EI-makropäiväkirja

[urppis]

Upean näköistä Alsshon. Tuossa tuli taas uusi hieno tieto nitraatin ja fosfaatin suhteesta levän kasvuun..
Levättömyyshän on jokaisen akvaristin unelma.. Onkin varmaan ihan paikallaan olettaa, että alsshonin allas oli lähestulkoon levätön..

Mitä muuten hiilen lähteenä näissä EI makro "ohjelmissa"? Huomaan, että siitä on hirmuisen vähän ollut puhetta. Onko sen osuus mitätön taikka vähäpätöinen EI makron mukaisessa lannoituksessa? Voihan olla, että aiemmin on siitä ollit juttua, jota en löydä taikka muista...

[Mari Kurki]

Mitä muuten hiilen lähteenä näissä EI makro "ohjelmissa"? Huomaan, että siitä on hirmuisen vähän ollut puhetta. Onko sen osuus mitätön taikka vähäpätöinen EI makron mukaisessa lannoituksessa? Voihan olla, että aiemmin on siitä ollit juttua, jota en löydä taikka muista...

Hiilidioksidi, kuten kaikissa muissakin ohjelmissa yleensä. Nestemäistä hiiltä voi sitten käyttää lisänä, mutta se päälähde on ihan hiilidioksidi.

[urppis]

Mitä muuten hiilen lähteenä näissä EI makro "ohjelmissa"? Huomaan, että siitä on hirmuisen vähän ollut puhetta. Onko sen osuus mitätön taikka vähäpätöinen EI makron mukaisessa lannoituksessa? Voihan olla, että aiemmin on siitä ollit juttua, jota en löydä taikka muista...

Hiilidioksidi, kuten kaikissa muissakin ohjelmissa yleensä. Nestemäistä hiiltä voi sitten käyttää lisänä, mutta se päälähde on ihan hiilidioksidi.

Juu siis hiilidioksidi yksinään... Tuota tarkoitinkin, ettei nestemäistä tarve lisäillä niinkään... Tuo EI:n ideologia, "kaikkea kipataan niin paljon, että riittää, mittauksia ei tehdä" Sori aika kovasti kiteytetystä ajatuksesta... pisti vain funtsaamaan myös esim. ec:n käytöstä vai onko jokin muu nestehiili, taikka aines, josta sekoitetaan.. (ajatus katkesi, nyt tuli hassusti sanottua) Mutta siis hiilarilaitteistolla . Selevempi juttu.
Pyydän anteeksi hiukan typeriä kysymyksiä...
Profitolla ja pmdd:llä ikänsä lannoittaneena tää on yhtä suurta opiskelua.. Olen nimittäin luullut, että nuo lannoitteiden, esim. pmdd:n (huom. kyse satekin aineesta) lisätyt makrot ovat yksinään ihan riittävää kauraa altaaseen..

[Alsshon]

Käytin tuossa tosiaan hiilidioksidilannoituksen lisäksi tuplasti suositusta vastaavaa määrää EasyCarboa ylimääräisenä hiilenlähteenä. Eihän tuokaan allas ihan täysin levätön ollut (mikäpä olisi), mutta kasvien nopea kasvutahti esti leviä kasvamasta kasvien pinnoille. Lopullisessa sisustuksessa ei myöskään ollut kasvien lisäksi muita sisustuselementtejä, joten niihinkään ei levää kertynyt. En ehtinyt kokeilla menetelmää kuitenkaan puolta vuotta pidempään kun suolavesi puraisi turhan kovaa ja allas myytiin pois

[urppis]

Levätön allas on lähinnä "normaalia pientä levää", ei kasvien lehtiä peittävää, laseja ja somisteita valloittavaa levää. Tupsulevää nyt puhumattakaan.. täsmennettäköön..
Tuollaisella kasvuvauhdilla ei ehdi tulla niitä vanhoja levättyneitä lehtiä oletan
no jaa, jatketaan..

[Maisu]

Niin, ja tuo vitamiinuspohdinta liittyy siis siihen pyrkimykseen tarjota koko ajan kaikki mahdollinen. Että voikohan sitä teollisilla lannoitteilla lannoittamalla saavuttaa? Itselläni pohjalannoitteena toimii kanankakka, joka siis ainakin on eloperäistä.

[Milsku]

Maalaisjärjellä ajatellen tuskin teollisista kaikkea vitamiinia ainakaan tulee, mutta saattaisko kalankakka kompensoida tuota puutosta? Ja sit tietty jotkut hullut (lue: mukaanlukien minä) antaa kaloilleen erikseen viikoittain vitamiineja ruoan mukana veteen. Eiköhän siitäkin jotain kasveille jää?

