Kasviakvaarion sudenkuopat

Kasvien hoito, ongelmat ja sisustus.

Valvoja: Moderaattorit

Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Sisso » 13:37, 28.03.2013

Saan jatkuvasti yv-postia joissa kysellään neuvoja leväongelmiin ja huonoon kasvien kasvuun. Kun näitä on lueskellut, on herännyt eräitä ajatuksia, jotka tosin kaikki olen palstan puolella jo sanonutkin. Ajattelin nyt kuitenkin laittaa ylös niitä sudenkuoppia, mihin me helposti ajaudutaan kun halutaan kasviemme kukoistavan. Jos kasvit on terveitä. ei ole leväongelmia. Ja jotta kukaan ei nyt ajattale, että Sisso hepuloi taas levistä, totean, että me kaikki varmasti ymmärrämme eron luonnollisen ja sopivan levämäärän ja leväongelman välillä, joten ei siitä sen enempää. Ne, joilla sujuu hyvin eikä halua tietää enempää, voi skipata tän threadin yli, koska en voi enkä halua vastata muiden puolesta ihmettelyihin siitä, miksi joku haluaa ladata akvaansa enemmän valoa kuin joku toinen tai miksi jollakulla on ongelma mutta toisella ei.

Eli päät pois pensaasta jos halutaan kasvit kasvamaan kunnolla. Ensimmäinen miina mikä tulee mieleen kun pohditaan niitä ongelmia:

Vaikka lisää jotain, se ei takoita että lisää riittävästi. Jos sulla on paha D-vitamiinin puute, auttaako neljäsosapilleri? Puolikas? Kokonainen? Ehkä ei, jos se ei ole riittävän vahva. Auttaa jos on. Me kuvitellaan, että nestehiilen, kiljun, paineellisen kaasun tai ravinteen X lisääminen tuo automaattisesti toivotun tuloksen. Ei välttämättä! Mistä tiedät että lisäät riittävästi?

Tähän liittyy ensimmäinen sudenkuoppa: "....sen pH-CO2-KH-taulukon mukaan hiilaria on sopivasti..." A) yhdessäkään akvassa johon ei mene lisää, ei päästä yli 10mg/l määriin sanoi se taulukko mitä tahansa. Tiedän pyttyjä, joissa taulukon perusteella pitäisi ilman lisää olla 50+mg/l hiilaria. Ei varmasti ole! B) taulukko ei osaa huomioida mitenkään valon määrää ja vain ja ainoastaan valo määrittää kasvien hiilarin tarpeen. Jos ongelmaksi muodostuu se, ettei pHn liiallisen laskemisen takia voida syöttää enempää hiilaria, on KH/pHta nostettava. Kun KH (ja samalla pH) nousee, nousee taulukon mukaan myös vapaan hiilidioksidin määrä. Noussut pH lasketaan tarvittaessa alas hiilarilla KHn pysyessä halutussa. Jos KH lähtee selvästi laskuun, on se merkki että vapaata hiilari on kasveille liian vähän ja ne alkavat käyttämään (bi)karbonaatteja hiilen lähteenään. Isolta osalta kasveja se sujuu hyvin, osalta, niiltä jotka menestyvät vain KH-arvoltaan alhaisessa (yleensä myös pehmeä) vedessä, huonommin mikä näkyy niiden huonona kuntona. Kasveille GH-arvolla ei ole juuri väliä, KHlla on enemmän juuri ennen mainituista syistä. Koska kaloille KH-arvolla ei myöskään ole niin väliä jos kovan veden lajeille kovettaminen on hoidettu muutoin joten KHn voi hyvin pitää kohtuulissa lukemissa.

Sudenkuoppa, joka löytyy osalta hiilaria lisäävää kansaa, osalta ei, pH-controlleri. Täähän on oiva apuväline varmistamaan ettei vikatilanteessa akvaan pääse liikaa hiilaria, mutta... kun sekään ei mitenkään huomioi valon määrää ja on täysin mahdollista, että se kaasumäärä jonka laite laskee akvaan, ei riitäkkään. Tällöin keinona on taas em KH-pHn nosto jolla huijataan contolleri puskemaan lisää kaasua akvaan. Pitkänlinajn kasviakvaristit ei tykkää controlleria käyttää em syystä vaan hoitavat homman näppituntumalla, koska muuta iloa kuin vikatilanteen vakuutus contolerista ei oikeasti ole ja asiaan perehtymättömien käsissä se aiheuttaa paljon harmia kun juututaan tuijottamaan sen pH-lukemaa "en voi enää laskea pHta".

