Tasapainoa etsimässä

[Mikapo]

Mittaisin myös fosfaatin. Väitetään, että mitattavissa oleva määrä fosfaattia saa sinilevän kasvamaan varsinkin jos nitraattia on 0 mg/l. Fosfaattia voi tulla vedestä, kalanruoasta (varsinkin katkarapupelleteistä ja pakastesurviaisten nesteestä) ja hajoavista kasvinosista. Yhteen akvaarioistani sitä tuli veden pH:ta laskevasta aineesta, jonka vaikuttava aine oli fosforihappo.

[Sisso]

Mikään ilmoitettu arvo tai muu seikka ei kieli typen kierron ongelmasta. Jos sellainen olisi, olisi akvaariossa myös nitriittiä. Jos siellä olisi ollut 4kk ammoniakkia, se olisi näkynyt kalojen voinnissa, koska se on erittäin myrkyllistä. Ammonium ei ole niinkään ja kasvit käyttävät sitä hyvin mieluusti typen lähteenään. Sillä, mitä laatua bakteereita akvaariossa on, ei kannata käytännössä vaivata päätään, koska et pysty millään selvittämään ketä siellä sulla on, mistä on puutosta ja mistä puuttuvia saisi lisää. Riittää, kun keskityt pitämään ne nykyiset tyytyväisinä. Bakteerit tuplaavat hyvissä oloissa määränsä vuorokaudessa, joten eiköhän pyttyysi ole ehtinyt tässä ajassa kehittyä jo riittävä kanta. Kaikki laatuja.

Se, mikä pisti silmään, on valon määrä. 2x54w T5-valoa tuon kokoisessa pytyssä on paljon. Et ravitse kasvejasi juuri mitenkään (pohjatabut on lähinnä "kiva lisä"), ainakaan suhteesa valon määrään, ja tämä on loistava kasvualusta leväongelmille. Todennäköisesti nämä nyt kuvaillut ongelmat ovat kuitenkin merkkejä tässä kohtaa vielä tasapainoaan hakevasta uudehkosta akvaariosta, mutta jos alkaa ilmestymään viherleviä ja/tai tupsulevää, kasveillasi eivät ole asiat hyvin. Sekä pii- että sinilevää voi ilmestyä myös ns vanhoihin, ainakin näennäisen tasapainoisiin akvaarioihin "ihan tyhjästä", mutta ovat tyypillisiä uudessa akvaariossa.

Jättäisin bakuvalmisteet nyt kauppaan ja keskittyisin, kuten on jo neuvottu, säännöllisiin vedenvaihtoihin ja lisäämään kasveille kaiken mitä ne tarvitsevat eli yrittäisin saada kasvit voimaan hyvin. Tarkoittaa, että huolehdit pyttyyn mikrot ja makrot enkä tuolla valomäärällä jättäisi huomioimatta merkkejä, jotka kertovat hiilidioksin riittämättömyydestä. Uudehko akvaario hyötyy aina isosta kasvimassasta ja se myös tasapainottaa hyvin tehokkaasti typen kiertoa. En lähtisi lisäämään nitraattia kalamäärää lisäämällä, paitsi jos sellaiselle on muuta tarvetta tai tilausta, nitraatin takia, koska nitraatti ei tosiaankaan ole ainoa syy miksi vettä vaihdetaan. Niin bakteerit, kalat kuin kasvitkin erittävät myös muita aineenvaihduntatuotteita kuin typpeä ja jotka vettä likaavat. Nämä poistuvat vain vedenvaihdoilla, ei esimerkiksi suodatusta lisäämällä. Höpinät nitraatin vaaroista pullosta lisättynä ovat perusteettomia ellei sitten mennä jossain +30mg/l lukemissa. Yleensä riittää, kun lukema pyörii 10-20mg/l välillä tasaisesti. Ei ole mitään ideaa antaa veden pilaantua siinä toivossa, että saisi sitä kautta lisää typpeä ja antaa kalojen lillua pskavedessä, etenkin kun tiedetään että sairastelevuus lähtee nousuun veden laadun laskiessa, kun samaan aikaan veden voi pitää jätteistä puhtaana ja lisätä typen (+ muut tarvittavat) helposti ja turvallisesti pullosta.

[77]

Kiitos Sisso helpottavasta kommentista!

Mietinkin tuota valoa ja sitä, ettei hiilidioksidilisäystä ole. Laitoin jo nestemäistä kasvilannoitetta Tropican Palnth Growhtia ja annostelin sen mukaan, miten paljon laitoin uutta vettä akvaarioon vedenvaihdon yhteydessä. Menikö oikein?

Kasveina ei ole mitään kovin nopeasti kasvavia (sain niistä tarpeekseni edellisessä akvaariossa, kun joka viikko piti karsia), mutta silti haluan elinvoimaiset kasvit ja siksi hyvät valot.

