Tasapainoa etsimässä

[77]

Hei!

En saa uutta 240 litran akvaarioita tasapainoon, vaikka mitä tekisin... Akvaario on ollut toiminnassa maaliskuusta lähtien eli nelisen kuukautta. Ensin tuli vihersamennus, joka hoitui UVC-sterilaattorilla. Sitten iski piilevä, joka vähitellen poistui, mutta sitten tuli pieni määrä sinilevää. Säikähdin sitä totta kai ja koitin imuroida sitä tarkasti pois ja jätin akvaarion pimeäksi viikon reissun ajaksi ja kalat ilman ruokaa. Palatessa sinilevää ei enää ollut.

No, vaihdoin vettä, huuhtelin Juwelin sisäsuodattimen ja lisäsin siihen keramiikkakuulia biologista suodatusta lisätäkseni. Ulkosuodattimena toimii Eheim Professional 600, joka pyörittää siis vettä 1250 l/h. Valot päälle 4h, 2h poissa ja illasta vielä 6h päällä.

Olin taas viikon poissa ja kun eilen palasin oli allas täynnä ruskeaa piilevää ja ihan himpun verran sinilevää.

Mikä siis neuvoksi?

Ilmeisesti nitraatti on se ongelma, koska JBL:n tippatestin mukaan sitä oli alle 5, ja nyt keramiikkakuulien lisäyksen jälkeen se näytti 0.
PH n. 7,5
GH 3
NO2 0
Lämpö + 25 astetta

Kalasto 14 tiikeribarbia ja 5 harlekiininuoliaista. Noin kuukauden päästä olisi tarkoitus lisätä parvi Garra flavatroja levien kimppuun.

Vaihdoin äsken vettä vahingossa melkein puolet, kun yritin poistaa levää. Lisäsin vedenparannusainetta, mutta en muuta. Lisäänkö kasviravinnetta Plant Growth? Easy Carboa? Valaistusta?

[Koomikko]

Usein tasapaino löytyy säännöllisillä ja oikein mitoitetuilla vedenvaihdoilla. Mitenkäs vedenvaihto siellä hoidetaan. Kuinka useasti ja paljon kerralla.

[Fisutar10]

Miten kypsytit kipon? Jospa suodatinbakut eivät hoida hyvin hommaa ja sykli ammoniakki==> nitriitti ===> nitraatti ei toimi täysillä.

[Koss]

Levävaiheet ovat ihan normaaleja uudelle akvaariolle, eikä niistä kannata huolestua vaikkeivat kovin mukavia olekaan. Kuten Koomikko jo mainitsi, säännölliset vedenvaihdot ovat yksi tärkein osa hyvin voivaa akvaariota. Lisäksi kannattaa panostaa myös kasvien hyvinvointiin.

[Fisutar10]

Minusta matala nitraattipitoisuus kertoo, että vedenvaihtojen tarve ei ainakaan ole katastrofaalinen. Yleensähän korkea nitraatti kielii, että on vedenvaihdontarve, kuormitus on suuri. Nitraattia tulee orgaanisen jätteen hajoitusprosesseissa, erityisesti proteiinien. Jos kalasto olisi olematon tai ruokinta olisi superpientä tai kasvillisuutta olisi superpaljon suhteessa kalastoon, voisi nitraattia olla alimitoitetusti. MYös leväinvaasio voi kuluttaa nitraatinkin ja näyttää alimäärää, vaikka itse nitraattia olisi alunperin riittävästi.

Jos bakut ei kunnolla toimi (suodatinbakut), niin nitraattia voisi kertyä vähän. Toisaalta yleensä nitriitti on sitten ongelma ja sitä kertyy, koska nitriitin muunto nitraatiksi kyykkää.

[Koss]

Ei nitraatti ole mikään hyvä mittari vedenvaihtojen tarpeelle. Kyllä siihen veteen kertyy kaikenlaista muutakin, jotka vaikuttavat eliöstöön, kasveihin, leviin.

