Minkälaiset vesiarvot teidän kiekkoaltaissa?

[-Piia-]

Mittailin tuossa joutessani nyt sit muutkin arvot.
pH 6.6
KH 1
GH 3

Tartteisko noille nyt saada tehtyä jotain ja jos nii miten? pH melkovarmasti laskee tässä neljän päivän aikana taas sinne n. 6.2 tasolle.

[JKE]

Onko sulla siellä sinikiekkoja vai mitä? Niille nuo arvot ovat ihan jees. Viherkiekolle Bleher antaa luonnossa mittaamiensa tulosten keskiarvo-pH:ksi 5,42 ja Heckelille 4,78.

[-Piia-]

Kiekkojahan siellä. Lisääkin ois tulossa, mutta kun alko noi arvot yhdessä välissä heilahella aikalailla nii en uskaltnau viel hommata ettei käy köpelösti.

[JKE]

Kiekkojahan siellä. Lisääkin ois tulossa, mutta kun alko noi arvot yhdessä välissä heilahella aikalailla nii en uskaltnau viel hommata ettei käy köpelösti.

Kiekkoja juu, mutta mitä lajia?

[-Piia-]

tommosia saa kysellä ku mie oon ihan ulalla näistä näiden lajeista. Kaks saman näköstäki ku kaiken luetun perusteella voi olla ihan eriä
Mut tuossapa muutama kuva http://picasaweb.google.com/NalleNeiti/Kiekkoja

[Morpho]

tommosia saa kysellä ku mie oon ihan ulalla näistä näiden lajeista. Kaks saman näköstäki ku kaiken luetun perusteella voi olla ihan eriä
Mut tuossapa muutama kuva http://picasaweb.google.com/NalleNeiti/Kiekkoja

Pigeon sekoituksia, blue diamond ja turkoosikiekko ja taitaa oikealla olla punaturkoosikin.

[juhlamokka]

Jatkan tähän vuosia vanhaan aiheeseen läheltä liippaavan asian; kiekkoaltaan kasvilannoituksen.

Minkä verran ja mitä aineita te muut kiekkoilijat lisäätte altaisiin näinä päivinä vai lisäättekö mitään?
Monilla kiekkoaltaat vaikuttavat olevan lähes kasvittomia, jolloin ei tietysti ole tarvettakaan lannoitukselle.

Oikeastaan onnistuin analysoimaan omat ajatukseni solmuun nyt hetkellisesti tässä asiassa ja näin ollen olisi hienoa mikäli tällä hetkellä itseäni viisaammat jakaisivat katsantokantojaan.

Olen pyrkinyt lannoittamaan vain vähän tai en ollenkaan kiekkoallasta. Lannoituksella huomasin olevan kuitenkin kaksi suotuisaa vaikutusta, jonka vuoksi aloin pohtimaan kumpi on parempi; lannoittaa vai olla lannoittamatta.

Haittana lienee se että lannoitteiden lisäyksen myötä sähkönjohtavuus muuttuu ei toivottuun suuntaan.

Positiivisina seikkoina olen havainnut että kalium-magnesiumlisän käyttö pitää PH:n hyvinkin alle seitsemässä ja saan PH:n pysymään tasaisena vedenvaihdoista huolimatta.
Lisäksi testasin tänään kuinka käyttämäni kalium-magnesium- ja rautakelaattilisä vaikuttavat nitraatteihin.

Hanavedestä sain nitraattiarvoksi ~12,5mg/l
Kun hanaveteen oli lisätty hieman kaliumia, magnesiumia ja rautakelaattia olikin nitraattiarvo lähes nolla mg/l.
Pidän tätäkin positiivisena asiana, joskaan en osaa itselleni toistaiseksi selittää miksi näin käy.

