Valaisu: spektrit, silmä, lumenit

hsjp_0 · Viesti Kirjoittaja **hsjp_0** » 15:31, 25.04.2002

Tästä oli juttua sfnetissä, mutta jostain syystä en kykene kirjoittamaan sinne fourtalkin kautta. Toivottavasti asianosaiset lukevat tätä.

Ensin pieni johdanto:

Re: Valaistuksesta
Maiju Ruismäki
25.04.2002 08:49

"TiLi" <Timo.Liusvaara@Trafox.fi> kirjoitti viestissä

> Valonlähteen intensiteetti ja miten se mitataan on aika tulkinnallinen
> suure. Kun yksikkö [lm] kehiteltiin, se kuvaa yksinomaan ihmissilmän
> herkkyyttä. Se mitä ihmissilmä näkee ja mikä vaikuttaa yhteyttämiseen ovat
> kuitenkin kaksi eri asiaa. Teoreettisesti voidaan spekuloida että suurikin
> intensiteetti väärällä alueella saattaa olla täysin turhaa (ei mitään
> hyötyä) yhteyttämisen kannalta.

Eli oletko sitä mieltä että tuon 840:n intensiteetit ovat väärällä
alueella? Tälle olisi hyvin mielenkiintoista kuulla perusteluja.

(Se oikea kerroin ei muuten ollut sentään ihan niin pieni kuin
Ville-Matti eilen kirjoitti, vaan 1,55 verrattuna ysisarjalaisista
siihen heikompaan. Joskus minun nuoruudessani kerroin oli
kyllä 1,70, mutta ovat sitten näemmä "normaalit" putketkin
nykyään pikkuriikkisen tehokkaampia kuin ennen.)

-maisu-

Kaivelin hieman nettiä ja seuraavista linkeistä aukeaa näiden loisteputkien, silmän herkkyyden&lumenien sekä fotosynteesin maailmaa:

Näköherkkyysfunktio (silmän herkkyys eri aallopituuksille)
http://www.hut.fi/~jslaine/documents/Dscreen.pdf
sivu 12

Fotosynteesi
http://www.botany.uwc.ac.za/ecotree/pho ... ectrum.htm

Phillipsin spektrejä:
http://www.eur.lighting.philips.com/ser ... n&choice=4

900-sarjan spektrit
http://www.eur.lighting.philips.com/ser ... sp=f1348sp.#

Grolux:
http://www.dphnet.com/sub-article/images/light_fig4.jpg

Lyhyesti:
Fotosynteesi tapahtuu pääosin alueilla 400-500 nm sekä 650-700 nm.
Silmä aistii valoa herkimmin kohdassa 550 nm ja laskee hyvin alas jo 450 sekä 650 nm:ssä.
Philipsin 840 emittoi valoa pääosin alueilla 550-630 nm.
Philipsin 950 emittoi valoa melko tasaisesti välillä 450-650, korkeimpien piikkien ollessa 500 nm ja jotain 630 nm.

Summa summarum: Kasvit eivät kykene käyttämään 840:stä tehokkaasti kuin pienen osan valosta, mutta ihmissilmä taas suuren osan. 950 taas näyttää silmälle himmeämmältä, mutta kasvit saavat enemmän kaipaamiansa aallonpituuksia (kaipaamaansa valospektriä). Lumenit kertovat silmälle näkyvän kirkkauden.

Eli ainakin Philipsin 950 pitäisi olla kasveille parempi kuin 840.

Kommentointeja?

-Teemu

Maisu · Viesti Kirjoittaja **Maisu** » 17:24, 25.04.2002

Kommentointina ihan se mistä tuo nyyssikeskustelukin lähti, eli oli yritetty todistaa päivänvaloputkien ylivoimaisuus kasvien yhteyttämisnopeudella. Todistelu meni poskelleen koska nopein yhteyttämistulos saatiin päivänvalon ja kylmän valkoisen yhdistelmällä, muistaakseni seuraavaksi nopein pelkällä kylmällä valkoisella ja kolmantena oli pelkkä päivänvalo.

Selitys voisi olla siinä että monet noista todisteluista ja käyristä pohjaavat maakasvien käyttäytymiseen. Metrin syvyydellä ei kuitenkaan taida olla enää kovin paljon punaisia ja sinisiä aallonpituuksia ja valo keskittyy vihreälle ja keltaiselle alueelle.

jusa · Viesti Kirjoittaja **jusa** » 21:20, 25.04.2002

maisu kirjoitti: Metrin syvyydellä ei kuitenkaan taida olla enää kovin paljon... sinisiä aallonpituuksia...

Onko näin [?]

