Vedenparannusaineen käyttö?

[pinja]

Luin tässä useita viestejä vedenparannusaineen käytöstä. Olen vielä aika aloitteleva akvaario harrastaja. Akvaario ollut n. vuoden. Olen käsittänyt että aine on välttämätön? Akvaario 126l , 19 kalaa. platyja, monneja, tetroja. Onko kalalajilla merkitystä tässä asiassa? Auttakaa?

[Skroik]

Mahdoitko lukea myös tämän http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=13973 ? Tuosta keskustelusta löytyy pari linkkiä, jotka kannattaa myös lukaista.

Periaatteessa vedenparannusainetta ei tarvitse käyttää. Poikkeuksiakin toki löytyy, mutta ne lienevät harvassa. Itse lopetin vedenparannusaineen käytön turhana noin puolitoista vuotta sitten. En huomaa mitään eroa käytön/käyttämättömyyden kannalta.

[marikki]

Meillä vedenparannusainetta tulee lotrattua silloin jos jollain kaloista näyttää olevan pieniä ihovauriota, sen sisältämät aineet vähän suojaavat kalan limakalvoja yms. Aniharvoin vedenparannusaineesta olisi mitään sellaista hyötyä että olisi säännönmukaisesti syytä käyttää.

[Tiitu]

Väitän että vedenparannusaineesta on aina hyötyä.

Koska vain harvat aineet eivät liukene veteen edes osittain, niin käyttövedessä on nykyisenä saasteisena aikana aina enemmän tai vähemmän myrkyllisiä metalleja ja muita aineita, joiden haittoja vedenparannusaineet vähentävät. Sen lisäksi ne tekevät raa'asta kraanavedestä kaloille terveellisempää, vaikka se olisikin puhdasta.

Seisotan jääkylmänä otetun vaihtoveden muutamassa isossa elintarvikemuovisaavissa vuorokauden tai pari. Vedenparannusaineen sekoituksen jälkeen vesi jää kiertävään liikkeeseen. Seuraavana päivän voi saavin keskeltä letkulla poistaa sinne kerääntyneen tn. myrkyllisen sakan. Vettä ei tarvitse saaveihin kantaa, vaan sen voi laskea niihin letkulla, ja pumpata pienellä vesipumpulla myöhemmin akvaarioon elleivät ne sitten satu sijaitsemaan akvaariota korkeammalla tasanteella, jolloin pumppua ei tarvita.

[jarvij]

Miten sait kesähelteillä putkista otetun veden jäähtytettyä jääkylmäksi (noin nolla astetta C). Lisäsitkä pääpaloja ensin noihin saaveihin?

Jos akvaarion koko on vaikka 500 litraa niin 250 litran seisottaminen muutaman päivän ajan viikottain kerrostalon kaksiossa on varmasti lystikäs näky. 10 kpl 25 litran ämpäriä pysyvästi kylppärissä (eteisessä) jne vettä täynnä!
No, kuka tykkää!

Itse en vedenparannuaineen hyötyjä ole saanut kokea. Raskasmetalleja se sitoo, mutta ei poista!
Ne jäävät akvaarion pohjalle kiteisiksi, josta ne sitten joskus taas saattavat vapautua. Monet orgaaniset kompleksinmuodostajat kelpaavat bakteereille ravinnoksi ja taas sitoutuneet aineet vapautuvat.

PVPtä olen käyttänyt, mutta sen saanti tuntuu olevan vaikeaa nykyisin. Onneksi minulla sitä on.

Jotta vedenparannusaineet eivät olisi pelkkää mystiikkaa, kannattaa lukaista:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Sitä voi siis varsin hyvin halutessaan tehdä itsekin.

[Tiitu]

Tiedän erään vanhan tutkijakemistin, joka sovelsi maatalouskemian alalla saamiaan taitoja ja teki litranpulloon omatekoista deodoranttia. Halvaksi tuli ja oli tosi tehokasta. Haittavaikutuksena vain oli, että jonkin ajan käytön jälkeen ilmestyi melkein jokaiseen paitaan iso reikä kainalon kohdalle. Tämä on tosikertomus.

... Saavit menevät tyhjänä mukavasti sisäkkäin, eikä niiden käyttö ole mitenkään hankalaa, jollei niitä rupea täysinä nostelemaan. Hyvin mahtuu akvaarioitten kanssa samaan huoneeseen vettä seisomaan ja tyhjinä saavit ovat poissa näkyvistä vaatekaapissa tms..

