Apua akvaarion hankintasuunnitelmiin

[taruilona]

Heippa! Kovasti houkuttaisi akvaarion hankkiminen ja olenkin miettinyt hankkivani 180 litraisen Juwel Rion. Olen menossa käymään akvaarioliikkeessä kysymään tarjousta, mutta kysyisin alkuun mielipidettä täältä. Olen miettinyt aloituspaketiksi jotain tämän suuntaista:
Tankki+jalusta+valaisin
ulkosuodatin
hiekka
taustakuva
vedenkypsytysaineet
pohjalappo
lämpömittari

Kasvien ja kalojen hankinnan yhteydessä toki näille tarvittavat ravinteet/ruuat ja tarvikkeet tilanteen/tarpeen mukaan, sekä valaisinputken vaihto jos ja kun levät meinaavat alkaa villiintymään.

Kalastoa ja sisustusta oon miettinyt löyhästi aasia-biotoopin suuntaiseksi, kasveja en ole vielä päättänyt, mutta kalastoon olen miettinyt parvea rasboroita (hehku-/smaragdi-/safiirirasbora), kiilakylkiparvea ja taistoa sitten vähän myöhemmin. Pohjalle möyhimään kierteissarvikotiloita (liikakansoituksen uhatessa jotain petokotiloa), piikkisilmäparvi sekä mahdollisesti nuoliaisia. Toki pienistä rasbora- tai kiilakylkiparvista aloittaen ja parvikokoa hiljalleen lisäten. Mahtaako tulla tungosta?

Miltä kokonaisuus kuullostaa? Olenko tuumailuissani oikealla suunnalla vai aivan hukassa?

Taustaa sen verran, että edellisen kerran minulla on ollut akvaario 25-30 vuotta sitten, jolloin ei ollut mitään käsitystä vedenlaadusta, lämpötiloista ja kalatkin oli mallia "toi näyttää kivalta". Nyt olen vajaan viikon kypsytellyt vakavissani ajatusta akvaarion hankkimisesta, varjoinen paikka on katsottuna valmiiksi ja pistokkeitakin löytyy läheltä ja vedenvaihdon yhteydessä vedet saa valumaan vaikkapa kylpyhuoneen lattiakaivoon suoraan. Olen varautunut siihen, ettei akvaario ole "edustus- ja kalakelpoinen" heti kotiin tuotua, vaan kypsyttely ja vedenlaadun säätö tulee viemään aikansa.

[Ssartzukka]

Hei taruilona ja tervehdys kaikille muillekin. Pohdiskelusi kuulostaa kovin tutulta . Palasin harrastuksen pariin muutama vuosi sitten aivan samoista lähtökohdista eli nollasta. Suunnittelemallasi aloituspaketilla pääset hyvin alkuun, mutta pian huomaat tarvitsevasi kaikkea muutakin kivaa. Tarjonta (ja tarve) tarvikkeissa, kemikaaleissa ja eläimistössä on aivan eri luokkaa kuin silloin ennen.

Itse pähkäilin pitkään Rio 125 ja 180 litran välillä ja päädyin sitten pienempään. Nyt kaduttaa . Eli kannattaa hommata niin iso akvaario kuin suinkin. Minulla oli alkukalastossa mm. parvi mustia kiilakylkiä, mutta jostain syystä en saanut niitä menestymään, vaan koko parvi kupsahteli yksi kerrallaan. Muita merkittäviä menetyksiä ei sitten ole ollutkaan. Nyt kahdessa altaassa uiskentelee mm. intiaaninsulkia, neontetroja ja kuusiraitabarbeja sekä tietty iki-ihania monnisia.

Jos nyt aloittaisin alusta, niin hommaisin 240 litraisen Rion, johon laittaisin yhden suuren parven jotain värikkäitä ja eloisia parvikaloja ja niiden seuraksi pieni parvi/pariskunta jotain näyttäviä kaloja kuten esim. rihmakaloja ja lisäksi jotain pohjakaloja. Aika pian myös huomasin, etten pidä köynnöstävistä kasveista. Jos niitä ei jatkuvasti perkaa, niin akvaario muistuttaa pian viidakkoa. Säilyttäisin Juwelin oman suodattimen ja hankkisin sen lisäksi ehkä toisen sisäsuodattimen. Ulkosuodattimissa on vesivahingon mahdollisuus, kiinnitykset voi pettää tai muutoin voi olla itse jotenkin huolimaton. Minulla on Riossa ulkosuodatin, mikä on kyllä kätevä, mutta suodatusasioissakin kehitys on mennyt eteenpäin ja sisäsuodattimet on ihan toimivia ja helppoja puhdistaa, eikä sitä tarvitse tehdä joka viikko. Kaksi suodatinta myös helpottaa oloa kummasti. Eräänkin kerran unohdin laittaa suodattimen töpselin takaisin seinään vedenvaihdon jälkeen, mutta onneksi oli se toinen.

Ja kyllä, voin suositella akvaarion hankintaa. Ikävät ja arkiset asiat unohtuu kummasti kun puuhailee akvaarion kanssa. Ja kuten olet varmaan jo huomannut, tämä aw on ihan ehtymätön runsaudensarvi tiedonjanoiselle.

[SiriusAng]

Hei ja tervetuloa mahtavan harrastuksen pariin!

Sun suunnitelma kuulostaa oikein hyvältä ja ootkin jo selvästi tehnyt hyvin pohjatöitä asian suhteen. Parvet ovat pitkälti makuasia esim. itse otan mielummin yhden valtavan parven (saa paremmin esiin kalojen parvikäyttäytymisen ja "parveilun"). Mutta moni hankkii myös mielellään kaksi isohkoa parvea. Ja pohjalle voi hyvin ottaa oman parven esim. monniset on siitä kivoja että monet niistä kutee myös akvaarioissa. Toki itse mutakala harrastajana olen luonnollisesti puolueellinen ja kannatan kaikki muitakin luikeroita esim. piikkisilmät ovat mielestäni erittäin hienoja otuksia..

Kierteisistä sen verran, että ne toimii myös hyvänä mittarina ruokinnalle eli jos kierteissarvikanta roihahtaa, niin todennäköisesti kaloilta jää liikaa ruokaa syömättä. Ja vastaavasti jos kierteisiä ei näy yhtään, niin todennäköisesti ne saavat ruokaa liian vähän. Joten on hyvin mahdollista että et tarvitse petokotiloita myöhemminkään. Muita hyviä talkkareita ovat mm. neritina suvun kotilot (eivät lisäänny makeassa vedessä) ja myös sukaravut voivat olla toimiva vaihtoehto.

Jos oikein tulkitsin niin todennäköisesti olet tekemässä lämpimän veden allasta, joten sauvalämmitin saattaa olla tarpeellinen lisäys vielä pakettiin (riippuen toki asunnosta). Pohjamateriaaliksi puolestaan valitsisin tosi hienoa hiekkaa jolloin monniset ja piikkisilmät viihtyy parhaiten (ja saat ihailla heidän kaivautumisiaan).

[taruilona]

Kiitos Ssartzukka! Valikoima todellakin on muuttunut vuosien varrella ihan mielettömästi! Tuntuu, että kalalajeja on PALJON enemmän tarjolla kuin viimeksi kun oli akvaario ja tietoa on vielä enemmän tarjolla.

Tuo ulkosuodatin houkuttaa ehkä enemmänkin putsauksen helppouden ja pidemmän puhdistusvälin puolesta. Ja mitä olen lueskellut, niin melkeinpä kannattaisi ottaa astetta tehokkaampi suodatin kuin mitä suodatinvalmistaja suosittaa. Olen noissa vesiasioissa vähän neuroottinen ja olen miettinyt, josko ulkosuodattimen sijoittais johonkin ämpäriin/vatiin ja sinne vuotovahdin

Alunperin mietin 110 litrasta, sitten 125 litrasta ja nyt 180 litrasta. Isompikin mahtuisi pienellä huonekalujen järjestelyllä asuntoon, mutta sitten tulee budjetti vastaan. Tuo 180 litranen kaikkinensa alkaa myös kolkuttelemaan budjetin ylärajaa Onneksi aivan kaikkea ei tarvitse, eikä pystykään, hankkimaan etukäteen, kuten kasvit, kalat, ravinnot, joten edes osan hankinnoista saa venytettyä pidemmälle aikavälille.

