Ripsimonniharrastajia?

[prboy]

Itse olen menossa hakemaan juuri noita SiriusAngin monneja perjantaina omiin altaisiin ja lajista/lajeista en uskalla sanoa vielä mitään. Olen hiukan opiskellut noita Chrysichthyksiä ja tilasin niistä revisionkin mutta en ole sitä vielä saanut joten paljon on niistä vielä opittavaa. Tässä kuitenkin jotain mitä olen saanut kirjoistani selville.

Chrysichthys -suku kuuluu nykyään Claroteidae -heimoon Tienan MO:n(1991) erottaessa sen omaksi heimokseen heimosta Bagridae. Claroteidae on taas jaettu kahteen alaheimoon, Auchenoglanidinae:en ja Claroteinae:en joista jälkimmäiseen suku Chrysichthys kuuluu. Luc RISCH taas esitti Chrysichthys -suvulle jo aiemmin(1986) 10 alasukua maantieteellisiin alueisiin perustuen. Näitä alasukuja ei kuitenkaan käytetä yleisesti missään. MO jätti revisiossaan Chrysichthys -sukuun 20 lajia, 17 lajia ja 3 alalajia, ja siirsi osan lajeista sukuihin Gephyroglanis ja Amarginops. Tätäkään MOn revisiota ei tunnusteta kaikkialla vaan nimet tuntuvat olevan hyvin sekaisin tällä hetkellä. Esim. PlanetCatFishissa on lajeja joita ei enää ole ja osa on väärällä nimellä. Esim. Chrysichthys ornatus pitäisi nykyään olla Amarginops ornatus eikä Chrysichthys furcatus ole enää oma lajinsa vaan se on aikuinen sukukypsyyden saavuttanut Chrysichthys nigrodigitatus.

Claroteinae -alaheimon lajit muuttuvat suuresti saavuttaessaan sukukypsyyden. Varsinkin koirailla pään muoto levenee todella paljon sekä evien muoto ja pituus muuttuuvat kalan saavuttaessa sukukypsyyden. Myös väritys muuttuu ja erivärisiä populaatoita on useita. Myös saman lajin saman kokoisilla sukukypsillä yksilöillä evien pituudet voivat olla vaihtelevia. Esim. C. maurus -lajin järvessä ja joessa elävien populaatioiden evien pituudessa on huomattavia eroja. Esim. tuota JJVi:n mainitsemaa "alumiinimonnia"(Gephyroglanis longipinnis) ei ole koskaan kuvattu aikuisena akvaario-oloissa ja todennäköisesti kaikki tällä nimellä olevat nuoret kalat ovat jotain muuta lajia.

Aika sekaisinhan tuo suku on ja vaikea lajeja on määrittää ilman tietoa kalan pyydystyspaikasta. Pieniä lajeja, jopa alle 10cm, löytyy tuosta suvusta joten varmasti varteen otettavia vaihtoehtoja akvaarioon mutta tuskin koskaan sellaisia tulemme näkemään. Kuumeisesti tässä revisiota odottelen jotta saisin vähän lisää tietoa tästä suvusta, kerron kyllä jos jotain tunnistusapuja löytyy.

Tässä yksi oma kissamonnini jonka tällä hetkellä epäilen olevan Amarginops punctatus:

Ferrariksen monniluettelossa, joka on se mistä nykyisin pitää lähteä liikkeelle kunnes jostakin ilmestyy uusia selvityksiä, on 43 Chrysichthys-lajia. Myös suvut Amarginops ja Gephyroglanis ovat valideja, mutta esim. edellä oleva mahdollinen A. punctatus on kyllä Chrysichthys. Lähes kaikki kuvaukset ovat vähintään vuosisadan takaa, joten suvun lajien määrittämisen noilla eväillä voi unohtaa.

[iomeron]

Voi että tuo Jipon kissamonni on aivan sydäntäsärkevän ihana!! Tahtoo!! Voi mikä lutunen katse ja kaikki.. Tämä tyttö on myyty!

[jippo]

Itse olen menossa hakemaan juuri noita SiriusAngin monneja perjantaina omiin altaisiin ja lajista/lajeista en uskalla sanoa vielä mitään. Olen hiukan opiskellut noita Chrysichthyksiä ja tilasin niistä revisionkin mutta en ole sitä vielä saanut joten paljon on niistä vielä opittavaa. Tässä kuitenkin jotain mitä olen saanut kirjoistani selville.

