Lisa kirjoitti:Perhoskalasta sen verran, että on erittäin taitava hyppäämään ulos altaasta ja vaatii hyvin pitkälti elävää ruokaa ravinnokseen. Ei ole fisu todellakaan helpoimmasta päästä, mutta on kyllä julmetun mielenkiintoinen ilmestys
Niinhän minäkin olen kuullut ja lukenut.
Tosin:
Mun perhoskalani on muiden tovereidensa kanssa akvaliikkeessä ollut kansilasittomissa akvaarioissa ja taivastellessani tuota myyjälle minulle vain vastattiin että aina ne on olleet ilman kansilaseja, eikä ikinä ole hypänneet. (Coral Aquarium, tre). Itse olen pitänyt ostohetkestä lähtien kansilaseja, viikko sitten otin pois kun lämpötila akvaariossa nousi jo niin paljon että oli pakko valita pienempi paha. --> Kaikkien kalojen "keittyminen" tai mahdollisuus että perhoskala hyppää ulos akvasta. Tuolla se vielä polskii. (kop kop)
Pääperiaatteena varmaankin tuossa hyppyjutussa on se, että perhoskalalta pitää karsia ne syyt pois miksi se hyppäisi. Eli se hyppää paetakseen tai ruokaa hakeakseen. Eli ei pelottele sitä, eikä järjestä pinnan päälle mitään välkkyvää, heiluvaa, leijailevaa...
Ja tuosta ruuasta: mun perhoskalani syö mitä tahansa mikä mahtuu suuhun. Tottahan tuokin taitaa olla totuttamiskysymys. Ja pieni paasto toisinaan tekee ihmeitä. Kaikkein eniten perhoseni pitää tällä hetkellä seran microgranista. Harmi, koska kyseinen ruoka on pienirakeista ja kelluu hyvin vähän aikaa. Mutta hiutale, tubifex, kuivatut vesikirput ja elävä ruoka kelpaa kanssa. Ja JBL:n Novo Stick maistuu myös erinomaisesti.
"No kyllä se oikeestaan on kaunis. Jos pimeessä katsoo ja siristää silmiä."