Sähkönjohtavuusmittarin olen aikeissa ostaa vasta tällä viikolla, joten tätä arvoa minulla ei toistaiseksi ole tiedossa.
Tosin voi olla että kyseisen mittarin ostaminen tuottaa minulle enempi harmia kuin iloa -toisin sanoen päänvaivaa ja harmaita hiuksia jos arvo osoittautuu aivan joksikin muuksi kuin mitä toivon.

Ongelmia altaassa tosin en ole huomannut, kalatkin ovat pirteitä ja kutuparikin on löytynyt.

Osaisiko joku ojentaa ajatuksiani oikeille raiteille lannoitteiden käytön osalta? -Kiitos paljon!

[Sisso]

Älä turhaan murhetu. Vaikka kippaisit ravinteita reiluja annoksia EIn tyyliin, et saa kiekoillesi ongelmia. Jos nyt kuitenkin pitäydyt, kuten varmaan teet jo nyt, niissä määrissä ravinteita, joiden toteat riittävän kasvistollesi, se on todennäköisesti melko maltillinen määrä. Kiekkoja on pidetty menestyksellä jopa johtavuudeltaan Tanganjikaa muistuttavissa vesissä, eli 400-600uS, joten sitäkään sun ei tarvitse murehtia. Tätä aihetta, siis (korkeaa) johtavuutta, käsitellään aina välillä kiekkopalstoilla (esim Simply Discuksella jota itse seuraan) )ja lopputuleman todetaan ettei korkeatkaan lukemat haittaa kunhan vesi on muuten puhdasta. Kudetukseen veden pitää olla riittävän pehmeää, muuten hedelmöitys saattaa epäonnistua. Tärkeämpää on keskittyä puhtaaseen veteen eli orgaanisen jätteen ja erillaisten kuona-aineiden ja hormoonien pitämiseen poissa vedestä. Etenkin nuorille kiekoille puhdas vesi on kasvun takia tärkeää.

Mitä tulee EC-mittariin, olen alun hämmennyksen jälkeen todennut sen oikein näppäräksi apuvälineeksi. Nykyään tsekkaan hanaveden johtavuuden ennen vedenvaihtoa ihan mielenkiinnosta koska meillä näkyy tapahtuvan siinä heittelyä jopa sadan uSn verran. Tiedämpähän missä mennään sillä kertaa...Lisäksi tsekkaan akvojen vedet kerran viikossa ja jos kaikki näyttää olevan kohdillaan eli arvot on suht samat kun aina, en tee tippatestejä lainkaan. Tai no, nitraattia seuraan ajoittain kun kasvit kuluttavat sitä ihan tolkuttomasti ja juuri nyt haen sopivia lisäysmääriä. Mutta yleensä siis teen tippatestit vain jos haluan jostain syystä tsekata jonkin tietyn arvon, esim raudan tai fosfaatin, tai epäilen jotain olevan pielessä, mutta muutoin seuraan vain johtavuutta. Se, onko GH tänään kolme ja seuraavalla viikolla neljä, on kaloille ihan yksi lysti jos johtavuus pysyy tasaisena. Kasveille sen sijaan esim kovin alhainen KH/GH voi olla haitaksi, niitä kannattaa seurata välillä jos niillä on taipumusta olla alhaalla tai laskea mutta yleensä johtavuuden seuraaminen riittää hälyttämään jos jotain on tekeillä.

Suurimassa osassa Suomea hanaveden johtavuudet on alhaisia ja ravinteita voi siten lisätä melko huoletta, vain joitain harvoja siunataan kovalla vedellä, kuten meitä täällä. Jos lisäisin ravinteita EIn tyyliin, olisi johtavuus vedenvaihdon ja ravinteiden lisäämisen jälkeen jopa 800uS mikä ei kyllä ole kiekoille enää mitenkään optimaalinen...

[juhlamokka]

Tervehdys ja kiitos Sisso vastauksestasi.

