Miten heille sen kertoisin?

[Aniliini]

Eli ongelma lähti liikkeelle siitä kun mainitsin poikaystäväni perheen akvaarion (80l) kaipaavan kunnostusta: 2 partista, 2 sokkotetravanhusta, yksinäinen seeprakala ja neontetra sekä 2 rubiimitetraa asustelivat surkean näköisinä lähes kasvittomassa altaassa. No, painostukseni ansiosta seeprat ja rubiinit saivatkin kaivatut parvikaverinsa ja mukaan lähti lisäksi 10 kardinaalitetraa sekä tukku kasveja. Nyt akva näytti jo joltain ja olinkin tyytyväinen, kunnes perhe innostui ja hankki lisäksi 5 platya (eih!) ja tulievän, kun olivat "niin kauniita". Ylikansoitushan siitä seurasi. Eivät tainneet ymmärtää mikä vaikutus kalamäärällä oli veden laatuun, ja enimmäkseen huonosta omastatunnosta kalojen puolesta otin asiakseni hoitaa puhdistuksen, ja vesiarvot ovatkin pysyneet siedettävinä runsaiden ja säännöllisten vedenvaihtojen ansiosta. Mutta miten selittää että platyt ja tulievä eivät oikeastaan kuuluisi tähän porukkaan? Akvaario ei ole minun mutta tunnen olevani siitä nyt vastuussa kun menin alun perinkin lisää kaloja vaatimaan. Eli miten esittää asia kauniisti?

[maketzu]

Vaikeahan tuo on kertoa kai. Kokeile jos kerrot että jos lukisivat jokun akvaariokirjan. Tai suosittelisit. Ja jos voit kertoa hyviä akvaarioaiheisia netisivuja.

[Jessi]

Sama ongelma täällä päin. Anoppilassa minulla on 85 litrainen "hoitoakvaario", jossa on kaloja varmaan 150 litraisen altaan edestä. Lisäksi kalasto on varsin sekava soppa: keltabarbeja, miekkiksiä, rubiinitetroja sekä yksinäiset neontetra ja marmoritapparakala, levis ja partis! (huh, huh...)

Ihme kyllä kaikki sujuu siellä melko hyvin, kalat eivät lähiaikoina ole sairastelleet, eikä altaassa ole edes leväongelmaa. Muutama kala on joskus saanut eutanasian ollessaan huonon näköinen.

Olen huoltanut akvaariota, koska kukaan muu ei sitä oikein ehdi tai jaksa tehdä. On joskus paha mieli, kun en itsekään ehdi heitä hoitamaan tarpeeksi usein. Ruokinnassakin olisi parantamisen varaa, altaaseen heitetään noin puolen tunnin annos hiutaleita silloin kuin muistetaan.

Hienovaraisesti olen joskus vihjaillut kalaston runsaudesta ja ruokinnasta sekä varoittanut ostamasta ainakaan enää lisää kaloja.

[KatjaN]

Minulla myös samantapaisia ongelmia. Kaikki ihmiset eivät tunnu pitävän kalojen hyvinvointia tärkeänä.. surullista. Ei sen takia silti viitsisi tuttavapiiriään suututtaa. Hienovarainen vihjailu ei kaikille tunnu riittävän.
Jotkut kaverit pitää ihan pimahtaneena kala-fanaatikkona. Onko vastaavia kokemuksia? Kun vielä juttelen kaloilleni joskus tuttujen kuullen, ja selitän niiden viimeaikaisia dramaattisia 'kalasuhde' ongelmia, niin ajattelevat että on lopullisesti vintissä pimennyt.

[Rääkky]

Vanha lapsuudenkaveri totesi kerran haluavansa kultakalamaljan ja puhuin sitten ummet ja lammet siitä miksi sellaista ei tule hankkia, "ne on vaan kaloja ja mun serkullakin on sellanen." Hänen serkkunsa altaassa ollut pitempään jo kuvauksen mukaan miekkapyrstöjä ja kun ne elävät vieläkin voi hänkin sitten kultakalamaljan ottaa.
Puhuin kuuroille korville ja sain myöhemmin kuulla että "sekosin" kun tämä ystävä minulle erehtyi suunnitelmistaan kertomaan. Eikä vanha kaveri tiennytkään kuinka oikeassa olikaan

[Terhikki]

Laita tuonne aloittelija osastoon kysymys kalasopasta. Kun vastauksia on tullut muutama, sinun tarkoituksiisi sopiva, printtaa ne ulos. Sitten juokset kauhuissasi, suu vaahdossa anoppilaan kertomaan ikävistä uutisista.

