Vesikirppujärviä pääkaupunkiseudulla?

[optimistx]

Onkohan tiedossa Espoossa tai muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä järviä tai lampia , joissa olisi vesikirppuja nyt?

Muutaman tutkielman jälkeen näyttävät levät ja saasteet vallanneet vesiä niin, että on vaikea löytää.

Tekisi mieli antaa kalojen juhlia elävällä ruualla.

Ai niin, jos kirppuja löytyy, niin tietääkö kukaan, millä konsteilla ne saisi pysymään hengissä kauemmin kuin sen 1-2 pv huoneenlämpöisessä vedessä saavissa tms? Mihin ne muuten kuolevat niin äkkiä, nälkään vai hapen puutteeseen vai ..?

[111na]

En ole koskaan pyydystellyt, mutta eikö niitä löytäisi paremmin hyvin pikkuisista lammista ja allikoista?

Moinaa aloin kasvattelemaan ja helppoa on. Tällä hetkellä vadissa parvekkeella. Lisäaineina huonekasvilannoitetta, jotta keijulevä kasvaisi ravinnoksi sekä vähän hiivaa (tuoretta) heti syötäväksi. Mitään tekniikkaa ei ole. Vettä on vain viitisen senttiä syvästi.

Parvekkeelta olen ammentanut myös runsaasti kaalikoin toukkia. Kas kun kaalimaahan se siellä on! Ja on perunakin, ja tomaatteja. Paljon muutakin.

[optimistx]

En ole koskaan pyydystellyt, mutta eikö niitä löytäisi paremmin hyvin pikkuisista lammista ja allikoista?

Moinaa aloin kasvattelemaan ja helppoa on. Tällä hetkellä vadissa parvekkeella. Lisäaineina huonekasvilannoitetta, jotta keijulevä kasvaisi ravinnoksi sekä vähän hiivaa (tuoretta) heti syötäväksi. Mitään tekniikkaa ei ole. Vettä on vain viitisen senttiä syvästi.

Pikkupoikana pyydystelin vesikirppuja Keski-Suomessa järvistä kesäisin. Oli auringonpaisteisissa kohdissa niin, että yhdellä sukkahousuhaavin(?) vetäisyllä sai satoja kirppuja. Kalat olivat niin kiihkoissaan niitä pyydystäessään, että tahtoisin kyllä uudestaan nähdä semmoista.

Moina on näköjään juuri noita kirppuja, Daphnia. Kiva että niitä voidaan viljellä kotonakin. Täytyykin kokeilla. Mistä sait alun?

[annikki]

Nimimerkki Phoxinus niitä ymppejä myy täällä aw:n myyntiosiossa. Ja muitakin elävänruuan ymppejä hällä.

[111na]

Phoxinus minulle myös niitä lähetti kirjeessä. Ohjeitakin tuli mukana, hieno juttu.

Viinietikkamatoja olen myös harkinnut. Ne ovat poikasruokaa. Puurossa eläviä mikromatoja en halua, olen kokeillut. Se vaikutti jo omaan ruokahaluun liikaa.

Mullassa eläviä (mikromatoja suurempia) matoja pidin myös joskus suuressa kukkaruukussa. Miksi niitä nyt sanotaankaan, ei tule kuin kielenpäähän. Ne olivat ihan mukavia, mutta en oikein hyvää saalista saanut ja koin keräämisen vähän vaikeaksi.

Artemiaa olen hautonut aina tarvittaessa. Joskus voisi kasvattaa niitä aikuisiksi ihan vain mielenkiinnosta, että minkälaisia otuksia niistä tulisi.

Saavissa vettä ulkona on myös kätevä hyttysentoukille. Helppo homma: vettä ulos seisomaan ja muuta ei tarvita. Parvekkeellakin voi onnistua, mutta naapureille ei kannata kertoa! Mitä ylempänä huoneisto on, sitä harvinaisempia taitavat olla hyttyset.