Uskoisin että vesi kiekkolassa on muutoin puhdasta, ei jätteen kyllästämää joten sen suhteen asiat varmastikin ovat kunnossa ja kiekot ovat lähteneet kasvamaan ihan hyvin. Tähän päädyn testien ja silmämääräisen arvioni mukaan.
Kutu onnistuu / onnistuisi myös hyvin joten ehkä sekin kielii vesiarvojen olevan ok, mutta syy miksi meillä ei pienet selviä on muut kalat, jotka häiritsevät kudun hoitoa tai syövät jo kyljillekin päässeet pienet.

Ja oikeastaan mitään ongelmaa kiekkolassa ei ole havaittavissa kuten ensimmäisessä viestissäni totesin vaan herkesin yhtenä päivänä miettimään mahtaako raudan lisäys sittenkään olla hyvästä kiekoille vaikka kasvit siitä nauttivatkin ja tästä koko ajatusketjuni sai alkunsa. Yhdessä vaiheessa kun lisäilin rautaa 2-3 kertaa viikossa, nyt olen pidättäytynyt lisäämään vain kerran viikossa.

Onko sinulla Sisso (tai muilla) tietoa siitä kestävätkö myös villit kiekot korkeampaa sähkönjohtavuutta?
Itselläni tosin on viljeltyjä joten siinä mielessä tieto ei ole oleellinen, joskin on mukava tietää enempi kuin vähempi.
Tai oikeastaan en ole kiinnostunut siitä kestävätkö vaan siitä voivatko hyvin mikäli veden sähkönjohtavuus kasvaa.
Ymmärtääkseni eivät.

Meillä kiekkolassa GH on 2,5 ja koska se tuohon lukemaan on hyvin asettunut olen asiaan ihan tyytyväinen.

Entä osaisiko joku kertoa miksi käyttämäni rautakelaatti ja kalium-magnesium lisä laskevat veden nitraattipitoisuuden (mitä tapahtuu kemiallisesti) ja mahtaako tässä prosessissa syntyä jotain sivutuotetta?

[Sisso]

Villeihin en osaa ottaa varmasti kantaa, mutta kuulostaa siltä että teillä on asiat varsin mukavasti.

Nitraatin tippuminen, jota kuvailet tapahtuvan raudan, kaliumin ja magnesiumin kanssa johtuu todennäköisesti kasvien hyvästä kasvusta silloin kun niillä on tarjolla sopivasti kaikkea. Tällöin nitraatin kulutus saattaa olla "määrätöntä" kuten meilläkin näkyy tapahtuvan. Vai tarkoitatko, että jos lisäät ämpärissä hanaveteen nitraattia, rautaa, kaliumia ja magnesiumia, nitraatti katoaa? Ei kyllä pitäisi.

[juhlamokka]

Tarkoitin nimenomaan että hanaveden nitraattiarvo tippuu näiden lannoitteiden lisäyksen myötä.

Lainaus ensimmäisestä viestistäni tässä ketjussa:

"Hanavedestä sain nitraattiarvoksi ~12,5 mg / l. Kun hanaveteen oli lisätty hieman kaliumia, magnesiumia ja rautakelaattia olikin nitraattiarvo lähes nolla mg/l. Pidän tätäkin positiivisena asiana, joskaan en osaa itselleni toistaiseksi selittää miksi näin käy."

Eli kyseisen testin suoritin puhtaassa mitta-astiassa suoraan hanasta otetulla vedellä ja koska tulos oli mielestäni niin hämmästyttävä, toistin testin ja sain saman tuloksen. Mittasin siis kahteen kertaan pelkän hanaveden sekä kahteen kertaan hanaveden johon oli lisättynä lannoitteita.

Taidanpa tehdä vielä saman testin uudelleen tänään. Mittaan siis samaan tapaan kuin alun perinkin pelkän hanaveden nitraatin, jonka jälkeen mittaan hanaveden nitraatin sen jälkeen kun olen lisännyt siihen hieman kyseisiä lannoitteita.

