta vesi valuu U-putkea myöten takaisin, niin mielestäni pienempikin akvaario on tässä tapauksessa mahdollinen. Pumpun sisäänmeno kannattaa laittaa niin ylös, ettei isommasta akvaariosta vesi tule yli, vaikka U-putki menisi tukkoon. Tähän yhteyteen voisi mainiosti rakentaa sylinteri- tai tuplamattosuodattimen, joka samalla hoitaisi molempien akvaarioitten suodatuksen tehokkaasti ja vaivattomasti! Katso Tekniikka-sivulta "Hamburger Mattenfilter" ja sieltä viimeisiä viestejä.

Jos voit järjestää pallokaloille lähes lajiakvaarion, niin tässä on hyvä opaskirja:
Klaus Ebert: The puffers of fresh and brackish waters, Aqualog, 2001.

[_piia_]

Kävinkin jo heti tänään varaamassa kolme kimalaista: yksi koiras ja kaksi naarasta, OK? Vai sopisiko isompikin joukko? Eläinkaupan omistaja (jonka tunnen kohtalaisesti) katsoi mua suu auki ja ihmetteli kalavalintaani ja kysyi että miksi en valinnut jotain tavallista?

15 litrasesta tuli nyt sitten kotiloiden kasvatus allas Siinäkin kohtaa kauppias _hieman_ ihmetteli kun pyysin "vaivakseni" postitorvikotiloita... Nyt ovat hyvin kotiutettuna pikkualtaassa ja tulevaisuudessa aion käyttää purkkia myös karanteenialtaana, jos niikseen tulee... Voin myös hätätapauksessa siirtää pyrstöpuolia kalojani sinne jos en heti saa niistä kaikista kaloista luovuttua.. Kuinka teidän muiden pallokalat viihtyvät samaa lajia edustavien kanssa ja onko palloilla taistelukala tyylistä tappomeininkiä?

[mysli]

Kävinkin jo heti tänään varaamassa kolme kimalaista: yksi koiras ja kaksi naarasta, OK?

Ihan mielenkiinnosta, kuinka kauppias ajatteli nuo sukupuolet erottaa? Itselläni on kyseisiä otuksia kolme, enkä ainkaan vielä tiedä mitään selvää sukupuolieroa. Mutta nämä kolme ainakin viihtyvät keskenään ilman mitään kiusaamista, eli ei suinkaan mitään taistelukalameininkiä. Eri asia sitten ilmeisesti vaikka kääpiöpallokaloilla, joissa koiraat eivät meinaa mahtua samaan altaaseen.

[alini]

Ainakin minun kimalaiseni ovat todella kilttejä, niin toisilleen kuin muillekin kaloille. Muita kaloja valitessani ainakin itse mietin sitä, mitkä ovat tarpeeksi rauhallisia ja kilttejä tovereita niille.
Toisilleen pallot eivät ole koskaan tehneet mitään, pienintäkään kisailua ei ole (noin vuoden aikana) esiintynyt. Tai no tietysti ihan vähän ruokkiessa..
Mutulla sanoisin myös, että pallot viihtyvät paremmin isommassa parvessa, tai näin ainakin omien pallojeni tunteita tulkitsin parven kasvaessa.
Kannattaa myös huomioida että palloista ainakin pitäisi tulla 6-8cm pitkiä, varsin tanakka ruumiisia kaloja. Aika isokokoisia satalitraiseen?
Miten erotat naaraat ja koiraat toisistaan?
Onnea pallojen kanssa!

[mjalava]

Joo enpä ole minäkään kuullut konstista erottaa kimalaisten sukupuolia. Joskus jollain webisivulla väitettiin että sen pyrstön alla olevan mustan alueen perusteella voisi jotain päätellä, mutta samalta se minusta kaikilla näyttää.