[bettaboy85]

Saisiko noita menestymään mitenkään altaassa. Tässäkun ei viellä ole yhtään kaloja voisi hankkia niille vähän metsästettävää ensin

[111na]

Saisiko noita menestymään mitenkään altaassa. Tässäkun ei viellä ole yhtään kaloja voisi hankkia niille vähän metsästettävää ensin

Miksipä ei? Kannattaa varmasti ruokkia akvaarion pienelämää ja bakteeristoa kalanruualla. Ja ainakin hiiva on mainittu kelpaavaksi keinoruuaksi moina-vesikirpuille.

[memma]

Ja ainakin hiiva on mainittu kelpaavaksi keinoruuaksi moina-vesikirpuille.

Olen ruokkinut moinia myös kalojen poikasruoalla. Hiiva se tosin näyttää tuossakin yhtenä komponenttina olevan.

Nettikirjallisuudesta (esim.) tosiaan löytyi myös vinkkiä, että bakteerisolut ja bakteerisamennuksen aikaansaanti ruokkisi moinia siinä missä vihersamennus eli keijulevät ja hiivasolutkin. Bakteerikukinta ja hajoavan orgaanisen materiaalin tarjoaminen moinille voidaan tehdä esim. viemärimömmön (aktiiviliete) tai erilaisten kotieläinten ulosteiden avulla. Enpä voi suositella kuitenkaan tällöin kala-altaassa kokeilemista

[111na]

Istutin eilen moinaa 150-litraiseen, kun sieltä viimeisenkin kalan onnistuin pois haavimaan. Siellä ne nyt kaikkialla uiskentelevat ja on tuo varmaan kohta täynnä niitä. Hiivaa laitoin niin että vesi sameni ja vielä kalanruokaa. Mattosuodatin on altaassa. Sukaravut ihmeissään.

Olen ajatellut lisääväni suolaa 6 promillen pitoisuuteen. Mahtavatko moinat siitä piitata? Sukaravut ja kierteissarvikotilot eivät ainakaan ole eläinkokeitteni mukaan siitä kovin pahoillaan.

[optimistx]

Kiitos kirjoittajille ideoista ja Phoxinukselle säntillisestä moina-kirppujen toimittamisesta.
Lähetys tuli kirjeenä n. 1 dl muovipullossa ohjeineen. Kuivahiivaa ruoaksi, ja nyt viime laskennan mukaan niitä on n. 153 429 kpl eiku 153 527 kpl eiku.. .

Miljoonakalanpoikasilla oikein vatsat roikkuvat, kun villiintyvät ahnehtimaan näitä, ja aikuisetkin hotkivat aivan kiihkoissaan.

Moinan ravintokoostumus on aika hyvä, ja vitamiinilisällä ehkä voisi vielä hieman parantaa.

Nyt on n. 7 kpl 10-40 litran muoviastiaa kasvatusaltaina, joten varmaan lähiaikoina kiinnostuneet saavat noutaa muutaman kirpun, ja miljoonakalanpoikasia. Phoxinukselta saa kyllä kirjeessä varmaan minne vaan milloin vaan.

[annikki]

Minä olen lisäillyt Seran Micron -ruokaa moinaviljelmään, samoin kuin artemiaviljelmäänkin.

[optimistx]

Minä olen lisäillyt Seran Micron -ruokaa moinaviljelmään, samoin kuin artemiaviljelmäänkin.

Huomaatko, mitä lisäys on havaittavasti vaikuttanut verrattuna tilanteeseen ilman Seran Micronia?

---

Moinien kasvatusta olen harjoitellut nyt jonkin viikon. Ne lisääntyvät parhaimmillaan n. 2-kertaiseksi lukumäärältään parissa päivässä hiivaa ja viherlevää syöden.

Ulkomaisissa ohjeissa sanotaan, että moinat syövät viherlevät pois niin että vesi kirkastuu, jonka jälkeen pitää lisätä leväpitoista vettä ruuaksi.

Ne näyttävät elävän levävedessä myös ilman hiivaa. Kuitenkin levät kasvavat paljon nopeammin kuin moinat ehtivät syödä. On kellanvihreää vettä, joka muuttuu koko ajan yhä vahvemman vihreän väriseksi.

Onko sinulla hyvä lukija kokemusta moinan ja levien suhteesta? Jos moinat ovat niin innokkaita levänpoistajia kuin väitetään, niin niitähän voisi käyttää akvaariossakin siihen. Moinat kuulemma syövät jopa myrkyllistä sinilevääkin.