Kasveista puheenollen, mitä kasveja suosittelisit Aasia-teemaiseen akvaarioon? Entä muuta sisustusta? Kasvit sais olla suht helppohoitoisia, ainakin näin alkuun. Näin jossakin AW:n ketjussa kuvan todella hienosta aasialaisesta temppelistä, mutta minkään kotimaisen akvaariokaupan sivuilla en ole vastaaviin törmännyt Sisustuksena muuten olen miettinyt taustalle ja reunoille jotain korkeampaa kasvia, jotain kantoa ja onkaloa piilopaikaksi, mahdollisesti jotain juurakkoa myöskin, etualalle sitten vähän pienempää ja matalampaa kasvia. Akvaariokeskuksen kasvivalikoimaan olen yrittänyt tututstua, (niillä on kivasti kasvit jaoteltu maanosittain), mutta jotenkin tosi hankala tarkemmin suunnitella, kun ei tiedä tarkemmin millaisia kasvit on akvaariossa.

Noista kalastosuunnitelmista piti vielä mainitsemani, että alkuun mietin, että ei missään nimessä taistoa tai mitään kotiloja. Nyt kaloja selaillessa ja kuvia katsellessa taistot näyttää tosi hienoilta, vaikkakin ovat ilmeisesti hyvin lyhytikäisiä, ja kotilot tuntuvat olevan oivallisia "talkkareita" Tuumin alkuun myös, että ei missään nimessä mitään rapuja, mutta niitäkin näyttää olevan paljon erilaisia ja erivärisiä, joten niidenkin suhteen olen ehkä hieman muuttamassa mieltäni Nälkä kasvaa syödessä jne, eikä akvaario ole vielä edes tilauksessa

[taruilona]

Kiitos SiriusAng!

Perhosnuoliaiset taitanee viihtyä myös pienissä ryhmissä? Samoin piikkisilmät. Ihan kovin hienoa hiekkaa en uskalla harkita, koska pelkään sen pöllyävän herkästi pohjan puhdistuksen yhteydessä ja pakkautuvan liian tiiviiksi tuoden omat ongelmansa

Lämpimän veden allasta olen suunnittelemassa, lämpötilana sellainen 22-28 astetta. Toki asuntoni on (varsinkin kesällä) lämmin, kun kaikki ikkunat on länteen, mutta talvella viimeistään tuo lämmitin taitaisi olla tarpeellinen. Kiitos vinkistä!

Nää kalasto-suunnitelmat elää aika reippaasti näköjään tuon pohjan osalta, koska kuten edellisessä postauksessa mainitsin, en ennen kaikkea tätä tiedon etsintää edes harkinnut kotiloita tai rapuja, nyt harkitsen kumpiakin! Ja tuo taistokin oli aiemmin vähän ei-ei Piikkisilmät on symppiksen olosia, niitä mulla oli silloin aikoinaan edellisessä akvaariossa ja tykästyin niihin kovin!

Edit. Tutkailin pikaisesti noita monnisia ja näyttäisivät kaikki olevan Amerikan mantereelta Tässä vaiheessa siis suunnitelen löyhästi Aasia-biotooppia. Alkuun tuntuu olevan helpompi yhdistää lajeja samalta mantereelta, kun vesiolosuhteet on suunilleen saman suuntaiset.

[kr70]

Enpä ole vielä saanut toivottaa tervetulleeksi KAHTA uutta harrastajaa SAMASSA ketjussa - eli tervetuloa aqua-webiin taruilona sekä Ssartzukka!

Saitkin jo hyviä ohjeita. Puutun vain pariin detaljiin.

Pohjasta. Jos kierteiset viihtyvät ja lisääntyvät, ne pitävät hienon pohjamateriaalin tukkeutumattomana. Minulla ei tosin ole omaa kokemusta kovin paksusta hiekkapohjasta. Hiekka kierteisillä on minusta helpompihoitoinen kuin sora, koska soraa pitää lapota puhtaaksi säännöllisesti mutta hiekkaa tarvitsee vain silloin tällöin pöyhiä, tai jos kierteisiä on paljon, niin ei edes sitä. Tässä on kyllä erilaisia koulukuntia. Teemu S. jos kirjoittaa tähän, niin puolustaa soraa. Mutta sora on vaarallinen pohjantonkijoiden viiksille: sora saattaa vahingoittaa niitä, jolloin niihin saattaa iskeä bakteeritulehdus.

Kirjoitit, että "helpompi yhdistää lajeja samalta mantereelta, kun vesiolosuhteet on suunilleen saman suuntaiset". Tämä ei kyllä pidä paikkaansa, jos nyt ymmärrän, mitä tarkoitit. Aasiassa on monenlaisia vesioloja aivan kuten Afrikassa ja Etelä-Amerikassakin riippuen siitä, millaiselta alueelta vesi tulee: suomailta tuleva vesi on hapanta, pehmeää ja vähäravinteista, kalkkikivialueelta tuleva on kovaa ja emäksistä, nuorelta sedimenttialueelta lähellä neutraalia, ravinteista ja mutaista... Juuri eilen kuuntelin esitelmän Kambodžasta. Esitelmöijä etsi eri paikoista kaloja ja myös mittasi vesiarvoja. Melko lähekkäin löytyi jotain 5:n pH:ta ja yli 8:aa, koska kallioperä jne. vaihteli jo pienellä alalla. Eli ei pidä luottaa siihen, että samalta mantereelta tai edes samasta maasta tulevat kalat tarvitsevat samalaista vettä. Katso vaatimukset kirjoista. Monet suositut kalat tietysti sietävät vaihtelevia vesiarvoja.

[taruilona]

Kiitos Kr70!

Tuosta pohjamateriaalista. Mulla on tainnu alottelijana mennä vähän puurot ja vellit sekasin Olen koko ajan hiekkana pitänyt sellasta aivan hienon hienoa hiekkaa. Tuo mitä olen katsellut pohjamateriaaliksi on 0,8-1,2mm suodatinhiekkaa, toisena vaihtoehtona kvartsihiekkaa joka on 0,7-1,2mm raekooltaan. Ei siis missään tapauksessa ole tarkoitus hankkia mitään teräväreunaista ja hyvin karkeaa soraa, vaan juurikin suodatinhiekkaa. Alle tuon 0,7/0,8mm raekoon en haluaisi mennä tuon tukkeutumisvaaran vuoksi. Käsittääkseni kierteiset viihtyisi suodatinhiekassa hyvin?

Toinen missä ilmeisesti on menny termit sekasin on tuo biotyyppi/geotyyppi. Eli ilmeisesti geotyyppi on enemmän sitä mitä havittelisin, eli kasvit ja kalat samalta mantereelta. Tässä taas tuntee jotenkin itsensä niin untuvikoksi mutta tässähän sitä oppii samalla

Perehtymättä lajeihin en aio rynnätä ostamaan kaloja tai muitakaan otuksia akvaarioon, vaan heti maanosan jälkeen olen pyrkinyt selvittämään aikuisen kalan koon, mikä on akvaarion minimikoko, onko kyseessä yksin viihtyvä vai parvikala (vai jotain siltä väliltä) ja minkätyyppisessä vedessä (pH ja lämpötila) kala viihtyy. Näitä kohtia oon sitten vertaillut kaloja miettiessä ja tuumaillut komboa, taisto, kiilakylkiä, hehkurasboraa, piikkisilmiä, kierteisiä ja mahdollisesti perhosnuoliaisia. Hehkurasborat ensimmäisten joukossa kasvattamaan kokoa, ettei niin herkästi päätyisi taiston evääksi. Ja nuohan käsittääkseni vaativat veteen turveuutetta voidakseen hyvin.

[toukopouko]

Heipä hei, oli niin paljon jo hyvää asiaa, että muistankohan kaiken mitä piti vastailla, mutta näin alkuun ainakin Tervetuloa taruilona ja Ssartzukka porukkaan.

Täytyy sanoa, että olet kyllä ihailtavasti perehtynyt ennen hankintaa asioihin ja hienoa että haet lisätietoa.

