Mbuna-ahven muuta en tiedä.Taitaa kasvaa 12-15 cm pitkäksi ja on nimensä mukaisesti sähkönsinisen kaunis.Osaako joku kirjoahvenia harrastava kertoa kalasta enemmän.Enpä ole pitkään aikaan törmännyt akvaarioliikkeessä niin upean värisiin kaloihin.
Catfish blues
Plasidochromis electra
Valvoja: Moderaattorit
Placidochromis electra kuuluu kyllä haplochromeihin ja on selvästi rauhallisempi kuin mbunat, kalasta on monia paikallisia värimuotoja eikä kaikki ole edes sähkönsinisiä, varsinkin naaraat ovat harmahtavia. kokoa lajille voi tulla jopa 20 cm mutta ekvaariossa jää kyllä yleensä alle 15 cm. kala elää hiekkapohjien lähistöillä järvessä ja muiden haplojen tapaan vaatisi minun mielestäni ainakin 500 l purkin. Suomesta kyllä löytyy oikeita mbuna-lajejakin tarpeeksi ettei tarvitsisi sekoittaa näitä eri elinympäristössä eläviä keskenään. Yli 500l altaissa voi sitä yrittää mutta yleensä haplot jäävät kyllä alakynteen varsinkin kun mbunat syövät useimmiten vain kasvisruokaa.
quote:Placidochromis electra kuuluu kyllä haplochromeihin ja on selvästi rauhallisempi kuin mbunat
Kuinka monta niitä voisi pitää ja parven koostumus.yksi uros ja neljä naarasta.Millä tavalla rauhallisempia?
quote:Yli 500l altaissa voi sitä yrittää mutta yleensä haplot jäävät kyllä alakynteen varsinkin kun mbunat syövät useimmiten vain kasvisruokaa.
Tarkoitukseni ei ole sekoittaa näitä kaloja keskenään tai ehkä edes hankkia kumpiakaan.Uteliaisuuttani kyselen näiden kalojen hoidosta.Miten hiekkapohjabiotooppi eroaa kalliobiotooppikalojen hoidosta?Tuota ruokailujuttua en ymmärtänyt-miksi ne jäisivät alakynteen(aggressiot) ja miten kasvisruoka vaikuttaa asiaan?Eivätkö Plasidochromikset pärjää pelkällä kasvisruualla?
Catfish blues
Kuinka monta niitä voisi pitää ja parven koostumus.yksi uros ja neljä naarasta.Millä tavalla rauhallisempia?
quote:Yli 500l altaissa voi sitä yrittää mutta yleensä haplot jäävät kyllä alakynteen varsinkin kun mbunat syövät useimmiten vain kasvisruokaa.
Tarkoitukseni ei ole sekoittaa näitä kaloja keskenään tai ehkä edes hankkia kumpiakaan.Uteliaisuuttani kyselen näiden kalojen hoidosta.Miten hiekkapohjabiotooppi eroaa kalliobiotooppikalojen hoidosta?Tuota ruokailujuttua en ymmärtänyt-miksi ne jäisivät alakynteen(aggressiot) ja miten kasvisruoka vaikuttaa asiaan?Eivätkö Plasidochromikset pärjää pelkällä kasvisruualla?
Catfish blues
-
MiSt
- Senior Member
- Viestit: 539
- Liittynyt: 13:29, 08.11.2001
- Paikkakunta: Kotka/Karkkila - Ciklidistit - KLAS
Lisänä vielä Jalen kommenttiin, että Placidochromis electra on "opportunisti" ruokansa suhteen. Eli syö ~mitä sattuu löytämään pohjan pintakerroksesta detrituksen ym. joukosta. Ei siis selkeästi hyönteis-, kasvissyöjä eikä peto.
quote:
Kuinka monta niitä voisi pitää ja parven koostumus.yksi uros ja neljä naarasta.Millä tavalla rauhallisempia?