Moinat kyllä syövät hiivasamennuksen pois muutamassa tunnissa, ja ovat kauniin punaisen hyvinvoivan näköisiä silloin. Pelkästään leviä tarjoamalla on kalpeutta joukossa. Puuttuukohan jokin mineraali tms?

Vesi on Espoon kraanavettä, joka kierrätetty akvaarion kautta tai annettu vuorokauden ilmastamisen jälkeen suoraan moina-altaisiin. ph n. 6.8, hyvin pehmeää, bakteerisamennusta syntyy, NO3:n lisäys ei näytä vaikuttavan mitään. Valoa 24 h/vrk energiansäästölampuilla 3 kpl / 200 litraa a 11 W, lämpötila 21 C, ilmastusta osassa altaista, osassa ei). Kirput liikkuvat vikkelästi, mutta eivät kovin määrätietoisesti, kokoontuvat mystisesti johonkin reunaan tai kulmaan kuin kaupunkiin eivätkä suostu olemaan tasaisesti ympäriinsä, maaseudulla. Söpöjä otuksia. Tekisi mieli tietää, mitä niiden pään sisällä liikkuu. Otin yhden mikroskooppiin, ja vähän ajan kuluttua se alkoi tuntua niin sympaattiselta, että piti oikein varovasti laskea takaisin altaaseen ja katsella, kuinka se hyppeli omiensa joukkoon.

[annikki]

Voi, minulla on kokemuksia vain Sera micronin kanssa. Muuten parhaiten on voinut hiivalla ja micronilla 'ruokitut' viljelmät. Minulla tuo kasvilannoite ei ole toiminut, lienen tehnyt jotain 'väärin'.
Minä katselin noita moinia niiden viljelyn alkuaikoina suurennuslaseilla ja ne olivat minustakin kerrassaan hellyttäviä vaaleanpunaisia tirriäisiä.
Olen myös huomannut nuo kokoontumisajot yleensä nurkkaan/yhteen paikkaan ja muutenkin niitä on eniten astian reunustoailla ja ns avovedessä vähemmän josko ensinkään.

[memma]

Kirput liikkuvat vikkelästi, mutta eivät kovin määrätietoisesti, kokoontuvat mystisesti johonkin reunaan tai kulmaan kuin kaupunkiin eivätkä suostu olemaan tasaisesti ympäriinsä, maaseudulla.

Nämä torikokoukset ovat todellakin jääneet minulle täydeksi mysteeriksi. Ensin ajattelin, että kerääntyvät valon suuntaisesti. Mutta osa kirpuista on pohjalla, osa pinnalla ja osa valoisammassa kulmassa ja toiset taas ihan hämärässä.

Yhdessä paikassa isossa ryhmässä olo toki tekee niiden keräämisestä helpompaa

[optimistx]

Aika vekkuli havainto tänään: yli 30 cm syviin altaisiin syntyy 'moina-tornadoja' tai -hurrikaaneja. Noin kerran / 5 s pyörivä myrskynsilmä, joka syntyy, vaeltelee aikansa ja hiipuu sitten pois. Ovat ylhäältä katsoen kuin satelliittikuvia hurrikaaneista.

Lammikoissa on saatu moinasta jopa 400 g / m3 saantoja, ja 100 g / m3 on kuulemma tavanomaista. Näm luvut lienevät märkäpainoja(?). Moina sisältää vettä 88-96 % ruokinnasta riippuen. Jos 100 g/m3 olisi kuivapainoa, niin kirpunviljely olisi aika kiintoisa vaihtoehto ravinnontuotantoon. Leväähän syntyy kiusaksi asti, ja kirput muuttavat leviä hyppiviksi otuksiksi, jotka ovat pikkukalojen herkkua, ja sisältävät jopa 75 % kuivapainostaan proteiineja.

Pitäisi saada kirput jaettua tasaisemmin vesitilaan ja silti lisääntymään kaksinkertaiseksi 2 päivässä. Pikku järvi olisi aika ravinnontuotantotehdas, jos semmoinen onnistuisi. Leväjärvi syötäisiin puhtaaksi ja kalat saisivat ruokaa tonneittain. Hmm, missähän olisi sopivia järviä...

