Montako kymmentä pitää kiekkoja olla että nitraatista saa ongelman esim. 1000 litraisessa altaassa jossa on pari kasviakin? Ei taida sadalla kalalla vielä tulla liikaa jos vaihtaa vettä viikoittain. Meillä ei kiekkoja ole mutta isompia ja pienempiä ahvenia allas täynnä ja nitraatit näyttää aina nollaa ja sitä lisätäänkin vedenvaihtojen yhteydessä. Toki joillakin seuduilla sitä nitraattia on kuulemma jo vesijohtovedessä.Morpho kirjoitti:Villeistä sosittelisin sinikiekkoa, se kun on helpompi kuin edellämainitsemasi.Carmila kirjoitti:Kuulin, että heckelit olisivat villeistä kaikkein hankalimpia ja kovia stressaamaan. Niitä olen himoinnut useamman vuoden, joten ovatko ne niin hankalia kuin huhu kertoo? Millaisissa altaissa ja millaisessa seurassa niitä teillä on ollut? Mitä ongelmia on ilmennyt?
Heckel on vaativin vesiarvojen suhteen koska elää happamimmilla ja muutenkin erityypisillä vesialueilla (mustanveden alueet).
Sinikiekot elävät lähimpänä suomen vesijohtoveden koostumusta vastaavilla alueilla, n. keskimäärin.
Luonnokiekot ovat kyllä monta kertaa vaativampia hoidon suhteen, ne kestavat viljeltyjä huonommin vesiarvojen muutoksia.
Silloin kun ongelmia alkaa tulla nitraatin yms. suhteen villit putoavat ennen viljeltyjä.
1500-l kiekkolaprojekti
Valvoja: Moderaattorit
-
- Advanced Member
- Viestit: 1081
- Liittynyt: 07:19, 09.06.2004
- Akvaarioseurat: TAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
-
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Hieno rojekti kertakaikkiaan, lisää kuvia tulemaan.
http://sv.aqua-web.org/kuvat/tonnine1.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
..Mulla olikin tossa valmiina yksi kuva tonnisesta kolmimetrisestä, jossa istun altaassa, jos auttaa hahmottamaan;srd kirjoitti:Sama ongelma. Jos mitenkään mahdollista, niin saiskos jossain vaiheessa kuvan jossa altaan vierellä olisi omistaja, niin voisi hieman hahmottaa tuota kokoa?Vesipeukalo kirjoitti:Ei oikein osaa laittaa edes mittasuhteisiin kolmemetristä allasta.
http://sv.aqua-web.org/kuvat/tonnine1.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Advanced Member
- Viestit: 2010
- Liittynyt: 13:11, 28.09.2005
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kerava
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Kits. Eli siis mallia uima-allas.VesiEläin kirjoitti:..Mulla olikin tossa valmiina yksi kuva tonnisesta kolmimetrisestä, jossa istun altaassa, jos auttaa hahmottamaan;srd kirjoitti:Sama ongelma. Jos mitenkään mahdollista, niin saiskos jossain vaiheessa kuvan jossa altaan vierellä olisi omistaja, niin voisi hieman hahmottaa tuota kokoa?Vesipeukalo kirjoitti:Ei oikein osaa laittaa edes mittasuhteisiin kolmemetristä allasta.
http://sv.aqua-web.org/kuvat/tonnine1.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
-
- Advanced Member
- Viestit: 1519
- Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Paikkakunta: Espoo
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Tonnin allas ja merenneito siellä . Myydäänköhän tuollaista pakettia paikallisissa akvaariliikkeissä halvalla vai joutuuko tilaamaan saksasta.
In numbers of ten the power is in one.