Jahka saan testit tehtyä tulen kertomaan miten kävi.

Lisäys: sen ymmärrän että altaassa nitraatti voi kulua omia aikojaan ilman vedenvaihtoa kasvien kasvun myötä, mutta tässä ei tosiaan ole siitä kyse.

[juhlamokka]

Noin, nyt on testi uusittu.
Kyseessä on tetran tippatesti.

Sain saman tuloksen eli hanavesi ~12,5 mg/l nitraattia
Kun lisäsin hanaveteen mainitsemani lannoitteet oli jälleen nitraattia lähes nolla.

Toisin sanoen nitraattia "häviää" reilusti lannoitteiden lisäyksen myötä.

[Milsku]

Asiasta mitään tietämättömänä veikkaan että ne jotenkin huijaa sitä testiä. Eihän se voi mihinkään hävitä?

[juhlamokka]

Niin tuntuisi, paitsi jos tuossa tapahtuu jokin kemiallinen reaktio jonka seurauksena nitraatti häviää/pilkkoutuu tms.
Itsekään en tiedä - vielä kun en ole ehtinyt perehtymään, miksi noin käy.

[Sisso]

Mä vähän kyselin juhlamokan kuvaileman ilmiön perään harrastajilta ulkomailla, joilla on itseäni huomattavasti vankempi kokemus ja tietämys kemikaalien käyttäytymisestä akvassa. Kukaan ei ollut ikinä kuullut eikä lukenut moisesta ja vastaus oli hyvin yksiselitteinen: NO3-testi näyttää väärin. Tai siis se voi toimia sinänsä ihan OK, mutta kuten Milskukin veikkaa, jokin hämää NO3-testiä. Oli miten oli, nitraattia ei saa katoamaan mitenkään tuolla tavalla vedestä, mutta jostain syystä testi ei sitä enää näytä. Tai sitten vedessä tapahtuu jotain todella outoa, josta olisin huolissani! Itse lisään kaikkiin omiin pyttyihini myös kaikkia noita mainittuja ravinteita, mutta kyllä NO3-testi näyttää loogisesti sitä lukemaa kun pitääkin.

[juhlamokka]

Itse olen tässä myös arvellut että testi manipuloituu kyseisillä ravinnelisillä eikä näin ollen näytä nitraatin todellista määrää.

Tämä myös näyttäisi toteen sen ajatukseni, että tällä testillä ei saa luotettavasti tietää altaansa nitraattiarvoa kun altaassa käytetään näitä ravinnelisiä.

Mistä tiedät Sisso, että sinulla nitraattitesti näyttää juuri kuten pitääkin?
Tämä havainto saa minut epäilemään että testi näyttää vedessä olevan ainakin hieman vähemmän nitraattia kuin sitä todellisuudessa on mikäli altaan veteen lisätään näitä ravinteita. Se minkä verran väärin testi näyttää riippunee siitä kuinka paljon vedessä on näitä ravinteita -jos on vähän, vaikutus nitraattitestiin pienempi ja jos paljon, näyttää nitraattitesti vedessä olevan nitraattia huomattavasti vähemmän kuin todellisuudessa on.

Eli esim. yhdestä altaastani olen saanut nitraattiarvoksi ~12,5 mg/l, lisään altaaseen myös lannoitteita joten otaksun ettänitraattiarvo voi olla todellisuudessa hieman enempi.