[urppis]

Niin, ja tuo vitamiinuspohdinta liittyy siis siihen pyrkimykseen tarjota koko ajan kaikki mahdollinen. Että voikohan sitä teollisilla lannoitteilla lannoittamalla saavuttaa? Itselläni pohjalannoitteena toimii kanankakka, joka siis ainakin on eloperäistä.

Niin minä ymmärsin, että päästäisiin tämän ohjelman mukaisiin arvoihin, kaupan lannoitteet olisi liian mietoja.
Tutkin sitä mahdollisuutta, jos käyttäisin ihan perus lannoitteita pulloista ja terästäisin jotain tiettyä, esim. Kaliumia kaliumnitraatin muodossa.
Älkää vain vielä laulako mua suohon, en ole mitään ainesosia vielä laskenut, enkä tiedä vielä olisiko siinä mitään järkeä. Mutta juuri noita makroista lukeneena hoksasin sen pointin, että kaupalliset tökötit sisältävät hyvin vähän jos ollenkaan makroja. Fosfaatti on minun mielestä pienempi paha tässä tapauksessa kuin kalium, en väitä etteikö tärkeä, mutta veikkaan, että protskupitoinen ruokinta pitää fosfaatit lukemissaan.
Juu tiedän, sissokin epäili kohdallaan asian olevan näin, mutta toisin oli. Kaliumia ei joka tapauksessa muualta tule joten se on asia nro 1. No hiilarit... mutta kuten aiemmin sanoin, menee jatkossa isommista pöntöistä kiljuna ja diffuusorin kautta, jahka saan diffuusorin postitse... Ehkä täytyy avata ac pullo ja alkaa oikeesti sitä kokeilemaan. Hiilen lähteenä...
Täl hetkel kaapissa profitoa ja ferroa, joiden ainesosat täytyy laskea. Jos nyt tarkkoja määriä ikinä löydän, en tiedä. En ole ehtinyt vielä aloittaa.
Tällaista mietin.. mulla ei ole mitään mahkuja tässä vaiheessaa aloittaa kovin vaateliasta projektia, mutta mietin tuota, kun sisso ihan tuolla alussa mainitsi, että valitkaa linjanne, tapanne, olkoot EI, tai joku muu, mikä parhaiten sopii. Olen tosiaan pohtinut sellaista pientä soveltamista, missä käytän nätä sisson tuomia asioita fakta pohjana ja valitsen kukkarolleni, ajalleni ja altaalleni parhaiten sopivan tavan. Millä onnistuu terve kasvu mahdollisimman vähin puutos oirein.

[Maisu]

Päämäärä on sitten yksi pohdittava asia myös. Tuo mahdollisimman terve kasvu toki on varmaan kaikilla mielessä, samoin levättömyys, mutta siitä eteenpäin voikin jo tulla eroja; joku haluaa mahdollisimman nopeaa ja hyvää kasvua, joku ehkä kauniin akvaarion jota ei tarvitsisi hirveän usein trimmata. Päämäärä voi myös olla kasvattaa myyntiin kasveja jotka eivät saa shokkia myytäessä huutokaupassa tai liikkeistä tavallisella kalustolla pelaavalle harrastajalle, ainakin sellaisten lajien kohdalla jotka muuten ovat ilmakasvatettuja ja vaikean sopeutujan maineessa. Kukittaminenkin voi olla jollekin ykköspäämäärä, esim. melalehtien lajintunnistus on yksi sellainen joka voi vaatia kukan näkemisen. Melalehtien kohdalla kukitus tosin lienee useimmiten helpompaa ilmassa kuin vedessä.

[urppis]

Nimenomaan maisu.. Päämäärä määrää tahdin ja linjan. Mulla henkilökohtaisesti päämääränä on kasvattaa viidakko, jos voi näin kutsua. Kauniin värinen, vehreä viidakko..
Laitoin tuonne kuvia akvaarioistanne 5 osioon eilettäin kuvia edellisestä 240 litraisesta, joka kasvatettiin profitolla ja 7 kuulilla 2xt5 putkilla ihan melkein luomusti joka viikko karsittavaksi viidakoksi. Nyt sama ei enää toimi 450 litraisessa, johon siis sijoitin tuon akvaarion kasvit hyvin karsittuna marraskuun puolivälissä. Kasvuvauhti on hidasta, mutta toisaalta varmaa. (kuva on otetttu ennen joulua, joten tilanne on hiukan toinen tänä päivänä, vedensuosikki on huomattavasti suurempi puska jo lisäksi kurttumelalehti on levinnyt huomattavasti) Cryptot ja miekka ottaa suurimman osan ravinteista juurillaan ja pärjäävät mainiosti, toisin kuin köynnöstävät kasvavat huomattavan hitaasti. Se sai miettimään vedessä olevien ravinteiden määrää ja laatua. Juuri lannoitetut tykkää olostaan, mutta muut kaipaavat potkua.
Sisson kokeilun myötä on herännyt hirmuisesti uusia ajatuksia ja kuten sanottu, olen niin maalainen näiden lannoitteiden kanssa, luottanut aina kaupallisiin ja niiden riittävyyteen yksinään. Ja onhan ne tähän asti toiminut loistavasti. Kasvanut valonmäärä ja miksei tuplaantunut altaankokokin on tehnyt kasveistani vaateliaampia.
Nyt jotta tämän ketjun mielenkiinto pysyy ja asia säilyy EI makroissa ja sisson kokeiluissa ja toteamuksissa päätän osaltani tämän melkein dialogin.
Laitahan sisso ajatuksiasi lisää! Biolanit on minulla ostoslistalla. Jos ne toimii sinulla, miksei myös minulla. Kokeilen niitä.
Puolitiko puikot vai lykkäsitkö kokonaisina hiekkaan? Ajattelin itse katkaista lyhyemmiksi, jotta menee syvemmälle, eikä ehkä niin herkästi tule ylös kaivetuksi..

