AA- anonyymit akvaristit

[Amos]

Anonyymistä lähteestä kuulin että jossain on suunnitelmia järjestää kokouksia, joissa akvarismisairaudesta halutaan todenteolla parantua. Suuri voitto on kuten normaalisti tällaisissa yhteisössä että ongelma on täytynyt tunnistaa ja tunnustaa omalla kohdallaan todeksi.

Hei ! nimeni on Anki Akva-Risti ja olen akvaristi. [(nyyh) clap,clap clap]

Onko jossain tällaisia jo toimivia ryhmiä, Vai huomioivatko akvaarioseurat asiaa tulevissa toimintasuunnitelmissaan?

Onko joku aw:läinen parantunut, vai synnyttääkö sairauden tunnustaminen vain ärtymystä, vähättelyä, kieltämistä, toisten pilkkaa jne? Voiko aikaisemmin riippuvuudesta kärsinyt palata harrastukseensa ja hallita sitä sitä hallitsematta?


Kertokaa kokemuksistanne. Parhaat parantumiskeinot, myös ihmeparantumiset tänne. Myös tositarinoita toivotaan.

[Teemu Salonen]

Ei tästä voi parantua! Koirahulluudesta kärsii vierotusoireita vuosia, mutta siitäkin pääsee yli. Mulla vielä prosessi meneillään. Mut kyl toi akvarismi on elinikänen sairaus josta ei niin vaan päästäkkään.

[Azkhaeracan]

En usko että tästä paranee, enkä haluakaan. Oon jo niin syvällä, että pidän tätä ainoana oikeana tapana elää ja koitan tuputtaa sitä kaikille muillekin hyvänä kaverina. Sukulaisia olen saanut jo hiukan koukutettua, mutta ystäviä pitäisi manipuloida vähän lisää. Pian 18 vuotta jo eletty tämän sairauden kanssa, vuosi sitten oli pieniä toipumisen merkkejä ilmassa, mutta nyt on taas homma karannut käsistä ja hyvä niin.

[narm]

Ei parane...itse olin ilman tuossa taannoin pari vuotta, kun ei aika kertakaikkiaan riittänyt ,mutta vieroitusoireet olivat liikaa ja siitä se sitten lähti...rupes mopo keulimaan ja keulii edelleen...loppua ei näy....

[Klatjofs]

Onneksi netistä löytyy tämä vertaistukiryhmä

[froggie]

Minä kerkesin olla kuivilla 2 vuotta viime vuoden tammikuuhun asti, mutta sitten repsahdin uudestaan. Nyt altaat asunnonvaihdon myötä vähenivät viidestä kahteen, joista toinen alkoi sitten oikein mallikkaasti vuotamaan, nyt altaita siis yksi ja aivan käsittämättömät vieroitusoireet. Koko ajan tekis mieli jotain värkätä altaan kanssa, mutta kun niitä on vain yksi, ei viisi, kalat ehkä häiriintyy jos on koko ajan päällään siellä. No, onneksi saan kohta uudelleen silikoonattuna takaisin olkkarin toisen altaan, jospa se siitä sitten helpottais...

Vähän olen jo kerinnyt katsella keittiötä sillä silmällä, että sinne menis ihan hyvin sellainen pieni rapula.

Eli ei, akvarismista ei voi parantua.

[-Alix-]

Voi tuon saada haltuun vakavalla elämäntapamuutoksella, mutta helppoa se ei ole. Minusta paras ratkaisu on koittaa saada oireet hallintaan ja sen jälkeen opetella elämään kohtuuannostuksella. Koska oikea akvanisti ei koskaan pääse täysin kuiville

[Feliza]

Kerran akvaristi, aina akvaristi. Vaikka hetkeksi pääsikin kuiville, jopa kymmenen vuodenkin jälkeen saattaa tulla uusi repsahdus kun tilaisuus sattuu kohdalle. Hankalaa on.

