Helppohoitoista ja mielenkiintoista

[Lisa]

Timanttikirjoahvenesta olisi mukava kuulla muutakin. Netistä nopeasti vilkaisemalla tuli tietoon, että pH 6.0-8.0, pehmeähkö vesi ja lämpötila 23-27°C käyvät ja suurempi määrä naaraita + yksi uros minimoivat aggressiot. Montako näitä voisi hankkia 200 litran pönttöön (oletamme, että kumppaneina toimisi kardinaalitetraparvi sekä partamonni)?

Lisäinfoa odotellen 8)

[Eeva]

Itselläni on 128-litrainen akvaario, jossa kokoelma kalavanhuksia. Nyt olen miettinyt uusia, kestäviä, pieniä ja sävyisiä lajeja joita voisin hankkia, kun nykyisistä on aika alkanut jättää. Haluaisin vain korkeintaan muutaman lajin sopan. Vesi on Helsingin vesijohtovettä ja pH:n olisi tarkoitus olla 7 tai hieman alle.

Tällä hetkellä akvaariossa on:
3 x leopardimonninen
korumonninen
kuparimonninen
leväbarbi (joka on aivan liian iso nykyiseen purkkiin, tiedän... olisinpa tiennyt jo sen hankkiessani)
korutetra (parven viimeinen)
3 miljoonakalaa (joita en varmaankaan lisää enää hanki)

Kupari- ja korumonnisia ainakin haluaisin lisää, mutta paljonko monnisia on max. määrä näinkin pienessä akvaariossa? 10 kpl?

Olen ihastunut rihmakaloihin, mutta mielestäni murisija- ja helmirihmat tulevat ihan liian isoiksi, reviirikaloja kun ovat. Kääpiö- ja hunajarihmat ovat ymmärtääkseni liian herkkiä. Entäs paratiisikalat tai huuli/juovarihmakalat? Jos hankkisin yhden koiraan ja 2-3 naarasta, sitten kun miljoonakaloja ei enää ole.

Mitään kirjoahvenia ei mielestäni kannata missään nimessä näin pieneen purkkiin ottaa, etenkään monnisten kanssa.

Barbeista en ole oikein kiinnostunut, ne ovat ehkä liian aggressiivisia ja vilkkaita minun makuuni.

Jonkun ison parven pieniä tetroja voisin hommata, esim. neontetra, rubiinitetra, kerritetra, mustaneontetra.

[-Alix-]

Jos haluat vilskettä ja näyttävyyttä ja samalla helppohoitoisuutta, niin suosittelen Purppurasateenkaarikalaa! Siihen altaaseen saat mahtumaan pohjakaluston lisäksi n.6 yksilöä, eli just parven verran. Siinä riittää seurattavaa, eikä jää neontetroja vähänkään ikävä! Nämä yksilöityvät helposti ja niitä seuraa samalla tavalla kuin pariskuntaa, eli yksilöinä eikä parvena. Ja kun suomessa niitä naaraitakaan ei pahemmin saa, niin onpa väriloistoa kerrakseen! Urokset pärjäävät mainiosti ilman naaraitakin, sillä ne "nahistelevat" keskenään altaan herruudesta, ja vasta sen jälkeen ruvetaan naisia vilkuilemaan. Ja jossain myydään sitäpaitsi varsin epäilyttäviä yksilöitä naaraina... Oman Glossolepis Incisus -urani aikana (n.5v) kalani eivät ole sairastaneet kertaakaan, ja ovat aina virkeitä ja seurallisia (seuraa akvaarion ulkopuolisia liikkeitä), kaiken kaikkiaan mainio kala!

[Mari Kurki]

Jos haluat vilskettä ja näyttävyyttä ja samalla helppohoitoisuutta, niin suosittelen Purppurasateenkaarikalaa! Siihen altaaseen saat mahtumaan pohjakaluston lisäksi n.6 yksilöä, eli just parven verran. Siinä riittää seurattavaa, eikä jää neontetroja vähänkään ikävä! Nämä yksilöityvät helposti ja niitä seuraa samalla tavalla kuin pariskuntaa, eli yksilöinä eikä parvena. Ja kun suomessa niitä naaraitakaan ei pahemmin saa, niin onpa väriloistoa kerrakseen! Urokset pärjäävät mainiosti ilman naaraitakin, sillä ne "nahistelevat" keskenään altaan herruudesta, ja vasta sen jälkeen ruvetaan naisia vilkuilemaan. Ja jossain myydään sitäpaitsi varsin epäilyttäviä yksilöitä naaraina... Oman Glossolepis Incisus -urani aikana (n.5v) kalani eivät ole sairastaneet kertaakaan, ja ovat aina virkeitä ja seurallisia (seuraa akvaarion ulkopuolisia liikkeitä), kaiken kaikkiaan mainio kala!

En nyt kekesinyt kenelle vastasit, mutta aikuisia purppurasattareita nähtyäni olen sitä mieltä, että eivät ehdottomasti kuulu alle 200 litraiseen akvaan. Ovat isoja ja vilkkaita uimareita= tarvitsevat reilusti uimatilaa.