Lehdessä esiteltiin monneja, kiitos siitä Pertille. Tuli kuitenkin epäilys että oliko yksi asiavirhe kuvatekstissä. Artikkelissa oli kuva kahdesta piikkiplekosta. Plekot nimettiin leopardipiikkiplekoiksi ja niille annettiin L-numeroksi 25. Minä olen aina luullut että L-25 ois tulipiikkipleko ja semmoinen kala mulla uiskenteleekin altaassani.
Ei se kyllä ole saman näköinen kuin artikkelin kala joten menikös se L-numero siinä väärin? Vai oliko kala sama, kenties eri ikäinen yksilö ja tulipiikkiplekon nimi onkin muutettu leopardipiikkiplekoksi? Mun yksilöllä ei ole ollenkaan ihossa leopardimaisia kuvioita vaan iho on mustanruskea mustilla pienillä laikuilla. Silmät ovat alumiinin väriset ja evät oranssinpunaiset. Pyrstössä on yli 5 cm pitkät rihmat.
Ylläpito voi siirtää tämän myös uudeksi aiheeksi (jos sivuaa liikaa tätä aihetta ja kuuluu monnipalstalle), jospa se näkyisi paremmin ja Pertti tai Mika voisivat kommentoida.
Lehdessä esiteltiin monneja, kiitos siitä Pertille. Tuli kuitenkin epäilys että oliko yksi asiavirhe kuvatekstissä. Artikkelissa oli kuva kahdesta piikkiplekosta. Plekot nimettiin leopardipiikkiplekoiksi ja niille annettiin L-numeroksi 25. Minä olen aina luullut että L-25 ois tulipiikkipleko ja semmoinen kala mulla uiskenteleekin altaassani.
Sorry! Ensinnäkään en ole saanut lehteä, jotta voisin tarkistaa mitä tarkoitat. Löysin arkistosta oman tekstini, eikä sen minun lähettämään kuvitukseen liity piikkiplekoja. Jos jossakin väitetään, että leopardipiikkipleko olisi L 25, niin kyseessä on selvä virhe. En tiedä mihin kuvat liittyvät, sillä tiedän lehdestä vain oman artikkelini. Palaan asiaan, jos joskus saan lehden.
Eli olin siis alunperin oikeassa siinä että L25 on tulipiikkipleko. Kuvassa oli vaan nimetty kala leopardipiikkiplekoksi. No mulla kumminkin on aikalailla erinäköinen yksilö jonka ostin Helsingin akvaariokeskuksesta L25 eli tulipiikkiplekona. Mittaa kalalla on n. 15 cm. Pitääpäs postata sulle kuva siitä Mika.
Pistä kuva tulemaan vain.Planetcatfish sivuilta löytyy läjittäin kuvia L 25:sta jotkin ovat todella häkellyttävän punaeväisiä lähes atsovärisiä ja kuitenkin luonnosta Japaniin(tietysti) tuotettuja.
L 114 -verkkopiikkipleko
Pseudacanthicus leopardus -leopardipiikkipleko
L 24 = Pseudacanthicus sp.
= liekkipiikkipleko
Rio Tocantins - yli 30 cm
L 25 = Pseudacanthicus sp.
= tulipiikkipleko
Rio Xingu - 40 cm
ja
L 114 = Pseudacanthicus sp. aff. leopardus (Fowler, 1914)
= verkkopiikkipleko (oikea leopardipiikkipleko on eri kala)
Rio Negro - 40 c
Joka tapauksessa kuvateksti on mennyt Akvaristin monnijutussa iloisesti sekaisin. Johtuisiko siitä, että kuvatekstien perässä lukee M Varjo, kun muun jutun on kirjoittanut Pertti Rassi.
maisu kirjoitti:Eli mikä kala todellisuudessa on Akvaristin kuvassa?
Pertti varmaan kertoo tähän ratkaisun kun paikalle ehtii, oletan kuvan olevan hänen ottamansa. Oma tuntemukseni ei riitä varmistamaan tietoa, mutta käsittääkseni kyseessä on L 25. Ellei sitten sen "pienempi versio" L 24, en tiedä miten muuten kuin koon perusteella ne erottaa toisistaan.
maisu kirjoitti:(Oikolukeeko/latooko tätä lehteä sama taho kuin Akvaariomaailmaakin, ei kai sentään?)
Sama tuli mieleeni, kun kuvatekstiä luin. Muistelen vielä Pertin vakuutelleen uuden lehden ilmestyessä, että nyt Akvaariomaailman kaltaisia mokia ei tule, kun taittajakin on akvaarioharrastaja. Oikolukuosatsolla on taidettu torkahtaa
Lukeeko kukaan samassa threadissa aiemmin olleita viestejä? Kirjoitin:
Löysin arkistosta oman tekstini, eikä sen minun lähettämään kuvitukseen liity piikkiplekoja. Jos jossakin väitetään, että leopardipiikkipleko olisi L 25, niin kyseessä on selvä virhe. En tiedä mihin kuvat liittyvät, sillä tiedän lehdestä vain oman artikkelini. Palaan asiaan, jos joskus saan lehden.
