Ostaja haluaa tietää onko taudinvaara.

[Kuntri]

Itse uskon kalojen kuoleman johtuvan helteestä, mutta heittäkääpä omat arvauksenne.

Kokoonpano puoli vuotta sitten aivan kesän helteiden alkuun saakka: Samassa 60 litraisessa kansilasittomassa altaassa oli ottoja (kasa) ja kääpiöpallokaloja 4 kpl. Helteiden alkaessa pari ottoa löytyi ensin lattialta hyllyn ja sohvan alta, niin kuivuneina (ja pölyssä kierineinä) etten osaa evien tai suomujen kunnosta (ennen hyppyä) mitään sanoa. Otot pikkuhiljaa kuitenkin vähenivät, kissa varmaankin söi osan lattialle ehtineistä ja toiset otot söivät altaaseen kuolleet. Tällöin lämpötila oli öisin 27, päivisin 29. Voi ottoraasut...

Kun lämpötila kipusi päivisinkin yli 30 asteen, siirtelin altaan reunan edessä olevia kankaita senverran että pöytätuuletin pääsi paremmin tuulettamaan ja kappas, seuraavana aamuna 2 palloa ja otto lattialla. Illalla valojen sammuessa kalat näyttivät terveiltä ja käyttäytyivät aivan normaalisti. Verho meni takaisin etureunan eteen, mutta kun ei altaassa näkynyt enää kuin yksi pallo, tein suuretsinnän ja altaan takaa löytyi vielä 1 kuivunut kääpiöpallokala.

Nyt jäljellä on 1 naaras kääpiöpallokala, kamalan arka. Säntää sinkoillen karkuun aina kun joku hieman liikkuu akvaarion vieressä. Kotiloilla saan sen houkuteltua syömään, mutta silloinkin pitää liikkua kamalan rauhallisesti. Tämä arkuus ilmaantui vasta kavereiden kuoleman jälkeen. Aiemmin tämä pallo oli rohkea ahmatti.

Ja ottojen vähetessä altaaseen hiipi kasvava leväongelma. En uskalla laittaa soukkakirjoahvenpoikasia pallon kanssa samaan altaaseen, saatikka töyhtökääpiöahvenia. Eli ainut keino on pallolle uuden kodin etsintä.

Vedenvaihto viikoittain n. puolet, ph 6,5-7 (ph ei vaihtele, vaan testin värierotulkinta on epätarkka.) Viikko sitten otin pienemmän suodattimen pois. Tätä ennen ollut fluval 1 ja 2. Kyseessä pitkä allas, n. 80 cm, korkeus joku 25 cm.

[Ville K.]

Itse uskon kalojen kuoleman johtuvan helteestä, mutta heittäkääpä omat arvauksenne.
- - -
Tällöin lämpötila oli öisin 27, päivisin 29. Voi ottoraasut...

Kun lämpötila kipusi päivisinkin yli 30 asteen, siirtelin altaan reunan edessä olevia kankaita senverran että pöytätuuletin pääsi paremmin tuulettamaan ja kappas, seuraavana aamuna 2 palloa ja otto lattialla. Illalla valojen sammuessa kalat näyttivät terveiltä ja käyttäytyivät aivan normaalisti. Verho meni takaisin etureunan eteen, mutta kun ei altaassa näkynyt enää kuin yksi pallo, tein suuretsinnän ja altaan takaa löytyi vielä 1 kuivunut kääpiöpallokala.

Veden lämpötilan noustessa hapen liukoisuus veteen vähenee. Tämä on saattanut aiheuttaa akvaariossa hapenpuutteen ottaen huomioon vielä sen, että yöaikaan kasvit tuottavat soluhengityksessään suhteessa enemmän hiilidioksidia kuin tuottavat yhteyttäessään happea. Tuossa on saattanut olla kaloilla (onnistuneita) hyppy-yrityksiä pois vedestä ja ovat päätyneet sitten lattialle.

Nyt jäljellä on 1 naaras kääpiöpallokala, kamalan arka. Säntää sinkoillen karkuun aina kun joku hieman liikkuu akvaarion vieressä. Kotiloilla saan sen houkuteltua syömään, mutta silloinkin pitää liikkua kamalan rauhallisesti. Tämä arkuus ilmaantui vasta kavereiden kuoleman jälkeen. Aiemmin tämä pallo oli rohkea ahmatti.

Kaipaisi ilmeisesti "suojakaloja" seurakseen. Eli hanki sille kavereita heti kun uskallat tuoda altaaseen lisää porukkaa. Koska pH-arvo liikkuu tuossa neutraalin ja lievästi happaman rajamailla, kiinnostaisi tietää myös tuon veden puskurointikyky.

[Kuntri]

Puskurointikyky? Onko tuolle jotain toista nimitystä? Kovuusko? Hapen määrä vedessä? -kö? Tiedä edes miten se mitataan...

