Tarvitsen apua

[CorySusu]

En ymmärrä _yhtään mitään_ minkäänlaisista tekniikka-asioista, kaikki valaistus, suodatus, lannoitus asiat ovat aivan hepreaa. Olen myös äärettömän huono matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa ollut aina. On tullut luettua miljoona keskustelua ja kirjoitusta aiheista, on selattu internettiä ja vaikka mitä. Silti, olen aivan hukassa. Voisiko joku siis kertoa niin että nuori, ei-niin-fiksu nainenkin ymmärtää mitä teen väärin, missä pitää parantaa ja miten tästä eteenpäin?

Eli akvaarion perustiedot ensin
N. 85 litrainen (70cm x 35cm x 35cm) kehysakvaario, kaloina tällähetkellä partamonni, n. 10kpl täplämonnisia, suunnilleen samanverran intiaaninsulkia. Hiekkana JBL Sansibar Black, kasveja ei ole koska en niitä saa elämään (juurikin edellämainittujen ongelmien vuoksi), tekokasveja kyllä löytyy mutta cmoon, ei niistä kukaan tykkää. Sisäsuodattimena Fluval U2, oli jonkun aikaa U3 tai U4, muistaakseni U3, ei muistikuvaa miksi vaihtui takaisin U2. Valaistuksena yksi putki, nimeltään Dennerle TROCAL de Luxe Special-Plant T8, 18W. Lisäksi on toki myös varmaankin Lidlistä tai Ikeasta ostettu led-nauha, mutta eihän sitä nyt valaistukseksi voi sanoa (eihän?).

Aikojen alussa kun kasvejakin vielä oli, niin lannoitusaineita kaappiin on eksynyt sellaiset tuotteet, kuin
- Easy-Life Profito, annostuksena ollut 10ml/viikko, eli laitettu yhtenä päivänä viikosta tuo 10ml altaaseen.
-Easy-Life Easycarbo, annostuksena 2,5ml/päivä, jos siis muisti laittaa sitä päivittäin.
-Easy-Life Ferro, annostuksena Profiton kanssa sama, kerran viikossa 10ml.
Jotain pohjalannoitteitakin on aikoinaan tullut käytettyä, niitä kuulia. Olisko ollut JBL.

Mikä siis pielessä? (omistajan osaamattomuuden lisäksi). Valaistus nyt varmaan ainakin. Jopa mun laskutaidoillani taitaa jäädä aika vähäiseksi W/L tolla 18W putkella . Mitä tilalle? Mulla valaisinkotelo (sellainen vanha harmaa, sisälle menee 70cm putki), johon ei tosiaan saa kuin yhden putken. Onko edes markkinoilla tarpeeksi tehokasta yhtä putkea tähän altaaseen? Korkeuden puolesta varmaankin valoteho riittäis melkein missä vaan lampussa, vai?

Suodatus on tuntunut ihan riittävältä omaan silmään, ei juurikaan roskaa pohjassa. Toki osaava voi siitäkin kertoa enempi.

Mitenkäs kasvit? Mitä suosittelisitte? Jotain nopeasti kasvavaa ehkä, helppohoitoista todellakin. Tykkään valluista ja anubiaista paljon, saisinkohan menestymään mitenkään?

Tippatestisalkun (JBL) aion hommata, tähän mennessä mennyt Tetran liuskoilla, mutta eihän niillä mitään tee.

Nyt jotain rautalangastä vääntöä ja selkeäkielistä neuvoa/vinkkiä/ohjeistusta kiitos, etten menetä täysin mielenterveyttäni akvaarion kanssa.

[Koss]