[Sisso]

Alsshonilla todellakin hieno akva! Hyvää mainosta EIlle! Kasvien kasvuvauhtia voi rajoittaa valolla, mutta jossain kohtaa, jos valoa rajoitetaan paljon, täytyy tulla vastaan se piste, jossa punaiset eivät ole enää punaisia. ...omaa pohdintaani asiasta.... Tai ehkä valoa ei sitten rajoiteta niiiin paljoa...? Tai sitten sitä tykitetään hetkitäin niin paljon, että punaiset suojautuvat punavärillä edelleen, mutta kokonaisikaa rajataan? Yksi juttu täytyy korjata: kasvien kasvunopeus ei ole se tekijä, joka pitää levät loitolla vaan niiden hyvä kunto ja nimenomaan kasvupontentiaali. Akva voi olla täynnä hitaasti kasvavia lajeja, esim anubiaita ja jaavansanaisia ja silti levät pysyy loitolla. Mutta tästä on poikkeus: kun akva perustetaan, silloin nopeasti kasvavat auttavat kasveja "ylivaltaan" ja niitä kannattaa olla paljon.

Mulla on sellainen perusajatus, että loppupeleissä on kyse kilpailutilanteesta, levien ja kasvien välisestä. Molemmat ei voi voittaa. Kun tuetaan kasveja, jotka käsitykseni mukaan ovat vähän tarkempia oloista kuin levät, ne jeesataan (tietoisesti tai asiaa ajattelematta) "ylivaltaan" jolloin levät ei voi päästä valtaan kasvien "reviirillä".

Ompas tullut paljon tekstiä eilisen jälkeen, hienoa!! Sori jo etukäteen jos en muista kommentoida kaikkea, mutta mahtavaa että täällä on herännyt hyvää keskustelua yleisemminkin!

Urppis kysyi levätilanteesta akvoissani. Isossa pytyssä ei ole muuta levää kuin se minkä paukautin sinne ihan itse kun lisäsin valoa kertarysäyksellä paineellisen hiilarisetin saavuttua. Joku hiukan innostui... En tiedä onko se täplää tai mikä-sen-lasinhöttölevän-oikea-nimi-nyt-onkaan, mutta jotain vihreää jota kasvaa kannoissa siellä mihin valo ottaa parhaiten. Olin ajatellut putsaista sitä pois, mutta se on saanut niin paljon kehuja, etten pidä kiirettä! Se on merkki liiasta valosta, jotain viherlevää, enivei. Muuta levää ei ole, lasit putsaan hötöstä reilun viikon välein eikä näihin ole tullut mitään muutosta.Sällin akvasta tupsulevän jämät ovat hiljaksiin katomassa, niitä jäi sinne muistona riittämättömästä kiljusta. Mielenkiinolla seuraan tapahtumia kun näyttää siltä, että siellä on oikeasti kärsitty puutoksista kasvien nyt hörpätessä raudan ja nitraatin tuolla vauhdilla. Keittiön akvassa ei ole oikeastaan mitään levää. Kun karsin rajusti pintakasvillisuutta, lasiin paukahtaa muutama täplä parhaaseen valoon. Höttöäkään ei jostain syystä kerry juuri lainkaan, putsaan lasit kun muistan. Eli tilanne on näiden suhteen pysynyt samana siitä asti kun lähdin makroja lisäämään eikä niiden suhteen ole toiveita, koska tilanne on ollut niin hyvä. Lähinnä kiinnostaa, josko räjäytän makroilla potin! Sinilevää olen pelännyt eniten, koska se on antanut varoituksia pariin otteeseen sen jälkeen kun akvan, siis isoimman, syyskuussa mylläsin, mutta ainakaan toistaiseksi en ole saanut provosoitua sitä esille.