Chrysichthys -suku kuuluu nykyään Claroteidae -heimoon Tienan MO:n(1991) erottaessa sen omaksi heimokseen heimosta Bagridae. Claroteidae on taas jaettu kahteen alaheimoon, Auchenoglanidinae:en ja Claroteinae:en joista jälkimmäiseen suku Chrysichthys kuuluu. Luc RISCH taas esitti Chrysichthys -suvulle jo aiemmin(1986) 10 alasukua maantieteellisiin alueisiin perustuen. Näitä alasukuja ei kuitenkaan käytetä yleisesti missään. MO jätti revisiossaan Chrysichthys -sukuun 20 lajia, 17 lajia ja 3 alalajia, ja siirsi osan lajeista sukuihin Gephyroglanis ja Amarginops. Tätäkään MOn revisiota ei tunnusteta kaikkialla vaan nimet tuntuvat olevan hyvin sekaisin tällä hetkellä. Esim. PlanetCatFishissa on lajeja joita ei enää ole ja osa on väärällä nimellä. Esim. Chrysichthys ornatus pitäisi nykyään olla Amarginops ornatus eikä Chrysichthys furcatus ole enää oma lajinsa vaan se on aikuinen sukukypsyyden saavuttanut Chrysichthys nigrodigitatus.

Claroteinae -alaheimon lajit muuttuvat suuresti saavuttaessaan sukukypsyyden. Varsinkin koirailla pään muoto levenee todella paljon sekä evien muoto ja pituus muuttuuvat kalan saavuttaessa sukukypsyyden. Myös väritys muuttuu ja erivärisiä populaatoita on useita. Myös saman lajin saman kokoisilla sukukypsillä yksilöillä evien pituudet voivat olla vaihtelevia. Esim. C. maurus -lajin järvessä ja joessa elävien populaatioiden evien pituudessa on huomattavia eroja. Esim. tuota JJVi:n mainitsemaa "alumiinimonnia"(Gephyroglanis longipinnis) ei ole koskaan kuvattu aikuisena akvaario-oloissa ja todennäköisesti kaikki tällä nimellä olevat nuoret kalat ovat jotain muuta lajia.

Aika sekaisinhan tuo suku on ja vaikea lajeja on määrittää ilman tietoa kalan pyydystyspaikasta. Pieniä lajeja, jopa alle 10cm, löytyy tuosta suvusta joten varmasti varteen otettavia vaihtoehtoja akvaarioon mutta tuskin koskaan sellaisia tulemme näkemään. Kuumeisesti tässä revisiota odottelen jotta saisin vähän lisää tietoa tästä suvusta, kerron kyllä jos jotain tunnistusapuja löytyy.

Tässä yksi oma kissamonnini jonka tällä hetkellä epäilen olevan Amarginops punctatus:

Ferrariksen monniluettelossa, joka on se mistä nykyisin pitää lähteä liikkeelle kunnes jostakin ilmestyy uusia selvityksiä, on 43 Chrysichthys-lajia. Myös suvut Amarginops ja Gephyroglanis ovat valideja, mutta esim. edellä oleva mahdollinen A. punctatus on kyllä Chrysichthys. Lähes kaikki kuvaukset ovat vähintään vuosisadan takaa, joten suvun lajien määrittämisen noilla eväillä voi unohtaa.

Tiedän kyllä Ferrariksen monniluettelon. Onko sinulla tietoa miksi siinä ei huomioida Mon tai Rischin tutkimuksia ko. heimosta? Kuitenkin Seegerskin nojaa näihin tietoihin kirjassaan ja niin tekevät myös Paugy, Leveque, Stiassny, Hopkins ja Teugels heidän teoksissaan. Jälkimmäiset kyllä erittelevät Chrysichthykset myös omiksi alasuvuikseen Rischin mukaan jota Seegers ei tee. Lajimäärä heillä kaikilla on täysin eri kuin Ferrariksen listalla. Tässä suora lainaus kirjasta The Fresh and Brackish Water Fishes of Lower Guinea(Stiassny, Teugels ja Hopkins 2007):"As a result of this dimorphism, misidentifications in the literature are common and some species have been described as distinct taxa based only mature males. For example, Chrysichthys furcatus is the male of C. nigrodigitatus, and C. persimilis and C. rueppelli are males of C. auratus."