[sani]

Täällä ollaan hyvää vauhtia pääsemässä kuiville. Joten repsahdusta odotellessa

Pssst... facebookissa on nyt otsikon mukainen tukiryhmä Anonyyminä olo ei kyllä onnistu, mutta siitä huolimatta...

[mc82]

Voi kuiville pääsy akvaarioharrastuksesta olla työn takana... Nyrkillätapettavan kokoisena muksuna mulla oli tuo 45-litrainen mikroallas, jota kunnostetaan nyt uudelleen ja elvytetään takaisin henkiin. 8-9 -vuotiaana harrastus siirtyi tauolle lähes pariksikymmeneksi vuodeksi, kun kissat tulivat elämään ja kaloja kohtaan tuli kyllästyminen. Kalat siis lahjoitettiin toisaalle ja allas pistettiin saunan lauteiden alle piiloon.

Nyt, talvella, mies, ex-akvaristi hänkin, ehdotti akvaarion hankkimista. Ja haimme rescue-altaan, joka nyt on taiston ja kumppaneiden koti. Innostus iski kovempaa kuin aikaisemmin, uutta allasta - rescue-tapaus tämäkin - siis laitellaan (asukaskunta vielä hiukan selvityksen alla). Nyt haluan kauniin, täydellisen altaan, himoitsen koko ajan jotain uutta ja hienoa altaaseen, roikun nettikauppojen sivuilla ja tutkimassa kalaesittelyjä jatkuvasti - että suossa ollaan, ja syvällä!

[sirpa11]

Apuuva!!! 450 litranen muhimassa,kaloja vailla ja nyt jo nyppii uuden hankinta. Pelkään tämän riistäytyvän käsistä. Yö kaudet mietin minkä huonekalun vippaisin ulos ovesta että saisin mahtumaan toisen altaan, edes ihan pienen. Yritän pitää itseni kasassa ja malttaa mieleni.Silti... Ehkä kuitenkin sitten jonain päivänä

[Klatjofs]

Pssst... facebookissa on nyt otsikon mukainen tukiryhmä Anonyyminä olo ei kyllä onnistu, mutta siitä huolimatta...

Liitytty

[Zaphood]

Pssst... facebookissa on nyt otsikon mukainen tukiryhmä Anonyyminä olo ei kyllä onnistu, mutta siitä huolimatta...

Liitytty

Mä olin kolmas siellä...

[malawi]

Tästä voi parantua. Lopetat kyttäämästä mitä löytyy myyntiosastolta ja vältät akvaarioliikkeitä!!

Tässä minun konstit! Rahattomuus ei edes estä mua

[nastamuumio]

Olen AH, lisäksi omaan vaikean taisto oireyhtymän. Suurin pelko että joku päivä kuulee kysymyksen minä vai kalat.

[Applemiina]

On käyty pari kertaa pohjamudissa ja rämmitty monissa ongelmissa niin, että haluaisi lopettaa tälläsen hullun touhun, mutta ei vaan ole pystynyt...

Ei kannata katsella kalakuvia. Se on minun neuvoni.

[RHODESIAN]

Just kun luulin selättäneeni tämän riippuvuuden luopumalla yhdestä akvaariosta niin jo iski takapakkia! Paha terraario-tartunta höystettynä orkidea-ihottumalla, eiiih! Siis miksi, oi miksi jätinkään tyhjän altaan ja kaikki vermeet lojumaan nurkkiin. Nyt tuntuu, että myrkkynuolisammakoita ja orkkideoja pukkaa ovista ja ikkunoista Hui, nämä hallut on sitten kamalia

[Mimosa X]

Just kun luulin selättäneeni tämän riippuvuuden luopumalla yhdestä akvaariosta niin jo iski takapakkia! Paha terraario-tartunta höystettynä orkidea-ihottumalla, eiiih! Siis miksi, oi miksi jätinkään tyhjän altaan ja kaikki vermeet lojumaan nurkkiin. Nyt tuntuu, että myrkkynuolisammakoita ja orkkideoja pukkaa ovista ja ikkunoista Hui, nämä hallut on sitten kamalia