Kolmas kuoppa, melkein jo pirun keksintö, koska sitä käytetään niin paljon väärin, on jatkuvanäyttöinen CO2-testi, joka oikeasti on pH-testi. Tässä mennään vikaan kahdella tavalla: 1) käyttöohjeiden mukaan vihreä on OK määrä hiilaria. Vaan kun sekään ei huomioi valon määrää. OK mille?? Käytäntö on osoittanut, että jos valoa on yhtään perusT8a enemmän ja hiilaria siihen nähden sopivasti, värin pitää olla limetinvihreä, jopa kellertävä. Toinen näpsäkkä tapa saada virhetuloksia on laittaa testin säiliöön akvavettä, kuten, kyllä, ohjeissa neuvotaan. Väärin. Tulos on luotettava vain jos säiliössä on KH-arvoltaan tunnettua vettä. Tätä vettä ei saa olla boostaamassa mitkään muut asiat kuin (bi)karbonaatit. Akvan vedessä on kuitenkin erilaisia happoja esim. parkki - ja fosforihappoja joiden takia säiliössä ei saisi käyttää akvan vettä. Maailmalla myydään valmiita KH-liuoksia, joita käyttämällä tulos on luotettava. meillä niitä ei taida olla vielä tarjolla? Täällä Awlla joku laskekeli virhemarginaalia ja totesi sen syystä X mitättömäksi mutta kyllä homma menee käytännössä niin, ettei kukaan itseään kunniottava kasviakvaristi ala moiseen pelleilyyn (tarkoituksenahan on saada luotetava tulos eikä arpomalla saatu?!) eikä yhdelläkään vakavasti otettavalla kasvifoorumilla saa mitään apua ennen kuin testerin vesi on vaihdettu oikeanlaiseen liuokseen, sen jälkeen vasta lähdetään miettimään syitä (hiilari)ongelmille. Testiä ei tuijota sellaisenaan vaan sitä tulkitaan pH-arvon tuloksena eli tulos katsotaan pH-tulos/värikartasta jonka jälkeen hiilarimäärä tarkistetaan pH-CO2-KH-taulukosta.

Neljäs miinaan ajon paikka on se, että tuijotetaan testituloksia ja mittareita akvan sijasta. Pytyssä kasvaa levä, mutku kaikki arvot on ihan OK. Onko? Mistä tiedät? Jos kasvit on terveitä ja kasvaa hyvin eikä levää ole, kaikki on hyvin. If it ain`t broken, don`t fix it. Muutoin tee jotain. 1)Ravinteet? Lisääthän niitä varmasti riittävästi? Mistä tiedät että lisäät? Ravinnepuutoksista johtuvat ongelmat on helppo eliminoida. Lisäät vain kaikkia ravinteita taatusti yliannostuksia, sillä. Jos ei tällä korjaannu, mitä jää jäljelle? 2) Hiilari? Tämä on se vaikein kohta koska sitä ei voi vain annostella pullosta lorottamalla kuten ravinteita voi. Jos akvassa kasvaa tupsulevää, se on aina merkki liian vähästä hiilarista suhteessa valoon. Vaikka mittarit, testit, tulokset ja arvot näyttäisi mitä. Seuraava ongelma, joka liittyy olennaisesti leväongelmiin on


Vedenkierto
. Clive UKAPSilta on esittänyt hyvän vertauksen vedenkierron merkityksestä: olet sidottuna puuhun ja sulla on ihan hirveä jano. Alkaa satamaan, mutta ei tuule. Ainoa keinosi saada juotavaa on yrittää pitää suuta auki ja toivoa että edes jokunen pisara osuu sinne. Mutta kun alkaa tuulemaan, tuuli heittää pisaroita suuhusi ja enemmän niitä juotavaksesi. Täytyy vaan toivoa että tuulen suunta on sopiva....Sama tilanne on kasveilla: jos vesi ei kierrä, miten ne saavat riittävästi happea ja ravintaita? Myös kasvien juuret tarvitsevat happea. Pohjan pitää olla hapekas ettei se mätäne. Taiteilu riittävän hapen ja hiilarin säilyttämisen välillä on melkoista peliä: Toisaalta kallisarvoista kaasua ei kannata hassata pitäveden agitaatiolla, toisaalta happea pitää riittää kaloille ja kasveille pohjaa myöten. Kun lisätään hiilaria, pidetään pintavedenkierto mahollisimman pienenä, muu kierto riittävänä. Jos hiilaria ei lisätä tai käytetään nestehiiltä, voi pintakierto olla reipaskin. Paineellisella reippalla hiilarilla nyrkkisääntö vedenkierrolle on 10x akvan vesitilavuus/h, nestehiilelle tahi lisättömälle 5x/h. KIlju asettuu tähän väliin. Mutta toi kaikki ei kierrätetä pinnan kautta! Tyvenet paikat kerää levää, pistä siis vesi kiertämään ja karsi ajoittain liian umpinaiset puskat tukkimasta kiertoa. Tyveneissä paikoissa kasveilla ei ole ravinteita eikä happea käytössään.