Puhutaampa hiukan lannoitteista. Laaja aihe, pelottavan laaja! Tämä varmaan vastaa maisunkin pohdintoihin ja joku muukin vissiin pohti teollisia lannoitteita ja niiden käyttöä verrattuna luomusellaisiin. Kaikki samat alkuaineet on löydettävissä molemmista eikä kasveille loppupeleissä ole väliä mistä ne saavat tarvitsemansa ravinteet, kyse on enemmänkin filosofiasta (=taloudellisuudesta, tehokkuudesta jne) mitä haluaa noudattaa. Kasveille typen lähteellä ei ole sinänsä väliä, typpi on aina typpeä, fosfori aina fosforia. Sen sijaan sen olomuodolla voi olla väliä. Mehän kaikki tiedämme että nitraatti on typpeä. Typen lähteitä ovat myöskin ammonium ja nitriitti. Näistä kolmesta kasvi käyttää mieluiten ammoniumia, koska sen käsittely vaatii siltä vähiten energiaa ja sen kasvi valitsisi typen lähteekseen jos saisi valita. Nyt on kuitenkin niin, että ammounimilla ja levillä ON selvä yhteys, se on todettu ja todistettu. Siksi vastaperustetussa akvassa on hyvä olla kasveja, jotka käyttävät nimenomaan sitä tehokkaasti pois. Ja käyttäväthän ne kun olosuhteet ovat muuten ok ja kun toipuvat muutoksesta taas vauhtiin. Jos typpi voisi olla vain nitraatin muodossa, levät tuskin olisi samanlainen ongelma uudessa akvassa, varmasti kyllä yrittäisivät koska kasvit eivät ole vielä voimissaan. Siksi akvaan lisätään (kalium)nitraattia vaikka sen käyttäminen/pilkkominen vaatiikin kasveilta enemmän työtä. Ei haluta ruokkia leviä sillä kustannuksella että kasvilta kuluu vähän enemmän energiaa nitraatin pilkkomiseen, mikä on jostain muusta, esim kasvusta, hetken poissa. Maakasveilla "luomu"lannoitteiden käytöllä saavutetaan muita etuja, esim maan kuohkeutuminen ja humuksen lisääntyminen (kun me hoidetaan puutarhaa, me oikeasti hoidetaan mikrobeja), mitä ei niinkään huomioida tehomaataloudessa tai ne hoidetaan muulla tapaa. Akvaariossa tällaisilla seikoilla ei ole merkitystä, vain sillä, mitä ravinteita kasveilla on käytössään on merkitystä. Ja määrillä. Mieluusti riittävästi. Kalanruoka sisältää jonkin verran ravinteita jotka muokkautuvat kasveille käyttökelpoisen muotoon kuljettuaa kalan läpi. Lähinnä typpeä ja fosforia. Olen testannut kuusi eri akvaa (pieni otos kieltämättä mutta enempää ei ole nyt ollut tyrkyllä), joihin kaikkiin syydetään hyvin proteiinipitoista muonaa, räkmixin, pakasteiden ja kiekko/kirjoahvensapuskojen muodossa. Omissani käytän vain NLS-ruokia ja joskus survaria. Kaikkien akvaarioiden omistajat, minäkin, olivat huolissaan fosfaateista. Ah, niin turhaan! Yhdestäkään ei löytynyt edes lähelle EIn tavoitemääriä, osasta se puuttui lähes tyystin! Mitä mä yritän sanoa? Meillä on kammo Pahaa Fosfaattia kohtaan ja takaraivossa hakkaa että proteiinin mukana sitä tulee herkästi liikaa. Näköjään aika turhaan! Murehditaan siis jotain muuta vaihteeksi, eiköhän me jotain keksitä. Kaliumia ei tule ruoan mukana juuri lainkaan.

Kun lähdetään lannoittamaan, en näe hyväksi että lähdetään lisäämään vain yhtä ravinnetta ellei ole täysin varma, että juuri siitä on puutetta. Toisaalta esim kaliumia voi kipata huoletta, sen ei ikinä todettu olevan osallisena mihinkään ongelmaan isoissakaan määrin. Mutta sen kaliumin kippaamisesta ei ole mitään hyötyä, jos jokin muu ravinne, esim rauta tai hiilidoksidi (joka on ravinne muiden joukossa, sen olomuoto on vain eri), estää liian pienenä määränä kasvin kasvun. Siksi itse varmistuisin että kasveilla on varmasti käytössään riittävästi kaikkia ravinteita. Tämä on myös EIn idea, ei tarvitse miettiä yksittäistä ravinnetta ja sen riittävyyttä tai suhdetta toisiin. Mikroja määrättömästi kippaamalla EI voi korvata makroja jos niistä on puute. Moni on tälläkin foorumilla ihmetellyt kun kasvu ei parane vaikka kippaa aina vaan enemmän mikroja. Huono lannoite? Nope.