[jarvij]

Vedenparannusaineena käytän siis joskus ripausta PVPtä (sitä mm. on joskus sodissa käytetty verenkorvikkeenakin)

Ei meillä takuulla olohuoneeseen tuoda ensimmäistäkään saavia edes tunniksi vettä täynnä seisomaan. Sitä varten on hanat ja letkut. Enkä varmasti ole ainoa! Kalani ovat siitä vaativammasta päästä esim. Paracyprichromis nigripinnis, jota tavataan Tanganjikajärven luolissa (miksiköhän akvaarioni toinen pääty on sisustettu luolaksi?)

Täytyy tosin myöntää että vaihdan viikottain vain noin 75% vedestä 550 litraiseeni. Olisi veden seisottamisen aloittaminen sama kuin koko touhun lopettaminen!

[marikki]

Väitän että vedenparannusaineesta on aina hyötyä.

Koska vain harvat aineet eivät liukene veteen edes osittain, niin käyttövedessä on nykyisenä saasteisena aikana aina enemmän tai vähemmän myrkyllisiä metalleja ja muita aineita, joiden haittoja vedenparannusaineet vähentävät. Sen lisäksi ne tekevät raa'asta kraanavedestä kaloille terveellisempää, vaikka se olisikin puhdasta.

Jotain hyöytä, ihan varmasti on, vaan missä menee se raja että hyötyä on niin paljon että vedenparannusainetta kannattaa alkaa lotraamaan. Käytännössä ainoat kaloille todella haitalliset myrkyt, joita suomalaisesta vesijohtovedestä tulee on joskus (tämä on hyvin paikallista ja paikallisestikin vaihtelevaa) on turhan suuri klooripitoisuus ja nitriitit. Silloin kun klooripiikkejä tulee voi vettä seisottaa, toisaalta ne klooripitoisuuden kasvut on sen verran kausiluonteisia ainakin pääkaupunkiseudulla, että parin päivän seisottamisen sijasta todennäköisesti parin päivän kuluttua hanasta tulee jo kelvollista vettä. Nitriitille ei voi tehdä mitään, silloin on vain odotettava että hanasta alkaa parempaa tulla jos pitoisuudet nousevat niin korkeiksi ettei akvaarioon voi laittaa.

Ja kloori ja nitriitti ovat molemmat aineita joihin vedenparannusaineilla ei ole minkään sortin vaikutuksia.

[jarvij]

Jos vedessä on klooriamiinia, ei seisottaminen ei auta mitään. Vedenparannusaineet sitovat kloorin, mutta ammoniakki jää. Vesijohtovesihän on emäksistä.

Nitriittiä syntyy kypsyneessä akvaariossa tauotta ja samaan tahtiin se bakteerien toimesta myös häviää. Siis jos sitä uudessa vedessä jonkin sortin pitoisuus on, niin ei ole kovin kauan.

[marikki]

Nitriittiä on silloin tällöin mitattu helsingin vesijohtovedestä poikkeuksellisen suuri pitoisuuksia. Näin pääsee tapahtumaan joskus silloin kun vedenkulutus kasvaa hetkellisesti syystä tai toisesta tai vettä ei ole riittävästi tarjolla alun alkaenkaan ja sitä joudutaan päästämään vesilaitoksen puhdistusaltaista turhan nopeasti läpi. Jos tällöin akvaariovettä vaihtaa suuren määrän, ei akvaarion oma biologia välttämättä ehdi muuttamaan nitriittiä kyllin nopeasti.

[jarvij]

Nitriittiä on silloin tällöin mitattu helsingin vesijohtovedestä poikkeuksellisen suuri pitoisuuksia. Näin pääsee tapahtumaan joskus silloin kun vedenkulutus kasvaa hetkellisesti syystä tai toisesta tai vettä ei ole riittävästi tarjolla alun alkaenkaan ja sitä joudutaan päästämään vesilaitoksen puhdistusaltaista turhan nopeasti läpi. Jos tällöin akvaariovettä vaihtaa suuren määrän, ei akvaarion oma biologia välttämättä ehdi muuttamaan nitriittiä kyllin nopeasti.

Onneksi ei vielä niinä päivinä ja kertoina kun minä olen vettä vaihtanut. Mistä tuo nitriitti on peräisin, syntyykö tunnelissa, vain onko sitä jo Päijänteessä?