Sitten...Valo ja kasvien pituuskasvu. Itsekin kuvittelin ennen että vähässä valossa kasvit kasvavat valon perässä ylös päin kunnes toisin todistettiin ja todistin sen myös omassa pytyssäni. Ne kasvaa ylös päin sinne, missä on hiilaria. Kun vähävaloiseen pyttyyn lisätään riittävästi hiilaria, kasvit eivät enää venykkään kohti ilmaa ja hiilaria vaan kasvavat kompakteina ja tuuheina. Virhepäätelmä on tullut siitä, että vähässä valossa ei yleensä hiilarikaan lisätä, ei ainakaan paljoa jolloin lisääntynyt pituuskasvu on yhdistetty valon puutteeseen. Oikeasti kyseessä on hiilarin puute ja kasvit venyvät sinne, missä tietävät hiilaria olevan, pois vedestä, ylös. Mistä kasvit tietävät olevansa vedessä? Ne erittävät eteeniä, joka sattuu olemaan ainoa kaasumuotoinen hormoni. Eteeni sattumoisin liittyy myös sivusuuntaiseen kasvuun. Vesi huuhtoo pois kasvien erittämän eteenin jatkuvasti ja tästä kasvi tietää olevansa vedessä. Samalla eteenin vaikutus sisvusuuntaiseen kasvuun eliminoituu ja kasvi kasvaa ylös. Nerokasta, eikö? Mihin valo sitten vaikuttaa? Se vaikuttaa väreihin ja se vaikuttaa yhteyttämisnopeuteen mikä puolestaan vaikuttaa ravinnetarpeisiin. Maailmalla leviää trendi, jossa painellista kaasua syötetään aamu-keski-iltapäivän aikana 5-8 h runsaita määriä ja tämä on ilmeisesti kasveille riittävä koska ne eivät edes kykene jatkuvaan hyvään yhteyttämiseen. Kasvit yhteyttävät paremmin aamu-keskipäivän aikaan (luonnollisesti) jolloin iltapuolen hiilari menee ainakin osin ihan hukkaan. Tulokset ovat hyviä kuvista päätellen ja tällä tavalla voidaan kaasua säästää. Lähes kaikilla kasveilla on biologinen kello joka tahdistaa ne välillä lepoon. Pakottaminen yhteyttämään tai pysymään "hereillä" saattaa jopa vahingoittaa niitä kuten myös liian voimakas valo tekee. Stresaantunut ja vahingoittunut kasvi alakaa poistamaan veteen solujen hajoamistuotteita, eräät pääsätävät ja erittävät jopa "hätähormooneita", näistä levät osaavat päätellä kasvien olevan huonossa jamassa. Kun kysytään "paljonko tarvitsen valoa" pitäisi enemmin kysyä "paljonko tarvitse hiilidioksidia". Valosta voisi turista vaikka kuinka pitkään, siihen en nyt lähde. Sen verran kuitenkin heitän, että T8lla ongelmia ei saa yleensä aikaan kovin pahoja ongelmia ja sillä voi hiilarilisän kanssa kasvattaa onnistuneesti lähes kaikkia tarjolla olevia kasvilajeja. T5- ja monimeatlli sen sijaan sisältävät watteihin nähden niin paljon PAReja, että niiden kanssa voi varautua jopa välttämätömään paineelliseen hiilarilisään jos lataa niitä akvan päälle mahottomasti. Yksitään wattimääristä ei pysty näiden kohdalla päättelemään oikeastaan mitään van sitä täyty aina miettiä suhteessa akvan kokoon. Led on vielä sen verran epämääräinen valotehoiltaan että voi todeta vain että voimakas Led vastaa hyvinkin metallia teholtaan. Heikko ei edes T8ia.

Lannoitustavat ja ravinteet: Ravinteet voidaan antaa kolmella tavalla: veteen, pohjaan tai näiden yhdistelmällä. Kaikille löytyy kannattajansa mutta yleensä parhaat tulokset savutetaan yhdistelmällä. Pohjalannoituksen hyvä puoli on veden pysyminen puhtaana ravinteista (joskaan ravinteet vedessä eivät yleensä ole ongelma muutenkaan) mutta huonona se, että pitäisi tietää koska lisätä uusia ravinteita ennen kuin kasvilla on jokin puutos. Kuka pystyy tähän? Kaikki vesielämään sopeutuneet kasvit osaavat ottaa ravinteita lehdillään, mutta jos on vara valita, osa suosii joko juuriston tai lehdistön kautta tapahtuvaa. Mitä tulee ravinteisiin, en lähde niitä sen tarkemmin ruotimaan mutta kaikkia kasvin tarvitsemia ravinteita, hiilari mukaan lukien!, tulee olla riittävästi, aina ja tasaisesti saatavilla. Kasvit sopeutuvat hyvin olosuhteisiinsa, oli mitkä oli, jos niille vaan annetaan siihen mahdollisuus, kaikki muutokset rasittaa niitä jolloin levät on apajilla. Etenkin hiilarin muutoksille kasvit on herkkiä ja jatkuva kiljupullon epätasainen käyminen tai nestehiilen satunnainen lisääminen ruokkiikin helposti enemmän leviä kuin kasveja. Ravinteet eivät ole mikään taika-aine leviä vastaan, ei edes hiilari. Taisto leviä vastaan käydään kasvien avulla. Joku akvassa käyttää ravinteet. Jos kasvit ei kykene siihen syystä tai toisesta huonon kasvun takia, kyllä, levät käyttävät niitä mieluusti. Tämän takia ravinteiden lisääminen saattaakin räjäyttää leväfarmin, ei lisätä riittävästi ylipäätään tai ravinnetta X lisätään liian vähän jolloin myös muiden ravinteiden otto/käyttö häiriintyy. Se sijaan vesikasveilla ei tavata ilmiötä jossa jonkin ravinteen ylimäärä haittaisi muiden käyttöä. Tämä on varmasti todistettu jo niin monessa pytyssä niin hirvittävillä yliannostuksilla, että siitä tuskin tarvitsee enää keskustella. Akvaariossa ei koskaan ole kilpailutilanneta ravinteista vaan elintilasta ja sen hallinnasta. Vedessä voi olla ravinteita tonneittain, silti levät pysyy loitolla. Vinkit levien näännyttämisestä rajoittamalla ravinteita on ihan vastatuuleen kusemista. Jos halutaan rajoittaa kasvien kasvua (ja sitä kautta ravinteiden kulutusta), se tehdään rajoittamalla valoa, ei ravinteita! Toki vähentynyt kasvu vaatii vähemmän ravinteita mutta kasveilla pitää silti olla kaikkea-aina-riittävästi vaikka akvan ravinntaso laskisikin. Jos halutaan rajoittaa leviä, tehdään kasvien elämä mahdollisimman mukavaksi!