[Koomikko]

Emme vielä tiedä mitään vedenvaihdoista tai pitempiaikaisesta nitraatti arvosta tai valaistuksesta, kypsytyksestä, lannoituksesta ja jne jne. Vedenvaihto tarpeesta tai mistään muustakaan ei voi vielä sanoa mitään kun emme tiedä tästä akvaariosta ja sen hoidosta juurikaan mitään. Ei nyt arvailla ongelman aiheuttajasta tämän enempää ennen kuin saamme paljon lisätietoa tästä akvaariosta.

[Koss]

Mun arvaus on että nuo edellä mainitut levät johtuvat seuraavista seikoista. Uusi akvaario -> piilevää -> katoaa ajan kanssa. Sinilevä -> vähän nitraattia = vähän kuormitusta (vedenvaihdot, suodatus, kalasto). Nitraattia lisää pullosta.

[Fisutar10]

Aivan oikein. Akvaarion omistajan on hyvä kertoa kaikki tieto akvaariosta, mitä vain saa irti asian tiimoilta. Ja pääasia kuitenkin, että kalasto olisi tervettä. Pieni leväisyys ei pahasta. Tosin piilevän pitäisi kadota alun jälkeen ja sinilevän esiintyminen enemmissä määrin ei ole hyvä juttu, ja kertoo jostain ongelmasta. Viherlevää aina himppu ja terveen akvankin merkki. Hurjassa määrässä taas ei toki hyvä.

[77]

Akvaarion kypsytin ilman valmisteita n. 4 viikkoa ennen kaloja.

Vettä vaihdan 5-7 päivän välein kolmasosan. Pohjahiekan seassa on muutamia saviturvepalleroita, jotka saattavat välillä pöllytä veteen, kun en muista missä kohdin niitä on ja siirtelen kasveja. Lisäksi tuota nestemäistä Plant Growhtia, paitsi samennuksen aikaan ja nyt. Kasveja on kohtuullisesti ja ne ovat onneksi säilyneet ja kasvavat kohtalaisesti.

Valaistus 2xAquastar T5 54W loisteputket heijastimilla. Aurinko ei pääse paistamaan altaaseen (eikä se kauheasti ole tänä kesänä paistanutkaan

Ja nitraattia olen seurannut vasta muutaman viikon ja se on ollut koko ajan alle 5, mikä sai epäilemään a) testin luotettavuutta b) jotain häikkää tasapainossa.

Kalojen ruokinta on ollut niukkaa, barbit kyllä kasvaneet, nuoliaiset eivät juurikaan. Siis kerran tai kaksi päivässä hiutaleita tai rakeita ja pohjatabletteja. Päivä tai pari paastoa viikossa.

Mitäs vielä? Varmasti on jotain, mitä en hoksaa, kun kiireellä lähes kaiken joudun tekemään (kiitos pienten lasten..)

[77]

Niin vielä vesi tulee porakaivosta ja keväällä lumien suliessa kaivoon pääsi pintavesiä ja se värjäytyi kellertäväksi/rusehtavaksi. Epäilen, että sillä olisi ollut tekemistä vihersamennuksen synnyssä? Että olisi tullut jotenkin liikaa ravinteita metsästä?

[Fisutar10]

Pistäisin sinuna akvaarioon eläviä bakuvalmisteita. Baiodigestin start-ampulleja tai Tetran safestart-valmistetta. Epäilen, että bakutoiminta ei ole kunnollista, jos et laittanut kypsää suodatinta tai vanhaa hiekkaa tai bakuvalmisteita purkista.

Vettähän vaihdat suht usein ja säännöllisesti, tosin 50% vaihtaisin viikottain. Ravinteita voi kertyä myös veteen suoraan hanastakin. Leväthän siitä riemastuu, jos kasvit eivät niitä ehdi käyttää.

Bakuvalmiteet eivät ainakaan pahitteeksi olisi....
http://www.akvaarioon.fi/Prodibio-Start-up-6

Haittaa noista ei ainakaan ole. Kestävät nuo ampullit "ikuisuuden" jemmassakin, jos joskus ensiapuun tarvitsee myös (nitriittipiikki, suodatin rikki yms.).

