Naaras vai uros (avainkirjoahven)

[Pyrstötähti]

Kuinkas erottaisin onko avainkirjoahvenista isompi uros, ja toinen pienempi naaras; tuntuu kuin molemmat olisivatkin uroksia !
Isompi kyllä ajelee pienempää lempeästi takaa, ajattelin niiden olevan pari, mutta ... (sain ne akvaarion mukana kirpparilta).

Ruokailusta:
ovat vielä arkoja syömään (ovat olleet minulla vasta kaksi päivää), mikä mahtaisi olla se paras ruoka ?

[KAri]

Ruokailusta:
ovat vielä arkoja syömään (ovat olleet minulla vasta kaksi päivää), mikä mahtaisi olla se paras ruoka ?

Uskoisinpa, että affenoille maistuu hyvin ainakin pakastettu surviainen. Se on ainakin meillä kyllä yksi halutuimmista sapuskoista (Heti kiekkosafkan jälkeen).
Survari maistuu hyvin myös tetroille, partiksille, tikruille ja monnisille.
Toinen herkkusafka olisi artemiahiutaleet, (tai jossain muussa muodossa.)

Huom! Survari on sitä "parasta herkkua", eikä sillä tarvitse joka päivä ruokkia.

-KAri-

[ilona]

En osaa sanoa tosta sukupuolijutusta mutta...mäkin hankin tossa pari päivää sitten(viime to) Lehtikaloja ja oli nekin hieman arkoja (yhen illan... ).

Kun tarjosin niille JBL:n jotai NovoFexiä (jee jee mainosta... ) ni sen jälkeen ne ahmatit on aina, ku meen siitä ohi tai muuten oon akvan edessä, lasissa tai pinnan tuntumassa kerjäämässä lisää (ei tätäkään tarvitse aina antaa..herkkupaloiksi...).

En ole varma johtuuko se siitä ruoasta tai onkos ne vaan tottunu et ulkopuolella tapahtuu kun ne oli ollunna kaupassa jonku aikaa ..ostaessa jo aika kookkaita (ruumis jotai 4 cm[ei kuitenkaa kovinkaan isoja]) joten..

Kaipa niitten affenien pitäis tottua et oot siinä lasien edessä kun annat niille jotai syötävää jne.. (en tiiä auttoiko tää yhtää, mut...)
Toivotaan et ne alkaa syödä

[Pyrstötähti]

No, ei olisi tarvinnut minunkaan hätäillä, näkyy maistuvan ihan tavallinen hiutalekin, ja tulevat jo pintaveteen ruokaa syömään.

Olisiko kellään tiedossa jotain hyvää nettiosoitetta, josta näkisi uros/naaras erot.
Mikä mahtaa olla avaimien puuhat; värisyttelevät toisen läsnäollessa itseään, siirtelevät pieniä kivenmurusia suullaan eri paikkoihin, ovat ottaneet puunrungon alla olevan 'luolan' piilopaikaksi, tai pesäksi.

Persoonallisia kaloja nuo kirjoahvenet; kylläkään monniset eivät saa tulla lähelle heidän 'piilopaikkaansa'; eivät kumminkaan pureksi eviä ja pyrstöjä kaljuksi monnisraukoilta.
Monniset ovat vaan niin 'hölmöjä' etteivät älyä olla menemättä samaan paikkaan uudestaan.

[ilona]

Tuli mieleen jos ne noin käyttäytyy ni oiskohan niillä kutupuuhat?

Googlella löytyy ihan kivasti tietoa (Aequidens maronii/avainkirjoahven).
Onkos niillä sinun mielestä joitakin eroja?

[Thoriel]

Kutupuuhiahan nuo. Väristelyjä tosin voi olla pitkäänkin, ennen kuin pääsevät "hommiin", mutta tuo kutukuopan kaivaminen (kivien siirtely) on jo varmoja merkkejä. Yleensä tosin itselläni ovat kuteneet esim. kannonkoloon tai kiven pinnalle, ja uimaan lähteneitä poikasia vahditaan sitten siellä kaivetussa kuopassa. Ja pistellään lähelle uskaltautuvia muita asukkeja turpiin, käydään syömässä vuorovedoin jne. Siinä pölisee altaan partamonnivaltiaankin partakarvat.

[Pyrstötähti]

Onkos niillä sinun mielestä joitakin eroja?

Ainut ero, joka silminnähden näkyy on koko. Oletettu uros on melkein kaksi kertaa isompi, värityksessä ei eroa, molemmilla vatsaevien reunat sinertää kauniisti. Isompi pullistelee myös kiduskansiaan ... kivan näköistä puuhaa

[jarvij]

Hei!
Kyllä sukukypsät kirjoahvenet on mahdollista tunnistaa sukupuolelleen, mutta hieman harjaantumista se vaatii. Erot sukuaukkojen muodossa ovat selvät. Niitä ei voi sanallisesti selittää kovinkaan helposti ja eri lajeilla erot ovat erilaiset, mutta siis selvät.
Tarvitaan korkeintaan suurennuslasi avuksi. Kala selälleen käteen ja silmäys.

Helpointa olisi ensi katsoa varmasta kutuparista sukuaukko, huomioida erot ja se on siinä.
Netissäkin on joitakin kuvia avuksi: http://www.vatoelvis.com/Sexing.html

Kirjoahvenilla sukuaukko on papilla, joka siis on kudun aikana selvä ja koirailla terävä, naarailla tylppä. Kutaajan ulkopuolella ero on siis olemassa, mutta näkeminen vaatii harjaantumista
Aina se ei ole helppoa ja nuorista kaloista usein lähes mahdotonta.
_

[Pyrstötähti]

Olihan ne avainkirjot sittenkin kutupari. Kyljellään olevan saviruukun pohjalle ilmestyi jokunen määrä mätimunia, ja pari päivää niitä vahdittiin ... mutta jotain meni pieleen ... mätimunat hävisivät (kuka söi ?) ... ja taas isompi ajelee kuin 'vihamielisesti' pientä naarasta takaa.

Pitäisikö antaa kutuaikana jokin erityinen akvaariorauha ( ei vedenvaihtoja, ei skrabausta etc.). Kuinka kauan mäti 'kypsyy', että poikaset kuoriutuvat ?