Seuraavaksi ajattelin suorittaa seuraavanlaisen testin ainakin yhteen altaaseen: ennen vedenvaihtoa mittaan nitraattiarvon, kun saan lukeman lisään altaaseen vielä lannoitteita, annan olla 20 min ja mittaan nitraattiarvon ja annan olla muutaman tunnin jonka jälkeen mittaan taas nitraattiarvon. Ja suoritan vedenvaihdon vasta nämä testit tehtyäni.
Näinkään toimien en voi olla vakuuttunut siitä että testi näyttää varmasti oikein, mutta nitraattiarvon ei tulisi ainakaan pienentyä (nitraattia olla vähemmän) ns. likaisessa vedessä johon lisätään lannoitteita.
Jos saan lannoitteiden lisäyksen jälkeen testituloksen jonka mukaan nitraattia on altaassa vähempi, tukee se jo aiemmin tekemääni havaintoa ja voitaneen olettaa ettei testi ole kovin pitävä mikäli altaaseen lisätään lannoitteita.
Kiinnostavaa on myös havaita vaikuttaako viive mittaustulokseen millään tavalla eli kun otan testin 20 min lannoitelisäyksen jälkeen ja muutaman tunnin kuluttua lisäyksestä. Voi olla että 20 min kuluttua lisäyksestä otettuna lannoitteet vaikuttavat enempi, kun niitä ei ole ehtinyt siinä ajassa ainakaan kulumaan. En tiedä, pelkkää arvuuttelua toistaiseksi.

Tietysti olisi hyvä huomata, että olen väärässä kokonaisuudessaan -tällöin olisi luotettava nitraattitesti käytössä.

Olisi mielenkiintoista jos joku innostuisi tätä asiaa tutkimaan ja jos tästä saisi enempi tietoa.

[Sisso]

Mistä tiedät Sisso, että sinulla nitraattitesti näyttää juuri kuten pitääkin?

Hanaveden nitraatti on meillä nolla. Teen itse ravinneliuokset jauheista kirjevaaalla punnitsemalla joten tiedän varmasti että Z ml kyseistä X-vahvuista liuosta nostaa nitraattia Y mg/l ja näin testi myös näyttää. Se riittää mulle kun muutenkin kippailen kaikkea akvoihin aika surutta, milli sinne tai toinen tänne, iha sama kunhan oli riittävästi. Sama juttu kaikkien muidenkin käyttämieni ravinteiden kanssa.

Duoda noin, älä tee tätä itsellesi tarpeettoman hankalaksi. Etenkään kun ravinnearvoilla ei ole juurikaan väliä ellei nyt ihan hurjiksi mene. Lisäät kaikkea riittävästi ja jos pelkäät kumuloitumista, teet re-setin kerran viikossa kunnon vedenvaihdolla. Thats it. Lannoittaminen ei oikeasti ole yhtään hankalaa etkä periaatteessa tarvitse testejä lainkaan.

[juhlamokka]

En toki tee asiaa itselleni hankalaksi eikä minua altaiden hoito huoleta lainkaan.
Kyse on enemmänkin mielenkiinnosta ja uteliaisuudesta, on mukava tietää vastauksia havaitsemiinsa seikkoihin.

[Sisso]

Valoa pimeään:

"...There is an explanation for this, and it is one of the reasons why test kits, or even ion selective electrodes, aren't particularly useful for testing for nitrate (NO3-).

When you add cations like Mg++, K+ or Fe+++ you are also adding an anion (from the dissolution of the salt). These anions may be ones that we want, like PO4--- and NO3-, or they may be ions like C-, SO4--, HCO3- that will be already present at the levels required for plant growth.

When we add other ions we have 2 possibilities, one is that one of the added cations will combine with nitrates present, and form new insoluble compound(s) that precipitate out of solution. This happens commonly with ortho-phosphate ions, because the majority of phosphate compounds (iron phosphate, calcium phosphate etc) are insoluble. We can however discount this, because in practical terms all nitrates are soluble in water.

It does leave us with the option that the nitrate test was actually always measuring interference of another ion, and that this ion has formed a new compound which is insoluble, and no longer causing the "NO3" reading.

It is more likely that there were NO3- ions present, and they are still there, but that the test kit is now not registering them. The reason for this is as simple as interference from other anions. The sulphate, chloride and carbonate ions etc. we have added are interfering with the measurement of the nitrate ions. This is by far the most likely option, and one of the difficulties in water testing for nitrate.