Kaikissa akvoissa tapahtuu samat asiat, vain tarvittavat ravinnemäärät on eri ja kasvuvauhti on eri. Valo on se joka määrittelee tapahtuvien asioiden tahdin. On selvää, että rajussa kasvussa kalanruoan mukana tulevat ravinteet ei riitä, koska ravinteita kuluu nopeammin ja enemmän kun taas vähässä valossa ruoan mukana tulevat ravinteet saattavat hyvinkin riittää, koska kulutus on vähäisempää kasvun olessa hitaampaa. Kasvit käyttävät ihan samoja ravinteita aina. Tämä selittää sen, miksi jonkun ei tarvitse lannoittaa ikinä. Silloin saatavat ravinteet ovat tasapainossa vähän valon ja akvasta löytyvän hiilarin suhteen. Valomäärän kasvaessa tilanne lähtee muuttumaan samassa suhteessa.

maisu osuu päämääräpohdinnallaan täysin asian ytimeen. Juuri tästä on kysymys: mitä me haluamme? Kun olemme päättäneet, mitä haluamme, valo valitaan sen mukaan ja loppu sitten määräytyy sen mukaan. Näin saavutetaan tasapaino ja toivottavasti akvaristia tyydyttävä tilanne. Toki useimmilla meistä valo on se, mikä tuli akvan mukana tai muuten vaan sen enempää asiaa pohtimatta ostettua ja onneksi se sallii tietyissä raameissa mahdollisuuksia. Eli käytännössä usein valo on ensin ja loput sitten hiotaan sen mukaan kuntoon, mutta joskus akvaristi löytää itsensä tilanteesta jossa toteaa ettei se nykyinen rele akvan päällä vaan riitä siihen mitä tahtoo. Lähinnä tulee kysymykseen värillisten kasvien kasvattaminen tai se, että valoa on oikeasti vähän tyyliin 0,1-0,3w/l. Joku meistä tykkää kasvatella kasveja nopeasti mutta been there done that, siihen kyllästyy melko nopeasti. Älkää antako asioiden viedä teitä kuin pässiä narussa vaan ottakaa tilanne hallintaanne. Mihin valo vaikuttaa? 1)kasvunopeuteen, se piiskaa kasveja kasvuun, armotta 2)ravinteiden tarpeeseen kohdan yksi kautta/takia 3)kasvilajivalikoimaan. Kohta 3 on se, joka asettaa eniten kriteereitä siinä mielessä, että osaa lajeista on vähän turha kasvattaa heikossa valossa koska pinkki kasvi onkin vihreä jne. Mikäs siinä jos tykkää, että punaiset onkin omassa akvassa vihreitä, muta tilanne on toinen jos tahtoo että ne ovat upeissa väreissä. Värikysymystä ei voi täysin ohittaa, jos tahtoo värilisiä kasvatella, mutta muutoin monia vaativina pidettyjä kasveja voi kasvattaa jo kohtuullisella valolla kunhan niillä on käytössään runsaasti hiilidioksidia. Silloin vain kasvunopeus on vähäisempi. Haittaako? Tuskin kovin montaa meistä, etenkin kun se lienee kuitenkin kohtuullinen verrattuna vähävaloisiin ja vähähiilarisiin akvoihin. Kaikki on suhteellista. Pointti on se, että meidän omissa käsissä on päättää mitä haluamme, kerätä ja omaksua riitävä tieto ja toteuttaa se, mikä ikinä se onkaan. Jos haluan päästä levästä eroon, etsin käsiini kaiken tiedon jonka asiasta löydän ja toteutan tarvittavat muutokset (tapoja voi olla useita ja niistä voi valita itselleen sopivimman). Jos nurisee tosiasioita vastaan, ei saavuta tavoitteitaan.