Miten suuria ovat nuo hetkelliset suuret pitoisuudet?

Mitä teette silloin kun akvaariossa on enää' 25% vettä vedenvaihdon aikana ja tuollainen poikkeuksellinen pitoisuus yllättää? Se ei sikäli ole minun ongelmani että en mittaa nitraatteja, vaan luotan sokeasti käyttämääni suodatintyyppiin.

[VilleJ]

Onneksi ei vielä niinä päivinä ja kertoina kun minä olen vettä vaihtanut. Mistä tuo nitriitti on peräisin, syntyykö tunnelissa, vain onko sitä jo Päijänteessä?

Miten suuria ovat nuo hetkelliset suuret pitoisuudet?

Kuten tuossa aikoinaan oli puhetta, oli ajoittain jopa päälle 0,3mg/l nitriittiä vedessä eli varsin kohtalaisesti - joka tietysti hyvin toimivassa akvaariossa nopeasti poistuukin.

Mistä se on peräisin? Jaa-a.. Epäilin yhdessä vaiheessa, että syy voisi olla siinä, koska nitriittiä on esiintynyt juuri kesällä, kun ihmiset ovat pois, että putkissa seisovassa vedessä bakteerit ehtisivät muuttaa kloramiinista peräisin olevaa ammoniumia nitriitiksi. Mahdollisesti NO2:ä NO3:ksi muuttavien bakteereiden osuus on sen verran pieni, etteivät ehdi hoitaa työtä loppuun nitraattiastelle, jolloin hanasta tulee nitriittipitoista vettä. Talvikaudella, jolloin ihmiset ovat palailleet takaisin lomilta, mökeiltään, vedenkulutus kasvaa, jolloin vaihetta NH4 -> NO2 ei ehdi tapahtua putkistossa ja siksi vesi nitriititöntä.

En keksi muutakaan syytä, miksi vain kesäisin etenkin juuri viikonloppuisin on tuon veden kanssa ollut ongelmia. Viimeksi eilen mittasin hanaveden laadun, 0,1 mg/l nitriittiä, joka akvaariossa kuitenkin ei vaikuttanut vesiarvoihin. En mitannut sitä, mutta mittasin tänään aamulla vesiarvo, sillä eilen vaihdoin soran hiekaksi. Annoin pohjasta pöllähtävän lietteen kulkeutua vedenmukana suodattimiin yms. Luotin siihen, että bakteereita on kyllä riittävästi, vaikka uusi hiekka onkin täysin "steriiliä".

Mitä teette silloin kun akvaariossa on enää' 25% vettä vedenvaihdon aikana ja tuollainen poikkeuksellinen pitoisuus yllättää? Se ei sikäli ole minun ongelmani että en mittaa nitraatteja, vaan luotan sokeasti käyttämääni suodatintyyppiin.

Lisään vedenparannusainetta, jotta ainakin muut tekivät neutraloituvat ja lirutan vettä hiljalleen akvaarioon, mieluusti niin, että hanasta tuleva vesi kulkeutuu suodattimen kautta sekoittuen akvaarioveteen. Karanteenin kanssa oli viimeksi ongelmia, koska bakteereita ei ollut ilmeisesti riittävästi ja karanteeni oli tuolloin käytössä. Ei auttanut kuin toivoa, että kalat kestävät vedessä olevan nitriitin määrän sen aikaa, kun sitä oli. Tästä viisastuneen, pyrin vaihtamaan vettä keskellä viikkoa.

[jarvij]

Jaahas!
No, josko siirtyisi lauantain ja/tai sunnuntain vedenvaihdoista keskiviikkoon/torstaihin

[marikki]

Miten suuria ovat nuo hetkelliset suuret pitoisuudet?

Mitä teette silloin kun akvaariossa on enää' 25% vettä vedenvaihdon aikana ja tuollainen poikkeuksellinen pitoisuus yllättää? Se ei sikäli ole minun ongelmani että en mittaa nitraatteja, vaan luotan sokeasti käyttämääni suodatintyyppiin.

Vähän ennen viime joulua, jolloin meiltä viikatemies korjasi satoaan selittämättömästi, hanavedessä oli nitriittä ~3mg/l, se on jo paljon. Hanaveteen se nitriitti tulee (jos nyt ymmärsin vesilaitoksen sedän selvityksen oikein) vedenpuhdistusprosessissa. Normaalioloissa nitriitti ehtii kadota ennen kuin vesi lähtee jakeluun.