Kyllä kohta alkaa kalju pilkottaa kun joutuu niin pirusti raapimaan päätään näiden kanssa. Oli se vaikeaa tuon Parauchenoglanis -suvun kanssakin mutta ei mitään verrattuna tähän. Mittailin muuten vähän tuota omaa Parauchenoglanistani ja vertasin tuloksia suvun revisioon ja pois sulkemalla lajeja kaikki mitat ja tuntomerkit täsmäsivät ainoastaan pantterikissamonniin, Parauchenoglanis pantherinukseen. Ainoastaan väritys on poikkeava mutta siihenkin sain vastauksen revisiosta sekä PCF:stä että lajin koiraat menettävät pisteensä saavuttaessaan sukukypsyyden, naarailla pisteytys säilyy. Eli nyt minulla on sitten altaassani kaksi koirasta ko. lajista vaikka toive oli että toinen olisi ollut naaras.

[Deicide]

Mukava, kun joku todella uppoutuu noihin otuksiin ja viitsii nähdä vaivaa. Vaikka vaiva nyt tuntuu hieman hölmöltä sanalta, sillä taidat todella pitää tiedon kaivamisesta. Oletko ulkomailta hommannut tuota kirjallisuutta, vai löytyykö aivan kotimaasta? Olisiko hyviä linkkejä nettiin?

Hatunnosto sulle jippo!

[jippo]

Mukava, kun joku todella uppoutuu noihin otuksiin ja viitsii nähdä vaivaa. Vaikka vaiva nyt tuntuu hieman hölmöltä sanalta, sillä taidat todella pitää tiedon kaivamisesta. Oletko ulkomailta hommannut tuota kirjallisuutta, vai löytyykö aivan kotimaasta? Olisiko hyviä linkkejä nettiin?

Hatunnosto sulle jippo!

Harrastuspohjalta tässä tietoa kaivellaan, valitettavasti kaiken tuon tieteellisen tavaran joutuu oppimaan "pitkän kaavan" kautta kun biologian perusteet on peruskoulun tasolla. Joskus aikoinaan pääsin kyllä sisään kalatalousoppilaitokseen opiskelemaan iktyonomiksi mutta silloin työ vei voiton opiskelusta. Rehellisesti sanottuna näin jälkeen päin hieman harmittaa tuo valinta.

Suomesta en ole saanut mitään kirjallisuutta Rassin kirjoja lukuun ottamatta vaan melkein kaiken olen tilannut englannista. Tässä pari linkkiä, jos olet tilaamassa jotain niin pistä YV:tä, voin tulla kimppaan niin tulee postikulut hieman halvemmaksi.
http://www.stevensimpsonbooks.com" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.nhbs.com" onclick="window.open(this.href);return false;

[Deicide]

Kiitokset linkeistä. Aikas perhanan luja on hinta kirjallisuudella saarivaltiossa...

[jippo]

Hyvästä joutuu maksamaan

[Mabo]

Juu, maksaahan ne. Täällä kun kateellisena olen lueskellut jipon viittauksia Seegersin The catfishes of Africa -kirjaan, oli pakko tilata se itselleen joululahjaksi. Eilen se tuli ja viikonloppuna aion syventyä siihen kunnolla. Satasen se maksoi euroissa, mutta on se sen väärtikin.

[Veikkonen]

Semi-pro (tai ihan prokin käy) iktyologit! Kaipaan kirjavinkkejä. Jos on jo hankittuna Rassin ripsarit ja Polli on saatavissa, niin mikä opus olisi järkevä seuraava hankkinta? Juuri tuo Seegers, vai jokin muu? Kiinnostuksena ripsimonnit ja kissamonnit.

[jippo]

Semi-pro (tai ihan prokin käy) iktyologit! Kaipaan kirjavinkkejä. Jos on jo hankittuna Rassin ripsarit ja Polli on saatavissa, niin mikä opus olisi järkevä seuraava hankkinta? Juuri tuo Seegers, vai jokin muu? Kiinnostuksena ripsimonnit ja kissamonnit.

Kyllä tuo Seegersin kirja on mielestäni todella hyvä teos kun siinä on kuitenkin kaikki afrikan monnit. Itse olen myös tykästynyt noihin The Fresh and Brackish Water Fishes -faunakirjoihin. Paljon lajeja ja todella hyvät tunnistusohjeet sekä muuta "nippelitietoa" lajeista. Ja ovat tuoreita teoksia, toinen viime vuodelta ja toinen ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa. Parauchenoglanis -suvusta on myös revisio, joka on hyväksytty vuonna 2002, ilmoita jos kiinnostaa niin voin laittaa sen sinulle. Myös Bagridae -heimosta on revisio joka pitää sisällään heimot Claroteidae ja Aucenoglanidae.