EIssä ei tarvitse lannoittaa päivittäin. Lannoitteet voi lisätä yhtenä päivänä viikossa, mikrot ja makrot samana päivänä. Tähän pätee sama kuin moneen muuhunkin: pienemmät annokset useammin ovat parempi, mutta kasvit kyllä pärjäävät vaikka saisivatkin annoksensa vain kerran viikkoon. Ravinteet pysyvät vedessä ja kasvit niitä siitä sitten kuluttavat omaan tahtiinsa, no problem. EIssä voi oikein hyvin käyttää kaupallisia lannoitteita, siis niitä valmiita liuoksia, mikroja (joista useimmat ovat oikein hyviä kunhan tsekkaa raudan) ja makroja, mutta niille tulee helposti hintaa JOS valoa on paljon ja menee hiilarit. Ja oikein hyvin voi yhdistää valmis/osto-liuoksia jauheisiin kunhan vaan on selvillä määristä. Samat aineet on nesteissä ja jauheissa, nestemäisissä vaan tahtoo olla mukana pirun kallista vettä! Paljon. Siis suhteessa ravinnemääriin. Ja kun oppii lukemaan niitä tuoteselosteita, huomaa että ihan samaa jauhetta joku on jossain tehtaassa sinne kivaan pulloon sekoittanut jonka voit itse lisätä halpaan veteen kotonasi, ei se sen kummenpaa ole. Meille voidan myydä vaikka mitä ihmevitaaliaineita vaan, kasvien ravinnetarpeet on tunnettu jo pitkään ja ne riittävät. Itse en halua maksaa turhasta, vain siitä mitä oikeasti tarvitaan.


Urppis: mä törkin Biolanit vaan juurille, olivat paketissaan 3-6cm pitkiä pätkiä. Työnsin pisimmät hiekan alle n 45 asteen kulmassa, jotta alempi pää ei menisi liian syvälle kasvin juurien ulottumattomiin. Tosin cryptoilla ja miekoillahan on syvät juuret. Lyhyemmät vaan törkin hiekan alle miten sattuu. maisu on käyttänyt makroja pohjassa jo pitkään, ilmeisen ongelmitta enkä itse huomannut niillä mitään vaikutusta vesiarvoihin vaikka ovatkin välillä pöllynneet pohjasta ylös. Miekat ja cryptot näkyvät kasvavan noilla todella hyvin, muille en laittanut koska suosivat ravinteiden otoa lehdillään, joskin käyttävät myös pohjasta, jos on tarjolla se mahdollisuus.

[Lauris]

Täytyy sanoa, että nyt toista viikkoa substralin ravinnetikut pohjassa ja uusissa lehdissä näkee huikean värieron! Aikaisemmilla lannoitteilla ei näin ole käynyt. Kääpiömelalehti on kitkutellut monta vuotta, mutta nyt vasta lähti kunnolla leviämään ja kasvuun

[urppis]

Koitin selailla kirjoja ja pikkasen ettiä, kun muistan jostain lukeneeni/ kuulleeni tavan kukkaravinteista.. Mikä se olikaan se olettamus, minkä takia tavallisia kukkaravinteita ei olla käytetty akvaarioissa? Nyt en kyseenalaista vaan haen pohjaa ja tietoa! Ja substraalin nestemmäisistä lannoitteista en nyt ole perustamassa vaan nimenomaan niista puikoista pohjaan!
Mä tiedän lukeneeni jostain, että kukkaravinteita ei pitäisi akvaarioon laittaa koska......? Niin miksi?
Sen verran vakuuttunut olen henkilökohtaisesti, että tässä lähden piakkoin paikalliseen siwaan hakemaan heti- nyt- mulle- biolanit!
Oikeastaan olisi kiva olla asiassa sen askeleen edellä, kun joku tutuista tuon biolan puikon mulle kyseenalaistaa, niin tiedän itse ennen kuin mulle lyödään jauhot suuhun, että mikä peruste käytön esteelle on . Näyttää kuitenkin toimivan kanakakat ja puikot sen verran hyvin, että jos sellainen on, niin se ei ole valmiiksi tutkittua taikka perusteltua..

[shays]

Tuo tavan viherkasvien pohjaravinnetikku myös herätti kiinnostuksen kovasti.

[Lauris]

Varmaan fosfaatti ja kalium pitoisuuksien takia! Mulla ei niitä yhtään ilman akvassa, kasveilla oli puutosta. Voimakkaat valot + hiilari vaatii jo lannoitusta En nyt välttämättä lykkäisi kovin isoja paloja akvaan kuin akvaan.

[mariana]

Tässä tuli mieleen noista biolaneista että voisikohan samantien käyttää anti-salt tabletteja lannoitteena? Sisältää magnesiumia ja kaliumia. Tai rautalääkettä? Kaapissa olisi ylimääräisenä fer-in-solia, rauta samassa muodossa kuin seachemin pullossakin. Taitaa mennä vähän ohi aiheen....

[Sisso]

Olen seurannut niin silmä kovana levien mahdollista maailmanvalloitusta että on välillä unohtunut seurata kasveja. Jotain muutosta olen ollut huomaavinani mutta nyt alan jo olemaan varma muutoksista. Kahvikeihäslehdellä on ollut suonet näkyvissä, nyt uusi kasvu on tasaisen vihreää, vanhoille lehdille ei enää voi mitään. Tähtirusolehti on muuttunut oikeasti pinkiksi (auts, en tiä tykkäänkö....). Sällin akvasta on viimeisetkin tupsut selvästi katoamassa.