Kilttejä kaloja nuo kimalaispallot ovat. Mutta kysymys "onko pallokaloilla tappomeininkiä" on aika hassu, vähän niinkuin kysyisi ovatko tetrat äksyjä. Niin oliko kyse kardinaalitetrasta vai piraijasta? Palloja on erilaisia, toiset on kilttejä kuin mitkä ja toiset sellaisia ettei altaaseen parane kättä työntää. Toisesta kalasta puhumattakaan.

Ja se suodatinkysymys... Ei suodattimen vaarallisuus juurikaan riipu siitä miten tehokas se on, vaan siitä millaiset sen imuaukot ovat. Liian pienestä aukosta imevä suodatin on vaarallinen, riittävän isolla ritilällä, vaahtomuovilla tms. suojattu imupuoli ei ole. Esim. mattosuodatin on vaaraton jopa pienimmille poikasille, kun sen sisään ei joudu ellei siihen tarkoituksella poraudu. Ulkosuodattimessa kun on tarpeeksi iso imusiivilä, ei sekään liiskaa kaloja.

Mika

[_piia_]

no juu... ei meille sitten kimalaisia muuttanutkaan, vaan punapyrstöjä ja kääpiöitä! punapyrstöt on 100 litraisessa ja kääpiöt aluksi pienessä. kokeilen sitten myöhemmin, että miten toisiaan sietävät. 300 litrainen on juuri kypsymässä, mutta siitä tehdään seura-akva - ei pallo-akva

miten saisin kääpiöpallot syömään surviaisen toukkia? tähän asti en ole nähnyt niiden syövän muuta kuin kotilon kasvatus altaaksi aluksi tarkoitetun kotinsa kotilot huomenna täytyy taas mennä kotilo-ostoksille punapyrstöille en siis ole vielä ehtinyt antaa kotiloita, mutta tänään ne alkoivat toukkia syömään. huomasin että punapyrstöt on kaikki koiraita, mutta toivotaan että ei synny riitoja, kun ei ole mitään mistä tapella...

punapyrstöpalloja myytiin punasilminä ja kääpiöpalloja viherpalloina kääpiöista (siis eri myyjä kuin punapyrstöillä) myyjä myyjä sanoi että ne ovat hieman kääpiöitä isommiksi kasvavia ja niillä on vihreät silmät - eli siis ilmiselviä viherpalloja!

eilen illalla kun kävin katsomassa kääpiöitä, niin en heti huomannut yhtäkään, mutta sitten näin ja tämä ainoa oli pullistuneena en ymmärrä miksi, muuta sitten alkoi heti puhkumaan vettä ulos kun näin sen. ei mielestäni pelästynyt mitään. ehkä oli vain machoilua

[Tiitu]

Punapyrstö- ja kääpiöpallokalat tulevat tn. aivan hyvin toimeen keskenään. Kääpiöpallot tykkäävät varsinkin punaisista pakastemadoista, mutta myös valkoiset maistuvat.

[_piia_]

ei ole kääpiöpalloille ainakaan vielä madot maistuneet... punapyrstöt niitä ainakin innolla syövät. kääpiöpalloista on tullut hieman arkoja, mutta kai ne siitä piristyvät, kun pääsevät isompaan altaaseen.

[Tiitu]

Toivottavasti ne rupeavat pian syömään ja masut pullistuvat. Kääpiöpallokaloilla (ent. sinipallokala) on kokemukseni mukaan todella huono merkki, ellei vatsa ole ruokinnan jälkeenkään pulleana.

[Majqua]

Kääpiöpalloille säännöllinen ruokinta on myös todella tärkeätä. Pari päivää syömättä saattaa jo koitua kohtalokkaaksi.