Malawit ovat ymmärrykseni mukaan lähes poikkeuksetta "haaremikutijoita" tms. Eli jo kuten ehdotit, mielellään vähintään kaksi naarasta kutakin urosta kohti.
quote:
Tuota ruokailujuttua en ymmärtänyt-miksi ne jäisivät alakynteen(aggressiot) ja miten kasvisruoka vaikuttaa asiaan?Eivätkö Plasidochromikset pärjää pelkällä kasvisruualla?
En tiedä pärjääkö P.electra pelkällä kasviruualla, mutta tuskin sille sitä pelkästään kannattaa tarjota, koska se ei ole sitä erikoistunut syömään - toisin kuin suurin osa Mbuna-ahvenista eli kivikkorantoja asuttavista kirjoahvenista, jotka syövät kivikon leväpeitettä sekä sen seassa olevia selkärangattomia ym. "Nykyiset hiutalekasviruuat" ovatkin sitten juttu erikseen. Nehän tuntuvat sisältävän suurimmaksi osaksi kalan perkeitä.
Eläinvalkuaista Malawiahvenille ei kannata missään nimessä tarjota. Niiden ruuansulatus ei pysty sitä käsittelemään, josta saattaa seurata "Malawi bloat"-niminen vakava oireyhtymä.
Mbunat ovat varsin vilkkaita verrattuna arempiin hiekkapohjaa asuttaviin lajeihin, Placidochromiksiin, Aulonocaroihin ym. Kokemuksesta en pysty tätä sanomaan, mutta lukemani perusteella Ruoka on jo mennyt Mbunien suihin, kun muut lajit vasta saavat hajut neniinsä. Myös luonteensa perusteella hiekkapohjaa asuttavat lajit jäävät helposti altaan sisäisessä hierarkiassa alakynteen, eivätkä näytä parhaita värejään. Toki poikkeuksistakin olen lukenut...
4x I. sprengerae
3x L. fuelleborni
4x L. caeruleus
4x Ps. saulosi
Nx L. ocellatus (F0)
quote:
Kuinka monta niitä voisi pitää ja parven koostumus.yksi uros ja neljä naarasta.Millä tavalla rauhallisempia?
Malawit ovat ymmärrykseni mukaan lähes poikkeuksetta "haaremikutijoita" tms. Eli jo kuten ehdotit, mielellään vähintään kaksi naarasta kutakin urosta kohti.
quote:
Tuota ruokailujuttua en ymmärtänyt-miksi ne jäisivät alakynteen(aggressiot) ja miten kasvisruoka vaikuttaa asiaan?Eivätkö Plasidochromikset pärjää pelkällä kasvisruualla?
En tiedä pärjääkö P.electra pelkällä kasviruualla, mutta tuskin sille sitä pelkästään kannattaa tarjota, koska se ei ole sitä erikoistunut syömään - toisin kuin suurin osa Mbuna-ahvenista eli kivikkorantoja asuttavista kirjoahvenista, jotka syövät kivikon leväpeitettä sekä sen seassa olevia selkärangattomia ym. "Nykyiset hiutalekasviruuat" ovatkin sitten juttu erikseen. Nehän tuntuvat sisältävän suurimmaksi osaksi kalan perkeitä.
Eläinvalkuaista Malawiahvenille ei kannata missään nimessä tarjota. Niiden ruuansulatus ei pysty sitä käsittelemään, josta saattaa seurata "Malawi bloat"-niminen vakava oireyhtymä.
Mbunat ovat varsin vilkkaita verrattuna arempiin hiekkapohjaa asuttaviin lajeihin, Placidochromiksiin, Aulonocaroihin ym. Kokemuksesta en pysty tätä sanomaan, mutta lukemani perusteella Ruoka on jo mennyt Mbunien suihin, kun muut lajit vasta saavat hajut neniinsä.
Myös luonteensa perusteella hiekkapohjaa asuttavat lajit jäävät helposti altaan sisäisessä hierarkiassa alakynteen, eivätkä näytä parhaita värejään. Toki poikkeuksistakin olen lukenut...4x I. sprengerae
3x L. fuelleborni
4x L. caeruleus
4x Ps. saulosi
Nx L. ocellatus (F0)