Ensiksi lisään listallesi vesitestit. Olikohan niistä jo mainintaa. Kirjoitit kyllä vesiarvojen kohdilleen säätelystä, joten ehkä ne vain unohtui listalta. Tällä hetkellä suosittelen JBL:n tippatestejä. Vaihdoin tovi sitten itse niihin, aiemmin oli käytössä Seran tipat, mutta, niihin loppui usko, kun oli niin suuria heittoja tuloksissa. Alkuun nitriitti NO2, nitraatti NO3, KH ja PH, niillä pääsee hyvin alkuun. Jos jossain vaiheessa raaskii hankkia salkun, jossa useammat testit, se vielä parempi. Niissä on kovasti eri kokoonpanoja, joten kannattaa harkita tarkoin, mitkä on itselle ne olennaisimmat.

Perhosnuoliainen arvostaa hapekasta vettä ja virtausta, jota ei välttämättä saa ulkkarilla aikaiseksi sinne joissa pääsääntöisesti oleilee. Lisäksi ei ihan prikulleen samat toivotut lämmöt taiston kanssa. Lämmitin on tarpeellinen taiston ja hehkujen pidossa. Sisäsuodattimella saa paremmin kohdistettua virtausta Sewellialle. Tarvitsee myös tarttumapintoja lähelle virtausta, mutta niitä olitkin jo suunnitellut. Mutta nämähän on juttuja joita voi myöhemmin aloituksen jälkeen sitten hankkia.

Parvesta taas sitten, se on niin oma juttu, mikä laji omaa silmää hivelee, itse olen juurikin kiilakylki ja hehkurasborafani . Ehdottomasti samaa mieltä siitä, että 1 suuren suuri parvi on parempi ja näyttävämpi kuin kaksi. Itse tein mokan ostaessani 2 parvea 600 litraiseen ja katunut sitä jälkikäteen, mutta sekin on lopulta makuasia. Kaksi parvea näyttäisikin kivalta, jos parvikalat ymmärtäisivätkin uida järjestäytyneessä komppaniassa mutta kun ei, ne menevät, ainakin aina osa parvesta vähän missäpäin huvittaa ja akvassa on sellainen ilotulituksen kaunis sinfonia.

Taisto, yksilöstä riippuen, saattaa hyvinkin syödä myös aikuiset hehkurasborat. Sukaravut voipi maistua myös. Itselläni on onnistunut nuo kyllä yhteiselossakin, varsinkin jos kasvillisuutta löytyy reilummin. Saattaa pahimmillaan käydä myös niin, että sattuu käsiin sellainen taisto, ettei siedä tiluksillaan yhtään mitään kalaa. Taistolla ei ole minkäänlaista logiikkaa, saattaa ärhennellä paljon itseään suuremmillekkin kaloille. Itselläni on mm. 2 naarasta, joilla yhteiseloon ei riitä edes 250 litrainen allas. Lisäksi koomista siinä on se, että se yksilö, joka on aina turpaansa saava, lähtee ensimmäisenä härkkimään tätä toista naarasta, joka maltilla koittaa lipua pois paikalta. Hännystelee perässä ja lätkii pyrstöllään isotellakseen ja AINA lopulta saa selkäänsä, mutta ei opi... tai ei vain kiinnosta. Ainoa logiikka mikä taistolla on, on se, että on tarpeellista kutea ajoin, ruoka tulee aina tuosta kulmasta, joten liikettä havaitessa, "sinkoa äkisti sapuskaa kärkkymään apaijille" .

Itselläni on sitten taistoukko, joka elää täydessä rauhassa hehkujeni kanssa. On ollut myös kaksi ukkoa akkoinensa samassa 350 litraisessa runsaskasvillisessa altaassa menestyksellä, joten ovat todellisia Persoonia isolle Peellä. Säkää, mikä itselle valikoituu. On myös parvikaloja, jotka saattaa nyppiä taiston hulmuilevia pyrstöjä (ellei sitten päädy malliltaan plakattiin). Kiilakyljet ja hehkut eivät tällaisia ole. Taisto siis saattaa lopulta määrätä isostikin loppu kalaston.

No hiekka vs. sora, juu, ei epäilystäkään, hiekka ja juurikin tuo koko 0.8 - 1.2. Itse suosin sellaista perus rantahiekkaa, jota saa akvaliikkeistä. Onhan se tyyriimpää kuin esim. Bilteman hiekka, mutta paljon helpompi hoitoista. Lisäksi Bilteman hiekka on niin vaaleaa että siinä näkyy joka kalan kakkapökäle, ei kiva. On myös heidän tarjoama isompi raekoko liian hienoa. Rantahiekka on helppohoitoinen, pohjakalaystävällinen, ei varsinaista lappoilua. Ja niin kuin kr kirjoitti, kunnon kierteiskanta hoitaa näppärästi pohjaa. Lisäksi iki ihanat monniset ovat erinomaisia talkkareita pohjaa siivoamaan... ja suloisia kuin mitkä. Sorassa mm. se lappoamisen tarve, jota ei helpota kasvillisuus, niille laitetut pohjalannoitetabut ja pallerot ja muu sisustus.

Kasvien valinta: mieti ensin, paljonko olet valmis panostamaan kasveihin. Ja tietysti nyt ajatuksesi altaan teemasta. Jos halajat haastavampia ja punaisia kasveja, silloin joudut myös panostamaan lannoitukseen ja valaistukseen, hiilarilisään, vaikkei se mitään ydinfysiikka ole, siihen täytyy kuitenkin perehtyä ennen kuin huomaa omistavansa verenpaineita nostavan leväpytyn riutunein kasvein. Valon määrä on se, mikä määrää tahdin, paljonko kasvit tarvitsevat ravinteita. Ns. helpot kasvit menevät normi lannoitteilla ja perusvaloilla. Valon määrän saat laskettua näin: w/l. Eli Riossa näyttää olevan 2 x 23 W LED-loisteputket 895 mm, lasketaan ensin watit yhteen, 46w, joka jaetaan altaan litroilla 180l = 0.25. Tämä tarkoittaa, että sinulla on valoa juuri kohtuulliseksi katsottu määrä.

0,2 W/ l - allas on aika pimeä
0,25-0,45 W/ l - kohtuullisesti / hyvin valoa
0,5-0,65 W/ l - reilusti valoa
0,7 W / l - erittäin reippaasti valoa

Itse olen kasvihullu harrastaja, mihinkäs sitä tiikeri raidoistaan pääsisi. Koko ajan pitää saada enemmän valoa, haastavampia kasveja jne. mutta en totta mooses siitä ole lähtenyt. Voi miten monet rehut sitä on saanutkin heittää bioskan täytteeksi, kun sitä halusi vain kaikkea, mikä näytti upealta... hetken . Joten mieti, niin et tuhlaa rahojasi.

Apua, ja juu, tuo akvanhoito 30, 40 vuotta sitten, kääk, en kehtaa edes kaikkea mainita, mutta olihan se kivan näköistä kun kultakalat, pusukalat, miekkapyrtöt ja seeprakalat uivat väreissään sekasotkussa pienen pienessä purkissa, ja saatoipa olla usein ilman suodattimiakin, "kuplakone" oli kivempi . Valaisimeen ei ollut tuolloin lapsena varaa, niin kyllähän sillä pärjäsi kivasti levinensä, kun alkan sijoitti ikkunan eteen. Voi taivahan vallat.

Ennen kuin pääsin tokaisuusi, nälkä kasvaa syödessä, tokaisin mielessäni jo saman lauseen, KHYYL-LÄ. Näin siinä käy. Ei ole ihan yksi eikä kaksi harrastajaa, kun on aloittanut tuollaisista 50 -180 litraisista altaista ja päätyvät moniin satoihin litroihin. Hullusti kun virus iskee, saattaa yksi kaunis päivä elävänsä 14 eri kokoisen altaan keskellä kaksiossa... hmm, en tiedä, kuulin vain joskus jostain .

Meistä on joka ikinen ollut untuvikko aloittaessaan, joten on ihan ok olla untuvikko.

Nyt vain paljon intoa ja iloa, ja tietysti sitä malttia uuden harrastuksen parissa. Tsemppiä kanssa. Ja täällähän sitä ollaan jos kysyttävää tulee. Lyhyesti tiivistettynä, akvaarion hoidossa oikein mihinkään ei voi sanoa, että aina ja ei koskaan, koska aina löytyy ainakin se yksi soraääni, joka kertoo tehneensä just toisin ja hienosti on mennyt .

[taruilona]

Hei ja kiitos pitkästä vastauksesta toukopouko!