Pari asiaa mitkä tulivat mieleeni. Nitraatti, sen määrä olisi hyvä tietää, sillä se näkyy kasvien kasvussa. Sitten tuo rautalannoitus, joka on minun mielestäni turha, ellei nyt mittaa rauta-arvoja, ja lisäile sen perusteella. Easy-carbo ihan ok, mutta pitää lisäillä säännöllisesti. Profito hyvä peruslannoite, tosin melko laimeaa, ja saattaa olla että joutuu nostamaan annosmäärää ohjeista. Itse en oikein noihin kasviputkiin perustu. Mitä olen niitä vuosien varrella testannut, niin en ole erityisesti kasvien havainnut viihtyvän, ainakaan paremmin kuin muillakaan putkilla. Levät sen sijaan tuntuvat viihtyvän niiden valossa, Tulee myös mieleen tuosta kasvien viihtymättömyydestä, onko kasveihin tullut levää. Se nimittäin voi estää kasvien kasvun. Kasvi-akvaariossa kannattaa myös panostaa riittävään vedenkiertoon, sekä sopivaan lämpötilaan. Suosittelen hankkimaan helppoja ja nopeakasvuisia lajeja kuten vedensuosikki ja vesitähdikit. Myös erilaiset miekkakasvit ovat helppoja ja suht nopeakasvuisia lajeja. Keihäslehdet eli anubiaat kuuluvat hidaskasvuisiin lajeihin ja levättyvät helposti, jos altaassa ei kaikki ole tasapainossa. Tosin helppohoitoisuudella ja kestävyydellään ne ovat kyllä mainioita. Vallisneriat viihtyvät paremmin hieman kovemmassa vedessä, mutta voivat menestyä hyvin myös pehmeässä. Viihtyessään lisääntyävät kyllä nopeasti, ja leikkelemään niitä voi joutua, sillä varjostavat helposti. Tosin tästäkkin löytyy pienempikasvuisempia lajeja, kuten esim. kierteisvallisneria, sekä tiikerivallisneria. Kelluskasvit ovat hyviä ravinteiden käyttäjiä, mutta tahtovat varjostaa allasta, jos ei niitä säännöllisesti harvenna.

[CorySusu]

Pari asiaa mitkä tulivat mieleeni. Nitraatti, sen määrä olisi hyvä tietää, sillä se näkyy kasvien kasvussa. Sitten tuo rautalannoitus, joka on minun mielestäni turha, ellei nyt mittaa rauta-arvoja, ja lisäile sen perusteella. Easy-carbo ihan ok, mutta pitää lisäillä säännöllisesti. Profito hyvä peruslannoite, tosin melko laimeaa, ja saattaa olla että joutuu nostamaan annosmäärää ohjeista. Itse en oikein noihin kasviputkiin perustu. Mitä olen niitä vuosien varrella testannut, niin en ole erityisesti kasvien havainnut viihtyvän, ainakaan paremmin kuin muillakaan putkilla. Levät sen sijaan tuntuvat viihtyvän niiden valossa, Tulee myös mieleen tuosta kasvien viihtymättömyydestä, onko kasveihin tullut levää. Se nimittäin voi estää kasvien kasvun. Kasvi-akvaariossa kannattaa myös panostaa riittävään vedenkiertoon, sekä sopivaan lämpötilaan. Suosittelen hankkimaan helppoja ja nopeakasvuisia lajeja kuten vedensuosikki ja vesitähdikit. Myös erilaiset miekkakasvit ovat helppoja ja suht nopeakasvuisia lajeja. Keihäslehdet eli anubiaat kuuluvat hidaskasvuisiin lajeihin ja levättyvät helposti, jos altaassa ei kaikki ole tasapainossa. Tosin helppohoitoisuudella ja kestävyydellään ne ovat kyllä mainioita. Vallisneriat viihtyvät paremmin hieman kovemmassa vedessä, mutta voivat menestyä hyvin myös pehmeässä. Viihtyessään lisääntyävät kyllä nopeasti, ja leikkelemään niitä voi joutua, sillä varjostavat helposti. Tosin tästäkkin löytyy pienempikasvuisempia lajeja, kuten esim. kierteisvallisneria, sekä tiikerivallisneria. Kelluskasvit ovat hyviä ravinteiden käyttäjiä, mutta tahtovat varjostaa allasta, jos ei niitä säännöllisesti harvenna.

Luin aikoinaan että kasveista näkee raudan puutteen ja aloin sitten lisäilemään sitä kun tuntui osuvan kohdalleen. Toki sen tarpeen voi varmaan kattoa sitten myöhemminkin. Tupsulevää on ollut, mutta sen ei kai pitäisi vaikuttaa kasveihin, vai? Siitä oon kyllä pyrkinyt eroon pikkuhiljaa, on kuitenkin vähän haastavaa Muita leviä ei oo ollut. Vedenkierrosta en osaa muuta sanoa, kun että pidän suodattimen tulovirtauksen ylimmässä ja on yleensä aika kovalla säädöllä, pinta liikkuu siis hyvinkin paljon. Sitä en tiedä onko hyvä vai huono, tupsuleväkin ilmeisesti viihtyy kovassa virtauksessa.. Lämpötila akvaariossa on siinä 22-23 asteen kohilla. Limaskaa on ollut pintakasvina aikoinaan paljonkin, mutta nyt se on täysin hävinnyt, pitäisköhän hommata takaisin vai jättää unholaan?
Kiitos kasvi-ideoista, voisin noita alkaakin etsiskeleen

[Koss]