Nehän ovat asiantuntijoitten vastauksia ja vielä "mustaa valkoisella". Saattaisi hyvinkin tehota, kun vielä lupaat hoitaa kaikki korjaukset.

Toinen vaihtoehto olisi salaa hävittää kaloja yksitellen, "Ne sairastuivat".

Minä olen kyllä sanonut ihan suoraan parillekin kaverille, että ei ole ihan kunnossa teidän akvaarionhoitonne. Olen myös puhut kuin Runeberg ja Lars Leevi Laestadius eläinrääkkäyksestä ja lapsille esimerkkinä olosta. Kiinalaisnaisten jalkojen sitominen on jostain jäänyt esimerkiksi liian pienestä akvaariosta. Kyllähän ne vielä jalat on, mutta vähän omituiset ja tuskalliset. Olen muutaman kalan saanut pelastettua isompiin akvoihin.

Jostain syystä ihmiselle tekee pahaa tappaa kaloja nopeasti ja kivuttomasti, mieluummin ne kidutetaan kuoliaaksi huonoissa vesissä. Tätähän voisi verrata natsien keskitysleireihin. Tarpeeksi monta kertaa, kun kysyy mitä teidän Auswitchiin kuuluu niin eiköhän vihjeet mene perille. (pitää muistaa hymyillä nätisti, etteivät huomaat v*ttuilua).

[-Alix-]

Jotkut kaverit pitää ihan pimahtaneena kala-fanaatikkona. Onko vastaavia kokemuksia? Kun vielä juttelen kaloilleni joskus tuttujen kuullen, ja selitän niiden viimeaikaisia dramaattisia 'kalasuhde' ongelmia, niin ajattelevat että on lopullisesti vintissä pimennyt.

Tuo on hyvinkin tuttua Enhän niille juttele siksi että luulisin niiden ymmärtävän, vaan kyseessä lienee stressinvähentämistä tai äidinvaistojen harjoittamista... Mutta toisten mielestä kalojen suhteita ja mielialojen analysoiminen on silkkaa hulluutta (ihan niin kuin parvessa ei olisi pääjehua, joukon pelleä jne). No, hulluhan olen Ja kun rakkaalle äidilleni yritin selittää että sitä vettä oikeasti pitäisi vaihtaa viikottain, eikä noin kuukausittain niinkuin tehtiin pienenä, niin jo mulkoili. Mutta kyllä se hiljalleen iitä paranee, kohta neuvotellaan millisten ja tetrojen erottamisesta. Ehkä

[Anna-Marjatta]

Sain oman äitini vaihtamaan viikottain vettä akvaariosta ja usein hän kyselee minulta kaikkea. Hän on oppinut kaikkea, esim hankkinut partamonneille puuta järsittäväksi. Ennen hänellä kaloja kuoli, mutta ei pahemmin. Hänellä oli monta kala lajia akvaariossa (100l) ja nyt olemme saanneet akvaarion sellaiseen kuntoon, että kalat voivat jotenkin hyvin.

Ja kasveja hankittu. Suosittelen että kysyt alkeet palstalla heidän akvaarion hoidosta ja kaikesta jotka annat heille, kyllä siitä alkaa oppia hoitamaan oikein.

Itse en asuu enoni perheen akvaariota kuntoon, jossa on vieläkin hoito huonoa. Mutta olen kiitollinen että äidin akvaario voi hyvin

[cicely]

Yhden ystävän sain kiinostumaan "paremmasta" akvaarionhoidosta tekemällä vesitestejä hänen käydessään meillä ja vihjaamalla, että voin tulla tekemään testit heidänkin akvaarioonsa. Ystävä innostui tästä ja pääsinkin tekemään testit heidän akvaarioonsa (lue leväämöönsä).

Kun omat arvot olivat kunnossa ja ystävällä ei, saatoin helposti kertoa oman purkin hoidosta ja siitä, miten tärkeää kaloille on elää hyvälaatuisessa ja sopivassa vedessä. Nyt tilanne onkin parantunut ja ystäväni akvaario voi paremmin.

Kalastoa ollaan mietitty yhdessä. Siihenkin pääsee puuttumaan toista loukkaamatta miettimällä ensin ääneen omaa akvaariota ja sen kalastoa, sitten on helppo siirtyä tutun kalastoon... oikeestaan tuo on parvikala ja nuo ovat jo nyt liian suuria tämän kokoiseen akvaarioon. Muutama rihmakala + pusukala ollaan poistettu yhdessä tuumin ja parvi seeproja on saanut täydennystä.

On joskus vaikeaa olla hienovarainen, mutta toisaalta, miksipä loukata toista, jos tämä on saanut väärää tietoa esim. eläinkaupasta, josta on fisunsa hankkinut.