[bj]

Tää ketju on ollut aika mielenkiintoinen seurattava. Mä en tiedä noista ripsareista en sitten mitään, en taida koskaan edes olla nähnyt ees kaupoissa, ei ole tullut katsottua, mut täytyypä vilkaista jos näkyy. Kuulostavat tosi mielenkiintoisilta.

[Mabo]

Harmittavan vähän niitä kaupoissa näkyykin ja nekin harvat ovat usein hybridejä.
Mutta mielenkiintoisia ja todella kauniita kaloja ovat, kannattaa ehdottomasti tutustua.

[Ilkka T]

Itse olen myös tykästynyt noihin The Fresh and Brackish Water Fishes -faunakirjoihin. Paljon lajeja ja todella hyvät tunnistusohjeet sekä muuta "nippelitietoa" lajeista. Ja ovat tuoreita teoksia, toinen viime vuodelta ja toinen ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa.

Jippo viitannee edellä kaksiosaiseen teokseen The Fresh and Brackish Water Fishes of Lower Guinea, West-Central Africa. Poissons d’eaux douces et saumâtres de Basse Guinée, ouest de l’Afrique centrale., joka esittelee lajiston osapuilleen Nigerian Cross Riverin osavaltion ja Angolan Cabindan väliin jäävän alueen Atlantiin laskevista vesistöistä. Lisäksi on olemassa hieman iäkkäämpi (vuodelta 2004) vastaavanlainen kaksiosainen teos The Fresh and Brackish Water Fishes of West Africa. Poissons d'eaux Douces et Saumatres de l'Afrique de l'Ouest., joka esittelee lajiston Cross Riveristä länteen Senegaliin asti. Molemmat ovat oikein mainioita teoksia, joissa on tekstit sekä englanniksi että ranskaksi. Kuvituksena on mustavalkoinen piirros kustakin lajista, sekä joitakin määrittämisen kannalta keskeisiä tuntomerkkejä esitteleviä piirroksia.

[jippo]

Itse olen myös tykästynyt noihin The Fresh and Brackish Water Fishes -faunakirjoihin. Paljon lajeja ja todella hyvät tunnistusohjeet sekä muuta "nippelitietoa" lajeista. Ja ovat tuoreita teoksia, toinen viime vuodelta ja toinen ilmestyi tämän vuoden maaliskuussa.

Jippo viitannee edellä kaksiosaiseen teokseen The Fresh and Brackish Water Fishes of Lower Guinea, West-Central Africa. Poissons d’eaux douces et saumâtres de Basse Guinée, ouest de l’Afrique centrale., joka esittelee lajiston osapuilleen Nigerian Cross Riverin osavaltion ja Angolan Cabindan väliin jäävän alueen Atlantiin laskevista vesistöistä. Lisäksi on olemassa hieman iäkkäämpi (vuodelta 2004) vastaavanlainen kaksiosainen teos The Fresh and Brackish Water Fishes of West Africa. Poissons d'eaux Douces et Saumatres de l'Afrique de l'Ouest., joka esittelee lajiston Cross Riveristä länteen Senegaliin asti. Molemmat ovat oikein mainioita teoksia, joissa on tekstit sekä englanniksi että ranskaksi. Kuvituksena on mustavalkoinen piirros kustakin lajista, sekä joitakin määrittämisen kannalta keskeisiä tuntomerkkejä esitteleviä piirroksia.

Juuri noita tarkoitan. Laiskuus yllätti ja katsoin vuosiluvun vain toisesta ja se oli 2007 mutta kirjan sai vasta maaliskuussa 2008 joten ajattelin julkaisujen olevan 2007 ja 2008. Toinen sarja on tosiaan vuodelta 2003, näin ainakin minun opuksessa seisoo. Ja näissähän esitellään kaikki ko. alueella tavattavat lajit, ei ainoastaan monneja.