Akvaario on niin iso sijoitus, varsinkin kun haluaa lähteä nollasta kauppa-uudella akvaariolla, että en osaa sellaista hankkia ilman tarkempaa perehtymistä Ja mitä enemmän aiheeseen tutustuu, sitä enemmän tulee kysymyksiäkin mieleen, koittakaa kestää Kaverille juttelin akvaario-ajatuksista, niin tämä kommentoi "Sä oot ihan liian järkevä..."

Joo! Vesitestit on "hankintalistalla", mikäli loppujen lopuksi päädyn akvaarion hankintaan! Jotenkin pidin niitä vähän itsestäänselvyytenä, enkä siksi erikseen niistä maininnu Ja nimenomaan tippatestejä. Täältä on monesti saanu lukea, miten epäluotettavia nuo liuskat on. KH taisi olla veden karbonaattikovuus? Nitriitit (paha paha), nitraatit (tiettyyn pisteeseen asti hyvä) ja lajikohtainen pH-arvo. Ja tietysti kaksi lämpömittaria, toinen akvaarioon ja toinen vedenvaihtoa varten (saa mitattua hanaveden lämmön sopivaksi).

Joo, katselin uudelleen noita perhosnuoliaisia ja tosiaan taidan toistaiseksi unohtaa, koska tosiaan viihtyvät viileämmässä vedessä kuin taistot. Sen verran oon taistoista lukenu, että tosiaan persoonia on äärestä laitaan ja todella tiedostan, että pienemmät saattavat päätyä taiston ateriaksi. Noista parvikaloista ja kierteisistä meinasin alotella, eikä taisto olisi ihan ensimmäisenä liittymässä joukkoon, joten saattaahan se olla, että tuo taisto vaihtuu vielä johonkin toiseen näyttävään kalaan, jos sopiva tulee vastaan Hehkurasborassa se väritys on aivan uskomattoman kaunis! Voihan se olla, että kalastoa kerryttäessä päädynkin yhteen isoon hehkurasboraparveen, tai koko kalasto menee ihan uusiksi. Eihän näistä voi koskaan varmuudella sanoa

Tuosta virtauksesta ja suodattimista. Lueskelin jonkun verran kokemuksia ulkosuodattimista. Muutamilla ulkosuodin oli puskenu akvaarion tyhjäksi, tai alkanu vuotamaan. Lisäksi luin, että tuohon 180 litrasen jalustakaappiin ei välttämättä mahtuis lootaa mihin ulkosuotimen (ja vuotovahdin) laittais Osa on kehunu Juwelin omia sisäsuodattimia, osa taas ei. Näiden perusteella aloin pohtimaan, riittäisikö toi Juwelin oma suodatin suunnittelemalleni kalastolle? Jos suodattimen pohjalle lisäis kerroksen tai kaks Ciraxia ja suodatinsienet päälle? Menisinkö perä edellä puuhun, jos kypsyttäisin tuon Juwelin oman kanssa ja hankkisin toisen sisä- tai ulkosuodattimen lisäksi tarvittaessa? Riittääkö Juwelin suodatus- ja virtaustehot? Käsittääkseni tuo miettimäni kalasto ei ole sieltä sottasimmasta päästä... Ja tuon Juwelin suodattimen mukana tulee myös lämmitin, jonka käsittääkseni voi tarvittaessa kiinnittää imukupilla akvaarioon, jos itse suodattimen päättää poistaa akvaariosta.

Valaistuksesta, miten sitä saa tarvittaessa lisättyä? Onko heijastimesta apua? Onko oikeasti tarpeellista vaihtaa Rion mukana tulevaa Nature-putkea Coloriin? Jos vaihtaisi tarvittaessa, mikäli alkaa levää ilmestymään tai Nature ei miellytäkään omaa silmää?

Ja sitten vielä kasveista ja sisustuksesta, joita oon vähän tutkaillu. Onko aivan kamala ajatus, jos akvaarion kasvit olisi enimmäkseen esim. melalehtiä? Näistä löytyy eri variaatioita, niin koon kuin värin puolesta, tosin hintakin on melko vaihteleva. Pistiaa mahdollisesti pinnalle? Muutama vallisneria kulmiin? Kasvien lisäksi jotain juurakkoa ja mahdollisesti jokin koristepiilo?

[kr70]

Hyvä, että olet perehtynyt kalojen vaatimuksiin ja yhdistelymahdollisuuksiin. Ja nimenomaan hyvä, että oot järkevä etkä ostele tavaroita ja kaloja fiilispohjalta. Nuo geo- ja biotooppikysymykset ovat kyllä mielenkiintoisia. Tärkeintä on kalojen yhteensopivuus hoitovaatimuksien ja luonteiden osalta. Sen jälkeen on oikeastaan makuasia, haluaako kaloja samalta alueelta vai sekaisin kaikkia mantereita. Biotooppipuristit uskottelevat, että kalat ovat onnellisempia, kun näkevät ympärillään samanlaisia kaloja, mitä luonnossa. En usko. Jos pidettäisiin luonnosta kerättyjä kaloja, saattaisi siinä olla jopa vähän perää, mutta lähes kaikki kalathan ovat viljeltyjä. Ymmärrän geotooppi-idean pointin: eläintarhathan ryhmittelevät elukat ja kalat samoin: Afrikka, Aasia, E-Amerikka jne. kukin omissa aitauksissaan/akvaarioissaan, vaikkeivat asukit eläisikään luonnossa juuri samassa habitaatissa. Nykyään on paljon biotooppiharrastajia, jotka tekevät upeita vedenalaisia maisemia, jotka todella näyttävät kuin olisivat sisällä purossa (etsi vaikka youtubesta biotope contest). Saksassa oli jopa biotooppiakvaariokauppa (Panta Rhei), joka tosin lopetti. Silti täydellistä biotooppia on mahdotonta tehdä akvaarioon: ei ole samoja pieneliöitä, ei samaa vettä, kalat ei syö samaa ruokaa, tilaa on paljon vähemmän, kalat näkevät etulasin läpi huoneen jne. Parhaatkaan biotooppiakvaariot eivät ole paljon enemmän kuin oikeaoppisesti yhdisteltyjä kaloja ja kasveja. Jos haluaa tällaisia luonnossa yhdessä elävien kalojen listoja, niin voin suositella Heiko Bleherin kirjaa Bleher's Biotopes. On kyllä kallis, ja siinä on paljon parantamisen varaa (esim. ei juurikaan pinnanalaiskuvia, sen sijaan ylösnostettujen kalojen kuvia kuvaajan kädessä).

Kaksi parvea näyttäisikin kivalta, jos parvikalat ymmärtäisivätkin uida järjestäytyneessä komppaniassa mutta kun ei, ne menevät, ainakin aina osa parvesta vähän missäpäin huvittaa ja akvassa on sellainen ilotulituksen kaunis sinfonia.

Tuo oli hyvin sanuttu. Pohjimmiltaan kysehän on siitä, että isoinkin kotiakvaario on pikkuriikkinen, kun sitä verrataan pienenkin joen tai lammen tilaan. Kun seuraavaksi olet rannalla, mietipä akvaarion pinta-ala siihen, ja kuinka nopeasti kalaparvi menee tuon alan ohi.

iki ihanat monniset ovat erinomaisia talkkareita pohjaa siivoamaan... ja suloisia kuin mitkä.

Suloisia ovat, mutta tähän heittäisin provokatiivisen ajatuksen, että monnisten ruokinta likaa akvaariota enemmän, mitä ne puhdistavat (olen tainnut sanoa ennenkin). Tableteista lähtee pölyä ympäri akvaarion. Lisäksi helposti monniset saavat liian vähän ruokaa tai muut kalat liian paljon. Myös jos syöttää sellaista, mikä pysyy pohjalla, esim. surviaisen toukkia, tulevat muut kalat apajille, ja saavat valtaosan toukista. Monniset ovat kehittyneet kaivamaan matoja ja toukkia pohjahiekan tai -liejun sisältä. Akvaarioissa ei ole matoja hiekan sisällä vaan päällä, mistä muut kalat näkevät ne. Monniset etsivät ruokansa lähinnä viiksien avulla, mutta silmät ovat paljon tehokkaammat hiekan päältä etsittäessä. Muilta ajatuksia tähän? On itsellänikin monnisia, ja ne ovat tosi ihastuttavia kaloja, mutta puhdistustarkoituksessa en ottaisi niitä. Eihän niitä voi jättää tähteiden varassa elämään. Joku voi kommentoida, että eikös kotiloiden kanssa sama: jos kotilokanta ei räjähdä, sehän tarkoittaa sitä, että osa kuolee nälkään... onko eläinrääkkäystä...