Tunnistin paljon samaa.. Altaita myin jo pari pois, kunnes näin roskisten nurkilla pyörällä ohi viuhahtaessani sivusilmällä jotain lasista.. Palasin paikalle iltamyöhään kera naapurin miehen, ja kannoimme raukan sisälle. Ajattelin ensi alkuun, että voisinhan sen lahjoittaa/myydä jollekin, mutta tietenkin alkoi tulla halluja sademetsäkasveista, mangroveravuista, myrkkysammakoista, orkideoista... Keväällä se pannaan kuntoon ja pääsee lipaston päälle uuden elämänsä alkuun. Rapulankin meinasin tossa jo lopettaa, mutta kummasti se tossa pulputtaa. Kun se on vaan niin kiva.

Terraan saa vielä ehdotella mitä tonne vois laittaa. En ole vielä osannut päättää... :
http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic. ... oskiksilta

[Amethyst]

Olen yrittänyt - yli kymmenen vuotta olin kuivilla (sananmukaisesti siis tässäkin tapauksessa). Akvaarioaiheiset unet eivät vain koskaan loppuneet, joten luovutettava oli. Eli vaikka pystyisi päivätajuntaansa hallitsemaan, jossain alitajunnassa tämä silti aina piileskelee ja iskee heikkona hetkenä.

[RHODESIAN]

Täytyy toisaalta olla kiitollinen puolisolle joka on täysin immuuni aqua-holismille kaikissa muodoissaan (pitää "taudin" leviämisen jotenkin kontrollissa). Ikävä taasen on, että tämä holismi on vahvasti periytyvää meidän suvussa: siskoni on täysi akva-narkkis ja 10-vuotias poikanikin on vahvasti koukussa! Nuo viattomat lapsukaiset ovat niin alttiita houkutuksille

[Junttis]

Keväällä -08 myin altaat ja kalat pois, mutta tein virheen ja jätin itselleni 300l kuution. Luulin että homma oli hallinnassa, mutta taas piruvie nurkissa porisee kuusi erikokoista allasta. On se vaan vaikeaa.

[AnnaS]

Kaksikymmentä vuottakaan ilman altaita ei vieroita tästä harrastuksesta kokonaan.
Nimimerkki: Koukussa taas

[mc82]

Kaksikymmentä vuottakaan ilman altaita ei vieroita tästä harrastuksesta kokonaan.
Nimimerkki: Koukussa taas

Ei tod. Vajaat 20v olin ilman akvaariota, elin vain kissojen parissa. Nyt sitten miehen ehdotuksesta hommattiin allas, eka allas ollut reilun kuukauden ja nyt kunnostellaan toista (molemmat rescue-altaita). Ideoita vaan pursuaa, koko ajan haluaa rymsteerata ja kehitellä jotain uutta... Innostus on vaan lisääntynyt. Että kun kerran olet pirulle pikkusormen luvannut, koukussa tulet olemaan aina ja ikuisesti, katkoista huolimatta

Tässä menee kivasti kissaharrastus sekä kalat rinnakkain

[-Mandell-]

Meillä oli aluksi vain 60l pytty, joka sitten laajeni 250l pyttyyn, joka sitten laajeni 500l pyttyyn ja nyt olisi suunnitelmissa 700l pytty.. Pikku rapula-rasboralaa tässä samalla suunnittelen ja altaita katselen.
Koukussa, lopullisesti.
Ja minut kurja kakara houkuteltiin jo 6 vuotiaana harrastuksen pariin..

[iomeron]

Ensin niitä oli vain yksi, kohta seitsemän, tällä hetkellä viisi. Pienin 150l ja 3 yli 500l. Ja minä ku vielä sanoin, että en halua isompaa allasta, tuo 320l on maksimi.