---

Säikähdin, että moinat olivat saaneet jonkin mustapistetaudin, kun isoimpien selässä näkyi 5-10 mustaa pistettä. Sitten löytyikin aika vekkuli selitys.

Moinat ovat melkein läpinäkyviä, ja niillä on yksi musta silmä, jonka rakenne on samantapainen kuin kärpäsellä. Pikku mustat pisteet selkäpuolella ovat ... no, arvaathan.

[111na]

Moinat kyllä syövät hiivasamennuksen pois muutamassa tunnissa, ja ovat kauniin punaisen hyvinvoivan näköisiä silloin. Pelkästään leviä tarjoamalla on kalpeutta joukossa. Puuttuukohan jokin mineraali tms?

Tuo voisi olla toisin päin myös, että hiivasta puuttuu jotakin ja se saa punaiseksi? Minä olen ruokkinut tuorehiivalla (joka kyllä jääkaapissa kuivuu, mutta se ei haittaa). Nyt kun kirppuja on kalattomassa akvaariossa, huomaa kyllä ruokinnan vaikutuksen kuten myös ruokkimatta jättämisen. Hiivan jälkeen näkyy jo seuraavana päivänä selvästi enemmän otuksia. Lisäksi laitan kalanruokaakin. Akvaariossa elää myös kotiloita ja sukarapuja.

Mitään punaisuutta en ole huomannut, mutta täytyy tarkkailla paremmin. Moinan lisääminen vihersamennusta hoitamaan onkin hyvä idea. Jos olisi vain niin isoja kaloja altaassa etteivät ne niistä piittaa.

Oletteko törmänneet tietoihin että moina eläisi myös lievässä murtovedessä?

[optimistx]

...
Tuo voisi olla toisin päin myös, että hiivasta puuttuu jotakin ja se saa punaiseksi?
...


Mitään punaisuutta en ole huomannut, mutta täytyy tarkkailla paremmin. Moinan lisääminen vihersamennusta hoitamaan onkin hyvä idea. Jos olisi vain niin isoja kaloja altaassa etteivät ne niistä piittaa.

Oletteko törmänneet tietoihin että moina eläisi myös lievässä murtovedessä?

Taidatpa olla oikeassa. Punaisuus on hemoglobiinia, jota syntyy, jos moinat kasvatetaan vähähappisessa vedessä. Kalpeita moinia syntyy, jos esim. levät (ja/tai ilmastimet ) pitävät happipitoisuuden korkeana.

Punaset yksilöt jaksavat hypellä vähähappisessa (esim. 0.2 mg/l O2) vedessä noin 100 metriä ja kalpeat n. 10 metriä ennen väsähtämistään
tutkimuksen

http://tinyurl.com/2rpx9v

mukaan. Muuten aika lystikästä havaita, että yliopistoissa tutkitaan kirpunhyppimisiäkin aivan vakavalla naamalla. Mutta johtipa Nashin pulunnokkimisen tutkimus viimein taloustieteen Nobeliinkin (kirja ja elokuva Kaunis mieli), joten ihastellaanpa kirppujen kokoontumisajoja ja
pähkäillään aivoituksiaan.

Murtovedessä moinat ok, google kertoi.

[waterwoman]

Olisiko kenelläkään kuvia moinista?
Voiko ne todellakin elää pinnalla ja pohjalla.
Meillä ei ole koskaan ollut 7 vuoden aikana muita kun sukamatoja(siis niitä valkosia ) ja tänä kesänä kaikissa altaissa on ollut hurjasti n. millin mittaisia pomppijoita jotka menee pinnalla,lasissa ja pohjalla.
Mitään elävää sinne ei ole heitelty.Olisiko sitten tulleet kasvien mukana toisilta harrastajilta?

[111na]

Daphnia moina

Moinat (ainakin täysikasvuiset) uivat hyppäyksittäin nykivästi vedessä, ei veden pinnalla. Vesikirppuja on tietysti muitakin lajeja, en oikein niistä tiedä.

[memma]

Voiko ne todellakin elää pinnalla ja pohjalla.