-
- Kim Söderberg
- Viestit: 1128
- Liittynyt: 14:40, 07.03.2002
- Akvaarioseurat: HAS SMAS FOMA #2
- Sukupuoli: Mies
- Viesti:
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Taitaa tuo merenneito olla jo hyvässä kodissa
Viimeksi muokannut K.S, 11:18, 30.11.2008. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1081
- Liittynyt: 07:19, 09.06.2004
- Akvaarioseurat: TAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Altaan saa Suomesta, merenneidon halvimmalla Venäjältä tai Thaimaasta. Valmiita pakettia ei taida kaupasta saada?Tuukkis kirjoitti:Tonnin allas ja merenneito siellä . Myydäänköhän tuollaista pakettia paikallisissa akvaariliikkeissä halvalla vai joutuuko tilaamaan saksasta.
-
- Senior Member
- Viestit: 730
- Liittynyt: 11:26, 10.08.2008
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Tampere
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Kääkssrd kirjoitti:Kits. Eli siis mallia uima-allas.VesiEläin kirjoitti:..Mulla olikin tossa valmiina yksi kuva tonnisesta kolmimetrisestä, jossa istun altaassa, jos auttaa hahmottamaan;srd kirjoitti:Sama ongelma. Jos mitenkään mahdollista, niin saiskos jossain vaiheessa kuvan jossa altaan vierellä olisi omistaja, niin voisi hieman hahmottaa tuota kokoa?Vesipeukalo kirjoitti:Ei oikein osaa laittaa edes mittasuhteisiin kolmemetristä allasta.
http://sv.aqua-web.org/kuvat/tonnine1.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;
If you can't handle me at my worst, you don't deserve me at my best.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1519
- Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Paikkakunta: Espoo
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Niin.... valmista pakkettia ei taida saada ja jos saakin niin rahdit tulisivat kalliiksi tai sitten jos saisikin halvalla niin pitempiaikainen harrastus tulisi vielä kalliimmaksi (yleiset ja ylettömät kulut).
In numbers of ten the power is in one.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Montako, yksi riittää jos nuo vedenvaihdot laiminlyödään, sata kiekkoa taitaa tonniselle olla jo liikaa .Thompson kirjoitti:Montako kymmentä pitää kiekkoja olla että nitraatista saa ongelman esim. 1000 litraisessa altaassa jossa on pari kasviakin? Ei taida sadalla kalalla vielä tulla liikaa jos vaihtaa vettä viikoittain. Meillä ei kiekkoja ole mutta isompia ja pienempiä ahvenia allas täynnä ja nitraatit näyttää aina nollaa ja sitä lisätäänkin vedenvaihtojen yhteydessä. Toki joillakin seuduilla sitä nitraattia on kuulemma jo vesijohtovedessä.Morpho kirjoitti:
Luonnokiekot ovat kyllä monta kertaa vaativampia hoidon suhteen, ne kestavat viljeltyjä huonommin vesiarvojen muutoksia.
Silloin kun ongelmia alkaa tulla nitraatin yms. suhteen villit putoavat ennen viljeltyjä.
Jos altaasi nitraattiarvot näyttävät nollaa testisi valehtelevat ja/tai ovat epätarkkoja.
.·´¯`·.. ><((((º>`·.¸¸.·´¯`·.¸.·´¯`·...¸><((((º>
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
-
- Advanced Member
- Viestit: 1081
- Liittynyt: 07:19, 09.06.2004
- Akvaarioseurat: TAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Epätarkkoja nuo tippatestit varmasti ovat. Kokeiltu on vain parilla eri merkillä (Tetra ja Sera). Epätarkkuutta ei ainakaan paranna ne värikartat, mutta vihreiksi ne tuppaa testit jäämään.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Hyvä nitraattisuodatin poistaa suurimman osan akvaarioveden nitraateista, mutta ei kuitenkaan kaikkea.
Noin 10 mg jää ja se on vain hyvin pieni osa muista akvaarioveteen jäävistä orgaanisistä jätteistä.
Todellisuudessa hyvinhoidettukin akvaario on täynnä laimeaa jätevettä.
Paras indikaattori akvaarioveden puhtaudelle lieneekin sähkönjohtavuus arvo, eli liuenneiden aineiden määrän vertaaminen sekä akvaarioveden että käytettävän vaihtoveden välillä.
