Käyttökokemukset Aqua Medic NR Blue denitrifikaattorista

[jukkake]

Olen käyttänyt NR Blue (http://www.aqua-medic.de/index.php?r=ca ... 253&cid=37) denitrifikaattoria n. kahdeksan kuukautta. Laite toimii luvatulla tavalla, mutta vaatii varsinkin alkuvaiheessa virittelyä ja tarkkailua, jotta sen saa toimimaan optimaalisesti.

Laitteen mukana ei tule redox potentiaalianturia ja vaikka manuaali väittääkin, että laite on mahdollista saada toimimaan ilman sitä, en suosittele laitteen käyttöä ilman redox potentiaalianturia ja kontrolleria. Kontrolloimattomana prosessilla on taipumus hiljalleen liukua jompaan kumpaan äärilaitaan, joista toinen (redox potentiaali putoaa alle -300mV:n) on viemärin hajua tuottava, joskin varsin vaaraton ja toinen kalat nitriitillä tappava (redox potentiaali nousee yli -50mV:n). Toisin sanoen kannattaa ostaa Aqua Medicin lyhyt PG 13.5 anturi ja mV kontrolleri. Kontrollerin on oltava sellaista mallia, joka katkaisee sähköt jännitteen noustua yli asetetun raja-arvon (itse olen asettanut raja-arvoksi -110mV).

Reaktori saa vetensä ulkosuodattimen lähtöön laitetusta t-haaroittimesta ja veden virtausta rajoitan magneettiventtiilillä. Alkujaan minulla oli syöttämässä vettä letkupumppu, mutta halusin äänettömämmän ja kestävämmän ratkaisun ja ulkosuodatin antaa riittävästi painetta. Virtaushan denitrifikaattorin läpi on varsin pieni. Manuaalin mukaan 1-4 litraa tunnissa. Itselläni virtaus on noin 3,6 litraa tunnissa, joskin kontrolleri katkoo virtausta, jolloin tehollinen virtaus lienee n. 2 litraa tunnissa.

Anaerobiset bakteerit, jotka repivät tarvitsemansa hapen nitraatista, tarvitsevat hiiltä ruoakseen. Reaktorin mukana tuli pussillinen Aqua Medicin Mini-Deniballs:eja, jotka hajoavat hiljalleen ja antavat bakteereiden tarvitseman hiilen. Ongelmana Mini-Deniballsien kanssa oli se, että liukeneminen tuntui kiihtyvän liiaksi, eli bakteerit saivat liikaa ruokaa ja virtaus ei tahtonut riittää, jolloin prosessi hakeutui viemärille haisevaan ääripäähän. Luovuinkin lopulta Mini-Deniballs:eista ja nykyään syötän reaktoriin 1% alkoholia annostelupumpulla neljä kertaa vuorokaudessa 8ml kerrallaan. Tällöin litra ravintoliuosta kestää aika tarkkaan kuukauden verran. Tällä tavoin prosessi on helppo säätää stabiiliksi.

Nyt kun prosessi toimii, pysyvät vesiarvot hyvin tasaisina. Nitraatit pysyvät koko ajan alle 10mg/l ja veden vaihdot nitraattipitoisuuden pudottamiseksi eivät ole enää tarpeen. Haihtuvan veden korvaan ro-vedellä, jolloin olen saanut silikaattipitoisuudenkin (siO2) pudotettua järjellisiin arvoihin. Jostain syystä Espoon vesijohtovedessä on tolkuttomasti silikaattia.

[JyrkiS]

^ Kiinnostavaa.

Onko sinulla makeanveden akvaario, jos ja kun näin on, niin oletko luopunut vedenvaihdoista kokonaan ?

Minkä kokoiseen akvaarionn AM NR Blue denitrifikaattori riittää ja mikä on kokonaisuuden hinta ?