Sain minäkin lopulta lehteni (Espoossa kun postiin kiireet ovat toisenlaiset kuin "maaseudulla"). Kyseinen kuva on liitetty juttuuni taittajan toivomuksesta. Kiireessä Markku Varjo tarkisti lajinimen kaikkien ylistämästä Merguksen Atlaksesta (nro 4). Valitettavasti tuo kirja väittää L 25:ttä leopardipiikkiplekoksi. Se ei pidä paikkaansa. Uusimmat tiedothan ovat muutenkin korjanneet käsitystä leopardista. Nimet menevät kuten tässä threadissa on edellä kotisivultani lainattu.
Kuvassa on luullakseni jättikokoinen tulipiikkipleko L 25. Liekkipiikkiplekon, L24, muoto on toisenlainen, eväpiikit eivät koskaan ole yhtä vaaleat jne. Leopardilla ja sen lähisukulaisella verkkopiikkiplekolla (L 114) on täysikasvuisenakin jäljellä selvä verkkokuvio. Palataan tähän asiaan kuvien kera seuraavassa Akvaristissa.
Oikoluvulla ei siis ole asian kanssa mitään tekemistä.
Kuvan kala on kyllä aika samanlainen ku mulla. Eli just tuo tulipiikkipleko. Mun yksilöllä on tajuttoman siistit yli 5 cm mittaiset rihmat vielä pyrstössä. Hieno kala, sais olla vaan esillä vähän enemmän
Uusi akvaristi on saapunut ja asia on heti alku sivuilla mallikkaasti selvitetty. Ainut viba on, että kaikki Suomessa L114:na myydyt plekot tuskin ovat olleet verkkopiikkiplekoja. Nimittäin meillä uiskentelee jo pitkälle kolmatta vuotta leopardipiikkipleko samalla todennäköisyydellä kuin Akvaristin 4/2003 sivun 4 yläkuvassa on Pseudacanthicus leopardus.
Minua on kuitenkin hyvin vaikea näillä tiedoilla vakuuttaa siitä, että verkkopiikkipleko ja leopardipiikkipleko ovat edes eri lajeja. En yhtään ihmettelisi jos joskus myöhemmin kävisi ilmi, että kyseessä on saman lajin vaihtelevia värimuotoja eri joenmutkista, ja väri/kuvion vaihtelua vielä lisää kalojen eri-ikäisyys (useilla plekoillakin väritys muuttuu iän mukana melko lailla). Eikö L-numeroiden pointti ole juuri siinä, että tieteelle kuvaamattomia lajeja jollain tapaa luokitellaan kunnes joku ehtii ne kuvaamaan. Ja silloin varmasti käy niin, että saman lajin yksilöitä on kuvien perusteella niputettu eri L-numeroihin (tai tietämättä että kalalle on jo L-numero), yhtälailla kuin niin, että yhteen L-numeroon on pistetty useamman lajin edustajia. Mielestäni kalan alkuperä, mahdollisesti suku (olkoon se sitten suomeksi tai 'tieteeksi'), ja sitä muistuttava L-numero kertovat plekosta enemmän kuin (joskus hieman väkisin väännetty) suomenkielinen nimi.
Yhtäkaikki, komeita plekoja!
Sekä kiitoksia Pertille asian selventämisestä,
Jonna
Viimeksi muokannut JKatajisto, 11:13, 30.10.2003. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Mä olen vähän samaa mieltä tuosta eri L numeroiden vääntämisestä "väkisin" erinimisiksi suomalaisiksi nimiksi. Eli esimerkiksi kultajuovan kohdalla oli minusta paljon selkeämpää kun oli kolmea eri lajia kultajuovia, L18,L81 ja L177, joista komeimpia ja isopilkkuisia L177:koja sanottiin vielä Iridin kultajuoviksi ilmeisesti alkuperäisen löytöjoen mukaan.
Nyt kultajuovista puhutaan ihmeellisillä "auringonjuova", "kuunjuova" jne. nimityksillä mitkä vain sotkevat, koska varsinkaan keskenkasvuisesta kultajuovasta ei kukaan voi oikeasti sanoa VARMUUDELLA mikä kulloinkin on kyseessä (varsinkin jos verrataan L18:sta ja L177:kaa) Eikös nuo englanniksikin kuitenkin ole kaikki "golden nuggetteja"?
Ensinnäkin, ei ole olemassa sääntöä tai muutakaan selvää perustetta siitä, milloin kahta toisistaan erillään olevaa populaatiota voidaan kutsua eri lajeiksi ja milloin vain saman lajin erilaisiksi muodoiksi. Käsitys voi vaihdella tutkijakohtaisesti. Asialla ei loppujen lopuksi ole kovin paljon merkitystä, jos ko populaatiot kykenee erottamaan. En ryhdy tässä tekemään selkoa asiaan vaikuttavista erilaisista lajikäsitteistä.