HillyBilly · Viesti Kirjoittaja **HillyBilly** » 22:12, 25.04.2002

jusa kirjoitti:
maisu kirjoitti: Metrin syvyydellä ei kuitenkaan taida olla enää kovin paljon... sinisiä aallonpituuksia...
Onko näin [?]

Mä muistelisin kouluajoilta vähän toisella tavalla.

Eikös sininen valo ole juuri se joka menee todella syvälle ja kaikki muut värit tipahtaa pois.

Jos katsot lentokoneesta merta niin mitä tummemman sinistä se vesi on sitä syvempää vettä.

hsjp_0 · Viesti Kirjoittaja **hsjp_0** » 09:21, 26.04.2002

HillyBilly kirjoitti:
jusa kirjoitti:
maisu kirjoitti: Metrin syvyydellä ei kuitenkaan taida olla enää kovin paljon... sinisiä aallonpituuksia...
Onko näin [?]
Mä muistelisin kouluajoilta vähän toisella tavalla.

Eikös sininen valo ole juuri se joka menee todella syvälle ja kaikki muut värit tipahtaa pois.

Jos katsot lentokoneesta merta niin mitä tummemman sinistä se vesi on sitä syvempää vettä.

Valon absorboituminen riippuu veden humusainepitoisuudesta. Suomalaisissa metsälammissa etc. humusainepitoisuudet ovat korkeita ja lyhyet aallonpituudet absorboituvat nopeasti. Punainen valo tunkeutuu tällöin "syvimmälle". Kirkkaissa vesissä, kuten valtamerissä on vähän humusainetta, jolloin veden ominaisuudet jylläävät ja sininen valo tunkeutuu kaikkein syvimmälle (ehkä 40 m) punaisen absorboituessa kokonaan pois parin ekan metrin matkalla. Ainakin Tapiola-kirjasarjan viehekalastusosissa on kerrottu asiasta.

Teemu

Edit: Pakko lisätä, että oikein humuspitoisessa vedessä sininen valo absorboituu oleellisesti kokonaan alle puolen metrin matkalla punaisen yltäessä jonnekin pariin metriin.

Maisu · Viesti Kirjoittaja **Maisu** » 12:40, 26.04.2002

Heh, ja valtamerissähän harvemmin on kasveja.

Minun kommenttini aiheesta perustui mittaustuloksiin joita on saatu skotlantilaisista järvistä. Voin joskus ehtiessäni etsiä asialle lähdeviitteenkin.

Hauska tuolla nyyssiryhmässä tuo mentaliteetti että heti kun laskelmat, joita muut ovat tehneet osoittaakseni kommenttini pätemättömiksi, osoittavatkin yllättäen minun olleen oikeassa, niin jatkot kehotetaan ohjaamaan huuhaaseen ja tulos pyritään mitätöimään täysin turhana. Vähän samanlainen olo tulee kuin joskus 10 vuotta sitten hiekkapohjista keskustellessa. Kertaalleen opitut toimintamallit istuvat kummallisen tiukassa suomalaisten mielissä eikä mitään osata kyseenalaistaa itse.

JJVi · Viesti Kirjoittaja **JJVi** » 14:38, 26.04.2002

-Yep, mutta ainakin minun akvaarioni veden kirkkaus vastaa paremmin valtamerta kuin suolampea.

Pakko kommentoida sfnetin keskustelua: Maisu kyseenalaisti kasvien valontarpeen (Suurin osa harrastajista on kuitenkin huomannut kasvien kasvavan pääsääntöisesti paremmin kirkkaassa valossa) ja sitten suuttui kun muut kommentoivat teoriaa, näinhän se meni?

-Jari

Maisu · Viesti Kirjoittaja **Maisu** » 16:41, 26.04.2002

Kysehän ei olekaan siitä millainen sinun akvaariovetesi kirkkaustaso on tai mitä se läpäisee vaan siitä mitä kasvit ovat luonnossa tottuneet saamaan ja mihin ne ovat sopeutuneet vuosituhansien kuluessa. Jos luonnon vesissä tuota sinistä ei ole ja sinä pukkaat sitä kuitenkin akvaarioosi, niin eikö ole aika oletettavaa että kasvisi joutuvat erikseen sopeutumaan uuteen valotyyppiin ja tuhlaavat sopeutumiseen energiaa, jonka voisivat käyttää toisinkin? Tämähän nimenomaan oli ideana alkuperäisessä nyyssikirjoituksessani.