Noin ylipäänsä olisi kiintoisaa kuulla minkälaisia kokemuksia matkan varrella kertyy mm minkälaiset huoltotoimenpiteet ja kuinka tiuhaan.

Olen itse pohtinut myös denitrifikaattorin hankkimista, mutta ammattipuolelta saamani tiedon mukaan kokemukset denitrifikaattorin todellista tehosta ovat olleet ristiriitaisia ja se on toistaiseksi rajoittanut intoa ryhtyä sanoista tekoihin.

Olen itse päätynyt käyttämään makeaan veteen tarkoitettua zeoliittia nitraattipitosuuden hillitsemiseen, mutta olen myös vaihtanut vettä varmuuden vuoksi. Zeoliitin käytöstä saatavilla oleva tieto ei sekään ole yksiselitteistä, joten en luota pelkästään sen käyttöön nitraattipitoisuuden hallitsemisessa. Ihanteellista olisi löytää optimaalinen kompromissi. Pelkkä vedenvaihtokaan suurilla vesimäärillä ei ole ihan halpaa.

[jukkake]

Tosiaan. Kyse on siis makean veden akvaariosta ja veden vaihtoja teen nykyisin hyvin harvakseen. Lähinnä silloin jos innostun lapolla imuroimaan allasta eli korkeintaan kerran parissa kolmessa kuukaudessa.

Valmistajan mukaan tuon pitäisi riittää 1000 litran ammeeseen, mutta riittävyys riippunee mm. siitä miten paljon kaloja on ja paljonko niitä ruokitaan.

Ostin vehkeen aquaristic.net:stä. Reaktori maksoi 223€ ja elektrodi 88€. mV kontrollerin ostin ebaysta ja se maksoi kuljetuksineen 81 puntaa, eli ihanan kallista.

Huoltoa vehje ei juurikaan vaadi. Sisälle kertyy harmaa limaa ja joskus poistoletkuun saattaa kulkeutua "räkäklöntti", joka häiritsee virtausta. Tällöin olen ottanut ison ruiskun ja imaissut sillä poistoletkusta klöntin pois. Muuta huoltoa toistaiseksi ei ole tarvittu. Jos käyttää Mini-Deniballseja ravintona, pitää niitä lisätä n. kerran vuodessa.

Alkuu tuon purkin moottori (se, joka kierrättää vettä purkin sisällä) piti ääntä, mutta kun purkin sisään kertyy liukastavaa limaa, pienenee äänikin lähes olemattomiin.

[jukkake]

Sen verran vielä, että nykyinen amme on kaverilta saatu 250 litrainen ja haaveissa on rakentaa/hankkia 1.000+ litrainen, eli tämä nykyinen on eräänlainen testipenkki tulevalle

[JyrkiS]

Hyvältähän tuo vaikuttaa, eikä hintakaan ole ihan mahdoton.

Pakko paljastaa tietämättömyyteni: Mainitsit tuolla edellä, että käytät 1% alkoholia bakujen ravintona. Miten saadaan 1% alkoholia ?
Jokin yleisöakvaario käytti vodkaa alkoholina. Onko laimentaminen yksinkertaista tyyliin lasi vodkaa ja 5 lasia vettä sekaisin, niin pitäisi olla n.1% alkoholia ?

[jukkake]

Noin prosenttista saa aikaiseksi kun sekoittaa 11ml Spiritus Fortista (vaimo on lääkäri) litraan vettä. Voi liuos olla väkevämpääkin, mutta kun minun annospumppu on niin rimpula, että laimeampaa liuosta on sillä helpompi annostella.

[jukkake]

Puoli litraa 38 volttista kossua pitää sekoittaa 18,5 litraan vettä, jotta saa prosenttista liuosta. Eli puoli desiä 1,85 litraan vettä.

[JyrkiS]

^ Kiitokset vaan, tuo oli hyvä tieto.

