Gnathonemus petersii

[VilleJ]

Jotain jo tiedettyä:

Kasvaa jopa 35 senttiseksi, eli tarvitsee ison akvaarion. Kirjallisuudessa ja kaupassa näkee usein mitaksi 23cm, joka on pahasti alakanttiin!

Vaaraton muille lajeille, ei siedä oman lajin edustajia. Hyvin arka kala ja pääsääntöisesti liikkuukin vain öisin. Lämmintä vettä 22-28 astetta, pehmeää-keskikovaa, pH 6.0-7.5, sukupuolieroja ei havaitse. Mieluusti vähän hämärämpi akvaario, liikkuu pohjalla ja suojapaikoissa. Runsaasti oltava kasvillisuutta ja kantoja yms.

Tonkii "kärsällään" pohjalta mm. matoja ja muuta elävää, pohjan on siksi oltavakin hiekkaa. Norsun näkö on huono ja siksi ruokintaa tulee kiinnittää huomiota, jotta ei muiden kalojen ryhmytessä ruokaa jää täysin ravinnotta. Tuottaa sähköimpulsseja, joilla esim. löytää ruokaa pohjalta. Joskus olen törmännyt väitteeseen, että monnisten kanssa ei olisi ihan paras mahdollinen valinta, koska monniset eivät tykkäisi norsun tuottamista sähköimpulsseista - varmaa tietoa ei kuitenkaan ole. Sähköimpulssien määrä kasvaa veden huonontuessa, nitraattipitoisuuden noustessa. Ensimmäisiä merkkejä huonosta vedenlaadusta on kalan hermostuneisuus.

Tarkennusta

Monniset ja norsu samassa altaassa: Kokemuksia siitä, että monniset olisivat häiriintyneet? Entäpä muut kalat?

[Mari Kurki]

Korjausta sen verran, että norsua pidetään joko yksin tai sitten vähintään 10 yksilön parvessa. Mitenkäs muuten luulette, voisikohan norsuja ja kiekkoja pitää samassa akvassa ongelmitta?

[VilleJ]

Hmm... Täytyneekö tulkita, että ihmmeisillä on varsin vähän kokemusta norsusta??

[KatjaN]

Meillä oli joskus veitsikala, ja se tuottaa myös sähköimpulsseja. Eikös niistä sanota että vain yksi kala/akvaario, sillä muiden tuottamat impulssit häritsevät niiden elämää? Luulisi että sama pätee tässä.

[mahven]

Meillä on altaassa polskinut jo pitkään kolme mustanorsua jotka eivät lue hyvää akvaariokirjallisuutta:

- tulevat mainiosti toimeen keskenään
- erinomaisen päivä(kin)aktiivisia
- suurin ja vanhin kiusaa välillä aika aggressiivisesti muita kaloja
- syövät kaikkea mitä purkkiin työntää ja suuhun mahtuu, erityisesti tykkäävät napsia kiekkorakeita välivedestä matkalla pinnalta pohjaan

Vanhin taitaa olla jotain viitisen vuotta ja ehkä reilut parikymmentä senttiä kaksi muuta nuorempia ja pienempiä (tunnustan että vedenvaihtoväli ei ole ihan sitä mitä pitäisi...). Purkki on 375 litrainen, hiekkapohja, juuri/kasvisisustus ja kalastona aika sekalaista noin amatsonioloissa viihtyvää porukkaa, pieniä tetroja, partiksia, helmirihmapari, perhoskirjoja, ikivanha piikkisilmä..., seassa myös pari kiekkoa joiden kanssa muuten suurimmat ongelmat on olleet. Kaksi kiekkoa on nyt sovussa norsujen kanssa mutta pari pienempää häiriköitiin kuoliaaksi. Riittävän isojen kanssa tuskin on suurempia ongelmia.

Jos sisustusta muuttaa niin norsuilla on hetken pasmat sekaisin ja pitää sähköluotailla ja kärsäillä varovasti ympäristö uusiksi. Kun kartta on päivitetty niin kantojen ja kasvien välissä puikitaan aika hurjaakin vauhtia (sekä eteen että taaksepäin).