Niin, ei siis suoranaisesti pinnalla, vaan pinnan alla tietenkin tarkoitin Noilla on jokin ihme tarve hakeutua erilaisten pintojen läheisyyteen pomppimaan. Laittamalla moina-altaaseen esimerkiksi muovisia astioita tms. joissa on paljon pinta-alaa, voidaan moinien lisääntymistä tehostaa entisestään.

[optimistx]

...
Noilla on jokin ihme tarve hakeutua erilaisten pintojen läheisyyteen pomppimaan. Laittamalla moina-altaaseen esimerkiksi muovisia astioita tms. joissa on paljon pinta-alaa, voidaan moinien lisääntymistä tehostaa entisestään.

Tuo on kiintoisa ilmiö. Kokeilin asettelemalla ikkunalaseja vinksin vonksin pystyyn kasvatusastiaan. Mutta eivätpä totelleetkaan täysin. Odotin, että kaikkien lasipintojen viereen olisi kertynyt suunnilleen yhtä tiheästi kirppuja, mutta kattia kanssa. Oli jopa lähes tyhjiä reunuksia, ja ajan mittaan muotivillitykset hieman vaihtelivat.

Tämä kirpun liikkeiden ennustaminen alkaa nousta minulla ihmiskunnan suurten kysymysten joukkoon jo.

Jos jäljiteltäisiin tietokoneella keinotekoisia kirppuja, jotka hyppäävät vakioetäisyyden satunnaiseen suuntaan ja esteen kohdatessan heijastuvat siitä kuin valonsäde, niin saataisiin altaan keskialueille vakiotiheys, suoran seinän viereen kaksinkertainen tiheys, ja 90 asteen nurkkaan nelinkertainen tiheys, ja pohjanurkkaan 8-kertainen. (?). Tiheys muuttuu lineaarisesti esteen etäisyyden funktiona hyppymatkan verran suorasta seinämästä.

Mutta näin ei tarkkaan ottaen ole oikeiden veskirppujen sijainti altaassa, vaikka jossain määrin tämänsuuntaista on havaittavissa. Kirput eivät siis hypi pelkästään sattumanvaraisesti. Mikä ihme niitä kiinnostaa? Ne eivät näytä seuraavan valoisuuttakaan. Ne säikähtävät tummaa pinnan yläpuolelta lähestyvää objektia hyppimällä syvemmälle heti kaikki tyynni.

Jos olosuhteet tulevat ankeiksi, niin hyppimisinnokkuus vähenee, mikä lienee odotettavaakin.

[pirjoh]

Mahtaakohan tänäpäivänä vielä olla tällaisen Daphnia moina kirpun viljelijöitä?
Voisi olla mielenkiintoinen kasvateltava ja kiva lisäruoka kaloille..

[buttnekkid]

Löytyykö keneltäkään näitä elikoita?

YV:llä tavoittaa

[Fisutar10]

Kaikki varmasti tiedostavat, että kalojen tai vesilintujen kanssa tekemisissä olevat vesistöt ovat riskibisness ruokkia kaloja niiden eliöstöllä ==> kalataudit.

Ja vesikirppuja nyt löytyy joka lammikosta....mutta katsoisin tarkasti, ettei kalat tai vesilinnut jätöstele samassa vedessä....

[Ruma mies]

... jos kirppuja löytyy, niin tietääkö kukaan, millä konsteilla ne saisi pysymään hengissä kauemmin kuin sen 1-2 pv huoneenlämpöisessä vedessä saavissa tms? Mihin ne muuten kuolevat niin äkkiä, nälkään vai hapen puutteeseen vai ..?

Kokemukseni mukaan niitä ei saa perusharrastajan resursseilla mitenkään pidettyä hengissä tuon kauemmin.

... Ja vesikirppuja nyt löytyy joka lammikosta....mutta katsoisin tarkasti, ettei kalat tai vesilinnut jätöstele samassa vedessä....

Fisutar joko puhuu asiasta, josta ei tiedä mitään, tai sitten hänellä on käynyt uskomaton tuuri asua hyvien vesikirppulammikoiden lähellä. Vesikirppuja ei todellakaan löydy joka lammikosta, ei edes joka kymmennennestä.