Tuo vedenvaihtojen totaalinen lopettaminen hiukan arveluttaa itseäni. Vaikka vesiarvojen puolesta olosuhteet vaikuttaisivat olevan kaloille ihanteelliset, olen havainnut, että vedenvaihdon jälkeen kalat ovat virkeämpia ja käyttäytyvät aktiivisemmin esim omat oskarini alkavat puhdistaa kiven pintaa ja vetää leukaa ts.ilmentävät kutukäyttäytymistä. Tämän perusteella vedenvaihdoilla saattaisi olla myös sellaisia vaikutuksia, jotka eivät selity perinteisellä akvaarion vesikemialla.

Nyt kiinnostaisikin kovasti tietää, että vaikka kykenet denitrifikaattorilla pitämään nitraattipitoisuuden kurissa pitkän aikaa, niin saattaisitko ihan vaan koeluontoisesti vaihtaa vettä ja seurata havaitsetko kalojen käyttäytymisessä muutoksia tämän jälkeen.

[jukkake]

Enpä ole huomannut käyttäytymisessä eroa. Olen imuroinnin/siivouksen yhteydessä vaihtanut vettä parin kolme kuukauden välein noin kolmasosan. Tarkkailen mitä tapahtuu seuraavan siivouksen yhteydessä.

[JyrkiS]

Minkälainen kalasto akvaariossasi majailee ja onko kysymyksessä kenties kasviton allas, koska olet tuon denitrifikaattorin hankkinut ?

[jukkake]

Altaan mukana tuli kirjoahven ja sen seurana on muutama tiikeribarbi, monnisia ja muutama leväbarbi. Kasvejakin on.

[TiinaM]

Mulle tulis ekana mieleen et miten nitraatin vähentäminen/poistaminen vaikuttais vedenvaihtotarpeeseen. Nitraattihan on kuitenkin vain yksi "ikävyys" mitä veteen kertyy. Muita ei sit yleensä ottaen mittailla tai osaa ei liene edes pysty järkevästi mittaamaan (ainakaan kotioloissa). Kuitenkin lannoitteista, ruoista vedenparannusaineista yms kertyy veteen ties mitä ja samoin myös kalojen erittämiä hormoneja ymv. Niitä ei sit saa vähennettyä muutoin ku vedenvaihdoilla...

[JyrkiS]

^ Tässä tapauksessa myös kasvit poistavat nitraattia, joten koko nitraattikuormitus ei jää denitrifikaattorin taakaksi.

^^ Olen kyllä kanssasi samaa mieltä vedenvaihtojen tarpeesta. Kasvittomissa akvaarioissa vedenvaihtojen tarve vielä korostuu, koska kasvit eivät ole auttamassa nitraatin poistamisessa, ymmärtääkseni myös nitraatti on haitallista kaloille suurina pitoisuuksina. Toki vedenvaihto poistaa myös muut kaloille haitalliset ainekset.

Voisi ajatella, että tehokas streami ja runsaat vedenvaihdot riittäisivät vedenhuoltoon yksinään. Suodatin ei ole välttämättömyys- tämä viimeinen heitto meni jo OT:ksi, mutta pysynee joten kuten isossa kuvassa.

[jukkake]

Ilman suodatinta vettä pitäisi vaihtaa päivittäin, koska typen kierron alkupään bakteerit (nitrosomonasbakteerit, nitro- ja nitrospiabakteerit) tykkäävät asustella suodattimessa.

Lannoitteita/vedenparannusaineita ei ole ollut tarpeen käyttää ja en tosiaan ole luopunut veden vaihdoista kokonaan, vaan pidentänyt vaihtoväliä. Kalat näyttävät voivan mainiosti. Kun vielä lisään haihtuneen veden tilalle RO-vettä jää klooriamiinikuormituskin pienemmäksi:

http://koti.mbnet.fi/betta/vesi/klooriamiini.html

Jos hormonit olisivat iso ongelma, luulisi niiden olevan ongelma myös merivesiakvaarioissa?