Kun arvot poikkeavat liikaa toisistaan kalojen sairastuminen on vain ajan kysymys. Varsinkin luonnonkiekot ovat herkkiä kaikille kuona-aineille joiden pitoisuutta ei voidä vähentää kuin usein toistuvilla osittaisilla veden vaihdoilla.
Alueilla joilla luonnonkiekot Amazonilla elävät sähkönjohtavuus on usein n. 5 µS luokkaa kun taas hyvin hoidetussa akvaariossa lukemat ovat satoja µS yksikköjä.
Vaikka kalat näyttävät viihtyvän hyvin ne todellisuudessa vain sietävät olosuhteita määrättyyn pisteeseen asti.
Noin 10 mg jää ja se on vain hyvin pieni osa muista akvaarioveteen jäävistä orgaanisistä jätteistä.
Todellisuudessa hyvinhoidettukin akvaario on täynnä laimeaa jätevettä.
Paras indikaattori akvaarioveden puhtaudelle lieneekin sähkönjohtavuus arvo, eli liuenneiden aineiden määrän vertaaminen sekä akvaarioveden että käytettävän vaihtoveden välillä.
Kun arvot poikkeavat liikaa toisistaan kalojen sairastuminen on vain ajan kysymys. Varsinkin luonnonkiekot ovat herkkiä kaikille kuona-aineille joiden pitoisuutta ei voidä vähentää kuin usein toistuvilla osittaisilla veden vaihdoilla.
Alueilla joilla luonnonkiekot Amazonilla elävät sähkönjohtavuus on usein n. 5 µS luokkaa kun taas hyvin hoidetussa akvaariossa lukemat ovat satoja µS yksikköjä.
Vaikka kalat näyttävät viihtyvän hyvin ne todellisuudessa vain sietävät olosuhteita määrättyyn pisteeseen asti.
Viimeksi muokannut Morpho, 18:10, 30.11.2008. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
.·´¯`·.. ><((((º>`·.¸¸.·´¯`·.¸.·´¯`·...¸><((((º>
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
-
- Advanced Member
- Viestit: 1519
- Liittynyt: 20:45, 24.06.2003
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Paikkakunta: Espoo
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Vihreiksi ? Muistaakseni nitraattitesteissä ei ole vihreää väriä. Korjatkaa jos olen väärässä. Kummallista kun meikeläisen aqua-medic nitraattisuodattimellakaan ei pääse kuin 5 milligrammaan. Eikös tuossa ph testissä ole vihreää väriä. Tosin minun nitraattitestin merkki on tunze.
In numbers of ten the power is in one.
-
- Elite Member
- Viestit: 5925
- Liittynyt: 07:54, 04.03.2004
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Lempäälä
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Voivat olla epätarkkojakin, mutta kasvit(mm. nopeakasvuiset köynnökset) ovat hyviä ja jopa tehokkaita nitraatinpoistajia, ne imevät vedestä myös fosfaatteja kasvaakseen. Nitraatinpuutos näkyy kasvien "paikoilleen jämähtämisenä", vaikka altaaseen lykättäis hiilaria, ravinteita purkista ja tarpeeksi valoa ei kasvit vaan kasva. Kun altaaseen iskee nitraattilisää alkaa kasvua taas näkyä.Morpho kirjoitti:Jos altaasi nitraattiarvot näyttävät nollaa testisi valehtelevat ja/tai ovat epätarkkoja.
Kiekoista ja nitraattisuodattimista en tiedä mitään.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Thompson kirjoitti:Altaan saa Suomesta, merenneidon halvimmalla Venäjältä tai Thaimaasta. Valmiita pakettia ei taida kaupasta saada?Tuukkis kirjoitti:Tonnin allas ja merenneito siellä . Myydäänköhän tuollaista pakettia paikallisissa akvaariliikkeissä halvalla vai joutuuko tilaamaan saksasta.
Jep mutta miten noista mereneidoista pääsee eroon kun "silakka laskut" kasvavat ylen määrin, harppuunalla?