En muuten suuttunut, on vain turha keskustella jos toinen puhuu aivan eri asiasta ja kieltäytyy ajattelemasta.

hsjp_0 · Viesti Kirjoittaja **hsjp_0** » 16:59, 26.04.2002

maisu kirjoitti:Kysehän ei olekaan siitä millainen sinun akvaariovetesi kirkkaustaso on tai mitä se läpäisee vaan siitä mitä kasvit ovat luonnossa tottuneet saamaan ja mihin ne ovat sopeutuneet vuosituhansien kuluessa.

Käsittääkseni suuri osa ns. akvaariokasveista pyrkii kasvattamaan lehtensä veden pinnalle tai ovat jopa suokasveina osan vuodesta kokonaan veden päällä. Tällöin niiden luulisi viis veisaavan veden päivänvalon spektriä muuttavasta vaikutuksesta tai ainakin olevan sopeutunut parhaimmin hyödyntämään ns. päivänvaloa.

En tiedä miten tropiikissa asia on, mutta käsittääkseni kokonaan veden alla kasvavat rehut vaativat kirkasta vettä ja ainakin suomalaisissa humuspitoisissa suovesissä kokonaan pinnan alla kasvavia vesikasveja on paljon vähemmän kuin vaikkapa Saimaan kirkkaissa veisssä.

Teemu

Maisu · Viesti Kirjoittaja **Maisu** » 19:08, 26.04.2002

Tuo sinänsä pätevältä vaikuttava selitys jättää silti edelleen avoimeksi sen että miksi kasvit sitten yhteyttävät voimakkaimmin kylmän valkoisen ja päivänvalon yhdistelmävalon alla.

Keskusteluhan lähti liikkeelle Mayaca-suvun kasveista jotka eivät ymmärtääkseni kasvata lehtiään pinnan yläpuolelle. Minulla ei ainakaan koskaan kasvattanut, vaan kasvoi pinnan myötäisesti ja kiltisti rullallakin kun sen niin joskus huvikseni asettelin. Näytti tosin vähän erikoiselta.

HillyBilly · Viesti Kirjoittaja **HillyBilly** » 21:46, 26.04.2002

Mua kiinnostaa tää keskustelu lähinnä sen takia että mulla on syvä akvaario. 70cm.

Mulle on toitotettu vuosia että ei ne kasvit siellä kasva mutta kun ne vaan kuitenkin kasvaa.

Akvaarioliikkeestä kyselin korkeita kasveja ja vastauksena sain että ei ne kasva noin syvällä kun valo ei pääse pohjaan.
Mun silmissä pohja on tasaisen valon peitossa vaikka syvyys vaihtuu välillä 40cm-70cm.

Valaistuksena yksi tavallinen loisteputki (koulun katosta puretusta lampusta) ja yksi sinivalo (aqua glo 40w).

Siis että jos akvaario ei kuitenkaan ole metriä korkeampi niin onko valon värillä väliä syvyyden puolesta? Kasvit käsittääkseni saavat 70cm syvässä altaassa kaikki värit mitä lamput tuottaa. Se että minkä värisessä valossa ne parhaiten kasvaa, siihen en ota kantaa kun en tiedä.

hsjp_0 · Viesti Kirjoittaja **hsjp_0** » 10:13, 29.04.2002

maisu kirjoitti:Tuo sinänsä pätevältä vaikuttava selitys jättää silti edelleen avoimeksi sen että miksi kasvit sitten yhteyttävät voimakkaimmin kylmän valkoisen ja päivänvalon yhdistelmävalon alla.

Mainitsitkin joskus tuon viitteesi, mutta kun en ole sitä esille kaivanut, niin kiinnostaisi tietää enemmän tuosta koesarjasta, jossa moiseen on päädytty. Lähinnä siis, että minkälaisia spektrejä oli vertailussa ja minkälaisilla tehoilla. Sen olen tutkijana ja kehitysinsinöörinä oppinut, että kun oikein valitsee vertailukohteensa, saa mitä tahansa osoitettua.

Teemu

kankaanp · Viesti Kirjoittaja **kankaanp** » 21:30, 29.04.2002

Tämä liukuu sivuraitelle keskustelun tämän hetkisestä suunnasta mutta...

Yllä on mainittu Philipsin 950-tyyppinen putki ja sitä ilmeisesti nyt pidetään erityisen hyvänä. (?)
Mukava kuulla sillä olin itse pohdinnoissani myöskin päätynyt mieluummin 900-sarjaan kuin tuohon vanhaan 800-sarjaan josta aiemmin on puhuttu.
Mutta, mutta...
Mitäs tuumitte onko 965-tyyppinen putki vielä parempi kuin 950? Ainakin se on vaikeampi löytää, sen tiedän kokemuksesta.

(Spektri ym. tiedot löytyvät Philipsin kotisivuilta.)