Täältä löytyy kasviakvaristin muistilista viewtopic.php?f=25&t=199603 joka kannattaa käydä läpi ajatuksella jos on jonkin sortin onkelmaa tai suunnittelee kasvipyttyä. Osa asioista on toistoa yllä kirjoitetun kanssa pakostakin. Yllä olevat ajatukset kartoittaa ja (toivottavasti) aukoo niitä pulmia, joita tuntuu eniten piisaavaan. Toivottavasti joku saa niistä apua. Kasvavat valomäärät on selvästi nouseva trendi mikä on kasvien kannalta ihan jees juttu. Halusi tai ei, kaupantekijäisinä saa kuitenkin levät. Itse valitsee kuluuko aika kasveja iloisesti kasvatellen vai leviä torjuen.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 3034
Ikä: 48
Liittynyt: 20:51, 30.11.2010
Paikkakunta: Parainen
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja JG » 19:42, 28.03.2013

Alat kohta toden teolla haastaa Markku Varjoa suomessa. Eikä siinä mitään. Se on hyvä juttu se. Vie hommaa eteenpäin. Ei muuta kun kustantajaan yhteyttä ja uutta näkökulmaa harrastajille. Istutin tossa äsken "Rairuohot"(Neulaheinä) veden alle joten hyvää pääsiäistä kaikille. :)

p.s. Oletko muuten ihmetellyt samaa. Miksi Kaliumille ei löydy omaa vesitestiä, vaikka muille makroille on ?
JG
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 214
Ikä: 52
Liittynyt: 08:55, 31.03.2006
Paikkakunta: Tampere/TAS

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Sisso » 16:07, 29.03.2013

Eh, mä ketään ala haastamaan ja Varjo on osaltaan tehnyt, ja tekee edelleen, hienoa työtä harrastuksemme parissa. Se nyt vaan menee niin, että tiedon ja kokemusten karttuessa vankkureiden on kuljettava eteenpäin (koirien räkyttäessä) ja en yhtään ihmettelisi vaikka kymmenen vuoden kuluttua puhaltelisi taas ihan eri tuulet! Toivon vain että homma menee meilläkin eteenpäin koska tietoa ja kokemuksia kasvien menestyksellisestä hoidosta karttuu maailmalla koko ajan ja että yhä usemapi harrastaja voisi nauttia siitä, mistä varmasti jokainen kasviakvaa perustava haaveilee: kukoistavat ja terveet kasvit ilman leväongelmaa. Jatkuva leviä vastaan taisteleminen on turhauttavaa ja voi viedä ilon koko hommasta, paljon mielekkäämpää on varmasti keskittyä menestyksekkääseen kasvien kasvattamiseen. Tekniikkaa (ja valoa!) tulee koko ajan lisää, se asettaa omat haasteensa harrastamiselle vaikka luonnonlait pysyykin samoina. Mikään ei silti voita akvaristin omia havaintoja!

Njaa, en ole osannut kaivata kaliumtestiä koska sen(kään) yliannostuksen ei ole todettua aiheuttavan mitään haittaa ja kun tiedetään, että kasvit kuluttuvat sitä saman verran, tai hiukan enemmän, kuin nitraattia, nitraattitesti käy kaliumtestistä jos sikseen tulee. Eli kaliumtesti ei tarjoaisi meille mitään uutta, kauppialle kyllä. Kaliumtestin puuteelle on kyllä selitys, on muistaakseni jotenkin hankala testata ja testi olisi hyvin kallis, mutta tosiaan, ilmankin pärjää.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 3034
Ikä: 48
Liittynyt: 20:51, 30.11.2010
Paikkakunta: Parainen
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Melanie » 20:28, 30.03.2013

Minä kiitän ainakin pitkistä kirjoituksistasi! Ilomielin näitä tietoja imen itseeni. Ja kiitän pitkästä pinnasta kun ei aina heti aukene kaikki heti muille.
Et halua kursseja alkaa pitämään? [;)] (Mietin tässä tulevaisuuttani. Puutarhakouluun aikomus hakea syksyksi mutta mietin miten saisi akvaariokasvit, ja tietty kalatkin siihen liitettyä :mrgreen: )
Melanie
Member
Member
 
Viestit: 268
Ikä: 36
Liittynyt: 23:21, 16.11.2012
Paikkakunta: Helsinki
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Sisso » 17:42, 31.03.2013

Melanie kirjoitti:(Mietin tässä tulevaisuuttani. Puutarhakouluun aikomus hakea syksyksi mutta mietin miten saisi akvaariokasvit, ja tietty kalatkin siihen liitettyä :mrgreen: )


Been there, done that. Jos koulun penkille päädyt, ohjelmassa on yritystalouden kurssi. Siinähän sitä voi ideoida ja koeponnistaa yritysideaansa kun kursilla perustetaan kaikkine laskelmineen ja paperisotineen virtuaaliyritys. Osalle siitä tulee myös totta.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 3034
Ikä: 48
Liittynyt: 20:51, 30.11.2010
Paikkakunta: Parainen
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Melanie » 20:43, 31.03.2013

Sisso kirjoitti:
Melanie kirjoitti:(Mietin tässä tulevaisuuttani. Puutarhakouluun aikomus hakea syksyksi mutta mietin miten saisi akvaariokasvit, ja tietty kalatkin siihen liitettyä :mrgreen: )


Been there, done that. Jos koulun penkille päädyt, ohjelmassa on yritystalouden kurssi. Siinähän sitä voi ideoida ja koeponnistaa yritysideaansa kun kursilla perustetaan kaikkine laskelmineen ja paperisotineen virtuaaliyritys. Osalle siitä tulee myös totta.