Allas on ihan hieno ja helppo sisustaa koska tuota leveyttä on riittävästi ja edestä katsoen syvyysvaikutelmasta tulee hieno.
Ihan viljeltyjä kiekkoja kuitenkin suosittelen, koska altaasta tulee ns. seura-akvaario.
.·´¯`·.. ><((((º>`·.¸¸.·´¯`·.¸.·´¯`·...¸><((((º>
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
><((((º>`·.¸¸.·´¯`·...¸><((((º>
En luota lääkäreihin, yksikin hoiti yhdeksän vuotta saman potilaan keltatautia, kunnes huomasi että mieshän on japsi...(W.C. Fields)
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Mitäs tälle projektille kuuluu? Kuvia? Upea varmasti
"Olisinpa tikka! Saisin elantoni hakkaamalla päätä puuhun."
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Nyt allas on saanut "oikean" suodatuksen, valot ja ensimmäiset asukkaat.
Ylivuodossa on kaksi putkea tukkeutumisen varalta. Kaikenlaiset "leijujat" ylivuodossa ottaa kiinni suodatinmattopala. Biopalloja ala-altaassa on n. 100 litraa. Näiden alapuolella on muoviritilä, ja pari senttiä tyhjää tilaa lietteen kertymistä varten. Biopallojen päällä on 2,5cm mattosuodatinlevy ja sen päällä tiheästi rei'itetty pleksi. Pleksin tarkoitus on veden tasainen jakautuminen suodattimessa.
Suihkuputken päähän oli alun perin tarkoitus rakentaa "kastelulaitteen" tyylisesti pyörivä osa tätä jakautumista varten, mutta kun sopivia osia ei löytynyt, piti tyytyä pelkkään rei'ittämiseen suihkuputken pään osalta ja reikälevyyn. Suodatinkammion jälkeisessä kammiossa, jonka korkeus on alle puolet suodatinkammion korkeudesta, on turvetta, ketapangin lehtiä ja suodatinmakaroneja asianmukaisesti pakattuna. Makaronit laitettiin suodatussysteemin muuttuessa ulkosuodattimesta valutussuodattimeen vähän niinkuin "varmuuden vuoksi", ja poistuvat kunhan joku jaksaa ne nostaa sieltä pois. Täältä vesi tippuu nostopumpun kammioon ja lähtee takaisin kiertoon.
Nostopumppuna on Ocean runner 6500. Vesi jakautuu kolmeen ulostuloon altaan päihin ja keskelle. Pumppu ei toimi täydellä tehollaan vielä, sillä ylivuodon kampa vaatii hiukan korjailua, sillä kasvinosat ja eksyneet pintakasvit tukkivat sen varsin helposti. Pohjalla olevien isompien roskien kasaantuessa kasvien juurille sanoisin, että jonkinlaista kiertovesipumppua pitänee laittaa vielä pohjan tuntumaan, mutta se selvinnee kun pumppu saadaan pyörimään täydellä tehollaan.
Suodatin tuntuu kuitenkin toimivan yllättävän hyvin. Automaattista täyttöjärjestelmää ei ole vielä rakennettu.
Altaan lämpötila on tällä hetkellä 27 astetta.
Pohjalannotteena on omantekoista "savi-hiekka-salaiset lisäaineet" -pohjalannotetta terästettynä paikoitellen vielä Tetran Cryptoilla ja turvelevyillä pohjalasin päällä. Hiekkana Biltemaa, jota siis taas saa.