[VilleJ]

En tiedä, mistä teille Espooseen tulee vesi, mutta ainakaan Hgin Vesi ei lisää nitriittiä missään vaiheessa veteen.

[marikki]

Ei vaan sitä syntyy puhdistusprosessissa ja se normaalisti ehtii hajotakin ennen kuin vesijohtoverkkoon asti ehtii.

[VilleJ]

Mistä sitä sinne syntyy? Mikä sen aiheuttaa? Miksi se hajoaa? (Siis ei syy "miksi" vaan miksi tuotteiksi se hajoaa)

Ja jos se kerran hajoaa ennen vesijohtoverkkoon pääsyä, niin miksi hanasta tulevassa vedessä sitä edelleen on?

[marikki]

Miksi sitä syntyy yms en niin harmainta hajua sen tarkemmin kuin että vedenpuhdistusprosessissa. Ja siksi sitä välillä pääsee vesijohtoverkkoon asti kun vettä ei ole kylliksi kierrossa eli puhdistusaltaista joudutaan ottamaan ennen ihannehetkeä vettä käyttöön. Jos jotain tarkempia speksejä kaipaat niin pirauta ihmeessä vesilaitokselle.

[Tuukkis]

MITÄ! Eikö vesilaitoksen mattosuodatin toimikkaan!:)

[jarvij]

En tiedä, nyt puhutaan kuitenkin raakavesipuolesta eikä jätevesi-, kuten ajateltasi asiaa ehkä huomaat.

[Kris]

Ja kloori ja nitriitti ovat molemmat aineita joihin vedenparannusaineilla ei ole minkään sortin vaikutuksia.

Mistä ihmeestä tällaista väität?!? Vedenparannusaineet sitovat vapaata klooria, sehän on yksi niiden käytön päämotiiveista.

(Ihmettelen, ettei kukaan reagoinut tähän hölynpölyyn tai kirjoitusvirheeseen jo aiemmin, vai olenkohan itse ihan väärässä...)

[Kaizu]

(Ihmettelen, ettei kukaan reagoinut tähän hölynpölyyn tai kirjoitusvirheeseen jo aiemmin, vai olenkohan itse ihan väärässä...)

Taisi tuo jarvij mainita että vedenparannusaineet sitoo kloorin kloramiinista ja seisottaminen ei auta mitään. Ei ehkä niin selkeä kannanotto, mutta kuitenkin sen verran vakavasti otettava, etten itse katsonut tarpeelliseksi tuota enää korjata enempää.

Jos vedessä on klooriamiinia, ei seisottaminen ei auta mitään. Vedenparannusaineet sitovat kloorin, mutta ammoniakki jää. Vesijohtovesihän on emäksistä.

[m.n]

Itse käytän vedenparannusainetta juuri kloorin poistoa ajatellen. Kuten jo todettiin ei veden seisottaminen auta kloorin poistossa. Itse en halua klooria akvaariooni jo pelkästään siitä syystä, etten tiedä miten se vaikuttaa akvaarion bakteeristoon. Järvi ehkä viisaampana tietää ja kertoo.

[pinja]

Siis jos en laita vedenparannusainetta niin seisotan vettä? Vai molemmissa tapauksissakö? Hieman ulkona vielä neuvoistanne.

[Kaizu]

Luin tässä useita viestejä vedenparannusaineen käytöstä. Olen vielä aika aloitteleva akvaario harrastaja. Akvaario ollut n. vuoden. Olen käsittänyt että aine on välttämätön? Akvaario 126l , 19 kalaa. platyja, monneja, tetroja. Onko kalalajilla merkitystä tässä asiassa? Auttakaa?

Aine ei ole välttämätön jos käyttämässäsi vedessä ei ole raskasmetalleja tai klooria/kloramiinia liiallisesti.

Kalalajilla ei ole merkitystä sinällään, mutta platyt eivät pidä samanlaisesta vedestä kuin tetrat ja monniset.

Paikkakuntaasi en tiedä, mutta jos olisin sinun sijassasi ottaisin vedestä selvää paikalliselta vesilaitokselta. Siihen asti käyttäisin vedenparannusainetta, ellet sitten tähänkin asti ole ollut käyttämättä ja kalat ovat voineet hyvin.