Pähkäilin, että nyt tullut piilevävaltaus johtui ehkä siitä, että akva oli pimeänä viikon sinilevän takia ja sitten taas kerralla valot täysillä päällä, kun olin jälleen viikon poissa kotoa. Nyt on reissut reissattu, joten pystyn nopeammin reagoimaan, jos jotain tarvitsee tehdä.

2. päivä vedenvaihdosta mittasin
NO3 0
NO2 0, joskin väri huomattavasti tummemman keltainen kuin eilen, mutta ei punertava, että menisi 0.05 tai siitä ylöspäin.

Samat tulokset ämpäritestissä, jossa n. 10 cm akvavettä ja reilusti kalanruokaa eilisestä lähtien. Tosin vesi haisee ja on sameaa...

Alan epäillä testien luotettavuutta. Mutta katsellaan... Kalat loistavat väreillään, eivät hankaa kiduksiaan, eivät sairastele tai muuten kuole.

Ja kuten jo mainitsinkin en usko saavani allasta pysymään "puhtaana" levistä ilman jotakin levänsyöjää/pintojen rouskuttajaa ja siksi niitä garra flavatroja on tulossa. Ovat sen verran harvinaisempia, että tilaus kestää ja odottavan aika on pitkä...

[Anniquu_]

Sisson komppailuksi menee minun vastaukseni, eli samoilla linjoilla hänen kanssaan, eli ei "bakteerikannan kasvatusta" vaan kasvien ruokkimista suosittelen.

Mä harrastan tuollaisen samanlaisen Juwel Rion kanssa, ja silloin kun olen innostunut "kasviakvaarion hoidosta", niin silloin lisään EasyCarboa, (painehiilarivehkeet on olemassa, mutta en ole niitä saanut aikaiseksi asennella tuohon), ikuisuuden vanhaa PMDD:tä ja itse sekoitettua typpi-fosfori -lientä ja Seachem Equilibriumia. Eli aineksia menee aika monesta purkista. Silloin kun kasvien kanssa puuhastelu ei kiinnosta, niin annan pinnan kasvaa melkein täyteen liuskavesisainaista ja pikkulimaskaa valoa blokkaamaan, niin kasvu hidastuu radikaalisti kun valomäärä tippuu, niin silloin ei tarvitse lannoittaakaan, ja hoidoksi riittää viikottainen vedenvaihto ja kalojen ruokkiminen.

Mä en ole "osannut pitää" tuota Juwelia mitenkään erityisen runsasvaloisena ja "hankalana", ennen kuin Sisson kirjoituksia T5-putkien vaaroista luin. Mutta mun salaisuus on tainnut olla tosiaan tuo, että olen innostunut kasveista, niin jo aloittelija luin intopiukassa rain-:in tippaletkulannotuskertomuksia, niin en ole koskaan "pelännyt" lannoitteiden lisäämistä. Ja taustastani johtuen tiedän, että ilman typpeä ja fosforia ei kasvit kasva, ainakaan pitemmän päälle... Ja varsinainen pelastukseni on tainnut olla se, että jos kasvistelu ei ole kiinnostanut, niin olen antanut sen pinnan kasvaa täyteen, niin eipä sinne valoakaan mene.

Sitä kasvilannotetta kannattaa laittaa koko vesimäärää, ei pelkälle uudelle vedelle. Ja monesti jos kasveja ja valoa on paljon, niin lannoitteen antama annostelumäärä ei riitä, vaan sitä pitää kipata sinne reilusti enemmän kuin mitä ohje sanoisi. Onkos tuo sitä typpi+forfosri pitoista Tropicaa vai onko se ilman niitä olevaa versiota? Ja tuon Juwelin valot tekevät siitä akvaariosta aika moisen ravinnesyöpön, mullakaan ei vähillä kaloilla nitraatti ilmaannut mitattavaksi edes JBL:n nitraattitestissä. Tosin testikin on epäluotettava, se voi näyttää oikein tai sitten ei. (( Mä hankin pari vuotta sitten sähkönjohtavuusmittarin huvikseni, jotta sain edes jotain arvoja seurattua tuolta, kun se nitraatti ei kohoa "luonnostaan." Ja jos ei lannoita, niin eipä se johtavuuskaan nouse mainittavasti tuolla vähällä kalastolla viikossa. ))

Mä kyllä epäilen tuota ämpäritestiä tuollla kalanruoalla, sillä valkuaisen muuttuminen nitriitiksi ja nitraatiksi vaatii aikaa ja bakteeritoimintaa, jota ei ämpärissä ole.

Eipä tässä postauksessani oikein mitää asiaa ollut, mutta kunhan kerroin kokemuksiani Juwelin t5- putkien kanssa.