Pallokalasta on myynti-ilmoitus, koska ei usko ikinä saavani aikaiseksi kunnon tuuletinta tuohon akvaarioon. Edes ensi vuoden helteitä ajatellen... Pitäydyn kaloissa, mitkä kestävät kunnon helteitä, kuten nuo perhoskalat ja soukkakirjoaffenet.

[Ville K.]

Puskurointikyky? Onko tuolle jotain toista nimitystä? Kovuusko? Hapen määrä vedessä? -kö? Tiedä edes miten se mitataan...

Eli siis KH-testiä kehiin. Käytännössä niin se mitataan .

[Kuntri]

Aaa, joo. hehe... Tuo kh on kaikissa neljässä altaassa se mitä hanasta tulee, eli käsittääkseni tampereen vedellä erittäin alhainen. Lukemia en muista. (ehkä 2 ???) En ole kh:ta tai gh:ta piiitkään aikaan mitannut kun aineet loppui, ja arvot aina pysyivät samassa, eikä aiemmin ole ongelmia ollut. Eikä veden ph kerkeä heittelehtimään vedenvaihtojen välillä. Käsittääkseni ph laskee helpommin jos kh on alhainen...

Samaa vettä noihin kaikkiin altaisiin lykkään, prosentuaalisesti yhtä paljon ja yhtä usein. Muut altaat kaloineen voivat hyvin.

Jos veden puskurointikyky on alhainen niin aiheuttaako lämpötilan nousu helpommin lisäongelmia?

Korjaa kun olen väärässä. Ja välillä vaikka 10 kertaa selittäisi niin en tajua ph:n, gh:n, kh:n (ja äo:n) vaikutusta toisiinsa.

[Ville K.]

Jos veden puskurointikyky on alhainen niin aiheuttaako lämpötilan nousu helpommin lisäongelmia?

Jos puskurointikyky on alhainen, lisäongelmia tulee helposti laskevan pH-arvon suhteen. Kun hiilidioksidipitoisuus yöllä kasvaa akvaariossa, saattaa muodostuva hiilihappo laskea tällöin pH-arvoa rajusti.

[Majqua]

Meillä oli aikoinaan toistuvasti ongelmia liian alhaiseksi menevän pH:n kanssa, siis vuosia sitten, kun aloimme akvaariota pitämään ja kukaan ei oikeastaan tiennyt mistään mitään.

Nyttemmin kun minä aikuistuin ja altaat on lisääntyneet, olen herännyt tuohon kH:honkin. Alun perin marmorirapujen kanssa, koska ne tarvitsee kovempaa vettä jotta kuoret pysyy kunnossa, ja minua neuvottiin kovettamaan vettä JBL:n jauheella. Mittailin ensin kH:ta altaista ja kraanavedestä, no, ei päästy edes alkuun, eli alle alimman mittayksikön...

Nyt olen kaikkiin altaisiin nostellut sitä edes siihen pariin mittayksikköön (rapualtaassa nostin paljon enemmän) ja eipä ole ongelmia ollut pH:n kanssa. (ehkä johtuu myös siitä, että yleiset tiedot akvaarion hoidosta on parantuneet...)

[Kuntri]

Jos veden puskurointikyky on alhainen niin aiheuttaako lämpötilan nousu helpommin lisäongelmia?

Jos puskurointikyky on alhainen, lisäongelmia tulee helposti laskevan pH-arvon suhteen. Kun hiilidioksidipitoisuus yöllä kasvaa akvaariossa, saattaa muodostuva hiilihappo laskea tällöin pH-arvoa rajusti.

Voisiko ph-arvo olla sitten niin ovela, että se laskee yöksi ja kohoaa taas päiväksi? Mihinkään ei voi luottaa...

Seran nestemäinen testi antaa heti vedenvaihdon jälkeen, sekä juuri ennen vedenvaihtoa saman värin, minkä voi tulkita seiskaksi, ehkä hieman alle, ei kuitenkaan koskaan tasan 6,5. Toisinaan taas käytän hassuja vanhoja saksalaisia ph liuskoja, joilla tulos on sama, eli jotakin 7 ja 6,5 välillä. Riippuu missä valaistuksessa katsoo värieroja. Ei kuitenkaan koskaan tasan 7.

Tiedä siitä sitten tarkkaa arvoa, mutta jos ph laskee 6,9:stä 6,6:een vedenvaihtojen välillä, niin onko se liian suuri vaihtelu? Sellainen josta kalat kärsivät?

[Ville K.]

Voisiko ph-arvo olla sitten niin ovela, että se laskee yöksi ja kohoaa taas päiväksi? Mihinkään ei voi luottaa...

Joo. Siis juuri noin yleisesti tapahtuu, jos puskurointikyky on huono. Pienempää vaihtelua saattaa tapahtua ihan luonnossakin, mikä on normaalia, mutta toki rajansa kaikella.

Tiedä siitä sitten tarkkaa arvoa, mutta jos ph laskee 6,9:stä 6,6:een vedenvaihtojen välillä, niin onko se liian suuri vaihtelu? Sellainen josta kalat kärsivät?

Ei minusta noin pieni vaihtelu.

[Kuntri]

Great! Thanks!