[Koss]

sen vihersamennuksen syy on ollut varmaankin ne pölisseet pohjalannoitteet, ja mahdollisesti raakaveden mukana tulleet ravinteet. Se nitraattitesti voi ihan hyvin näyttää oikein, eli nitraatti voi olla alhainen. Viikottaiset vedenvaihdot vaikuttavat siihen, sekä kasvillisuus. Se myös vaikuttaa arvoon milloin testi tehdään, eli jos mitatun tuloksen saa lähellä seuraavaa vedenvaihtoa, on arvo hyvinkin alhainen heti vedenvaihdon jälkeen seuraavat päivät. Tuosta se sinileväkin tykkää, kun kasvit eivät saa tasaista kasvua. Kun nitraattia lisätään pullosta haluttuun arvoon ja pidetään arvo tasaisena, kasvit kasvavat ja käyttävät myös muita ainesosia vedestä, jolloin niitä ei jää leville.

[77]

Hm. Ehkä kokeilen bakteerivalmisteita.

Entäs nyt ennen niitä?

Uskallanko lisätä nestemäistä kasvilannoitetta?

[Koss]

Tuskin tuosta akvaariosta olet kokonaan onnistunut hajottajabakteereita hävittämään, ja varsinkin kun allas on ollut jo 4kk käytössä. Varatoimena toki voit bakuja lisätä. Kannattaa samalla hommata uusi nitraattitesti mikäli epäilee sen toimimattomuutta. Jbl:n tippatesti on luotettava. Kasvilannoitetta kannattaa aina käyttää kun on akvaariossa kasveja, koska kasvit saavat siitä sellaisia ainesosia joita vedessä ei ole, tai ole riittävästi. Ilman lisättyä lannoitetta kasvit toki kasvavat, mutta eivät käytä vedestä yhtä tehokkaasti muita ainesosia kuin silloin kuin saavat kaikkea mitä tarvitsevat. Tuolloin levät saattavat saada vallan.

[Fisutar10]

Hajottajabakteerit ovat ensinnäkin eri asia kuin nitrifikaatiobakut. Hajottajabakut hajottavat esim. proteiinit ammoniumiksi, jota työstävät eteen päin nitrifikaatiobakut. Ammoniakki hapetetaan ensin nitriitiksi (tämä yleensä toimiin ensin). Sitten pitäisi saada nitriitti nitraatiksi. Tämä tapahtuu yleensä lopuksi ja ketjun nämä bakut kasvavat hitaasti. Kun koko ketju toimii, ammo on nolla (ensin), sitten nitriittikin nolla/lähes nolla ja lopulta nitraattia pitäisi olla. Kuitenkin alle 25 mg/litra hyvä arvo, että ei ole överi. Liika nitraatti on kaloille haitallinen ja vedenvaihtotarpeesta osaltaan kertoo.

Lisää nitraattia en lotrailisi, sillä normiakva, jossa on fisuja tarpeeksi ja kasveja ei superriesaksi asti, yleensä selviää ilman nitraattilisää. Päin vastoin, yleensä kasvilannoitteet eivät nitraattia ja fosfaattia sisällä, sillä sitä tulee kalaruasta ja kalan jätöksistä tarpeeksi. Useimmiten leväinvaasion syynä liika nitraatti tai fosfaatti tai sekä että. Sinilevä tosin voi hyötyä, että nitriittiä on lähes nolla ja fosfaattia reilusti. Se syntetisoi sitä itse ilmakehästä, toisin kuin useimmat kasvit (paitsi hernekasvit, leppä... juurinystyräbakujen avulla). Myös supermuutokset ravinteissa voi laukaista levät.

Itse lannoittasin mieluummin pohjaa ja jättäisin veden lannoittamatta tai alilannoittaisin. Näin kasvit saavat juurillaan ravinteita. Voimakasjuuriset kasvit ottavat juurilla ravinteet erityisesti, joskin myös veden kautta. Esim. nopeakasvuiset köynnöstävät kasvit ja tietysti kelluskasvit käyttävät reilusti erityisesti veden ravinteita.

Yleensä peruskasviravinteet akvassa ei sisällä nitraattia eikä fosfaattia.