[77]

Ok - lisäsin kasvilannoitetta, joka on siis Tropican Plant Growth Premium Fertiliser, joka sisältää ainakin rautaa, kalsiumia ja magnesiumia. Typestä ja fosforista ei ole mainintaa akvaarioon.fi esittelyssä. Sitä minulle sieltä suosittelivat, kun kyselin PMDD:tä. PMDD:n valmistus on lopetettu, mikä tosi harmi, sillä se oli hyvä lannoite. Tuota Tropican lannoitetta on kuulemma käytetty PMDD:n pohjana ja siksi sitä suositeltiin.

Mistäs tuotteesta sitä typpeä ja fosforia saa?

Olen toki kiinnostunut kasveista, mutta en ajanpuutteen vuoksi halua niiden kasvavan ihan liikaakaan

[Sisso]

Ei bakujen lisäämisestä mitään haittaa ole, en vain näe mitään perustetta sille annetuilla tiedoilla kun musta mikään ei viittaa typenkierronongelmaan. Sinuna veisin NO3-testin kauppaan tai hommaisin uuden testin, kuulostaa oudolta ettei sitä olisi lainkaan. Tällainen tilanne tulee eteen yleensä vain hyvin runsaskasvisessa akvaariossa. Leviä tuskin kellään on niin paljoa, ette ne sen kuluttaisivat...

Vaikka et olisi kiinnostunut varsinaisesta kasviakvasta, voisit kuitenkin harkita nyt alkuunsa ison määrän jonkun major-luokan rikkaruohon hommaamista (AW on loistava hankintapaikka!) , se helpottaa alkua monellakin tapaa,tasaa mm mahdollisia typpipiikkejä. Harvennat sitten muutaman kuukauden päästä kun homma toimii kuin se kuuluisa junan vessa, ylimääräiset pois. Anniquu_lta tulikin jo hyviä neuvoja ja vinkkejä ko akvaariomallin kanssa!

Tämä ravinneasia on hiukan hankala. Akvaariot ovat erillaisia, valot ovat erillaisia, akvaristit ovat erillaisia, ravinteet (tai no, pullot ) ovat erillaisia...eikä ole muuta nyrkkisääntöä kuin se, että valo määrää kasvien kasvuvauhdin, se on luonnonlaki, ja kasveilla pitää olla riittävästi ruokaa kasvuunsa, jota valo piiskaa, tai sitten ne voivat huonosti, jonka jälkeen,voilà, levät ovatkin paikalla. Toinen ikävä (vai hyvä?) uutinen on se, että riippumatta mitä testit sanoo, silmät kertovat totuuden eli ainoa oikea mittari sopivillle määrille on omat silmät, tosin antavat testitulokset toki suuntaa onko lainkaan, vähän, paljon....mutta että sopivasti ja riittävästi, sen kertovat vain ja ainoastaan kasvit. Itse käytän jauheita, mutta helpointa lienee tilata makrot erikseen valmisliuoksina, esim Seachemin. Seachemilla on myös valmis lannoitusohjelma, jota on helppo seurata. Toki sitä voi soveltaa muihinkin merkkeihin kun vaan tarkistaa pitoisuudet. http://www.seachem.com/support/PlantDoseChart.pdf. Tämähän ei ole koko totuus eikä toimi kaikissa olosuhteissa, mutta lienee kohtuullisen hyvä alkupiste. Ehkäpä muilla täällä on ehdottaa muita vastaavia tai kertoa omista lannoitusrutiineistaan, itse olen heittänyt samalla kaavalla, "taatusti riittävästi" akvoihini ravinteita jo niin monta vuotta, etten enää muista määriä tai liuosten pitoisuuksia. Noi taulukosta löytyvät "bufferit" jättäisin pois kokonaan, niiden käytölle ei ole oikein mitään hyviä perusteita. Samoin lopettaisin mainitsemasi fosforihappopohjaisen pHn laskijankin, siitä ei ole kaloillesi mitään hyötyä.

[Sisso]

Ai niin, vielä...Kuten arvelitkin, hanavesi saattaa, sen lähteestä riippuen, vaihdella ja aiheuttaa levien ilmaantumista. Meilläkin oli keväällä akvoissa yllättävä sinileväongelma, mitä ei ole ollut moneen vuoteen, mutta ei todellakaan oltu ainoita ja koska aikataulu stemmasi muiden harrastajien ongelmien kanssa yksiin, invaasiolla lienee varmasti jotain tekoa hanaveden laadun kanssa.

[77]

Jippii! Lisäsin nitraattia pullosta, EasyLife Nitro, ja nitraatit nousivat ja näyttävät nyt n. 10 Tuo testin tulkinta on kyllä hankalaa, kun värisävyt ovat niin lähellä toisiaan eikä liuos täsmää kunnolla mihinkään kohtaan...