Kasvit ovat lähteneet hyvään kasvuun. Joitakin köynnöstäviä kaipailen vielä. Alkuvaiheen piileväinvaasio on myöskin voimissaan. Muita leviä torjun tällä hetkellä kitsaalla nestehiililisäyksellä köynnöstävien kasvien huutaessa poissaolollaan tai ollessa varsin onnettomia alkuja vielä. Odottelen kiltisti kauppapalstalle ilmestyvän aromivedensuosikkia, eustralis stellataa ja punaviuhkalehteä. Ongelmana kasvien hankinnassa kaupasta on se, että vain uposkasvatetut kasvit kelpaavat. Ilmakasvatetut "ohuemmat kasvit" menevät tulijuovabarbien ruoaksi (rotala wallichiita lukuunottamatta). Tosin barbit pitävät myös lumpeet sopivan matalakasvuisina, joten en valita. Aponogetonit ovat innostuneet kasvamaan kohisten, miekat puskevat uutta lehteä jatkuvasti ja altaan runsas pintakasvistokin hillinnee levien vallanottoa. Pintakasvisto pysyy suunnitellulla paikallaan "nerokkaan innovaationi" avulla , eli rajaamalla kellusheinällä, sen varret pinnalle ulottuviin moorapuun kantoihin kiinnittämällä.
Valokansi toteutui hiukan eri tavalla kun oli ajateltu. Ts. Bauhausin perusloisteputkirunko (90cm/30W) osoittautui sen verran käyttökelpoiseksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi, että niitä hankittiin 12 kpl. Keskimmäisen luukun ylhäällä ollessa keskelle jää siten vain "syöttämisaukko" loisteputkien väliin, ja reunimmaiset luukut ovat melko raskaita, koska lamput ovat kiinni yksinomaan näissä. Tähän ongelmaan on suunnitteilla elämää helpottava vipuamisratkaisu. (Tällä hetkellä kansien nosto-ongelma ratkeaa 2-metrisellä aviomiehellä.)
Kalastona on tällä hetkellä noita kovasti paheksuttuja tulijuovabarbeja, helmimonnisia ja "vesimittareina" luotettavia perhoskirjoahvenia. Käärmekala poistui kalastosta muutaman pyrstöttömän helmimonnisen löydyttyä ylivuodosta hengettömänä. Uusi koti löytyi onneksi yhdellä puhelinsoitolla lajitovereiden joukosta. Joulupukki toi minulle L-91:n, eli tulivampyyriplekon.
Kiekko-asioissa olen hylännyt ajatuksen heckeleistä, vaikka ne kovasti mieleisiä olisivatkin. Nyt pohdinnassa on, josko jostain löytyisi luonnossa viileämmässä viihtyneitä kiekkoja, jolloin lämpötilaa ei välttämättä tarvitsisi nostaa tuosta kuin tilapäisesti.
Laitan kuvia lähipäivinä kun ehdin. Viimeiset kivipainot lähtivät puiden päältä tänään. (Hyvin oli ihan kotimaan auringossa pari vuotta kuivunutta mangrovea siis... )
Ylivuodossa on kaksi putkea tukkeutumisen varalta. Kaikenlaiset "leijujat" ylivuodossa ottaa kiinni suodatinmattopala. Biopalloja ala-altaassa on n. 100 litraa. Näiden alapuolella on muoviritilä, ja pari senttiä tyhjää tilaa lietteen kertymistä varten. Biopallojen päällä on 2,5cm mattosuodatinlevy ja sen päällä tiheästi rei'itetty pleksi. Pleksin tarkoitus on veden tasainen jakautuminen suodattimessa.
Suihkuputken päähän oli alun perin tarkoitus rakentaa "kastelulaitteen" tyylisesti pyörivä osa tätä jakautumista varten, mutta kun sopivia osia ei löytynyt, piti tyytyä pelkkään rei'ittämiseen suihkuputken pään osalta ja reikälevyyn. Suodatinkammion jälkeisessä kammiossa, jonka korkeus on alle puolet suodatinkammion korkeudesta, on turvetta, ketapangin lehtiä ja suodatinmakaroneja asianmukaisesti pakattuna. Makaronit laitettiin suodatussysteemin muuttuessa ulkosuodattimesta valutussuodattimeen vähän niinkuin "varmuuden vuoksi", ja poistuvat kunhan joku jaksaa ne nostaa sieltä pois. Täältä vesi tippuu nostopumpun kammioon ja lähtee takaisin kiertoon.