[JyrkiS]

^Itse asiassa nitrosomonas ja ym-bakteerit viihtyvät akvaariossa missä tahansa, kunhan vain pinta-alaa riittää. Akvaarion sisustus; juurakot, kasvit ja varsinkin pohjahiekka tarjoavat pinta-alaa moninkertaisesti suodattimeen verrattuna. Nitrifikaatiobakteereiden viihtyvyyden kannalta oleellista on, ettei vedenvirtaus ole liian nopea; 20 cm/minuutti tai vähemmän on ihanteellista. Suodattimessa tuo arvo ylittyy, joskaan ei suodattimen joka sopessa. Niin tai näin tämä teoria herättää harrastajien keskuudessa suuria tunteita puolesta ja vastaan. Eri asia sitten on kokonaan, minkä verran suodatinvalmistajat ovat nähneet vaivaa suodattimia suunnitellessaan, ettei raja-arvo ylity.

Kypsyneessä akvaariossa, jossa nitrifikaatio toimii, bakteerikanta kaksinkertaistuu 24 tunnissa ( siis laskennallisesti, ei käytännössä). Tämä tarkoittaa, että jokaisen vuorokauden jälkeen akvaariossa puolet enemmän bakteereita käsittelemässä nitriittiä nitraatiksi.Päivä päivältä akvaarion biologinen suodatus toimii entistä paremmin. Pitää vaan huolehtia, että altaassa on happea tarpeeksi.

Edellä kirjoittamassaasi on kiinnostava pointti vedenvaihtovälin pidentäminen. Tarkalleen ottaen se on juuri tavoittelemani asia. Laskin kerran, että oman akvaarioni vedenvaihdot maksavat vuodessa 300 euroa- ja siihen päälle huushollin muu vedenkäyttö- mikäli vaihdan vettä niinkuin pitäisi. Tämä pistää pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja.

[jukkake]

Veikkaisin ihan kokemuspohjaisesti, että omassa akvassani nitrosomonakset viihtyvät juuri ulkosuodattimessa, koska ulkosuodattimen putsauksen (se valitettavasti on tehtävä pari kertaa vuodessa kun virtaus alkaa heikentyä) jälkeen ovat nitriittipitoisuudet nousseet selkeästi.

[JyrkiS]

Erikoinen tilanne. Kun nitriitti alkuvaiheen jälkeen häviää, se harvemmin palaa akvaarioon takaisin. Yleensä syynä on kuormituksen kasvaminen kalojen ja ruokinnan tai lääkityksen myötä ja sen kautta vaikutukset suodatukseen ja suodattimen puhdistukseen ja lopulta bakteerikantaan.. Jokainen akvaario on oma kokonaisuutensa, eikä niitä voi tasapäisesti vertailla toisiinsa. Akvaristien hoitorutiinit myös vaihtelevat ja sekin vaikuttaa.

[Kaituli]

Onpa erikoinen kapine.
Vähän kuin akvaarion sisälle laitettu K1 suodatin, ilman antureita toki.
Rakenteeltaan tuo näyttää ihan samalta kuin mikä tahansa korillinen ulkosuodatin. Mä haluan tietää mitä se tekee teknisesti eri tavalla muutenkin kuin varastaa vetensä ulkosuodattimen ulosputkesta?
Siihen syötetään liuoksia, jopa alkoholia?
Onpa outo kapine.
Yritin löytää laitteesta Youtube videota, mutta en löytänyt. Olehan ensimmäinen joka postaa sinne jotain nähtävää. Minä lupaan mainostaa Joey Mullenin FB sivuilla =)

Entäs jos noiden noiden biopallojen tilalle laitaisi K1 Kaldnessia. Mielenkiintoista tietää, mutta liian hintavaa kokeiltavaksi =(
Kokeiletko jos lähetän sulle K1 Kaldnessia? Paljon tuohon mahtuu mediaa?