[punakaalimehu]

Minulla ei ole kuin yksi ripsari. Sen lajiakin arvailtiin tuolla toisessa ketjussa, mutta ei ole oikein löytynyt. Tykkään kyllä kovasti tuosta mölliäisestä ja olisihan niitä kiva joskus hommata lisää, jos tulee iso allas. Se on niin hauskan näkönen kun ei se mitää ruokaa nyplää tai imeskele niinku partikset, se vaan haukkaa ja sillä selvä, sinne katosi tabletti/rapu . Mikähän mahtaa olla teitin mielestä minimi allaskoko tuommoselle n. 15 cm pitkälle? Ollut tuossa 140litrasessa jo ties kuin monta vuotta edellisillä omistajilla, mutta olen kenties siitä luopumassa jos se ei kertakaikkiaan tuonne mahdu, kuten olen kuullut. (vinkvink..jos joku sen tahtois... )

[Deicide]

Tommoisesta 160 litraisesta melkein kolmeen sataan ton kokoisella ripsarilla on minimit. Riippuen tietysti kalan luonteesta. Esim pienemmät seepra ja soukkaripsimonnit, jotka viihtyvät parvessa mahtuvat tuohon pienempään, ja taas kongolainen, joka ei paljoa taida suuremmaksi kasvaa, suositellaan jo 300 litran minimiä.

[jippo]

En kyllä laittaisi seepraripsimonneja alle 300-litraseen, ovat sen verran vauhdikkaita kun sille päälle sattuvat. Ja kokoakin voi parhaimmillaan tulla 20cm. Kolmea kongolaista pidin kyllä ihan menestyksekkäästi 200-litrasessa.

Ja kyllä se punakaalimehun monni on jonkin sortin hybridi.

[try-out]

Mystus vittatus & Synodontis eupterus. Eli en suuremmin harrastaja mutta onhan nuo hienoja. Sulkaripsimonnilla on ehkä kaikista kaloista korkein selkäevä, se pisti kyllä silmään heti. Toinen on viiksimonni mikä huutaisi parven ympärilleen. Kyllähän sitä ripsimonneihin koukkuun voi jäädä, on ne sen verta hienoja omalla tavallaan.

[Deicide]

En kyllä laittaisi seepraripsimonneja alle 300-litraseen, ovat sen verran vauhdikkaita kun sille päälle sattuvat. Ja kokoakin voi parhaimmillaan tulla 20cm. Kolmea kongolaista pidin kyllä ihan menestyksekkäästi 200-litrasessa.

Juu kumpaankaan lajiin, en ole saanut lähemmin tutustua, ja suositukset kopioin Varjon kirjasta. Kasvavatko noi seepratkin todella noin isoiksi?

Sulkaripseä suositellaan pidettävän yksin, koska väitetään vanhemmiten muuttuvan kärttyiseksi. Itsellä yksi iso ja vanha sulka, sekä kolme nuorempaa... Yksi kyllä vaihtuu mustaveitsikalaan jo huomenna!

[JJVi]

Sanoisin että sulka ei ole erityisen kärttyisä, mutta arvonsa tunteva kyllä. Eli sen silmille ei hypi varsinkaan saman väriset tai suunnilleen saman kokoiset muut ripsarit. Mutta isohkossa altaassa kyllä menee ihan hyvin muidenkin kanssa...tosin kahden sulkaripsen yhteiselosta mulla ei ole kokemusta.

[Deicide]

Hyvin nuo näyttäisivät tuolla mekkaloivan ja varsin sopuisasti. Suurin sulka, joka myös koko altaan isoin otti kyllä selvästi käskijän paikan. Eli paras paikka suurimmassa kannossa. Näyttäisi hieman, et tuo kolo tuolla hieman ylempänä kannossa olisi johtajan paikka? Siitä käydään välillä kinasteluja.

[jippo]

Kasvavatko noi seepratkin todella noin isoiksi?

Itsellä on kaksi 20cm seepraripsimonnia eli kyllä niistä isoja tulee. Kyllähän osa jää varmasti pienemmäksi syystä tai toisesta mutta tuo nyt on ainakin fakta että voivat myös kasvaa tuon kokoisiksi.

[Deicide]

Siis Synodontis brichardi? Luotin taas Varjon kirjaan, jossa mainittu 15cm maximi mitaksi. Taidat vaan syöttää niitä hyvin...

[jippo]

Sama kala. Kaikissa lähteissä maksimikoko on 15-16cm, tosin osassa se tarkoittaa SL eli pyrstön kanssa ollaankin sitten tuolla 20cm:ssä.

[Deicide]

No tuota ei olekkaan tullut ajateltua! Taas oppii lisää. Mitäs muuten Jippo on mieltä noista planet catfishin tiedoista. Ainakin plekojen kohdalla olen monesti huomannut, et lämpötilat voivat olla aivan erit, kuin esim. Varjon kirjassa, tai Ingo Seidelin L-monni opuksessa? Esim. appelsiinipleko L-124 lämmöt Varjon kirja 26-30, samoin Sejdel, mutta catfish sabajille 24-26? Olen törmännyt samaan, myös muiden plekosien kohdalla.