Ylipäätään olen norsuihin oikein tykästynyt, sympaattisia ja todennäköisesti viimeiset kalat joista tällä haavaa luopuisin.

[spakarin]

Norsukalan sänhköimpulsseja voi "kuunnella" ihan tavallisien kaiuttimien avulla. Meillä tietsikan kaiuttimet on nyt norsun "äänitorvena".

http://www.scitoys.com/scitoys/scitoys/ ... _fish.html


Meillä ollaan kuunneltu norsun naksuttelua ahkerasti... jos vaikka oppisi erottamaan eri naksuttelut ja sitten voisi jutskailla sen kanssa soittamalla sille sen omia pölinöitä takasin

Aika paljon muutenkin netistä löytyi tietoa sähkökalojen navigoinnista ja sen sellaisesta. Mm. Saksassa norsukaloja käytetään veden raskasmetallipitoisuuksien (mm. lyijyn) mittaamiseen. Impulssien tiheys muistaakseni laskee kun vedessä on raskasmetalleja.

[VilleJ]

No, kokemusta on norsusta ja monnisista viikon ajalta, enkä ainakaan ole huomannut monnisten käyttäytymisessä muutosta. Eivät paljon näytä välittävän vaikka norsu viereissä pyörisikin. Siis monniset ja norsut sopivat yhteen - se oli oikein tieteellinen saavutus näin viikon kokemuksella

Yksi minkä ainakin havaitsin on, että norsu on kyllä umpisokea. Eihän se raukka näe sitä ruokaa vaikka ohi kelluisi tai mato osuisi nokkaan. Ruokinnassa siis kannattaa huonioida tuo, että syö vain pientä ja kovin kehnosti. Näyttää matojen ohessa menevän jonkun verran myös kuivaruokakin/rakeet, jos sellaisen sattuu saamaan suuhunsa. Sokea on... Päivisin ei juurikaan liikuskele, illalla hämärässä alkaa etsimään ruokaa, eli yöruokinta muistettava myös.

Viikon kokemuksella voin sanoa olevani kokoajan huolissani siitä, että saako norsu tarpeeksi ravintoa vai ei.

[VilleJ]

Todettakoon vielä, että ei pitkäeväisten kalojen seuraan, kuten lehtikala. Oma kultamussukkani on menettänyt komeat, pitkät evänsä, kun norsu välillä jahtaa lehtikalaa ympäri akvaariota. Norsu raukka kun kai luulee lehtikalan eviä matosiksi

Kuukauden aikana olen tullut siihen tulokseen, että norsu kuuluu ehdottomasti kaloihin, joka ei sovi missään tapauksessa aloittelijalle eikä vain akvaarion erikoisuudeksi.

Päivisin ei norsua juurikaan näe. Illalla kun osa loisteputkista sammuu, uskaltautuu norsu esille etsimään ruokaa. Ilta/yöruokinta siis muistettava. Oma kokemukseni ruoasta on se, että hiutaleruokaa ja rakeita kyllä syö, mutta kovin kehnosti. Ei näe niitä, vaikka eteen osuisi eikä välillä edes ymmärrä niitä ruoaksi. Syö pääsääntöisesti matoja yms. Hiutaleita voi mennä vaikka pilvin pimein norsun ohi, mutta ei se huomaa niitä siitä huolimattakaan. Jos nokkaan sattuu osumaan, voi hiutaleet/rakeet päätyä suuhun. Koska suu on kovin pieni, ei isommat rakeet edes mahdu sinne.

Edit. Jaa, että tulikos toistoa... Yhtä pitkä muisti kuin kanan lento

[Mari Kurki]

Minä hommasin tuommoisen joku viikko ennen joulua. Ekana yönä tonki ja penkoi pitkin allasta ja jahtasi survareita melalehtien joukosta, sen koommin en ole otusta nähnyt (yöllä enkä päivällä). Epäilen kissaa...