This interference effects both colormetric methods and ion selective electrodes, and is one of the reasons that Freshwater Biologists use BOD and biotic indexes to estimate pollution in streams and lakes, rather than relying on analytical methods.

cheers Darrel"

Eli kuten arvelimmekin, testi todennäköisesti "hämääntyi". Seuraava kysymys sitten onkin miksei kyseinen ilmiö esiinny yleisemminkin vaan se tuntuu olevan täysin tuntematon. Paitsi Juhlamokalla, eh. Teitköhän sä tällä historiaa?

[JEK]

Näinhän se on, nitraattitestit kun nyt eivät mittaa suoraan nitraattia. Se jauhe (yleensä) mitä mitattavaan näytteeseen lisätään, on vahvahko pelkistin (vaikka kadmium tai natrium), jonka tehtävänä on pelkistää nitraatti nitriitiksi. Siis nitraattitesti on oikeasti nitriittitesti hiukan eri skaalalla.

Tässä lienee käynyt niin, että mitattavasta näytteestä onkin pelkistynyt ensin helpommin pelkistyvät ionit, joita sinne on ilmestynyt lannoitteen mukana. Lisätty pelkistin lienee siis hapettunut loppuun ennen kuin on päässyt nitraatti-ionien kimppuun. Joten siis nitraatti on liuoksessa vielä nitraattina, eikä siis nitriittinä, jota mitataan.

[juhlamokka]

Kiitos JEK ja Sisso.
En tainnut iha hirstoriaa tehdä, mutta hyvä keskustelun aihe tästä taisi kuitenkin tulla.
Tuolla JEKin kuvailemalla tavalla varmasti käy.

Jäin vielä kuitenkin miettimään yhtä asiaa.
Jos hanavedestä saa nitraattiarvoksi 0 ja lisää altaassen lannoitteita ja nitraattia, mistä voi olla varma että nitraattitesti näyttää "oikein"?
Tällöinhän kuitenkin lannoitteet voivat vääristää nitraattitestin tulosta aivan kuten minun omassa testissäni kävi.

Jos tämän nitraattitestin "oikein näyttämisen" on testannut siten että on ensin laittanut vaikkapa 50 litraa puhdasta hanavettä puhtaaseen saaviin ja testannut sen saaden arvoksi 0, jonka jälkeen on lisännyt määrän x nitraattia saaviin ja saanut siitä tulokseksi kuvitteellisesti vaikkapa arvon 12,5 mg/l, tiedetään että x määrä nitraattia nostaa 50:ssä litrassa hanavettä nitraatit 12,5 mg per litra.
Tämän jälkeen jos saaviin lisätään hieman lannoitteita, nitraattienhan tulisi pysyä samassa 12,5 mg/l arvossa näyttääkseen oikein.
Jos näin kävisi voisi "koetta" jatkaa siten että muutaman päivän kuluttua lisäisi taas x määrän nitraatteja sekä lannoitteita saaviin. Tämän jälkeenhän nitraatteja tulisi olla 25 mg/l jos testi näyttäisi oikein. Eikö vain? Jos testi tällöin ei näyttäisi kuten odotetaan, voidaanko sen olettaa näyttävän akvaariossa " oikein ".

Akvaario-olosuhteissa asia ei ole aivan näin yksinkertainen, sillä nitraatin määrä muuttuu kuitenkin hieman.
Sekin on epäselvää vaikuttaako lisätyt lannoitteet altaassa nitraattitestiä vääristäen vain tietyn aikaa ennen päätymistä kasvien käyttöön vai onko lannoitteiden vaikutus testiin " pysyvämpi " jolloin vasta veden vaihdon myötä tilanne muuttuisi.

Paljon kysymyksiä, vähän oikeita vastauksia. Joka tapauksessa testi on ihan kätevä, ainakin suuntaa antavana.