P2050032.JPG (110.11 KiB) Katsottu 3381 kertaa

Ehkä karsein sällin akvasta löytämäni sagittaria, kuva muutaman viikon takaa kun vielä meni kilju. Jos joku ihmetelee miksi se on irti pohjasta, niin voin kertoa että ei se sinne palannutkaan...

P2050033.JPG (93.24 KiB) Katsottu 3381 kertaa

Kuvattu tänään, aika huikea ero!

P2040025.JPG (120.63 KiB) Katsottu 3381 kertaa

Afrikansaniainen on lähtenyt hyvin kasvuun hiukan asiaa miettittyään meille muutettuaan. Se oli tupsuleväinen tuleessaan, häädin aluksi tupsuja nestehiilellä eikä niitä sittemmin tullut takaisin.

Nyt mua hiukan häiritsee että mielestäni osa kasvusta, lajista riippuen uusi ja/tai vanha kasvu, on väriltään vaaleaa. Ei kuitenkaan niin kuin raudanpuutoksessa, ei kalpeaa. Laitoin kyssäriä yhdelle ulkomaiselle foorumille asiasta, katsotaan poikiiko mitä. Varsikasvit kasvaa tosi kivasti, mutta olen näkevinäni tätä ainakin anubiaissa ja kaikissa jaavansaniaisissa, joita on montaa eri taksonia.

P2040019.JPG (131.54 KiB) Katsottu 3381 kertaa

Se limetin sävy näkyy tuossa taustan rusolehdessä, kuva tosin korostaa sitä liikaa valon tullessa ylhäältä. Miekka Tapajoksen takana on Dannyn risteytyksiä.

mariana: raudan täytyy olla kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja samasta syystä rautanaulat tai -lanka ei kelpaa...

[mariana]

mariana: raudan täytyy olla kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja samasta syystä rautanaulat tai -lanka ei kelpaa...

Niin siis rautahan on tuossa rautalääkkeessä fe2 muodossa (ferrosulfaattina, nestemäinen lääke) kuten seachemin ironissakin, eroavatko nämä sitten jotenkin toisistaan?

[Lauris]

Eikös Fe-in-Sol ole vauvojen rautalisä. Siinä on rautasulfaatin lisänä mm.glukoosia Googlettin sanoo näin: 5 mL contains Nonmedicinal ingredients: artificial flavouring, citric acid anhydrous, purified water, sodium bisulfite, sodium chloride, sorbitol solution, sugar, and sulfuric acid

[urppis]

mariana: raudan täytyy olla kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja samasta syystä rautanaulat tai -lanka ei kelpaa...

Niin siis rautahan on tuossa rautalääkkeessä fe2 muodossa (ferrosulfaattina, nestemäinen lääke) kuten seachemin ironissakin, eroavatko nämä sitten jotenkin toisistaan?

Nopsasti googgelilla sisältää: Drops: Each mL of liquid contains: ferrous sulfate 75 mg (equivalent to 15 mg elemental iron). Nonmedicinal ingredients: artificial flavoring, citric acid anhydrous, ethyl alcohol, purified water, sodium bisulfite, sorbitol solution and sucrose. Alcohol: 1.6%. Energy: 6.93 kJ (1.65 kcal). Sodium: <1 mmol (0.1 mg). Bottles of 50 mL with calibrated dropper


Jos tuossa luettelossa on kaikki ainekset ylipäätään akvaan sopivia... Toinen juttu, oli, että 1ml sisältää 75 mg ferrosulfaattia.. Annostelu täytyy laskea kohdilleen...
muoks: Lauriksen kanssa oltu samoilla asioilla...

[mariana]

On vauvojen rautalisä. Meillä jäi monta pulloa sitä tarpeettomaksi kun ei tarvinnut enää antaa. Tuli vaan mieleen kun on niin stydiä litkua että riittäis pitkään. Mutta en tosiaan tiedä ovatko nuo muut ainesosat akvaarioon sopivia. Vaikka ei niitä vesitilavuuteen nähden paljoa sinne tulisikaan.

[Sisso]

^nautit itse vaan.... tulee luultavasti järkevämmin käytettyä kuin akvaan kaadettuna. Sorbitooli ja sukroosi....hmm...en ehkä kokeilisi kuitenkaan. Kaloille laksatiivisia vaikutuksia...?