Ulkosuodattimen imuputkeen muutama sentti veden pinnan alapuolelle voi tehdä 2mm läpimittaisen reiän. Jos suodattimessa joku alkaa fuskaamaan, se ei sitten pumppaa koko akvaariota tyhjäksi vaan vain reikään asti, jolloin se alkaa pumpata ilmaa. Haittapuoli kierteisten kanssa on, että reikään juuttuu jatkuvasti kiinni sopivan kokoinen kierteinen, ja ne pääsevät myös suodattimeen. Siitä syystä olen itse päätynyt sellaiseen ratkaisuun, että ulkosuodattimen imuputki on melko lähellä yläreunaa - ei pohjan lähellä. Minulla on sen verran voimakas vedenkierto, että se ei tunnu vaikuttavan puhdistustehoon, vaan imuputken päässä oleva esisuodatin likaantuu aivan yhtä nopeasti kuin ennen, kun se oli lähellä pohjaa. Vielä tärkeämpää on pitää hyvää huolta ulkosuodattimen tiivisteistä. Vuoden välein tiivisteiden tarkistus, rasvaus vaseliinilla, huuhtelu ettei jää pientäkään hiekanmurua väliin, ja mahdollisesti vaihto.

Muihin kysymyksiin jatkaa Pouko tai joku muu. Minusta ei ole mitään vikaa siinä, että kasvit olisivat enimmäkseen melalehtiä. Minusta täysin makukysymys ja yhteydessä siihen, minkälainen maisema on tarkoitus toteuttaa. Jos vain kasvit sopivat veteen, valaistukseen jne.

[toukopouko]

Hei ja kiitos pitkästä vastauksesta toukopouko!

Juu, sorry, mulla tahtoo aina vähän tekstit venähtämään.

Kaverille juttelin akvaario-ajatuksista, niin tämä kommentoi "Sä oot ihan liian järkevä..."

Tismalleen , itselläni alku oli tyyliin, imaise sormi, nosta pystyyn ja tarkista tuulensuunta ja kalenterista ettei ole 13.pe, joka muuten tänään on.

...mikäli loppujen lopuksi päädyn akvaarion hankintaan! Jotenkin pidin niitä vähän itsestäänselvyytenä, enkä siksi erikseen niistä maininnu Ja nimenomaan tippatestejä. ... "tietysti kaksi lämpömittaria, toinen akvaarioon ja toinen vedenvaihtoa varten (saa mitattua hanaveden lämmön sopivaksi).

Noh, noh, toki päädyt. Alkuun varmasti tämä kaikki tietoustulva tuntuu hurjalta, mutta siihen pääsee yllättävän nopsaan perille ja pitää tehdä sellainen akva, että se tuntuu sopivalta omaan ajankäyttöön ja rahatilanteeseen ja kaikkea ei ole pakko hankkia kerralla. Testejähän voi testauttaa myös akvaliikkeissä (mm. Hesan alueella eräs liike, jossa se tehdään ilmaiseksi). Nitriitti on hyvä kuitenkin hankkia, että saat piikistä kiinni. Itse en ole ikuna giguna mitannut lämpöä tulevasta vedestä, menen käsikopelona, himppusen, 1-2 astetta viileämpää kuin altaassa.

Hehkurasborassa se väritys on aivan uskomattoman kaunis!

Juu, niin on.

Valaistuksesta, miten sitä saa tarvittaessa lisättyä? Onko heijastimesta apua? Onko oikeasti tarpeellista vaihtaa Rion mukana tulevaa Nature-putkea Coloriin? Jos vaihtaisi tarvittaessa, mikäli alkaa levää ilmestymään tai Nature ei miellytäkään omaa silmää?

Tiedätkös, että näissä Juwel-asioissa täytyy nyt myöntää tiedottomuuteni, ei ole koskaan ollut, vaikka erilaisia akvoja useita. Peileillä tietysti saa tehoa lisättyä, valon värisävyillä on suuri merkitys, eli kelvinit. Kasvit tarvitsevat sini-punasävyjä, päivänvaloa joukkoon. Peruskasvit eivät mitään Amazonin keskipäivän paahdetta kaipaa, ihan nuo normiputket riittää. Aivan hyvin voit laittaa 2 sisäsuodatinta. En tiedä tuosta Juwelin omasta suodattimestakaan sanoa, joku Juwelin omistava saa kertoa siitä. Mutta helpostikin yhdellä hyvällä sisäsuodattimella pärjää tuon kokoisessa akvassa jossa ei ole raskas kalasto.
Meillä on suuri Eheimin ulkosuodatin vedetty altaasta viereiseen huoneeseen, jossa on vaatekaappi. Letkut väliseinästä läpi, itse suodatin kaapin alimmalla hyllyllä joka rakennettiin vettä pitäväksi altaaksi... ja kukaan ei huomaa mitään , jää akvan päädyn ja seinän väliin reijät sun muut.

Ja sitten vielä kasveista ja sisustuksesta, joita oon vähän tutkaillu. Onko aivan kamala ajatus, jos akvaarion kasvit olisi enimmäkseen esim. melalehtiä? Näistä löytyy eri variaatioita, niin koon kuin värin puolesta, tosin hintakin on melko vaihteleva. Pistiaa mahdollisesti pinnalle? Muutama vallisneria kulmiin? Kasvien lisäksi jotain juurakkoa ja mahdollisesti jokin koristepiilo?

No kuulehan, et olisi enää helpompia kasveja voinut valkata ja suunnitelma on hieno. Lisäisin kuitenkin jotakin nopeakasvuista köynnöstä imemään nitraatteja. Melalehtiä on tosiaan jos ja vaikka minkänäköistä, kokoista jne... eivätkä pahoita mieltään varsin pimeässäkään altaassa. Jos nyt kerron sen verran yhdestä omasta kokemuksestani, meni totaalisesti hermot muutamat vuodet takaperin aivan järkyttävään leväinvaasioon. Koskaan ei selvinnyt mistä se alkoi ja mitä oikein tapahtui, mutta joku siellä heitti tasapainossa häränpefyyliä. Ajattelin heittää koko altaan lähipellolle, kaikki erikoisemmat ja vähemmän erikoiset kasvini, joita oli PALJON, meni roskiin. Paitsi melalehti. Akvaario oli lähes valotta reilun vuoden, ei kiinnostanut koko saavi pätkääkään. Valot laitoin joskus ja jouluna. Kun palasin taas uutta intoa puhkuen akvaharrastuksen pariin, niin liki täydestä pimennyksestä selvinneenä siellä nökötti minun pienet melalehtiressukkani. Hetki niillä meni sitten tottua valoon, mutta mietippä omalle kohdalle vuotta pimeässä luolassa josta nykäistään kirkkaaseen kesäpäivän aurinkoon .

Hienoja piilojakin saa rakennettua ihan ilmaiseksi pihalta kerätyistä kivistä, mm. liuskekivistä saa hienoja rakennelmia, silikonia, maksaa n. 9-10e, akvaariokäyttöön soveltuvaa, esim. Prismassa myydään Cascon Glass Silicone ja siitä jo tursottelee eräänkin teoksen akvaan. Omenapuun oksat käy akvaan hyvin kuorittuna (varsinkin vihreä nila kuoren alta pois raaputtaen), kunnon kuivatus ja sitten liotus vaikka ämpärissä, niin että vettyy ja uppoaa altaaseen eikä kellu, eikä maksa mitään.

Eli pääsee todella paljon halvemmallakin jos tykkää itse näperrellä.

[taruilona]

Nykyään on paljon biotooppiharrastajia, jotka tekevät upeita vedenalaisia maisemia, jotka todella näyttävät kuin olisivat sisällä purossa (etsi vaikka youtubesta biotope contest).