Itselläni siis on K1 Kaldness sumppu. Hieman tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=DIZA-j- ... 6L&index=2
Tässä kuvaa oman suodattimeni testauksesta: https://www.youtube.com/watch?v=_oKJF1b4bY8
Tuossa siis pointtina, että tuo K1 massa kiertää ilmapumpulla (koska bakut syövät happea). Suodatinta saa pestä ehkä kerran tai kaksi vuodessa, tai kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa riippuen kuinka hyvin sen on saanut optimoitua. Siivousjäte on semmoista ruskeaa kevyttä höttöä/kuollutta bakutöhnää mitä kertyy sumpun pohjalle. Osa siitäkin menee pumpun kautta takaisin akvaarioon kasvien ravinnoksi.
Mutta ei sinne kossua kuitenkaan tarvi kaataa jotta se toimisi =)

[Kaituli]

Onpa erikoinen kapine.
Vähän kuin akvaarion sisälle laitettu K1 suodatin, ilman antureita toki.
Rakenteeltaan tuo näyttää ihan samalta kuin mikä tahansa korillinen ulkosuodatin. Mä haluan tietää mitä se tekee teknisesti eri tavalla muutenkin kuin varastaa vetensä ulkosuodattimen ulosputkesta?
Siihen syötetään liuoksia, jopa alkoholia?
Onpa outo kapine.
Yritin löytää laitteesta Youtube videota, mutta en löytänyt. Olehan ensimmäinen joka postaa sinne jotain nähtävää. Minä lupaan mainostaa Joey Mullenin FB sivuilla =)

Entäs jos noiden noiden biopallojen tilalle laitaisi K1 Kaldnessia. Mielenkiintoista tietää, mutta liian hintavaa kokeiltavaksi =(
Kokeiletko jos lähetän sulle K1 Kaldnessia? Paljon tuohon mahtuu mediaa?

Itselläni siis on K1 Kaldness sumppu. Hieman tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=DIZA-j- ... 6L&index=2
Tässä kuvaa oman suodattimeni testauksesta: https://www.youtube.com/watch?v=_oKJF1b4bY8
Tuossa siis pointtina, että tuo K1 massa kiertää ilmapumpulla (koska bakut syövät happea). Suodatinta saa pestä ehkä kerran tai kaksi vuodessa, tai kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa riippuen kuinka hyvin sen on saanut optimoitua. Siivousjäte on semmoista ruskeaa kevyttä höttöä/kuollutta bakutöhnää mitä kertyy sumpun pohjalle. Osa siitäkin menee pumpun kautta takaisin akvaarioon kasvien ravinnoksi.
Mutta ei sinne kossua kuitenkaan tarvi kaataa jotta se toimisi =)

[Kaituli]

Onpa erikoinen kapine.
Vähän kuin akvaarion sisälle laitettu K1 suodatin, ilman antureita toki.
Rakenteeltaan tuo näyttää ihan samalta kuin mikä tahansa korillinen ulkosuodatin. Mä haluan tietää mitä se tekee teknisesti eri tavalla muutenkin kuin varastaa vetensä ulkosuodattimen ulosputkesta?
Siihen syötetään liuoksia, jopa alkoholia?
Onpa outo kapine.
Yritin löytää laitteesta Youtube videota, mutta en löytänyt. Olehan ensimmäinen joka postaa sinne jotain nähtävää. Minä lupaan mainostaa Joey Mullenin FB sivuilla =)

Entäs jos noiden noiden biopallojen tilalle laitaisi K1 Kaldnessia. Mielenkiintoista tietää, mutta liian hintavaa kokeiltavaksi =(
Kokeiletko jos lähetän sulle K1 Kaldnessia? Paljon tuohon mahtuu mediaa?