Kaupassa sattui olemaan myös harlekiininuoliaisia, joten otin niitä kolme lisää eli 8 kpl näitä ihanuuksia nyt altaasta löytyy ja olen aivan myyty niille

Kelmumaista levää näkyy olevan jonkin verran oksissa ja suunnitelmissa on nyt viikonlun aikaan ne nostaa ylös ja poistaa levät. Samoin pitänee harkita jonkun nopeakasvuisen kasvin hankintaa sekä roskien kerääjä suodatinta, sillä vaikka tuo Juwelin suodatin on ihan ok jää roskat lillumaan hiekan päälle ja se silmää häiritsee.

[77]

Päivitelläänpäs hieman kuulumisia. Pullosta lisättynä nitraatti JBL:n tippatestillä 10-20 ja levät alkoivat hieman vähentyä.

Mutta sitten lisäsin ruokamääriä, kun ajattelin, etteivät kaikki kalat saa riittävästi ruokaa. Vettä vaihdoin edelleen 5-7 päivän välein vajaa puolet ja lisäsin vielä Eheimin PowerLinen roskia keräämään. Ja lähdin taas reissuun neljäksi päiväksi. Eilen palatessa allas sinilevän peitossa

No, iso määrä kasveja kompostiin, puiden ja kivien putsaus, vettä vaihtoon puolet, kalat ilman iltapalaa ja kasviravinteet veteen. Nyt valot poissa päältä.

Mitäs nyt teen? Kasviravinnetta useammin kuin vedenvaihdon yhteydessä? Valot takaisin päälle? Paluu niukkaan ruokintaan?

[Sisso]

En usko, että pelkästään valojen pitäminen poistaa sinilevää kunnolla (tosin ei sitä millään eroon kokonaan koskaan), vaan tee akvaarion pimennys pitkä kaavan mukaan, eli imuroi se levä pois minkä saat, iso vedenvaihto, lisää hapetusta jollain tavalla, ei ruokintaa, akvaario kunnolla pimeäksi se jollain peittäen (jätä ilma-aukot!) noin viideksi päiväksi, sitten pimennyksen purku, taas iso vedenvaihto ja paluu normaaliarkeen.

Sinilevällä voi olla tekoa ravinne-kasviongelmian kanssa tai sitten ei, koska sitä voi hyvinkin ilmestyä akvaarioon, jota on jo vuosia hoidettu hyvällä rutiinilla eikä kukaan osaa sanoa miksi. Joskus siitä saa riesan, yleensä sen saa hävitettyä enemmin tai myöhemmin, joko pimennyksellä tai "jollain", jota kukaan ei osaa samoa varmasti, mutta joku tehdyistä korjausyrityksistä kaiketi tuotti tulosta. Voi olla, että pimennys hoitaa ongelman pois hetkeksi, mutta jos sen juuret ovat jossain isommassa häiriössä, se palaa takaisin ennemmin tai myöhemmin. Oman kokemukseni mukaan sinilevä reagoi ravinnemäärien lisääntymiseen silloin kun akvaarion ravinnebalanssi (kontra kasvit) ei ole kunnossa tai on hauras.

Se, mikä edelleen pistää silmään, on se, että sulla on 240-litrasessa pytyssä T5-valoa 2x54w=0,6w/l, mikä on paljon, eikä me voida vieläkään olla varmoja, että yhtäkään ravinnetta olisi riittävästi. Ainoa, mitä voidaan ajatella EHKÄ olevan riittävästi on nitraatti. Tämä on varma resepti sille, että kasvit voivat huonosti ja se puolestaan on loistava optio erillaisille leväongelmille. Tuolla määrällä valoa ei nestemäinen hiilari voi riittää enää millään ainoaksi hiilidioksidin lähteeksi. Näistä ravinneasioistahan on ollut jo puhetta aiemmin tässä ketjussa, joten en lähde niitä sen enempää toistamaan. Ravinteita, niin pää-kuin sivu, pitää olla riittävästi ja niitä pitää olla tasaisesti aina. Ongelmat kummassa hyvänsä kiusaavat kasveja kun valo piiskaa niitä armotta kasvamaan. Milläs kasvat jos ei ole rakennuspalikoita? Markkinoilta ei löydy tietääkseni yhtäkään valmisravinnesekoitusta, joka olisi suunniteltu paljoon valoon, vaan sopivien määrien laskeminen on jätetty akvaristille jokaisen omiin tarpeisiin ja siksi olen skeptinen sen suhteen, riittääkö se valmisravinne mitä lisäät, alkuunkaan. Yleensä valmisravinteiden ohjeet on laskettu ei-hiilidioksidilisätyille akvaarioille, mutta kun valoa on paljon, hiilidioksidilisä on välttämättömyys, ei luksusta eikä edes hifistelyä.

[77]

Ok. Kiitos vastauksesta!

