Kaveri hankki akvaarioonsa taistelukalatytölle poitsukaverin ja heti seuraavana päivänä koiras jo rakensi mahtavaa vaahtopesää ja ajoi naarasta takaa. Pari olikin jo hetkenpäästä toistensa syleilyssä ja munia valui naaraasta. Tähän asti kutu eteni kaavan mukaan mutta kun koiraan olisi pitänyt ottaa munat ja puhaltaa ne vaahtopessän niin koiraspa söikin ne munat. Mikähän meni vikaan?
Viikottaisen siivouksen jäljiltä kuplapesä oli hajonnut mutta koiras vaan rupesi taas rakentamaan uutta pesää. Kutu uusiutui taas mutta edelleen koiras vaan söi ne munat.
Mistähän tuo mahtoi johtua? Kuplapesä oli rakennettu avoveteen eikä pintakasveihin (koska niitä ei ollut vielä ehditty hankkia) Olisiko tuo pesän sijainti jotenkin häirinnyt urosta? Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Taistelukalojen "virheellinen" kutu
Valvoja: Moderaattorit
Taistelukalojen "virheellinen" kutu
Onni on pieni koiranpentu pissaamassa jonkun toisen matolle.
-
- Katalysaattori
- Viestit: 5666
- Liittynyt: 16:10, 10.11.2001
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hämeenlinna
- Viesti:
Ei voi mitään, jos koiras kerran pääse mätimunien makuun niin se todennäköisesti jatkaa aina niiden mässäilyä. Kudetusta voi kokeilla toisella naaraalla ja erillisessä kutuakvaariossa.
Meillä oli yksi syöpöttelijä koiras myös. Sen ensimmäiset kudut onnistuivat ihan hyvin vaikka olikin seura-akvaariossa, tai siis pesän vahtimisen puolesta. Usein kävi vaan niin, että jossakin välissä aina joku kävi kääntämässä mätimunat pesästä. Sitten kudut menivät vähitellen sellaisiksi, että koiras kyllä keräsi mädin pesään mutta kudun jälkeen söi mädin. Myöhemmiissä kuduissa se pisteli mädin poskeensa suoraan pesästä sulassa sovussa kääpiörihmakalakoiraan kanssa. Sitten vielä myöhemmin homma meni jo niin pitkälle, että koiras ei enää edes rakentanut pesää, eikä edes jaksanut kietoutua naaraan ympärille. Se vaan odottelin lehtensä alla, että naaraat tulivat sen viereen pudottamaan mätimunansa ja siitä parhaat kaverukset, taistoherra ja kääpiörihmakalaäijä, ne sitten nauttivat
Vähänkö miehet on possuja!
Meillä oli yksi syöpöttelijä koiras myös. Sen ensimmäiset kudut onnistuivat ihan hyvin vaikka olikin seura-akvaariossa, tai siis pesän vahtimisen puolesta. Usein kävi vaan niin, että jossakin välissä aina joku kävi kääntämässä mätimunat pesästä. Sitten kudut menivät vähitellen sellaisiksi, että koiras kyllä keräsi mädin pesään mutta kudun jälkeen söi mädin. Myöhemmiissä kuduissa se pisteli mädin poskeensa suoraan pesästä sulassa sovussa kääpiörihmakalakoiraan kanssa. Sitten vielä myöhemmin homma meni jo niin pitkälle, että koiras ei enää edes rakentanut pesää, eikä edes jaksanut kietoutua naaraan ympärille. Se vaan odottelin lehtensä alla, että naaraat tulivat sen viereen pudottamaan mätimunansa ja siitä parhaat kaverukset, taistoherra ja kääpiörihmakalaäijä, ne sitten nauttivat