Ja jos et laittanut alunperin mitään "bakuympppiä", niin suodatinbakut voivat olla puuttuvat lähes tai vaillinaisesti toimivat. Yleensä nitriittiä kertyy sitten helposti. Mutta haittaa niistä ei ole, jos laitat niitä. Nuo Biodigestit (start parempi) ja Tetran startteri sisältävät varmasti juuri eläviä bakuja, jotka lisivät. Mitään haittaa ei ole yliannostelustkaaan. Ne tarttuvat pinnoille, joten heti ei kannata vettä vaihtaa, etteivät mene lavuaarista alas. Pari päivää hyvä pitää niitä tarttumaan, ennen veden vaihtoa (tai enempi, jos sopii sapluunaan). Suoraan suodattimeenkin niitä voi laittaa.

Sinilevää myös tulee pinnoille, jos pinta ei liiku ja lilluu. Hyvä, että akvan pinta liikkuu reippaasti.

Toki kasvivalotkin vaikuttavat osaltaan ja hiilarin määrä. Mutta perusjutut hyvä olla kuosissa.

Tippatestit ovat luotettavia, liuskat eivät. Ja aina voit tippatestisi testata hanavedellä ja akvavedellä. Tislatussa vedessä taas hyvä mittailla myös (tai halpa akkuvesi, jota saa esim. varaosakaupasta). Joku hyvä tiedetty arvo ja sen mittaus antaa testeille varmuutta, kun mittailee niillä myös. Testaa esim. akvan vesi, hanavesi ja hyvä, jos olisi akkuvettä...(senmm. ph 7, nitriitti ja nitraatti 0).

[Koss]

Ihan väärää ihmistä Fisutar10 neuvot noissa hajottaja sekä nitrifikaatiobakteereissa. Tiedän kyllä mutta en jaksa aina ihan joka asiaa selittää pilkulleen. En pitänyt kuitenkaan harrastelijaa aivan aloittelijana. Se että akvaariossa ei olisi nitraattia paljoakaan, ei olisi mikään ihme nykyisillä viikottaisilla vedenvaihdoilla. Nitraatti kun ei tule tyhjästä. Ja ymmärrän toki sen että altaan bakteeristo ei välttämättä toimi kunnolla, tai sitä ei ole riittävästi.

[Fisutar10]

Tuskin tuosta akvaariosta olet kokonaan onnistunut hajottajabakteereita hävittämään, ja varsinkin kun allas on ollut jo 4kk käytössä. Varatoimena toki voit bakuja lisätä. Kannattaa samalla hommata uusi nitraattitesti mikäli epäilee sen toimimattomuutta

Tuo kommentti pisti myös hieman silmään. Hajottabakuja jos tarkoitettiin myös nitrifikaatiobakuina viitseliäisyyden vuoksi, niin kysymys myös siitä, onko nitrifikaatiobakuja sinne saatu lainkaan alunperin, jos ei ole mistä niitä lisääntyy. Hajottabakuja helpommin kertyy jo kasvien ja muiden pinnoilta, mutta nitrifikaatiobakut on hyvä tuoda akvaan varta vasten. Nitrifikaatiobakut ovat yleisnimitys ja ketjussa on paljon eri lajeja ja kaikilla oma merkityksensä. Jos jokin ketjun baku puuttuu, ei ole hyvä asia.

Ja nitraattitestiä testailisin vertailuilla ja jos ilmenee ongelmia, sitten ostaisin uuden testin. Kallis testi ostaa turhaan uutta hyvää settiä ja kulutus jos ei ole suuri, vanhenee testit ennen kuin ehtii käyttää molempaa.

Myös hyvä olla 100 % varma, mitä tekee ja testaus on varma, jos aikoo lisäilla nitraattia putelista. Se kun ei ole kaloilla korkeina pitoisuuksina terveellistä. Itse ostaisin uusia fisuja, jos kuormitus on liian pieni. Luomua. Ja hauskempaa. Mutta ensin toki saatava akva tasapainoon.

[77]

En pitänyt kuitenkaan harrastelijaa aivan aloittelijana.