Unohdin "Mitä muutoksia olen havainnut kasveissa"-listaltani yhden havainnon: meillä on pistioissa majaillut aina jokin sinilevän näköinen kasvusto vähäisessä määrin. Siitä ole ikinä ollut mitään haittaa, mutta olen pitänyt pistiat ajoittain poissa isosta akvasta, jossa sinilevä on pari kertaa hihkaissut iloisesti. Pojankin akvassa ollut samma homma pistioiden kanssa, mutta kun siirsin sinilevän infektoimia kasveja sinne, levä kuoli parissa päivässä, joten en ole täysin vakuuttunut onko pistioiden levä ainakaan sitä samaa tyyppiä jota oli isossa akvassa. Nyt tuo kasvusto on täysin poissa pistioista. Tiedän muillakin sitä pintakasveissa kasvavan ja joku seuraa sitä merkkinä nitraatin lisäämisen tarpeesta. Itse en saanut sitä pois kun aikaan lisäsin vain kaliumnitraattia, kuten en silloin hihkunutta sinilevääkään, vaikka sen mainitaan liittyvän alhaiseen nitraattiin. Ehkä liittyykin, mutta mikä se vaikutusmekanismi oikeasti mahtaa olla? Enivei, nyt se on poissa. Kiva. Jotain on selvästi tapahtumassa. Täplälevän sanotaan liittyvän alhaiseen fosfaattiin, mutta ainakin itse liitän sen liikaan valoon. Sitä tulee meillä ajoittain lasiin, lähinnä karsinnan jälkeen, muutaman täplän verran kaikkein valoisimpiin paikkoihin, saa nähdä mitä fosfaattilisä saa aikaan jos oletus pitää paikkansa. Vai mitään.

[urppis]

Koitin selailla kirjoja ja pikkasen ettiä, kun muistan jostain lukeneeni/ kuulleeni tavan kukkaravinteista.. Mikä se olikaan se olettamus, minkä takia tavallisia kukkaravinteita ei olla käytetty akvaarioissa? Nyt en kyseenalaista vaan haen pohjaa ja tietoa! Ja substraalin nestemmäisistä lannoitteista en nyt ole perustamassa vaan nimenomaan niista puikoista pohjaan!
Mä tiedän lukeneeni jostain, että kukkaravinteita ei pitäisi akvaarioon laittaa koska......? Niin miksi?
Sen verran vakuuttunut olen henkilökohtaisesti, että tässä lähden piakkoin paikalliseen siwaan hakemaan heti- nyt- mulle- biolanit!
Oikeastaan olisi kiva olla asiassa sen askeleen edellä, kun joku tutuista tuon biolan puikon mulle kyseenalaistaa, niin tiedän itse ennen kuin mulle lyödään jauhot suuhun, että mikä peruste käytön esteelle on . Näyttää kuitenkin toimivan kanakakat ja puikot sen verran hyvin, että jos sellainen on, niin se ei ole valmiiksi tutkittua taikka perusteltua..

Varmaan fosfaatti ja kalium pitoisuuksien takia! Mulla ei niitä yhtään ilman akvassa, kasveilla oli puutosta. Voimakkaat valot + hiilari vaatii jo lannoitusta En nyt välttämättä lykkäisi kovin isoja paloja akvaan kuin akvaan.

Oli pakko palata, kun puusilmältä on ilmeisen ohi mennyt tämä, eli minulta... Lainasin oman kysymykseni ja siihen saamani vastauksen ihan selvyyden vuoksi molemmat...
Tuota noin. EN ymmärrä tätä pointtia.. niin ymmärrän oman kysymykseni, mutta en ymmärrä vastausta... Fosfaatti ja kalium pitoisuuksia minä ainakin yritän nostaa.. On ristiriitaista kieltää akvaariokäyttöön lannoitetta, joka sisältää juuri sitä ravinnetta, mitä akvaan olisi tarkoitus sisällyttää...
Jospa tarkennusta taikka vääntäkää rautalangasta.. Ja sori jos halon hiuksia.

[Lauris]

Joo ei mitään. Ne on vaaraksi akvaarioissa, joissa ei ole paljon kasveja, jotka sitä käyttäisivät. Fosfaatti sinänsä ei ole vaarallista kaloille, mutta suurina määrinä (siis olettaen, että ei ole tarpeeksi kasveja) levät villiintyisvivät. Tässä Sisson kokeilussa myös on juuri sitä pointtia tutkittu, että ne eivät kuitenkaan leviä riehaannuttaisi, kuten ennen on uskottu

[urppis]

Juu lauris ja kommenttini ei ollut sinulle suunnattuna, ettenkö olisi sinun kommenttiasi ymmärtänyt vaan pointtia yleensä, sillä olen muistavinani juurikin tuon suuntaista, että fosfaatti ja kalium pitoisia "puutarhalannoitteita" pitäisi akvassa välttää.. Muistelin, että tuo olisi ollut peräti joissakin akvakirjoissani, mitä hyllystäni löytyy, mutta ei ole tullut vastaan..
Meinasin muokata viestiä ja pikkasen selventää, mutta muokkaus oli jo mennyt, joten jäi aika nasevaksi..
Kiitos kun selvensit.