Hiilidioksidia pitänee ruveta miettimään. Onko teillä minkälaisia ratkaisuja? Itselläni on olemassa iso hiilidioksidipainepullo (sellainen punainen vaahtosammuttimen näköinen), mutta ongelma on tämä: Pullo on niin iso, ettei se mahdu akvaarion alakaappiin ja meillä on tosiaan kaksi pientä, vilkasta ja teknisistä laitteista äärettömän kiinnostunutta lasta. Siksi en oikein uskalla isoa painepulloa viritellä, koska lapsen saavat sen niin helposti ruuvattua isolle tai irrotettua letkut ja CO2 huoneilmassa on vaarallista...

Vinkkejä otan vastaan eli miten voisin ratkaista CO2 pulma?

Onko tuollainen Söchting carbonator (akvaarioon.fi), joka perustuu kemialliseen reaktioon, mistään kotoisin? Vai onko saatavilla pienempiä painepulloja vai mitä minä teen?

Entäs JBL Proflfora u 401 levitin systeemi, joka on zooplussalla myynnissä?

Tavoite on siis edelleen saada allas tasapainoon niin kasvien kuin kalojenkin hyvinvointia ajatellen

[Sisso]

Onko se 2kg pullo? Meillä oli sellainen pojan n 12m2 huoneessa, jonka ovi (teinit ) oli aina kiinni. Kysyin pariltakin alan ihmiseltä mitä tapahtuu, jos pullo tyhjenee yöllä suljetuun huoneeseen. Molemmilla kerroilla vastaus oli: ei mitään, koska määrä on niin vähäinen ja hiilidioksidi ilmaa painavampna jää joka tapauksessa alas lattian rajaan.

Mitens joku kaappi pullolle, johon porataan letkuille reijät? Voi olla kiljupullo tai pari toimisi myös ja meillä sellaiset on aina olleet akvaarion päällä lämpimässä jossa käyminenkin on tehokasta

Tuolla valomäärällä, ja jos haluaa päästä helpolla, kannattaa satsata vain kaasusysteemiin. Söchtingin ja muut avstaavat voivat olla OK pienissä pytyissä/vähällä valolla, mutta sen ongelma on myös se, ettet voi mitenkään säätää kaasun määrää, koska kukaan ei etukäteen voi sanoa paljonko tulet kaasua tarvitsemaan. Jos virittelet kaasusysteemin, kannattaa netistä perehtyä huolella ns High-tech-tankin hoitoon ja vaatimuksiin, muutoin mahdollisuus kukoistavaan leväfarmiin on iso . Tosin... sillä hetkellä kun akvaarioon aletaan lisäämään hiilidioksidia missä hyvänsä muodossa, se muuttuu kasvien kannalta High-techiksi niiden hiilidioksidin aiheuttamien fysiologisten muutosten takia. Jos näihin muutoksin, tai muuttuneisiin vaatimuksiin, ei vastata oikein, kasvit voivat huonosti.

500g kaasupullo ei huonoimmassa tapauksessa riitä kuin parisen viikkoa. Toki sen lisänä voi kokeilla nestehiiltä, mutta silloin menetetään kaasun helppous. Kannattaa myös muistaa, että huono levitin voi olla koko homman heikoin lenkki, joten kannattaa satsata varmati tehokkaaseen levittimeen. Huono ei tee muuta kuin hassaa kaasua .

Jos hiilarin ja ravinteiden kanssa ropaaminen ei innosta tai on hankalaa, yksi vaihtoehto on yrittää vähentää valoa määrään, jonka hoitaminen sopii omiin intresseihin. Toinen putki pois (kaikista valaisimista ei voi irrottaa toista), varjostusverhoa tms väliin, valojen nostaminen, valaistusaika, pintakasveja....

[Anniquu_]

Ymmärsinkö oikein, että sinulla ei ole sillä nyt käytössä kuin yksi suodatin? Mä fanitan siis tuota Juwelin pömpeliä, mutta itselläni on vielä Seran sisäsuodatin varmistamassa vedenkiertoa akvaariossa. Tuo akvaario on aika pitkä, niin mielestäni vesi ei kierrä kunnolla pelkällä Juwelin suodattimella eli virtauksen lisääminen ja happipitoisuuden kohotus voisi myös auttaa tuon sinilevän kukistamisessa, ehkä.... (Lisäksi minun mielestäni akvassa pitää olla kaksi erillistä vedenpyöritintä turvamassa kalojen hapensaantia, kun jossain vaiheessa kuitenkin suodatin sanoo sopimuksen irti pysyvästi tai väliaikaisesti, niin pysyys veden liike edes osittain yllä. Ilmahengittäjien lajiakva tosin asia erikseen...)