Oikein Akvaarioita on ollut 90-luvulta asti, viimeisin ennen parin vuoden taukoa ollut 450 litran kiekkola toimi kuin unelma monta vuotta ilman leviä tai muita murheita. Tosin siellä oli myös koko ajan joku levänsyöjä tai pleco, mitkä nyt puuttuvat tästä altaasta, mikä osaltaan varmasti vaikuttaa siihen, että levät saavat rauhassa tarttua pinnoille. Siellä oli myös hiilidioksidilevitin, mikä myös puuttuu nykyisestä altaasta ja jota en lasten takia voi laittaa.

Olin jo harkitsemassa plecoa tai jopa partamonnia, kun törmäsin aasialaiseen garra flavatraan (aasialaisteema näes ). Näitä pintojen rouskuttajia olisi siis tulossa ja se, mikä on vielä epäselvää, on kalojen lukumäärä. Se riippuu siis akvaarion tasapainosta ja nitraattiarvoista ym. mistä kaikesta liekään. Siis että montako uutta kalaa voin altaaseen ottaa, jotta se tällä suodatuksella ja hoidolla pysyisi myös tulevaisuudessa kauniina ja hyvänä kotina kaloille?

Taidan siis varulta tilata Aapelilta bakteeristarttia, mikä onkin uusi tuttavuus. Ilmeisesti kannattaa tilata sen verran ylimääräistä, että voi tarvittaessa lisätä uudestaan, jos tapahtuu joku hässäkkä.

[77]

Kasveista ruskean piilevän peitossa ovat jättivesitähdikki, hentorotala, isokriinumit ja suorusolehti. Ilman leviä porskuttavat Taiwaninlumme ja tiikerilumme, joka ei kyllä kasvakaan, sekä patsulilaji pogostemon erectus. Pinnalla salviniaa ylimääräistä ravinnetta poistamassa. Tosin sekään ei ole enää niin levinnyt, kun oli taukoa nestemäisen lannoitteen laittamisessa...

[Fisutar10]

Hyvä, että kokemusta ja kiekot jo vaativia. Ulkkarisi 240 litraan varsin tehokas ja hyvä. Juwelin oma pönttö ihan kiva lisä. Sisäsuodatin ehkä hyvä roskanpoistajana vielä, mutta varsin hyvä suodatus jo noin. Biosuodatus varmasti noin hyvä, kunhan bakuja runsaasti kiinnittyy pintoihin. Yleensä parissa kuukaudessa pitäisi olla ihan reilu bakukanta, jos alku on hyvä.

Tosiaan, bakuvalmisteet ovat uudempi tulokas ja aivan oikein, reilusti noita kannattaa tilata. 30 satsin itse aina tilaan, niin reilusti tavaraa. Startteri on muuten hämäävä, sillä siinä on kahta eri ampullityyppiä: itse bakut ja stop ammo. Kumpaakin ampullityyppiä laitetaan 1 ampulli/60 litraa. Aluksi meni tovinen tajuta villakoiran ydin kun aloitin niiden käytön. Ohje oli himppu epäselkeä tai lukutaitoni huono:).

Pintakasveista näen itse, mikä on ravinnetilanne kipossa. Jos ei pahemmin ravinteita, ne helposti kärsivät ja juurikarvat tulevat hennoiksi samalla.

Piilevä on uuden kipon ongelma, mutta 4 kuukaudessa pitäisi jo hellittää. Helposti sitä saa manuaalisestikin pois. Hanavedessä voi olla silikaatteja, joka provosoi sen kasvua myös.

Varmasti tosiaan monen asian summa ja hienosäädöllä tilanne korjautuu. Nopeakasvuiset kasvit eivät ehdi levääntyä niin paljon kuin vaativat ja hitaat. Onko uudet loisteputket kipossa. Joskus vanhat putketkin aiheuttavat levän kasvua. Myös ylivalaistus suhteessa ravinteisiin ja hiilarin määrään.

Hiilarin määrän voi laskea karkeasti ph:n ja kh:n suhteesta (valmis taulukko). Itselläni on hurja ilmastus ja se provosoi osaltaan keijulevää.