Nostopumppuna on Ocean runner 6500. Vesi jakautuu kolmeen ulostuloon altaan päihin ja keskelle. Pumppu ei toimi täydellä tehollaan vielä, sillä ylivuodon kampa vaatii hiukan korjailua, sillä kasvinosat ja eksyneet pintakasvit tukkivat sen varsin helposti. Pohjalla olevien isompien roskien kasaantuessa kasvien juurille sanoisin, että jonkinlaista kiertovesipumppua pitänee laittaa vielä pohjan tuntumaan, mutta se selvinnee kun pumppu saadaan pyörimään täydellä tehollaan.
Suodatin tuntuu kuitenkin toimivan yllättävän hyvin. Automaattista täyttöjärjestelmää ei ole vielä rakennettu.
Altaan lämpötila on tällä hetkellä 27 astetta.
Pohjalannotteena on omantekoista "savi-hiekka-salaiset lisäaineet" -pohjalannotetta terästettynä paikoitellen vielä Tetran Cryptoilla ja turvelevyillä pohjalasin päällä. Hiekkana Biltemaa, jota siis taas saa.
Kasvit ovat lähteneet hyvään kasvuun. Joitakin köynnöstäviä kaipailen vielä. Alkuvaiheen piileväinvaasio on myöskin voimissaan. Muita leviä torjun tällä hetkellä kitsaalla nestehiililisäyksellä köynnöstävien kasvien huutaessa poissaolollaan tai ollessa varsin onnettomia alkuja vielä. Odottelen kiltisti kauppapalstalle ilmestyvän aromivedensuosikkia, eustralis stellataa ja punaviuhkalehteä. Ongelmana kasvien hankinnassa kaupasta on se, että vain uposkasvatetut kasvit kelpaavat. Ilmakasvatetut "ohuemmat kasvit" menevät tulijuovabarbien ruoaksi (rotala wallichiita lukuunottamatta). Tosin barbit pitävät myös lumpeet sopivan matalakasvuisina, joten en valita. Aponogetonit ovat innostuneet kasvamaan kohisten, miekat puskevat uutta lehteä jatkuvasti ja altaan runsas pintakasvistokin hillinnee levien vallanottoa. Pintakasvisto pysyy suunnitellulla paikallaan "nerokkaan innovaationi" avulla , eli rajaamalla kellusheinällä, sen varret pinnalle ulottuviin moorapuun kantoihin kiinnittämällä.
Valokansi toteutui hiukan eri tavalla kun oli ajateltu. Ts. Bauhausin perusloisteputkirunko (90cm/30W) osoittautui sen verran käyttökelpoiseksi ja edulliseksi vaihtoehdoksi, että niitä hankittiin 12 kpl. Keskimmäisen luukun ylhäällä ollessa keskelle jää siten vain "syöttämisaukko" loisteputkien väliin, ja reunimmaiset luukut ovat melko raskaita, koska lamput ovat kiinni yksinomaan näissä. Tähän ongelmaan on suunnitteilla elämää helpottava vipuamisratkaisu. (Tällä hetkellä kansien nosto-ongelma ratkeaa 2-metrisellä aviomiehellä.)
Kalastona on tällä hetkellä noita kovasti paheksuttuja tulijuovabarbeja, helmimonnisia ja "vesimittareina" luotettavia perhoskirjoahvenia. Käärmekala poistui kalastosta muutaman pyrstöttömän helmimonnisen löydyttyä ylivuodosta hengettömänä. Uusi koti löytyi onneksi yhdellä puhelinsoitolla lajitovereiden joukosta. Joulupukki toi minulle L-91:n, eli tulivampyyriplekon.
Kiekko-asioissa olen hylännyt ajatuksen heckeleistä, vaikka ne kovasti mieleisiä olisivatkin. Nyt pohdinnassa on, josko jostain löytyisi luonnossa viileämmässä viihtyneitä kiekkoja, jolloin lämpötilaa ei välttämättä tarvitsisi nostaa tuosta kuin tilapäisesti.