Nykyisin on saatu käyttöön uudet DNA-menetelmät populaatioiden vertailuun. Ne ovat tarjonneet erinomaisen lisän sekä erilaisuuden määrän että morfologisesti vaikeiden lajiparien arviointiin. Mielenkiintoisin uusien menetelmien tulos on ollut se, että on löytynyt yhä uusia ja uusia "piilolajeja" (cryptic species), joita ei voi ulkoisten, morfologisten tuntomerkkien perusteella erottaa. Hyvä esimerkki on Sonia Mullerin pari vuotta sitten kuvaama helmipartamonniryhmään kuuluva lajipari. DNA-analyysin perusteella kyseessä oli selvästi kaksi eri lajia. Morfologisesti ne pystyy erottamaan vain tilastollisen analyysin perusteella.
Kolmas asiaan vaikuttava tekijä on kalojen leviämiskyky. Harvat kalat kykynevät siirtymään esim. maitse vesistöistä toiseen. Tämä on omiaan lisäämään erilaistumista, sillä populaatiot samankaltaisina pitävä geenivaihto estyy. Jos kalaryhmällä, kuten imumonneillä, näyttää vielä olevan runsaasti evolutiivista potentiaalia, syntyy monimutkainen sekamelska toisaan kovasti muistuttavia lajeja/populaatioita.
Erilaisten lajiluetteloiden pitäjät joutuvat painiskelemaan mm. edellämainittujen ongelmien parissa. Käsitys lajista vaihtuu tiuhaan. DATZin numeroluettelot eivät edes ole tieteellisin perustein ylläpidettyjä. Samalle lajillekin on usein annettu useita numeroita. Ei kyllä sentään sen vuoksi, että ei olisi tiedetty kyseisen lajin jo esiintyvän listalla. Helpoimmin eri numeron saavat erilaiset värimuodot. Toisinaan värityksen erilaisuuskin voi olla vihje kuulumisesta eri lajiin. Joka tapauksessa mielestäni on tärkeää pitää luonnonvärimuodotkin erillään. Silloin tiedetään esim., mistä joesta tai joen osasta kala on kotoisin ja osataan hoitaa sitä mahdollisimman oikein.
Lajiluetteloiden pitäjät (kuten minä monniluettelon pitäjänä ja suomenkielisten monninimien ehdottajana) joutuvat tekemään valintoja ja käyttämään mielestään parhainta saatavilla olevaa asiantuntemusta. L-numeroluettelon suhteen parhain tällä hetkellä käytettävissä oleva asiantuntija on Ingo Seidel (ja C-numeroluettelon Hans-Georg Evers). Olen orjallisesti seurannut heidän mielipiteitään lajikysymyksissä yksinomaan siitä syystä, että minulla ei ole kanttia väittää vastaan. Ilmeisiä virheitä ko herratkin toki tekevät, kuten me kaikki.
Molemmat tässä esillä olevat tapaukset perustuvat Ingon DATZissa julkaistuihin mielipiteisiin, jotka tulevat kirjankin muodossa esiin ensi keväänä Monniatlaksen toisessa osassa. Ensinnäkin mainituilla kahdella verkkopiikkiplekolla on huomattavan suuria morfologisia eroja, joita kaikkia en selostanut artikkelissani. Ingo on verrannut verkkopiikkiplekoja leopardiverkkoplekon tyyppinäytteeseen yhdessä imumonniguru Isaäc Isbrückerin kanssa. Luonnollisesti vain samankokoisia yksilöitä on käytetty vertailuun.
Kyseiset populaatiot elävät luonnossa etäällä toisistaan. Kyse ei siis ole pelkästään eri joenmutkista. Leopardi elää alueella, josta tulee tai edes kulkeutuu kaloja äärimmäisen harvoin Suomeen. Todennäköisyys, että sinulla Jonna olisi aito leopardi, on pieni, mutta kyllä se toki on nollaa suurempi. Uskon vähän enemmän, jos näen kuvan.
Ingo mukaan mainitut kolme Baryancistrusta ovat eri lajeja. Silloin ne ansaitsevat eri nimet riippumatta siitä kykeneekö kuka tahansa Matti Meikäläinen ne tunnistamaan. Eroista voimme varmaan lukea tarkemmin tulevasta Monniatlaksesta.
PS. Taas tuhraantui hyvää preparointiaikaa miltei tunti. Please, älkää hyvät ihmiset kirjoittako näin pitkiä vastauksia vaativia kommentteja (tässä olisi varmaan joku hymiö yms., jos niitä käyttäisin)
Silloin ne ansaitsevat eri nimet riippumatta siitä kykeneekö kuka tahansa Matti Meikäläinen ne tunnistamaan
Epäilemättä. Toisaalta jokainen kultajuova on kauppiaan mielestä juuri se jolla on raflaavin suomalainen nimi.
PS. Taas tuhraantui hyvää preparointiaikaa miltei tunti. Please, älkää hyvät ihmiset kirjoittako näin pitkiä vastauksia vaativia kommentteja (tässä olisi varmaan joku hymiö yms., jos niitä käyttäisin)