Wow Pikaisesti vilkasin, enempää en uskalla, lähtee vielä pahemmin lapasesta Aivan mielettömiä akvaarioita

Ulkosuodattimen imuputkeen muutama sentti veden pinnan alapuolelle voi tehdä 2mm läpimittaisen reiän. Jos suodattimessa joku alkaa fuskaamaan, se ei sitten pumppaa koko akvaariota tyhjäksi vaan vain reikään asti, jolloin se alkaa pumpata ilmaa. Haittapuoli kierteisten kanssa on, että reikään juuttuu jatkuvasti kiinni sopivan kokoinen kierteinen, ja ne pääsevät myös suodattimeen. Siitä syystä olen itse päätynyt sellaiseen ratkaisuun, että ulkosuodattimen imuputki on melko lähellä yläreunaa - ei pohjan lähellä. Minulla on sen verran voimakas vedenkierto, että se ei tunnu vaikuttavan puhdistustehoon, vaan imuputken päässä oleva esisuodatin likaantuu aivan yhtä nopeasti kuin ennen, kun se oli lähellä pohjaa. Vielä tärkeämpää on pitää hyvää huolta ulkosuodattimen tiivisteistä. Vuoden välein tiivisteiden tarkistus, rasvaus vaseliinilla, huuhtelu ettei jää pientäkään hiekanmurua väliin, ja mahdollisesti vaihto.

Eikö tässä ole riskinä, että jos ulkosuodin alkaa vuotamaan, vuoto loppuu kun pinta laskee tuon reiän alapuolelle ja moottori jää "jurnuttamaan tyhjää" >> ylikuumenee >> palovaara? Eli sitten pitäis siellä sangossa olla lisäksi lämpö-/savuvahti, joka havaitessaan lämmönnousua tai savua katkasis suodattimesta virran. Ja jos Juwelin kaappiin ei mahdu sankoa suodattimen lisäksi? En haluis sitä suodatinta näkyville jättää...
Siksi siis mietin, että riittäiskö tuo Juwelin oma ainakin alkuun? Jos myöhemmin hankkis lisäks vaikka toisen sisäsuodattimen, mikäli sellaiselle on tarvetta?

[toukopouko]

Jahas, kr kerkesi väliin .

Juu, eli ei missään nimessä ole mitään vikaa siinä, että haluaa sisustaa melalehdillä ja vallulla, päin vastoin, asettelemalla erilaisia ja kokoisia melalehtiä saa upeankin sisustuksen, ja eihän ne tarvitse olla edes erilaisia. Monet melalehdet ovat tummahkoja, joten on hieno ajatus laittaa kontrastiksi heleän vihreää vallua. Näin vähän edellisessä viestissäni kirjoitinkin, mutta tupelsin sitä niin kauan, etten kerennyt lähettämään.

Kr, tiedätkö, etten varsinaisesti ruoki monnisiani mitenkään erityisesti, vaan laitan sen verran ruokaa uiville kaloille, (noh, toki mitä nyt plekoilta ja Poukolta jää (on siis okamonni) jämiä, ja ovat poikasesta kasvaneet meheviksi ja täysikasvuiseksi. Eli syövät pudonneen ruoan.

[toukopouko]

Ja näköjään myös taruilona, nyt siis jo lopetan . Viestit näkyy vähän hassussa järjestyksessä kun omani tulee aina myöhässä. Siis hommiin tästä tsup, tsup, ei ne itselleen hoidu. On muuten akvasulkeiset taas tänään, perjantai yleensä se päivä. Taistotytötkin saavat kohta alkaa etsiä uutta kotia, ovat sen kokoiset. Yhdestä tulee kyllä erikoisen värinen, sellainen erilainen nuori. Värityshän ei ole vielä valmis, muuntuu vielä, mutta tällä hetkellä näyttää pinkiltä, jolla on punainen hattu ja valkoiset silmälasit, kehittää mustaa pyrstöä jota ennen tulee ilmeisesti yksi musta raita. Oli aluksi meidän ruma ankanpoikanen, mutta saattaakin kääntää kaiken voitokseen. Mutta sitähän te ette kysyneet, joten moips.

[taruilona]

Juu, sorry, mulla tahtoo aina vähän tekstit venähtämään.

Ei ku tää on vaan hyvä asia! Tässähän sitä oppii paljon enemmän kuin mitä alunperin kysyikään!

...mikäli loppujen lopuksi päädyn akvaarion hankintaan! Jotenkin pidin niitä vähän itsestäänselvyytenä, enkä siksi erikseen niistä maininnu Ja nimenomaan tippatestejä. ... "tietysti kaksi lämpömittaria, toinen akvaarioon ja toinen vedenvaihtoa varten (saa mitattua hanaveden lämmön sopivaksi).

Noh, noh, toki päädyt. Alkuun varmasti tämä kaikki tietoustulva tuntuu hurjalta, mutta siihen pääsee yllättävän nopsaan perille ja pitää tehdä sellainen akva, että se tuntuu sopivalta omaan ajankäyttöön ja rahatilanteeseen ja kaikkea ei ole pakko hankkia kerralla. Testejähän voi testauttaa myös akvaliikkeissä (mm. Hesan alueella eräs liike, jossa se tehdään ilmaiseksi). Nitriitti on hyvä kuitenkin hankkia, että saat piikistä kiinni. Itse en ole ikuna giguna mitannut lämpöä tulevasta vedestä, menen käsikopelona, himppusen, 1-2 astetta viileämpää kuin altaassa.

Mä oon reilun viikon tutustunut aiheeseen ja hiljalleen alkaa tuntua, että alan olla kärryillä. Todennäkösesti en kuitenkaan tajua mistään mitään ja sitten korjailen virheitäni, mutta siinäpä samalla oppii! Ja mikäpä sen parempi oppi kuin kantapään kautta tuleva
Itseäni tässä yritän toppuutella enimmäkseen, meinasin jo eilen käydä eräässä Helsinkiläisessä akvaariokaupassa laittamassa paketin tilaukseen, mutta sen verran toppuuttelen, että tutustun vielä vähän tarkemmin asiaan. Jos vaikka ei tarttis kaikkia alottelijoiden virheitä tehdä ja korjailla tilannetta!

Tiedätkös, että näissä Juwel-asioissa täytyy nyt myöntää tiedottomuuteni, ei ole koskaan ollut, vaikka erilaisia akvoja useita. Peileillä tietysti saa tehoa lisättyä, valon värisävyillä on suuri merkitys, eli kelvinit. Kasvit tarvitsevat sini-punasävyjä, päivänvaloa joukkoon. Peruskasvit eivät mitään Amazonin keskipäivän paahdetta kaipaa, ihan nuo normiputket riittää. Aivan hyvin voit laittaa 2 sisäsuodatinta. En tiedä tuosta Juwelin omasta suodattimestakaan sanoa, joku Juwelin omistava saa kertoa siitä. Mutta helpostikin yhdellä hyvällä sisäsuodattimella pärjää tuon kokoisessa akvassa jossa ei ole raskas kalasto.
Meillä on suuri Eheimin ulkosuodatin vedetty altaasta viereiseen huoneeseen, jossa on vaatekaappi. Letkut väliseinästä läpi, itse suodatin kaapin alimmalla hyllyllä joka rakennettiin vettä pitäväksi altaaksi... ja kukaan ei huomaa mitään , jää akvan päädyn ja seinän väliin reijät sun muut.

Tossa Juwelissa tulee Eccoflow 600, eli 600l/1h. Ilmeisesti tuon moottorin saa tarvittaessa vaihdettua 1000l/1h. Luulis siinä ainakin riittävän virtausta, jos tuo 600l/1h ei tunnu riittävän. Toki toinen suodatin tekis virtauksesta varmemman, jos vaikka toinen syystä tai toisesta lakkaa toimimasta, niin toinen vielä toimisi.