Laitan kuvia lähipäivinä kun ehdin. Viimeiset kivipainot lähtivät puiden päältä tänään. (Hyvin oli ihan kotimaan auringossa pari vuotta kuivunutta mangrovea siis... )
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Vauhtia päälle nytCarmila kirjoitti: Laitan kuvia lähipäivinä kun ehdin.
Olen Tanskalainen, joten pyydän anteeksi jos mun suomenkieli ei ole parhasta
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Tuo kasvien siirtely "oikeisiin paikkoihin", jotka seuraavana päivänä ovat taas "vääriä" on hiukan hidastanut kuvausprojektia. ... Tänään kaivoin altaasta aponogeton ulveuksen paikkaa siirtäessäni turvelaatan "uimaan" hiekan alta, joten taas on semmoinen pölly päällä, että ei ole kuvauskunnossa allas. (Kasvipihdit ovat kyllä kätevät, mutta niillä saa umpimähkään sorkkiessaan siis myös helposti tuhoa aikaan.)
Kumma juttu, että vaikka miten vannoin itselleni, että tähän altaaseen tulee vain "muutama kasvilaji", niin huomaan jo nyt kasvattavani aika monimuotoista "puutarhaa". Mitenköhän HAS:in huutokaupan jälkeen , pitääköhän miehen tuoda minut sinne suukapulassa...
Kumma juttu, että vaikka miten vannoin itselleni, että tähän altaaseen tulee vain "muutama kasvilaji", niin huomaan jo nyt kasvattavani aika monimuotoista "puutarhaa". Mitenköhän HAS:in huutokaupan jälkeen , pitääköhän miehen tuoda minut sinne suukapulassa...
-
- Elite Member
- Viestit: 5534
- Liittynyt: 19:54, 02.10.2005
- Akvaarioseurat: Suomen meriakvaarioseura facebook
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Espoo
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Noista kiekkojen valinnoista kannattaa perintiesen kiekkokaupan, akvaariokurjen (puh 09 8235 025) lisäksi kysellä myös Vainion Jannelta lemmikkitalo taikatassusta raumalta (02 855 981 email: vanhanrauman.lemmikki@dnainternet.net). Jannella on takana pitkä kokemus kiekkojen viljelijänä ja kasvattajana.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
No niin, kun näköjään pöyhin tuolla altaassa päivittäin jonkun savipalleron "lentoon", niin laitetaan sitten kiekkoja odotellessa sumeita kuvia...
Allas 15.1.2008: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1807.jpg.
Ja toisesta suunnasta: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1822.jpg (Nanomme on näköjään myös päässyt kuvaan heijastuksen muodossa.)
Valaistusratkaisua ja valokansien nostokoneisto : http://www.rmw.fi/1500l/IMG_0914.jpg
Suodatusasiaa:
Juuri rakennettu suodatin http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1228.jpg.
Ja ala-allas 15.1.2008: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1836.jpg. Ala-altaan laitteistoon on lisätty 30w UV-suodatin ja sille Eheim Compact 1000.
Tulijuovabarbi poseeraa: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1881.jpg
Allas 15.1.2008: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1807.jpg.
Ja toisesta suunnasta: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1822.jpg (Nanomme on näköjään myös päässyt kuvaan heijastuksen muodossa.)
Valaistusratkaisua ja valokansien nostokoneisto : http://www.rmw.fi/1500l/IMG_0914.jpg
Suodatusasiaa:
Juuri rakennettu suodatin http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1228.jpg.
Ja ala-allas 15.1.2008: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1836.jpg. Ala-altaan laitteistoon on lisätty 30w UV-suodatin ja sille Eheim Compact 1000.
Tulijuovabarbi poseeraa: http://www.rmw.fi/1500l/IMG_1881.jpg
-
- Advanced Member
- Viestit: 2102
- Liittynyt: 11:59, 01.09.2006
- Akvaarioseurat: HAS, SMAS, @#merivesi.fi
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Hienoa, hienoa... Tulee upee juttu
Just tuolla omassa altaassa sukeltaneena rinnuksia myöten, olen niiiiiin kateellinen tosta teidän nostokoneistosta.