Mä olen tuollaisen samanlaisen Juwelin akvaarion kanssa "pärjännyt" EasyCarbolla tai Vimin Acceleratorilla, mä en siis lisää hiilidioksidia kaasuna. KÄytännössä siis vanhoisa vesimiekanlehdissä on vähän viherlevää samoin staurogynessä, köynnöstävät ovatl levättömiä ja kasvavat mielestäni riittävän kauniin näköisenä nyt. Jaavansaniaista on myös akvaariossa aika paljon, mutta sen päällä on pintakasvikerros, eli siihen ei porota valot suoraan ja se on levätön. Vähän sama syy painepullottomuuteen, en halua, että tekokkaat pikkukätöset alkavat tekemään omia säätöjään painevehkeille... Mutta se on tosiaan huomattava, että minulla ei ole koko pinta "auki" eli pintakasvien alla olevat kasviet eivät käytä ravinteita varmastikaan siinä määrin kuin mitä käyttäisivät, jos olisivat ihan "avotaivaan alla". Mä "tehokasvatan" kasveja siisn vain puolessa akvaarion pinta-alasta, en viitsi pitää koko alaa täydellä valolla, kun en jaksa karsia niin paljoa kuin mitä pitäisi jos olisi nopeaa kasvu jokapuolella...

Mutta tuo lannoitemääräsi, kun jos sitä lisää -niinkuin Sissokin totesi- "ohjeen mukaan", niin se ei välttämättä riitä mihinkään. Tuossa on mielestäni hyvä laskuri, jolla voisi lisättävän lannoitteen määrrä haarukoida, kun siitä löytyy valmiina aika montaa kaupallista lannoitettakin. http://yanc.rotalabutterfly.com/ Kun sitä klikkailee laskeskelee, niin noita valmisseoksia saa kaataa desikaupalla parisataalitraiseen akvaarioon, jos valitessee lannoitusmetodiksi oikein "kasvien tehokasvatusmallin". Mutta jostain sinne pitäisi saada myös fosforia, jos sitä alkaa "tehohoitamaan", eli pelkkä mikroravinteen lisäys ei riitä.

Onko sinulla valoissa muuten heijastimet?

-------------------
Sisson vastaus olikin tullut väliin kun omaani naputtelin.

[Koomikko]

En suosittele hankkimaan JBL Proflfora u 401 hiilarisysteemiä. Noitten kertakäyttöpullojen kanssa touhuaminen tulee ajanmittaan kalliiksi. Suomessa 500g pullo maksaa todella paljon. Olisko 40€ ja kivijalkakaupassa vieläkin kalliimpi. Suosittelen hakemaan sammutinhuollosta reilummankokoisen pullon esim 2kg joka on vielä näppärän pieni. Parin kertakäyttöpullon hinnalla saat 2kg pullon jota voit käydä täyttämässä sammutinhuollossa ja hinta tulee paljon halvemmaksi. Sodastream pullokin on järkevämpi vaihtoehto kuin akvaariokäyttöön tehdyt kertakäyttöpullot. Jos raha ei ole ongelma niin sitten voi hankkia kertakäyttöpulloja joiden saatavuuskin toisin monessa kaupassa voi tulla ongelmaksi.

Tuo jbl levitin on tuollainen passiivinen levitin jossa kuplat nousevat ylhäältä allas ja liukeneminen ei ole kovin tehokasta

[77]

Ymmärsinkö oikein, että sinulla ei ole sillä nyt käytössä kuin yksi suodatin?

Noup, vaan altaassa on Juwelin oma sisäsuodatin, jossa korillinen keraamista massaa vaahtomuovin ohessa, Eheimin ulkosuodatin sekä uutena Eheimin sisäsuodatin. Suodatusta ja virtausta siis riittää

Ja valoissa on heijastimet.

Siis jos nyt oikein ymmärrän, alan lisätä makroravinteita kasveille ja koitan saada painepullovirityksen lapsikestäväksi... Erillistä kaappia voisi tuumailla. Mikä olisi tehokas CO2 -levitin?

Huoh, miten tämä voikin olla näin monimutkaista...

[Koomikko]

Älä tee yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. Sun pitäisi ajatella asiaa kuten miehet. Miesten putkiaivot tekevät monesta asiasta yksinkertaisen. Naiset taas ajattelevat monimutkaisesti ja saavat yksinkertaisen asian käännettyä todella monimutkaiseksi.

[Anniquu_]

Ymmärsinkö oikein, että sinulla ei ole sillä nyt käytössä kuin yksi suodatin?

Noup, vaan altaassa on Juwelin oma sisäsuodatin, jossa korillinen keraamista massaa vaahtomuovin ohessa, Eheimin ulkosuodatin sekä uutena Eheimin sisäsuodatin. Suodatusta ja virtausta siis riittää

Anteeksi, luin huolimattomasti. Ei kuulosta juu vedenkiero-ongelmalta se sitten...