On aika arpapeliä laittaa rautaa tekemättä testiä. Lisäksi rautaan vaikuttaa valaistus, eli sitä olisi parempi laittaa päivittäin annos. Tupsulevällä toki on vaikutuksensa kasvien kasvuun, erityisesti köynnökset tahtovat kärsiä tästä, mikäli sitä kertyy latvaosiin, mutta en nyt sanoisi tätä syyksi kasviongelmiisi. Se että pintavesi kiertää voimakkaasti, ei tarkoita että koko altaan vesimassa liikkuisi samoin. Kasvit arvostavat virtausta, joka toimittaa niille ravineita. Tosin voimakas pintavirtaus vähentää hiilidioksidia, joka on olennainen osa kasvien viihtyvyydelle. Limaskalle etsisin jonkin muun vaihtoehdon, kuten amerikankilpukka, joka on helpompi pitää kurissa.

Lähtisin näin ensi alkuun testaamaan altaan nitraatteja. Ne saa olla kasviakvaariossa yli 10. SItten hankkisin joitakin pioneerilajeja, esim. vedensuosikkia ja intianvesitähdikkiä. Niiden kasvuissa huomaa hyvin ravinteiden puutteet, mm. tuon nitraatin, sekä erityisesti raudanpuutteen vedensuosikissa, jolloin sen väri muuttuu hyvinkin vaaleaksi. Tosin lehtivihreän syntyyn ei aina ole syynä rauta, vaan aika yleinen on myös kaliumin puute. Mutta en lähtisi näin alkuun lisäilemään kuin tuota nestemäistä yleislannoitetta (Profito), ja Easy-carboa pienimmän annostuksen mukaan. Toki vahvan juuriston tekeville laittaisin myös pohjatabletteja.

[CorySusu]

On aika arpapeliä laittaa rautaa tekemättä testiä. Lisäksi rautaan vaikuttaa valaistus, eli sitä olisi parempi laittaa päivittäin annos. Tupsulevällä toki on vaikutuksensa kasvien kasvuun, erityisesti köynnökset tahtovat kärsiä tästä, mikäli sitä kertyy latvaosiin, mutta en nyt sanoisi tätä syyksi kasviongelmiisi. Se että pintavesi kiertää voimakkaasti, ei tarkoita että koko altaan vesimassa liikkuisi samoin. Kasvit arvostavat virtausta, joka toimittaa niille ravineita. Tosin voimakas pintavirtaus vähentää hiilidioksidia, joka on olennainen osa kasvien viihtyvyydelle. Limaskalle etsisin jonkin muun vaihtoehdon, kuten amerikankilpukka, joka on helpompi pitää kurissa.

Lähtisin näin ensi alkuun testaamaan altaan nitraatteja. Ne saa olla kasviakvaariossa yli 10. SItten hankkisin joitakin pioneerilajeja, esim. vedensuosikkia ja intianvesitähdikkiä. Niiden kasvuissa huomaa hyvin ravinteiden puutteet, mm. tuon nitraatin, sekä erityisesti raudanpuutteen vedensuosikissa, jolloin sen väri muuttuu hyvinkin vaaleaksi. Tosin lehtivihreän syntyyn ei aina ole syynä rauta, vaan aika yleinen on myös kaliumin puute. Mutta en lähtisi näin alkuun lisäilemään kuin tuota nestemäistä yleislannoitetta (Profito), ja Easy-carboa pienimmän annostuksen mukaan. Toki vahvan juuriston tekeville laittaisin myös pohjatabletteja.

Kiitos! Mistähän ton vesimassan liikkuvuuden sais selville, onko jotain varmaa konstia? Pintakasvi ei oo itelle mitenkään ehdoton, en oo siitä ikinä oikeestaan välittänyt.

Täytyy hommata nitraattitesti tässä jossain vaiheessa, oliskohan semmonen ~15 hyvä nitraattiarvo sitten kun ottais kasvejakin? Miekkakasveille ilmeisesti ainakin pohjatabletteja, mitkäköhän olis hyviä? Kiitos neuvoista, ehkä näillä pääsee taas alkuun

[Koss]

Miekkakasveille ja lumpeille ovat Jbl:n 7balls:it hyviä. Muille kasveille olen käyttänyt vähän lyhyemmän aikaa kestäviä Seran Florenetteja ja Tetran Cryptoja. Nitraatiksi riittää kun saa sen pidettyä vähintään kympissä, mieluiten yli. Vesimassojen liikkumiseen vaikuttaa suodattimen teho, virtauksen mahdollinen kuristus ja sen suuntaus. Yleensä suositellaan suodatin asentamaan siten, että se liikuttaa vettä altaan pituudelta, jolloin myös roskat kulkeutuvat siihen paremmin. Ei siis haittaa vaikka kasvit heiluisivatkin virtauksesta.