No kuulehan, et olisi enää helpompia kasveja voinut valkata ja suunnitelma on hieno. Lisäisin kuitenkin jotakin nopeakasvuista köynnöstä imemään nitraatteja. Melalehtiä on tosiaan jos ja vaikka minkänäköistä, kokoista jne... eivätkä pahoita mieltään varsin pimeässäkään altaassa. Jos nyt kerron sen verran yhdestä omasta kokemuksestani, meni totaalisesti hermot muutamat vuodet takaperin aivan järkyttävään leväinvaasioon. Koskaan ei selvinnyt mistä se alkoi ja mitä oikein tapahtui, mutta joku siellä heitti tasapainossa häränpefyyliä. Ajattelin heittää koko altaan lähipellolle, kaikki erikoisemmat ja vähemmän erikoiset kasvini, joita oli PALJON, meni roskiin. Paitsi melalehti. Akvaario oli lähes valotta reilun vuoden, ei kiinnostanut koko saavi pätkääkään. Valot laitoin joskus ja jouluna. Kun palasin taas uutta intoa puhkuen akvaharrastuksen pariin, niin liki täydestä pimennyksestä selvinneenä siellä nökötti minun pienet melalehtiressukkani. Hetki niillä meni sitten tottua valoon, mutta mietippä omalle kohdalle vuotta pimeässä luolassa josta nykäistään kirkkaaseen kesäpäivän aurinkoon

Itsehän työskentelen 12h vuoroissa maan alla, joten voin hyvinkin samaistua tuohon sun melalehteen

Juu, eli ei missään nimessä ole mitään vikaa siinä, että haluaa sisustaa melalehdillä ja vallulla, päin vastoin, asettelemalla erilaisia ja kokoisia melalehtiä saa upeankin sisustuksen, ja eihän ne tarvitse olla edes erilaisia. Monet melalehdet ovat tummahkoja, joten on hieno ajatus laittaa kontrastiksi heleän vihreää vallua.

Täähän alkaa kuulostaa siltä, että kasvitkin olis toteutusta vajaa suunniteltu! Tohtisitko vielä suosittelemaan jotain nopeakasvuista noiden seuraksi? Mitenkäs tuo Pistia pintakasvina? Tois ainakin taistolle suojaa pinnan tuntumassa...

Hienoja piilojakin saa rakennettua ihan ilmaiseksi pihalta kerätyistä kivistä, mm. liuskekivistä saa hienoja rakennelmia, silikonia, maksaa n. 9-10e, akvaariokäyttöön soveltuvaa, esim. Prismassa myydään Cascon Glass Silicone ja siitä jo tursottelee eräänkin teoksen akvaan. Omenapuun oksat käy akvaan hyvin kuorittuna (varsinkin vihreä nila kuoren alta pois raaputtaen), kunnon kuivatus ja sitten liotus vaikka ämpärissä, niin että vettyy ja uppoaa altaaseen eikä kellu, eikä maksa mitään.

Eli pääsee todella paljon halvemmallakin jos tykkää itse näperrellä.

Oi voi voi... Kyllähän mä näperrellä tykkään, mutta sen verran itsekriittinen olen, että en varmaan olisi ikinä tyytyväinen omatekemään kiviasetelmaan, vaikka muut sitä kehuisi miten Mistähän noita liuskekiviä sais hankittua? Jos kuitenkin kokeilis Omenapuuta ei taida itellä olla saatavilla missään, ellei taloyhtiö jostain syystä ala kaatamaan tuota pihan omppupuuta. Tosin se on jo niin vanha ja laho, että melkeinpä tiputtelee itse oksiaan. Ei ehkä ihan paras vaihtoehto akvaarioon laitettavaksi.

[taruilona]

Taistotytötkin saavat kohta alkaa etsiä uutta kotia, ovat sen kokoiset. Yhdestä tulee kyllä erikoisen värinen, sellainen erilainen nuori. Värityshän ei ole vielä valmis, muuntuu vielä, mutta tällä hetkellä näyttää pinkiltä, jolla on punainen hattu ja valkoiset silmälasit, kehittää mustaa pyrstöä jota ennen tulee ilmeisesti yksi musta raita. Oli aluksi meidän ruma ankanpoikanen, mutta saattaakin kääntää kaiken voitokseen. Mutta sitähän te ette kysyneet, joten moips.

Taistotyttö ei ole itsellä suunnitelmissa, vaan yksinäinen ukko, mutta mieluusti näkisin kuvia erilaisista, varsinkin tollasista erikoisemmista taistoista!

[toukopouko]

Tuota noin, öh ja köh, kun minulla on ollut pienoisia vaikeuksia tuon kuvien laiton kanssa, siitäkin löytyy täältä asiaa .

Ja niihin kasviksiin.

- vedensuosikki, Limnophila sessiflora, helppo, sopii valotehoosi, kauniin heleän vihreä, huono puoli on se, että pulloharjamaisuutensa vuoksi saattaa kerätä itseensä nöhnää ja roskaa, mutta pidetään erittäin helppona akvakasvina

- vesirutto, Egeria densa, samat jutut kuin edellisessä hötön keräyksinensä, ei ehkä kuitenkaan ihan yhtä heleän vihreä, on edellistäkin helpompi

- tankeakarvalehti, Ceratophyllum demersum, toodella nopeakasvuinen, joudut usein pätkimään, erikoishyvä nitraatin imijä, huono puoli on tuon heikko hiekassa pysyminen koska ei omista juuria, usein se onkin pötköllään akvoissa pintakasvina. Ihan kaunis mokoma. Itselläni oli joskus kyseinen kasvi litattu magneettilasiraapan väliin ja siinä se pysyi nätisti. Helppo, mutta suuttuessaan saattaa näyttää sulle kunnon karvanlähdöt .

- patsulijali Pogostemon `Octopus´, kaunis (minusta), heleän vihreä, nopeakasvuinen, helppo, menee valoihisi hyvin, ei kerää moskaa eikä suutu

- no sitten hentorotala - Rotala rotundifolia, tuo iki ihana kestosuosikkini. Helppo, nopeakasvuinen, ei kuitenkaan niin nopsa kuin rutto, `Octopus´tai karvalehti. Kivasti punertaa heikommassakin valossa. Itselleni tulee tuosta kasvista mieleeni aina pitsi, kuin olisi kaunista pitsiä altaassa kun tekee rotalasta sellaisia "pylväitä" sinne tänne.

Pakko mainita sinulle vielä tuosta lihavasta meren miehestä, palleroahdinparta - Cladophora aegagropila. No se nyt on helppo, mutta niin veikeä. Olla mollottaa pohjalla, saattaa välillä vähän kulkea virran mukana, sellainen vihreä sammaleinen akvaarion jalkapallo. Kiva vaikkei köynnöstäkkään.

Se pistia on kanssa helppo, ja ihan kauniskin. Ainoa siinä on sitten se, ettei pidä pintavirtauksesta, jolloin pyörii akvaariossa. Saattaa se siinäkin hengissä pysyä, kunhan ei kova myllytys käy, muttei ole enää niinkään kaunis.

Ystävällinen ystävän vinkki, ÄLÄ hanki IKINÄ limaskaa pintakasviksi, ellet ole siihen jostakin syystä järjettömän ihastunut tai omista esim. kaloja jotka tykkäävät syödä sitä. En ole varma, hukkuuko maailma ensin limaskaan, partamonnin poikasiin vai koronavirukseen, mutta joku se varmasti noista on .

Nyt vedenvaihtoon käypi tieni.

[kr70]

Ulkosuodattimen imuputkeen muutama sentti veden pinnan alapuolelle voi tehdä 2mm läpimittaisen reiän....

Eikö tässä ole riskinä, että jos ulkosuodin alkaa vuotamaan, vuoto loppuu kun pinta laskee tuon reiän alapuolelle ja moottori jää "jurnuttamaan tyhjää" >> ylikuumenee >> palovaara?

Kyllä, moottori jää jurnuttamaan tyhjää ja menee ennenpitkää rikki. Parempi, että moottori menee rikki kuin että koko akvaarion vesimäärä menee lattialle. Minusta ainakin. Mutta onko siinä palovaara? En tiedä. Mitä luulevat muut? Mutta onhan siinä palovaara silloinkin, jos reikää ei ole. Siinä kestää vain vähän pidempään ennen kuin suodatin alkaa haukkoa tyhjää ja silloin on ne koko akvaarion vedet lattialla.

Poukolle ja muille periaatteellinen kysymys nopeakasvuisista kasveista ja nitraatista: Onko se itse asiassa hyvä, jos saa pidettyä nitraatit alhaalla kasvien avulla? Eikö silloin tule kiusaus pidentää vedenvaihtovälejä? Ja kalathan tunnetusti tuottavat myös muuta jätettä kuin typpisellaista.

Vesisaniainen on myös hyvä nitraattikilleri. Minusta ei kovin nätti (makuasia) ja lisääntyy kovasti, mutta todella helppohoitoinen.