No, olen jo tyytyväinen että johokin suuntaan olen menossa yhdeksän vuoden kotiäitinä olemisen jälkeen. Aina saa haaveilla. [;)]
Melanie
Member
Member
 
Viestit: 268
Ikä: 36
Liittynyt: 23:21, 16.11.2012
Paikkakunta: Helsinki
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja dogfish » 16:25, 21.04.2013

Kiitos, hyvää tekstiä. Saako kysyä :)? Mulla on tuo kontrolleri ja olen kokeillut ph:n nostamista ruokasoodalla. Toimii muuten hyvin, mutta kh tuppaa nousemaan tonne 10 pintaan ja eikö se ole kasveille ( kaloille?) turhan korkea? Lannoitteena EI.
dogfish
Member
Member
 
Viestit: 326
Ikä: 50
Liittynyt: 17:18, 04.11.2001
Paikkakunta: Porvoo
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja dogfish » 21:07, 28.04.2013

Noh, joka tapauksessa tuon ruokasoodan olen havainnut nostavan kh:ta liikaa ja siksi en sen avulla halus huijata kontrolleria. Osaatko Sisso, tai jokumuu, sanoa miten ph käyttäytyy jos otan tuon kontrollerin pois ja pistän hiilaria kuplalaskurilla. Ymmärsin tekstistäsi, että kh-ph-hiilari eivät välttämättä vaikuta toisiinsa siten, että esim. Varjon kirjan taulukkoa voisi pitää luotettavana. Koska kh ei mulla EI lannoituksella juuri laske alle viiden, lienee turvallista laskea runsaammin hiilaria.
Laitan kysymyksen asettelun vielä lyhyemmin, jotta se (toivottavasti) aukeaa paremmin: Jos on kontrolleri, se estää riittävän hiilarimäärän laskemista altaaseen. Ilman kontrolleria hiilaria voi laskea altaaseen niin että varmasti riittää, eikä ph romahda, kunhan kh pysyy riittävällä tasolla?
dogfish
Member
Member
 
Viestit: 326
Ikä: 50
Liittynyt: 17:18, 04.11.2001
Paikkakunta: Porvoo
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja JEK » 22:31, 28.04.2013

dogfish kirjoitti:Noh, joka tapauksessa tuon ruokasoodan olen havainnut nostavan kh:ta liikaa ja siksi en sen avulla halus huijata kontrolleria. Osaatko Sisso, tai jokumuu, sanoa miten ph käyttäytyy jos otan tuon kontrollerin pois ja pistän hiilaria kuplalaskurilla.

Jos lykkäät kaasua altaaseen enemmän, kuin nyt kontrollerin kanssa, niin ph laskee. Jos taas vähemmän niin nousee. Tietysti.

dogfish kirjoitti:Ymmärsin tekstistäsi, että kh-ph-hiilari eivät välttämättä vaikuta toisiinsa siten, että esim. Varjon kirjan taulukkoa voisi pitää luotettavana.

Kh-ph-CO2 -taulukot eivät pidä kutiaan, koska akvaarioissa on aina läsnä muitakin happoja, emäksiä ja puskureita kuin karbonaattipuskuri+CO2.

dogfish kirjoitti:Laitan kysymyksen asettelun vielä lyhyemmin, jotta se (toivottavasti) aukeaa paremmin: Jos on kontrolleri, se estää riittävän hiilarimäärän laskemista altaaseen.

Ei estä, säätää ph:n vain niin alas että haluttu määrä kaasua menee altaaseen. Tässä täytyy sitten käyttää harkintaa kalaston mukaan. Tai nostaa kh:ta ruokasoodan kanssa pelaamalla.

dogfish kirjoitti:Ilman kontrolleria hiilaria voi laskea altaaseen niin että varmasti riittää, eikä ph romahda, kunhan kh pysyy riittävällä tasolla?

Ei romahda, jos kh pysyy riittävällä tasolla, mutta mikä se riittävä taso sitten on? Riippuu altaasta. Ei sinne sitä kaasua silti enempää kuin kontrollerillakaan voi työntää.


Omassa altaassa pidän kh:n neljässä ja kontrolleri on säädetty 6,45. Kahdesta kolmeen tl joutuu soodaa viikoittain lisäämään 200 litraan, jotta kh pysyy nelosessa ja kaasua menee. Jos päästän kh:n tipahtamaan kolmeen niin kaasunsyöttö käytännössä loppuu, ehkä parikymmentä minuuttia on päivässä päällä. Mutta silti kasvien perusteella syöttöä pitäisi nostaa..

Mutta en välttämättä enää haluaisi laskea ph:ta, enkä lykkiä enempää soodaakaan altaaseen, koska johtavuus nousee aivan liikaa..
Jonkinmoisen tasapainon hakua tämä siis on. Ehkä kallistun ph:n pieneen laskuun, koska se kuitenkin pysyy kontrollerin ansiosta stabiilina.


Asiasta seuraavaan. Mitenkäs teillä, jotka lannoitatte EI:n mukaan, johtavuus käyttäytyy viikon mittaan? EI on kuitenkin kasvien kasvatukseen metodina melko hyvä, mutta kun kalojakin pitäisi ajatella..
JEK
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 97
Ikä: 33
Liittynyt: 09:26, 29.09.2008
Paikkakunta: Tampere
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja dogfish » 08:12, 29.04.2013

Kiitokset kommenteista. Mulla oli kontrolleri säädetty myös tohon 6,4: ään, mutta laskin sen 6,2: een ja seuraan tilannetta. Kalasto periaatteessa kestää ph: n laskun alle kuuden. Kun lisäilin kokeeksi ruokasoodaa huomasin, että kh nousi kymppiin ja ph pysyi silti tuolla 6,8 pinnassa. No, tämän ratkaisin laskemalla ph:ta. Mutta silti epäilyttää että hiilarimäärä ei riitä, kun tupsulevä pyrkii taas pikkuhiljaa esiin. Sähkönjohtavuudesta en valitettavasti osaa sanoa mitään. Kai se mittari olisi seuraavana hankintalistalla...
dogfish
Member
Member
 
