Gallup: Millaisessa vedessä pidät miljoonakalojasi?

[Omega369]

Tällainen asia tuli mieleen ohimennen, kun selailin foorumia.. Täällä kun selailee, niin toistuvasti tupsahtelee esiin mainintoja "pehmeässä vedessä kasvaneista" miljoonakaloista, 80-luvulla Suomeen tuoduista miljoonakalakannoista ja Singaporesta tuoduista lajeista. Tuossa menee iloisesti kalojen kotivedet, kasvatus/viljelylaitoksen käyttämä vesi, kaupan vesi ja kotiharrastajan vesi varmasti aivan eri lukemissa. Tyypillinen ilmiö tuntuu olevan, että uusi ja kuuma väriuutuus Singaporesta saapuu Suomeen ja kuolee kaikilla harrastajilla ja syyksi epäillään suolanpuutetta vedessä. Toinen ilmiö on myyntipalstalla tavattava "aina olleet, syntyneet, eläneet ja tottuneet pehmeään veteen".

Standardinmukaisestihan miljoonakalat kuuluvat, hieman lähteestä riippuen, neutraalista emäksiseen (pH 7.0 - 8.5) ja vähintään "kovahkoon" veteen, yleisin näkemäni suositus 10-30 dH (wikipedia: kovahko 9+ dH). Edellämainitut arvot poimittu Faunattaren sivuilta.

Nyt kysymys liittyykin tähän "tottuneet pehmeään veteen" näkökulmaan.. Kuinka monella miljoonakaloja pitävällä harrastajalla ne ovat ns. aina olleet pehmeässä vedessä? Oletuksena on, että harrastajan pitämät miljoonakalat täyttävät kaikki normaalit terveen ja hyvinvoivan kalan tunnusmerkit, ei vääntyneitä selkärankoja, epämuodostumia tai poikkeuksellisen suurta kuolleisuutta. Ainahan joku yksittäinen tai kaksittainen kala ottaa ja kuolee ilman syytä tai on epämuodostunut, vaikka olisikin oikeissa vesiarvoissa, sattuuhan sitä paremmissakin geeniperimyksissä. Kysymyksen tavoite on hahmotella lajin vesiarvotietoisuutta: jos suurin osa kotimaisista miljoonakaloista on pehmeässä vedessä, pitäisikö miljoonakalojen yhteydessä alkaa kiinnittämään enemmän huomiota kyseisten kalayksilöiden vesiarvojen historiaan kuin geneeriseen koko lajia käsittelevään kirjaviisauteen? Eli suoraan sanottuna; pitäisikö lopettaa "miljoonakalat kuuluu kovaan veteen" hokeminen ja hyväksyä että elää ne pehmeässäkin. Entä onko varsinaisesti oikein tai väärin pitää kaloja "aina" pehmeässä vedessä? Kehittyykö kaloista oikeasti pehmeää vettä kestävä kanta vai piileekö taustalla jotain perinnöllistä kärsimystä, lyhentyneitä elinikiä tai suurempaa sairausherkkyyttä? Miljoonakaloilla on historiaa todennäköisesti "muutamia tuhansia" vuosia takanaan, joten parikymmentä vuotta ja parikymmentä sukupolvea pehmeässä vedessä on melko lyhyt aika. Tieteellistä raportointitarkkuutta en odota keneltäkään löytyvän, mutta olisi kiva päästä seuraamaan ihmisten kokemuksia kalojen totuttamisesta vesiarvoista toisiin ja havaintoihin miten kalojen arki on siitä muuttunut.

Henkilökohtainen tausa aiheesta: Itselläni oli miljoonakaloja ehkä kuukauden ajan lähes 3v sitten, joten en kovin pitkää historiaa niiden kanssa ehtinyt muodostaa. Nämä olivat juuri tällaisia "yli kymmenen vuotta nämä ovat happamassa ja pehmeässä vedessä olleet" -tyylisiä miljoonakaloja. Lahjoituksena sain niitä kymmenkunta pyrstöä, pääosin naaraita. Lahjoittajalla kalat olivat lisääntyneet reippaasti ja hän kertoikin lahjoittavansa niitä edespäin keskimäärin sata kuukaudessa. Kotiutin kalat neutraaliin ja pehmeään veteen, 270 litraiseen altaaseen. Altaassa ollut "rauhallinen" seeprakirjoahven kutsui niitä lounaaksi (mutta pienemmät sinineontetrat se jätti rauhaan, wtf..).

[bj]

Vastasin neutraali ja pehmeä. Mulla pH seiskan pintaan, hiilarilla saatan saada sen pikkuisen allekin. Mutta mulla kanssa lahjoituskaloja kymmenkunta, toisen kerran kutakuinkin sama määrä tuli jonkun altaan mukana. Eivät mulla ainakaan ole olleet pitkäikäisiä. Poikasia ei tullut, tai ehkä tuli, mut altaan muut kalat piti huolen hävikistä. Viimeksi ehkä vain puolisen vuotta pisimpään olleet sinnitteli, tasaiseen tahtiin kalat kupsahti. Enää en aio ottaa, vaikka oisivat "tottuneita" pehmeään veteen.