Itselläni siis on K1 Kaldness sumppu. Hieman tähän tyyliin: https://www.youtube.com/watch?v=DIZA-j- ... 6L&index=2
Tässä kuvaa oman suodattimeni testauksesta: https://www.youtube.com/watch?v=_oKJF1b4bY8
Tuossa siis pointtina, että tuo K1 massa kiertää ilmapumpulla (koska bakut syövät happea). Suodatinta saa pestä ehkä kerran tai kaksi vuodessa, tai kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa riippuen kuinka hyvin sen on saanut optimoitua. Siivousjäte on semmoista ruskeaa kevyttä höttöä/kuollutta bakutöhnää mitä kertyy sumpun pohjalle. Osa siitäkin menee pumpun kautta takaisin akvaarioon kasvien ravinnoksi.
Mutta ei sinne kossua kuitenkaan tarvi kaataa jotta se toimisi =)

[jukkake]

NR Bluen sisällä ei ole niin voimakasta virtausta, että K1 Kaldness toimisi suunnitellulla tavalla. Pöntössä on oma moottori, joka kierrattää vettä purkin sisällä n. 600 l/h. Veden kierrätyksen ideana on saada aikaiseksi samanlaiset olosuhteet säiliön joka osassa. Vettä tuodaan vain vähän kerrallaan, n. 1 ml/s, sisään lähes hapettomaan säiliöön, jossa elävät anaerobiset bakteerit saavat tarvitsemansa hapen nitraatista. Vapautunut typpi poistuu poistoletkua pitkin kuplina.

https://www.youtube.com/watch?v=aiBAEuvrX14

https://www.zooroyal.de/media/pdf/Bedie ... R-Blue.pdf

[jukkake]

Kuva purkin sisuksissa majailevasta bakteeripopulaatiosta

[Kaituli]

Näyttää samanlaiselta ruskealta massalta mitä mun K1 suodattimen pohjalle kertyy.

Kuinka herkkä tuo systeemi mahtaa olla?
Uskaltaako sen jättää yksin pöhisemään parin viikon etelän loman ajaksi?
Kaverit tietty käy ruokkimassa kaloja, mutta ei niiltä voi vaatia mitään sen suurempaa säätämistä.

Mitkäs tuon mitat oli, sehän oli aika "pieni"?
Edit: noissa sun linkeissähän ne mitat mainittiinkin.

Edit2: Mitä olen netistä opiskellut niin nämä bakut elävät parhaiten pimeässä. Tuntuu siis oudolta, että tuosta purkista on tehty läpinäkyvä.
Outoa ja erittäin mielenkiintoista =)

[JyrkiS]

Onpa erikoinen kapine.

Entäs jos noiden noiden biopallojen tilalle laitaisi K1 Kaldnessia. Mielenkiintoista tietää, mutta liian hintavaa kokeiltavaksi =(
Kokeiletko jos lähetän sulle K1 Kaldnessia? Paljon tuohon mahtuu mediaa?

Tämä kiinnostaisi kyllä tietää. Kaldness K1 on aivan suvereeni suodatusmassa. Jos toimii tuossa, voi soveltaa muuhunkin.

Minkälaisia kokemuksia Kaituli on kertynyt omasta suodattimestasi. Toiminee varmasti hyvin, mutta minkä verran lietettä kertyy suodattimen pohjalle ?

Olen tässä pohtinut voisiko Kaldnessia käyttää kvartsihiekkasuodattimessa. Vähän vaan pohdituttaa toimiikko suodatus mekaanisesti, vai tuleekko kiinteä jäte Kaldness-massan läpi takaisin akvaarioon.

[jukkake]

Syyskuussa systeemi pyöri itsekseen parin viikon Italian matkan ajan ruokinta-automaatin ja itse väsätyn korvausvesisysteemin varassa (allaskaapissa on 10 litran pönikkä RO-vettä). Purkki on allaskaapissa pimeässä. Läpinäkyvä tuo kai on sen takia, että voi tarkkailla bakteerimassan kehittymistä.