Viestit: 326
Ikä: 50
Liittynyt: 17:18, 04.11.2001
Paikkakunta: Porvoo
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja suomunaama » 02:24, 24.07.2013

Mulla jotenkin menestyvät kasvit paljon paremmin rapuakvaarion vedessä, mutta siellä ovat kaikki kasveja syövät kalat ja sakselliset ravut joten siellä ei kauaa elä mikään. Ei siinä ole muuta eroa kuin vesi on kovempaa, hiekka valkoista ja terävää eikä vedessä ole ajopuusta lähtevää tanniinia ja lämpötila on 2 astetta alempi. Olen koittanut miettiä mikä siinä on, kun kasvit ja valitettavasti levätkin menevät siellä paremmin. :D Olen miettinyt kanssa ton tanniinin vaikutusta valoon, se synkentää aika paljon näin ihmissilmällä katsottuna joten kai se saattaa olla siitäkin kiinni.
suomunaama
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 583
Ikä: 20
Liittynyt: 17:45, 29.05.2013
Paikkakunta: Masku
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja pisarat2 » 03:04, 24.07.2013

Ostin talvella miekkakasveja, jaoin potit kahteen eri altaaseen. Nyt toisessa altaassa valtavat puskat, toisessa lähellä lähtötilanetta edelleen.
Se on pienestä kii lauloi Samuli Edelmankin aikoinaan. Meillä suurimmaksi. Eroksi veikkaan valoa. Mites on valaistuksen kanssa edellisellä kirjoittajalla?
pisarat2
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 975
Liittynyt: 18:24, 16.07.2012
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja suomunaama » 18:29, 24.07.2013

Mulla on siinä huonommin pärjäävässä yhden putken giant-valaisin, siinä kasviakvaarioon suositeltu lamppu. Olen etsinyt 2-3 putken valaisinkoteloa siihen kun tuo yksi tuntuu vähän vähäiselle. Toisessa on akvaarion mukana tullut yksiputkinen valaisin, merkkiä en tiedä mutta akvaario on joki-akvaario joten kai valaisinkin. Ja valaisimessa normaaliin kala-akvaarioon tarkoitettu lamppu.

pisarat2 kirjoitti:Ostin talvella miekkakasveja, jaoin potit kahteen eri altaaseen. Nyt toisessa altaassa valtavat puskat, toisessa lähellä lähtötilanetta edelleen.
Se on pienestä kii lauloi Samuli Edelmankin aikoinaan. Meillä suurimmaksi. Eroksi veikkaan valoa. Mites on valaistuksen kanssa edellisellä kirjoittajalla?
suomunaama
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 583
Ikä: 20
Liittynyt: 17:45, 29.05.2013
Paikkakunta: Masku
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja nipukka » 13:57, 28.12.2013

Mulla on kasviakvaario missä on kaloja. Miten tai miten useasti putsaatte pohjan kun se on vaikeaa kun pohja täynnä kasveja. Otatteko kasveja välillä pois pohjasta ja sit putsaatte vai mikä olis paras vaihtoehto? Akvaarioni on 300 litranen. Normaalisti putsaan akvaarioni pohjat 1-2 kertaa kuukaudessa ja pienempiä akvaarioita useammin. Kuinka useasti lannoitatte tableteilla pohjan? Päivittäin lisää nestemmäisenä kasviravinnetta ja hiiläria. Akaariossa on 2 pulloa oma tekemäa hiilaria joka lisää koko ajan.
Kotona pörisee 200 litranen merivesi allas, 30L Taistekala uros, 60L Taistelukala naaras allas, 250L tuleva aksolottien asumus. 30L nano tekeillä...
nipukka
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 123
Ikä: 40
Liittynyt: 11:25, 25.03.2011
Paikkakunta: Varkaus
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Sisso » 17:11, 28.12.2013

nipukka kirjoitti:Miten tai miten useasti putsaatte pohjan kun se on vaikeaa kun pohja täynnä kasveja


En ikinä. Enkä myöskään lappoa.

nipukka kirjoitti:vai mikä olis paras vaihtoehto?


Hyvä vedenkierto pohjia myöten ja paljon pohjakaloja pitämään ryönä pohjasta liikkeellä, myös sieltä kivien ja kantojen koloista, mihin virta ei ota. Oikein valittu pohja-aines auttaa myös paljon.

nipukka kirjoitti:Kuinka useasti lannoitatte tableteilla pohjan?


Lisään Biolanpuikkoja muutaman kuukauden välein, tämä ei ole niin kriittistä silloin kun lannoittaa myös veteen. Jos lannoittaa veteen riittävästi, kaikki kasvit osaavat ja kykenevät käyttämään ravinteita vedestä riittävissä määrin. Yleensä parhaat tulokset saadaan kuitenkin yhdistämällä pohja- ja veteenlannoitus, yhdistelmä antaa myös anteeksi pieniä virheitä ja toisen puutteita. Itse lannoitan tabuilla vain miekkoja, lumpeita ja isoja cryptoja sekä muita isoja yksittäiskasveja kuten verkkolehtiä.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 3034
Ikä: 48
Liittynyt: 20:51, 30.11.2010
Paikkakunta: Parainen
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja rachelrodriguez » 07:46, 26.02.2014

kiitos siitä mukava viesti sen oikeastaan ​​enemmän informatiivinen minulle.