Just tuolla omassa altaassa sukeltaneena rinnuksia myöten, olen niiiiiin kateellinen tosta teidän nostokoneistosta.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
"Alkajaisiksi" kahdeksan Tefen viherkiekkoa tuli kotiin eilen. Löysivät heti luonnonmukaisen paikan moorakantojen juuristosta, josta välillä tulevat altaan päätyyn ihmettelemään. Kun valot illalla sammuivat, joukko paineli toiseen päähän allasta ylivuodon viereen miekkakasvipöpelikköön nukkumaan, mutta aamulla oli palattu jälleen entiselle paikalle. Surviaista söivät äsken.
Kovin vaaleita ovat vielä, mutta pystyraitoja "pihtaavat". En tosin arvellut että olisivat muutosta hirveän järkyttyneitä, koska kun varasin kalat, olivat silloinkin aika reippaan oloisia, vaikka olivat "kotoutuneet" Kurkeen vasta joitakin tunteja aiemmin.
Keskinäistä nahisteluakin on jo hiukan ilmennyt.
Onko joku kokeillut hirveä kiekkomixin osana? Meillä appiukko käy niitä sihtailemassa pyssyn kanssa, joten varmasti ensiluokkaista, rasvatonta tavaraa on ja valkuaisainepitoisuuskin on aika ok.
Toinen ruokintajuttu, mikä mielessä on ollut, on se, oletteko koittaneet ruokavalion suhteen mukailla luonnon olosuhteina korkeamman ja matalamman veden aikana, vai onko siitä edes mitään hyötyä? Kaipa kiekot luonnossakin söisivät "tukevaa" ruokaa läpi vuoden, jos sitä olisi helposti saatavana?
Perusmixiä ajattelin muuttaa ainakin selvästi levän määrää lisäämällä.
Kovin vaaleita ovat vielä, mutta pystyraitoja "pihtaavat". En tosin arvellut että olisivat muutosta hirveän järkyttyneitä, koska kun varasin kalat, olivat silloinkin aika reippaan oloisia, vaikka olivat "kotoutuneet" Kurkeen vasta joitakin tunteja aiemmin.
Keskinäistä nahisteluakin on jo hiukan ilmennyt.
Onko joku kokeillut hirveä kiekkomixin osana? Meillä appiukko käy niitä sihtailemassa pyssyn kanssa, joten varmasti ensiluokkaista, rasvatonta tavaraa on ja valkuaisainepitoisuuskin on aika ok.
Toinen ruokintajuttu, mikä mielessä on ollut, on se, oletteko koittaneet ruokavalion suhteen mukailla luonnon olosuhteina korkeamman ja matalamman veden aikana, vai onko siitä edes mitään hyötyä? Kaipa kiekot luonnossakin söisivät "tukevaa" ruokaa läpi vuoden, jos sitä olisi helposti saatavana?
Perusmixiä ajattelin muuttaa ainakin selvästi levän määrää lisäämällä.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Hehee, niitä löytää internetistä sättäilemästä, niitä nostokoneita. Varjopuolena nostokoneessa voi tosin olla esim. työhulluus. Ja muut varjopuolet oot aistinvaraisesti jo havainnutkin.Kalakaverit kirjoitti:Hienoa, hienoa... Tulee upee juttu
Just tuolla omassa altaassa sukeltaneena rinnuksia myöten, olen niiiiiin kateellinen tosta teidän nostokoneistosta.
Re: 1500-l kiekkolaprojekti
Kaunista katsottavaa.
Muuten tiesitkö että villit luonnon kiekkokalat pystyvät tuomaan raitojensa osalta käänteiset värit esille, eli pystyraita onkin vaalea. Yleensä kalan arsyyntymisen merkki ja esiintyy villissä kiekkokalaparvessa yleisemmin parven johtajakalalla.
- Pikkukakkonen on vaihtunut isoon III:seen -