[Viljo]

"huomasin että punapyrstöt ovat kaikki koiraita, mutta toivotaan ettei synny riitoja"

Meillä on viihtynyt jo pitkän aikaa kaksi punapyrstö urosta samassa altaassa. Kävi niin onnettomasti että ilmeisesti veden vaihdon yhteydessä onnistuin toisen niistä imuroimaa vessan pyttyyn , mutta koska toisen jäätyä yksin se selvästi masentui, (lakkasi syömästäkin, kun ei ollut kinauskaveria) hankin sille uuden uroskaverin. Hetken ne toisilleen pullisteli, mutta nyt taas on kaikki mallillaan ja on niin kirkkaat väritkin. Eivät siis ainakaan meillä ole mitenkään agressiivisia keskenään.

[Tiitu]

Laita vaihtoletkun imupäähän muoviritilä!

[NannaKoo]

Toivottavasti ne rupeavat pian syömään ja masut pullistuvat. Kääpiöpallokaloilla (ent. sinipallokala) on kokemukseni mukaan todella huono merkki, ellei vatsa ole ruokinnan jälkeenkään pulleana.

Kannanpa minäkin tuoreen ja varmasti vähemmän asiantuntevan korteni kekoon Minun kuudesta kääpiöpallostani, jotka ovat olleet meillä noin kuukauden, viisi syö innolla punaisia pakastematoja ja kuudes vaaniskelee vatsa hoikkana lähes pelkkiä kotiloita. Niitä kotiloitahan ei siis paljon ole, koska ne syödään samantien, vaikka Ebesiltä sain onneksi juuri aika läjän postitorvia lisää - kiitos vielä- mutta jotenkin näyttää vaan se kuudeskin pallo pysyvän hengissä. No kerran näin sen syövän madon, eli ilmeisesti kauheimpaan nälkään suostutaan matojakin nielemään...

Aikaisemmin olin kovin huolissani, että punapäätetrat söisivät kaikki pallostenkin ruoat siitä huolimatta että ensin saavat itse hiutaletta ja kuivamatoja, ja aloin tunkea pakastematoja pipetillä kääpiöpallojen eteen. Pallot lihoivat hyvin, mutta tästä seurauksena alkoivat innokkaasti tulla myös vedenvaihtoletkun imuun (no kaikestahan ne ovat uteliaita ) , joten kääpiöpallojen suojelusyistä päätin olla totuttamatta niitä siihen, että letkun näköisestä jutusta tulee ruokaa.
Leikkasin siis pakastelevystä pieniä siivuja (pieniä, että sulavat nopeasti eikä kenenkään massu jäädy) ja pudottelin niitä veden pinnalle. Hetken hämmennyksen jälkeen kääpiöt oppivat näiden olevan samoja matoja ja nyt jopa osaavat kilpailla tetrojenkin kanssa vaikka niiden vaaniva syöntityyli, jossa ruoka ensin hypnotisoidaan tuijottamalla tiukasti, on vähän hidas...
Tällä tavoin toivon myös totuttavani ne siihen, että pinnallakin roikkuvaa ruokaa (ie. kuivamatoja) voi syödä...

Ja sitten siitä yhteensopivuudesta... se pallo, joka ei syö matoja, saattaa näykkäistä monnisia, mutta monniset ovat hyviä pysyttelemään alta poissa. Loput pallot jättävät muut kalat rauhaan, mutta välillä nahistelevat keskenään, joskus vähän hurjankin näköisesti parhaaseen terrieri-sukka-tyyliin missä pureva kaveri on terrieri ja purtavan evä on se sukka..
Ostettaessa kavereista ei voinut vielä erottaa mitään sukupuolituntomerkkejä, mutta nyt olen alkavineni erottaa silmäryppyjä joillain /jollain parvesta. Mitään vatsaraitoja ei vielä näy, mutta ovathan kaikki vielä kai korkeintaan varhaispuberteetissa vasta Jään odottelemaan merkkien ilmaantumista ja pidän peukkuja ettei porukassa ole liikaa koiraita, muussa tapauksessa pitää kai harkita osan vaihtoa tyttöihin tai lisää seinällisiä vesikuutioita.
-Nanna