Pouko, kirjoitteletko puhelimella tänne? Mä kirjoittelen tietsikan näppiksellä kymmensormijärjestelmällä ja ehkä siksi ehdin usein ensin.

Mikä kala syö limaskaa?

[taruilona]

- vedensuosikki, Limnophila sessiflora, helppo, sopii valotehoosi, kauniin heleän vihreä, huono puoli on se, että pulloharjamaisuutensa vuoksi saattaa kerätä itseensä nöhnää ja roskaa, mutta pidetään erittäin helppona akvakasvina

Tääpäs näyttää hauskalta

- no sitten hentorotala - Rotala rotundifolia, tuo iki ihana kestosuosikkini. Helppo, nopeakasvuinen, ei kuitenkaan niin nopsa kuin rutto, `Octopus´tai karvalehti. Kivasti punertaa heikommassakin valossa. Itselleni tulee tuosta kasvista mieleeni aina pitsi, kuin olisi kaunista pitsiä altaassa kun tekee rotalasta sellaisia "pylväitä" sinne tänne.

Tää tois kivasti väriäkin

Pakko mainita sinulle vielä tuosta lihavasta meren miehestä, palleroahdinparta - Cladophora aegagropila. No se nyt on helppo, mutta niin veikeä. Olla mollottaa pohjalla, saattaa välillä vähän kulkea virran mukana, sellainen vihreä sammaleinen akvaarion jalkapallo. Kiva vaikkei köynnöstäkkään.

No tää olis ainaki erikoinen "normaaleihin" kasveihin verrattuna

Se pistia on kanssa helppo, ja ihan kauniskin. Ainoa siinä on sitten se, ettei pidä pintavirtauksesta, jolloin pyörii akvaariossa. Saattaa se siinäkin hengissä pysyä, kunhan ei kova myllytys käy, muttei ole enää niinkään kaunis.

Kovin kovasta puhurista taistokaan ei taida välittää?

Ystävällinen ystävän vinkki, ÄLÄ hanki IKINÄ limaskaa pintakasviksi, ellet ole siihen jostakin syystä järjettömän ihastunut tai omista esim. kaloja jotka tykkäävät syödä sitä. En ole varma, hukkuuko maailma ensin limaskaan, partamonnin poikasiin vai koronavirukseen, mutta joku se varmasti noista on

Siksi mä tota pistiaa kyselin, koska käsittäkseni limaskasta ei millään meinaa päästä eroon


Meilasinpa akvaarioliikkeeseen. Altaita olis varastossa, jalustoja tulis vasta loppukuusta. Noh, odottelu kasvattaa luonnetta, eikä tässä nyt mikään kiire ole. Ei se akvaariokaan ole heti valmis kaloille Tällä viikolla en pääse paikalle tilausta tekemään, mutta hyvin ehtis ens viikollakin

[taruilona]

Ulkosuodattimen imuputkeen muutama sentti veden pinnan alapuolelle voi tehdä 2mm läpimittaisen reiän....

Eikö tässä ole riskinä, että jos ulkosuodin alkaa vuotamaan, vuoto loppuu kun pinta laskee tuon reiän alapuolelle ja moottori jää "jurnuttamaan tyhjää" >> ylikuumenee >> palovaara?

Kyllä, moottori jää jurnuttamaan tyhjää ja menee ennenpitkää rikki. Parempi, että moottori menee rikki kuin että koko akvaarion vesimäärä menee lattialle. Minusta ainakin. Mutta onko siinä palovaara? En tiedä. Mitä luulevat muut? Mutta onhan siinä palovaara silloinkin, jos reikää ei ole. Siinä kestää vain vähän pidempään ennen kuin suodatin alkaa haukkoa tyhjää ja silloin on ne koko akvaarion vedet lattialla.

No tämäkin, mutta nyt asiaa pohdittuani tuo sisäsuodatin kuulostaa ainakin alkuun jotenkin turvallisemmalta Kysäisin akvaarioliikkeestä tuon alkuperäsen suodattimen riittävyydestä (biologinen suodatin lisättynä) kun olin kysellyt tuosta varastotilanteesta. Pahoin vaan pelkään, että yrittävät siltikin tyrkyttää tuota ulkosuodatinta

Vesisaniainen on myös hyvä nitraattikilleri. Minusta ei kovin nätti (makuasia) ja lisääntyy kovasti, mutta todella helppohoitoinen.

Tääkin olis kiva lisä melalehtien lisäksi

Tässä käy kohta niin, että mulla on pari melalehteä ja sekalainen puutarha kaikkea muuta Jos nyt taas vähän toppuuttelis

[kr70]

Kyllä, sisäsuodatin turvallisempi. Minäkin kerran tein jo päätöksen pitäytyä tulevaisuudessa sisäsuodattimissa, kun olin lukenut kauhukertomuksia vuotavista akvaarioista ja lisälaitteista. Saa nähdä, mieli voi muuttuakin.

[kr70]

Poukolle ja muille periaatteellinen kysymys nopeakasvuisista kasveista ja nitraatista: Onko se itse asiassa hyvä, jos saa pidettyä nitraatit alhaalla kasvien avulla? Eikö silloin tule kiusaus pidentää vedenvaihtovälejä? Ja kalathan tunnetusti tuottavat myös muuta jätettä kuin typpisellaista.

Ennen kuin kukaan ehtii vastata. Ehkä vähän tyhmä kysymys. Onhan siitä hyötyä levien kurissa pitämiseksi. Kun nopeakasvuiset kasvit vievät nitraatit ja fosfaatit, ei leville jää.

[toukopouko]

Hellou.

Varsinkin akvan alkutaipaleella, kun nitriitit muuttuvat nitraateiksi eikä ole vakaata tasapainoa vielä olemassa, pääsee levät helposti ryntäämään. Nitraattia toki pitää olla mutta vähäinen nitraatin määrä akvan alkutaipaleella riittää.
Tuosta sitten taas, että jos ja kun kasvit eivät kerkeä käyttämään fosfaatteja ja nitraatteja, niitä jää leville. Se ei ihan pidä paikkaansa. Levät kykenevät elämään mikronanohippusella siitä määrästä ravinteita, mitä kasvit taas tarvitsevat. Esim. EI-lannoitus todistaa tämän. Silloin kasveilla on kaikkea enemmän kuin tarvitsevat, mutta koska mitään ei puutu, kasvit voivat hyvin, eikä levät pääse ottamaan jalansijaa. Eli ravinteet yksin ei saa leväinvaasiota aikaan, syy saattaa olla esim. valaistus, valoaika tai ravinteissa vallitseva epätasapaino jolloin jokin palikka setistä puuttuu, jolloin yksi osa-alue niijaa ja soppa lähtee käyntiin. Sitten aletaan kitsastelemaan ravinteissa, kasvit voi sitäkin huonommin ja levät kiittää. Monet leväpainajaiset on hoidettu sillä, että lisätään ravinteiden määrää (huom. kaikkien) ja vedenvaihtojen + vähennetty tunneissa valaisuaikaa.

[Teemu Salonen]

En kahlannut koko ketjua läpi, hyviä vastauksia oli jo muutamassa ensimmäisessä.

Omana huomiona heittäisin, että ulkosuodattimeen investointi on turhaa, jos et meinaa roimasti ylikansoittaa allasta. Se altaan mukana tuleva suodatin riittää mainiosti. Ne rahat kannattaa käyttää kunnon testisetin hankintaan. Esim tähän

[taruilona]

Omana huomiona heittäisin, että ulkosuodattimeen investointi on turhaa, jos et meinaa roimasti ylikansoittaa allasta. Se altaan mukana tuleva suodatin riittää mainiosti. Ne rahat kannattaa käyttää kunnon testisetin hankintaan. Esim tähän

Aikeissa ei ole ylikansoittaa ja noita pieniä parvikaloja pitäs vissiin olla palon, että sais ylikansoitettua. Sillai maalaisjärjellä ajateltuna pienet kalat, rasborat, kiilat ja se taisto, ei isoa uintitilaa kaipaa ja jätettä tulee vähän/kohtuullisesti, joista talkkarit, kierteiset, hoitavat osansa. Joten siis aloitan tuolla Juwelin omalla ja täydennän toisella sisäsuodattimella, mikäli tarpeellista.

Tuo testisetti riittää ilmeisesti aika moneen testaukseen ja yksittäisen testiaineen loppuessa kyseistä ainetta saa täytepullon?