Heijastinten poisto voisi valomäärää vähentää vähän, niin akvaario olisi ehkä helpommin "hallittavissa." Jos sitä valomäärää vähentää radikaalisti, niin silloin tuo akvaario voisi toimia ilman kasvien "paapomista" -jos siis ei halua pitää niistä erityistä huolta nyt. Sitä on käsittääkseni tuon Juwelin kanssa harrastettu, että on laitettu toisen putken heijasti väärinpäin estämään valon pääsyä akvaan ja periaatteessa valaistu akvaariota vain yhdellä putkella. Tosin, en sitten tiedä, että näyttäisikö akvaario hassulta, eli onko valoton puoli sitten hurjan pimeän näköinen. Mulla on nimittäin sellainen epäilys, että tuo valaisin vaatii molemmat putket paikoilleen toimiakseen...

[Mikapo]

Noitten kertakäyttöpullojen kanssa touhuaminen tulee ajanmittaan kalliiksi. Suomessa 500g pullo maksaa todella paljon. Olisko 40€ ja kivijalkakaupassa vieläkin kalliimpi. Suosittelen hakemaan sammutinhuollosta reilummankokoisen pullon esim 2kg joka on vielä näppärän pieni. Parin kertakäyttöpullon hinnalla saat 2kg pullon jota voit käydä täyttämässä sammutinhuollossa ja hinta tulee paljon halvemmaksi.

Ostin paikallisesta sammutinhuollosta 2 kg:n pullon 60 eurolla (hinta sisälsi katsastuksen). Siihen rakennettiin JBL:n magneettiventtiiliin sopiva suutin/liitäntä 20 eurolla. Täyttö maksaa 20 euroa, ja pullollinen kaasua riittää 400-litraisessa akvaariossa kaksi kuukautta. 500 g:n pullot riittävät 320-litraisessa akvaariossa vain 2-3 viikkoa, mutta niiden täytöstä veloitetaan vain 5 euroa.

http://www.tekno-test.fi/

[77]

Älä tee yksinkertaisesta asiasta monimutkaista. Sun pitäisi ajatella asiaa kuten miehet. Miesten putkiaivot tekevät monesta asiasta yksinkertaisen. Naiset taas ajattelevat monimutkaisesti ja saavat yksinkertaisen asian käännettyä todella monimutkaiseksi.

Päivän paras Allekirjoitan...

Löysin autotallistamme 5 kg kaasupullon, ja magneettiventtiilikin pitäisi olla jossain tallessa. Hyvä letivin vain puuttuu letkuineen eli kokemuksia mikä olisi hyvä ja meluton?

Sillä aikaa saatan kokeilen tuota vinkkiä vähentää valoa.

Sitä on käsittääkseni tuon Juwelin kanssa harrastettu, että on laitettu toisen putken heijasti väärinpäin estämään valon pääsyä akvaan ja periaatteessa valaistu akvaariota vain yhdellä putkella.

Nyt strategia on sellainen, että imuroin heti pienenkin murun sinilevää, jos sitä tulee näkyviin. (Oisin laittanut kuvan akvasta, mutta en osannut pienentää sitä palstalle sopivaksi... Odottelen teknisen tukihenkilöni paluuta reissusta.)

[77]

Tässäpä minun silmäteräni tällä hetkellä. CO2-tuotannon hankkiminen vielä vaiheessa, mutta ehkä joskus... Kasviravinteita olen nyt lisännyt myös vedenvaihtojen välillä.

Tällä hetkellä ruskeaa piilevää tulee kiitettävästi, sinilevää pyrkii tulemaan myös, mutta ei mitenkään räjähdysmäisesti. Nyt seurailen, miten seitsemän Garra flavatraa saavat leväkantaa rajoitettua

[vimmlan]

En ole mikään asiantuntija mutta uskon Sisson olevan oikeassa valon suhteen. Itselläni on Juwel Rio 180 jossa alunperin valoa 2x45w. Sinilevä alkoi pikkuhiljaa lisääntymään ja etsiskelin netistä tietoa mikä voisi olla pielessä. Löysin UKAPSistä viestiketjun jossa varoiteltiin näiden T5-valojen olevan liian tehokkaita ja että paineistettu co2 ja kunnon lannoitukset olisivat välttämättömiä jos halusi välttää ongelmia.

Tämän jälkeen pimensin altaani neljäksi päiväksi ja hankin T8-valaisinkannat ja putket (2x30w) koska en itse halunnut paineistettua hiilaria käyttää. Nyt allas näyttää rauhoittuneen ja sinilevä sekä muut levät ovat hävinneet. Käytän kahta kiljupulloa ja passiivilevitintä niille ja lannoitan pari kertaa viikossa.