netticasinot
rachelrodriguez
Starting Member
Starting Member
 
Viestit: 2
Liittynyt: 07:56, 25.02.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja hippikala » 12:54, 26.02.2014

Tämä topiikki on kyllä yksi foorumin helmistä. Kun vielä sitten oikeasti sisäistäisikin kaikki nuo asiat! :D
Hohtomiljoonakalahybridit & sukaravut 54l
hippikala
Senior Member
Senior Member
 
Viestit: 793
Liittynyt: 08:22, 16.06.2011
Akvaarioseurat: JAS
Sukupuoli: N/A

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Platva » 13:46, 26.02.2014

Sisso kirjoitti:Maailmalla leviää trendi, jossa painellista kaasua syötetään aamu-keski-iltapäivän aikana 5-8 h runsaita määriä ja tämä on ilmeisesti kasveille riittävä koska ne eivät edes kykene jatkuvaan hyvään yhteyttämiseen. Kasvit yhteyttävät paremmin aamu-keskipäivän aikaan (luonnollisesti) jolloin iltapuolen hiilari menee ainakin osin ihan hukkaan.


Minulla päävalot ovat päällä klo 8-12 ja 13.30-19.30. (Ennen niiden syttymistä ja sammumisen jälkeen lisäksi hämärävalot ledeillä.) CO2:n painesyöttö (ilman pH-controlleria) on klo 7.30-16.00. Ongelmia ei ole. Mietin kuitenkin, pitäisikö CO2:n syöttö katkaista siksi ajaksi, kun valot eivät ole päällä klo 12-13.30. Vai pitäisikö luopua koko valaistustauosta? Se on tottumuksesta jäänyt "varmistus" leviä vastaan enkä ole osannut siitä vielä luopua.
Platva
Member
Member
 
Viestit: 258
Liittynyt: 17:01, 02.10.2013

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Koomikko » 14:28, 26.02.2014

Platva kirjoitti:Minulla päävalot ovat päällä klo 8-12 ja 13.30-19.30. (Ennen niiden syttymistä ja sammumisen jälkeen lisäksi hämärävalot ledeillä.) CO2:n painesyöttö (ilman pH-controlleria) on klo 7.30-16.00. Ongelmia ei ole. Mietin kuitenkin, pitäisikö CO2:n syöttö katkaista siksi ajaksi, kun valot eivät ole päällä klo 12-13.30. Vai pitäisikö luopua koko valaistustauosta? Se on tottumuksesta jäänyt "varmistus" leviä vastaan enkä ole osannut siitä vielä luopua.

Jokainen akvaario on oma tapaus eikä kukaan voi sinulle sanoa kannattaako hiilarin syöttö katkaista valotauon ajaksi. Ei myöskään voi sanoa voitko luopua valaistustauosta. Kun emme tiedä akvaariostasi juuri mitään ei kukaan voi antaa sinulle yhtä ja oikeaa vastausta. Se on itse kokeiltava miten muutokset vaikuttavat akvaarioon. Ei liene vaikea kokeilla muutoksia ja katsoa mitä tapahtuu.
Projekti Kuvia Akvaarion asukit Oman mielipiteen sanominen ei ole aina kinaamista
Koomikko
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 2167
Ikä: 43
Liittynyt: 13:14, 20.04.2012
Akvaarioseurat: Kalasoppa
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Jake_101 » 16:09, 26.02.2014

Platva kirjoitti:Ongelmia ei ole.


Aina voit kokeilla ja muuttaa yhtä tekijää kerrallaan, mikä jo sinällään on mielenkiintoista ja opettavaista. Kannattaa aina miettiä mikä on tavoite. Alat kuitenkin muuttamaan toimivaa tasapainotilannetta.
Jake_101
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 186
Liittynyt: 14:42, 28.02.2010
Paikkakunta: Tukholma
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Platva » 16:39, 26.02.2014

Jake_101 kirjoitti:
Platva kirjoitti:---on mielenkiintoista ja opettavaista.


Ehdottomasti samaa mieltä "Jake_101".
Se, mikä minua mietityttää ja minkä takia asiasta kyselin (kun ei ole mitään kasvitieteellisiä opintoja), ei taida selvitä minun vajavaisella havainnointikyvylläni: haluaisin tietää, yhteyttävätkö kasvit myös valaisutauon aikana eli kuluttavatko tuona aikana myös hiilidioksidia. Ymmärrän kyllä, että se luultavasti riippuu akvaarion ympäristön valotilanteesta.
Tuskin valaisutauon hiilidioksidisyötöllä paljonkaan käytännön merkitystä on, mutta asia kiinnostaa silti minua, ihan vaan sinällään (Pavosen mieliksi: 'an sich').
Platva
Member
Member
 
Viestit: 258
Liittynyt: 17:01, 02.10.2013

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Jake_101 » 17:31, 26.02.2014

Platva kirjoitti:
Se, mikä minua mietityttää ja minkä takia asiasta kyselin (kun ei ole mitään kasvitieteellisiä opintoja), ei taida selvitä minun vajavaisella havainnointikyvylläni: haluaisin tietää, yhteyttävätkö kasvit myös valaisutauon aikana eli kuluttavatko tuona aikana myös hiilidioksidia.


Kasvit käyttävät hiilidioksidia osana Calvin kiertoa, joka ei tarvitse valoa sellaisenaan, vaan energiaa. Energiantuotanto taas vaatii valoa. Calvinin kierto voi tapahtua myös pimeässä, kunhan kasveilla on tarvittavat raaka-aineet, eli energiaa (ATP, NADPH) fotosynteesistä, hiilaria ja vettä.