[Koss]

Nitraatin lisääminen ei ole sen vaarallisempaa kuin muunkaan akvaariokemikaalin käyttö, mikäli valmistetta käytetään ohjeen mukaan. Ei ole mitenkään harvinaista että nitraattia lisätään. Varsinkin jos on vähän kuormitusta, tai runsaammin nitraattia kuluttavia kasveja. Itsekin sitä lisäilen. Toki uuteen akvaarioon saattaa ilmestyä sinilevää pieninä määrinä, mutta mitään ongelmaa siitä ei varsinaisesti tule, vaan se katoaa kun allas on kerennyt asettua. Vähän sama juttu kuin piilevänkin kanssa.

[Koomikko]

Nitraatin lisääminen pullosta voi joskus olla järkevämpää kuin hankkia lisää kaloja vettä sotkemaan. Meillä platyt ja mustamollit lisääntyy ja lisääntyy mutta ilman lisättyä nitraattia nitraatti pysyy nollassa. En näe järkeväksi kasvattaa kalakantaa loputtomiin sadakseni akvarioon kasvien kaipaamaa nitraattia. Jos vaihtaisin vettä akvaarioon nitraattipitoisuuden perusteella ei vettä tarvitsisi vaihtaa koskaan. Jokainen akvaario on erilainen joten jokainen löytäköön itselle sopivat tavat hoitaa akvaariota. Tulipa nitraatti pullosta tai kalan pers.... pyllystä täytyy aina tietää mitä tekee. Molemmissa tapauksissa nitraatti on korkeina pitoisuuksina myrkkyä kaloille.

Meidän nano akvaariossa Easy Carbo sai keijulevän puhkeamaan joten se käyttöäkin pitää miettiä tarkkaan kuluttaako kasvit sen Easy Carbon mitä akvaarioon lisätään.

[77]

No niin, lapset ovat mummolassa, joten oli aikaa leikkiä pikku kemistiä. Tässä siis arvot 1. päivä vedenvaihdon jälkeen:
pH 7,5
GH 4-5 (riippuu kuinka vihreän värin haluaa)
NO2 0
NO3 0

Vertailun vuoksi hanavedestä:
pH 7,5
GH 4-5
NO2 0
NO3 0

Tuo nitraattitesti todennäköisesti toimii, sillä se selkeästi värjäytyi keltaiseksi jääden 1-5 arvon väliin ennen kuin lisäsin biologista suodatusta sisäsuodattimeen. Sen jälkeen ei minkäänlaista värinmuutosta...

Jatkan nyt nitraatin ja nitriitin seurantaa joka päivä.

Loisteputket myös uudet, kuten kaikki muukin. Tai no ulkosuodatin oli käytössä kiekkolassa joitakin kuukausia ja sen jälkeen huuhdeltuna kuiviltaan pari vuotta. Massoina Eheimin mukana tulleita muovimakaroneja, vai miksi niitä sanotaan. Edellisessä ulkosuodattimessa oli EfriSubstratia siis sellaisia huokoisia valkoisia pyöreitä ja ei-pyöreitä rakeita. Pitäisikö vaihtaa niihin? Vai toimivatko nuo muovimakaronit yhtä hyvin?

[Fisutar10]

Oletko kypsytyksen aikana mitannut koskaan ammoniakkia? Tuntuisi oudolle, että sinulla on akvaariossa ammoniakkia, joka ei muutu nitriitiksi eikä vielä nitraatiksi. Luulisi kalojen kärsivän pahasti, jos näin olisi. Tuntuu oudolle, että nitraatti on täysi nolla. Onko testisi todella ehtoja? Ja tippatestejä otaksun?

Laittaisin kokeeksi ämpäriin akvaariovettä ja sinne reilusti kalaruokaa. Vuorokauden parin päästä mittaisin nitriitin ja nitraatin. Jos bakut toimii edes joten kuten ja testit kunnossa, pitäisi arvojen kyllä olla yli nolla. Kaloja toki ei tuohon myrkkyyn kannata laittaa:). Hesassa hanavedessä on myös aina nitriittiä arvoilla 0.1-0.2 mg/l ja näyttää selvästi JBL:n testi oranssia.

Jos sinulla on akvaarioliike lähellä, niin testaus siellä voisi olla hyväksi. Ammoniakkitesti myös ehkä hyvä varmuudeksi tehdä. Tosin Biodigest tuo tähän avun.