[77]

039.JPG (49.07 KiB) Katsottu 4834 kertaa

Hei pitkästä aikaa! Tällainen viidakko täällä nyt kasvaa, kun sain hiilidioksidilisäyksen toimistaan ja lisäsin nestemäisiä ravinteita Pii- ja sinilevä ovat kadonneet, viherlevääkään ei ole, mutta tupsulevää on alkanut muodostua virtapaikoille kiviin ja joihinkin kasveihin. Se on muuten hankala saada alustastaan irti... Milloinkahan ehdin harvennuspuuhiin, että kalat saisivat taas vähän uintitilaa lisää

Fosfaattia olen mittaillut ja säädellyt fosfaattilannoitusta sen mukaan - välillä arvo nousu yli sallitun, joten vähensin lannoitusta. Tiikeribarbit voivat hyvin (kutevat jatkuvasti) ja garratkin ovat kasvaneet. Harlekiininuoliaiset jäävät liian vähälle ruualle ahneiden barbien takia mutta en uskalla edelleenkään lisätä ruokamääriä.

Tässä kuva upean värisestä garra flavatrasta!

040.JPG (48.67 KiB) Katsottu 4834 kertaa

[77]

Päivittelyä taas!

Allas toimii edelleen sinilevättömästi, tupsulevää meinaa edelleen tulla, mutta pysyy aisoissa, kun tupsut poistaa vedenvaihtojen yhteydessä.

Kalasto on kokenut muutoksia eli luovuin ihanista harlekiineista ja hommasin bandaimubarbeja (carra flavatroja) lisää. Kauniita värejään esittelevät nyt siis 15 bandaa, reilu 10 tiikeribarbia ja 1 piikkisilmä, jolle kavereita on hankinnassa.

Yhteenvetona siis tasapainon löytymisestä tällä kokemuksella voisin sanoa, että Juwelin T5-loisteputket vaativat CO2-lisäyksen yhdessä kunnon nestemäisten kasviravinteiden kanssa. Perusvedenvaihtoja unohtamatta tietenkään.

Nyt sitten jännityksellä aloitin reilu viikko sitten nano-projektin Tetra AquaArt 30 litran altaalla, jossa on LED-valaistus. Jännittää, miten saan siihen luotua tasapainon tuolla ledillä ja ilman CO2-lisäystä.... Laitoin nanon suodattimeen palan ison altaan sisäsuodattimen vaahtopatruunaa ja aloitin heti kasvien lannoittamisen samaisella oranssilla Tropica Plant Growth Premiumilla. Vihreää fosfaattipitoista lannoitetta en laittanut. Muutamia kierteisiäkin altaaseen jo laitoin Asiasta lisää myöhemmin.

[Sisso]

Mukava kuulla, että nyt jo sujuu! Varmasti kaikesta siitä, mitä nyt opit tasapainon hakemisesta on hyötyä uuden akvaarion kanssa. Onnea projektiin!

[77]

No niin, viimein nanon kuulumisia

Noukin kierteiset pois, kun sain toiselta harrastajalta pohjaa möyhentämään thiara winters-kotiloita, jotka ovat aika söpöjä. Sain lisäksi pikkukiekkokotiloita ja nyt seuraan mielenkiinnolla onnistunko kotiloita kasvattamaan, kun aiemmin en siinä ole kierteisiä lukuunottamatta onnistunut.

Asukkaiksi olin kaavaillut joko kääpiöpallokaloja tai sukarapuja. Ja koska 30 litraa on ehkä hivenen liian pieni kääpiöpallokaloille ja koska lapset haluavat rapuja, päädyin sukarapuihin.

Elämä on kuitenkin muuttuvia asioita täynnä, joten asustaa nanossa nyt tilapäisessä hoidossa 6 leväsukarapua. Mitäpä sitä ei sukulaisten eteen tekisi, kun hän tarvitsi ravuilleen tilapäismajoituksta tulevan muuttorumban takia

Nanossa on kuitenkin sama ongelma kuin isossa alkuun eli nitraatti pojottaa nollassa. Levää ei ole ja koska en sitä sinne haluakaan, lisäsin nitraattia varovasti pullossa, jolloin se nousi n. 5:een. Nyt sitten nitraattitesti loppui, joten eipä lisäillä enää ennen kuin testi on taas käytössäni...

Isossa altaassa oli ulkosuodattimen pesu, jonka jälkeen sinilevää taas ilmestyi. Onko tasapaino todella noin herkässä? Osansa tasapainoon vaikutti varmasti se, että huomasin vasta muutaman päivän päästä, että lapset olivat kääntäneet CO2-hanan kiinni Nyt se pelittää taas ja sinilevä noukittu pois eikä suurta ongelmaa ole.

Kasvit kasvavat molemmissa altaissa hyvin, isossa T5-putket ovat kuitenkin ehkä liian tehokkaita - tiukkaa vihreä täplä levää kasvaa anubiksille, mitä ei LED-valossa nanossa tule. Tosin punainen tiikerilumme kasvaa isossa hyvin ja voimakkaan punaisena. Että pähkäilyä riittää ja sehän tässä mukavaa onkin