Pimeässä akvassa hiilaripitoisuus voi nousta korkeaksi jos syöttö jatkuu pimeässä samanlaisena kuin valossa. Tämän täytynee tarkoittaa sitä, että Calvinin kierto hidastuu tai loppuu pimeän aikana, koska kasvi kuluttaa energiavarastonsa eikä voi tuottaa lisää energiaa ilman valoa.

Asiaa tarkemmin tuntevat korjatkoon / tarkentakoon.
Jake_101
Junior Member
Junior Member
 
Viestit: 186
Liittynyt: 14:42, 28.02.2010
Paikkakunta: Tukholma
Sukupuoli: Mies

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Sisso » 18:27, 26.02.2014

Tehokkaassa hiilarin käytössä olennaista on juuri se, että sitä pitäisi olla tarjolla riitävästi silloin kun kasvit "heräävät". Määrän pitäisi saavuttaa huippunsa juuri hiukan ennen valojen syttymistä eli pHn pitäisi myös olla silloin tippunut alas. Jos näin ei tapahtu, jossain on vika. Tämä toki on kaasun hyötyjen optimointia, vähemmälläkin säätämisellä pärjää pitkälle. Kaasun katkaisussa valotauon ajaksi on ongelmana se, että sen pitäisi taas olla huipussaan, tai ainakin lähes, tauon loputtua. Ei taida maksaa vaivaa säätää pois? Tässäkin tietysti vaikuttaa se paljonko akvaan syydetään PAReja missä ajassa, sama kaasun kanssa. Näillä voi kikkailla, mutta vain tiettyyn pisteeseen asti.

Platvan (positiivinen) kokemus kaasun katkaisemisesta jo noinkin aikaisin tukee tätä esittämääni trendiä, käsittääkseni näissäkin on syöttö lopetettu suht samoihin aikoihin. Kumpa mäkin olisin tiennyt ton silloin kun meillä oli kolmet painesysteemit! Toki täytyy muistaa, että kasvien pitää saada tarvitsemansa hiilari ennen sitä, siis valojen sammumista, muuten tulee vajausta. Samalla lailla voisi periaatteessa tehdä valonkin kanssa, ja tehdäänkin. Akvaan tykitetään tarvittavat PARit esim muutamassa tunnissa, lopun ajan pönttö on pimeenä. Noh, käy se noinkin...Joku vissiin tähtää tällä parhaaseen kaseluaikaan. Lisätään tähän vielä sekin, että kasven kasvu ei ole loputonta vaan niiden kyky yhteyttää per vrk tulee jossain kohtaa vastaan ts kasveja ei voi kasvattaa yötä päivää. Lisäksi meillä kaikilla on pytyissään kasveja, jotka biologisen kellonsa (joka on hämmästyttävän tarkka!) tahdittamana painelevat unten maille melko aikaisin, siinä klo 18 maissa kun kotovyöhykkeilläkin pruukkaa aurinko laskemaan. Tällöin yhteyttäminenkin tietysti hiipuu tutuaikaa kohti. Veikkaisin että se on harba kasvi kun jaksaa yhteyttää enää klo 20 aikoihin kovinkaan tehokkaasti jos lainkaan.
Popularity of an idea can never imply validity. Truth is never democratic.-Clive Ei muita YV-viestejä kuin myynti- ja ostoilmoituksiin liittyvät, kiitos
Sisso
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 3034
Ikä: 48
Liittynyt: 20:51, 30.11.2010
Paikkakunta: Parainen
Sukupuoli: Nainen

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Platva » 18:44, 26.02.2014

Sisso kirjoitti:Kaasun katkaisussa valotauon ajaksi on ongelmana se, että sen pitäisi taas olla huipussaan, tai ainakin lähes, tauon loputtua. Ei taida maksaa vaivaa säätää pois?


Kiitos, Sisso. Jatkan entiseen tapaan. Ja lopetan turhat pohdiskelut (ehkä..tuskin.. [;)] )
Platva
Member
Member
 
Viestit: 258
Liittynyt: 17:01, 02.10.2013

Re: Kasviakvaarion sudenkuopat

ViestiKirjoittaja Koomikko » 18:50, 26.02.2014

Turha tavoitella kasvien maksimikasvua ja miettiä onko hiilaria tarpeeksi juuri silloin kun valot syttyvät. Eikä sitä hiilari syötön huippua kannata aina tavoitella. Kyllä ne kasvit kasvaa vaikka valotauon jälkeen hiilari ei olisikaan huopussaan. Kasvit kasvaa vähemmälläkin jopa niin hyvin että viikottainen kasvien harvennus voi alkaa kyllästyttämään. Mulla hiilarin syöttö lähtee päälle valojen kanssa samaan aikaa ja toppaa valotauon ajaksi. Illalla hiilarin syöttö loppuu tuntia ennen valojen sammumista. Hiilaria menee aika maltillinen määrä. Toki hiilaria voisi syöttää lisää ja lisää mutta onko siinä järkeä kun esim. nopeakasvuiset kasvit kasvaa pohjalta pinnalle noin viikossa. Älkää tehkö asioista vaikeampia kuin mitä ne on.
Projekti Kuvia Akvaarion asukit Oman mielipiteen sanominen ei ole aina kinaamista
Koomikko
Advanced Member
Advanced Member
 
Viestit: 2167
Ikä: 43
Liittynyt: 13:14, 20.04.2012
Akvaarioseurat: Kalasoppa
Sukupuoli: Mies

Seuraava

Paluu Kasvit ja sisustus

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa