150*60*60 altaaseen asukkaita?

[visatu]

Vihdoinkin iso allas käytössä ja siellä muutama parvi kaloja. Nyt huvittaisi vaihtaa kalastoa isompien kalojen suuntaan.
Altaaseen olisi jäämässä verkkonuoliaisia, 2 noitamonnia ja 4 partamonniukkoa. Jos vesiarvot sallii niin myös 3 keltarihmakalaa olisivat jäämässä. Mitä isompia ahvenia voisi ottaa vai pitääkö miettiä jotain muita näyttävän kokoisia kaloja. Onko kirjoahventen kanssa mahdollista pitää ruusutetraparvea vai pitäisikö ne hävittää? Olisiko pelkkä lajiakvaario parempi?

Vesiarvoista sen veran, että lämpötila n. 26 astetta ja vesi pehmeähköä.

[Riippasaarni]

Vihdoinkin iso allas käytössä ja siellä muutama parvi kaloja. Nyt huvittaisi vaihtaa kalastoa isompien kalojen suuntaan.
Altaaseen olisi jäämässä verkkonuoliaisia, 2 noitamonnia ja 4 partamonniukkoa. Jos vesiarvot sallii niin myös 3 keltarihmakalaa olisivat jäämässä. Mitä isompia ahvenia voisi ottaa vai pitääkö miettiä jotain muita näyttävän kokoisia kaloja. Onko kirjoahventen kanssa mahdollista pitää ruusutetraparvea vai pitäisikö ne hävittää? Olisiko pelkkä lajiakvaario parempi?

Vesiarvoista sen veran, että lämpötila n. 26 astetta ja vesi pehmeähköä.

Ahvenilla on tapana olla petokaloja ja reviirikaloja, näin ollen on hyvin vähän sellaisia isoja ahvenia jotka sietävät rihmakaloja ja pieniä kaloja. Tai siis, korjaan ahvenet kyllä sietävät mutta muille voi käydä huonosti. Voisit kuitenkin hieman tarkentaa minkä kokoista ahventa nyt etsitään?

[visatu]

Vaihtoehtoina on että vaihdan koko kalaston ahveniin ja silloin voi olla muutama iso tai parvi (jos reviireiltään sopivat samaan altaaseen) kyseessä. Toinen vaihtoehto on että löytyisi joku nykyiseen kalastoon sopiva laji (=pieni ahven).

[Riippasaarni]

Vaihtoehtoina on että vaihdan koko kalaston ahveniin ja silloin voi olla muutama iso tai parvi (jos reviireiltään sopivat samaan altaaseen) kyseessä. Toinen vaihtoehto on että löytyisi joku nykyiseen kalastoon sopiva laji (=pieni ahven).

Rusokirjoahven ja avainkirjoahven tulevat ensimmäisinä mieleen. Kumpikaan ei yleensä syö kanssa asujiaan, eikä yleensä myöskään hätyytä. Rusoista en osaa tarkemmin kertoa, mutta avainkirjoahvenet menevät joko pareittain tai isompana parvena. (Parvessa aggressiot jakaantuvat, joten kukaan ei joudu pahasti jahdatuksi).

Sitten ovat tietysti apistogramma suvun ahvenet, joista osa on hyvinkin näyttäviä, mutta pieniä. Yksi syy siihen miksi oma suosikkini on juuri loistokääpiö tästä ryhmästä on se että uros kasvaa hieman suuremmaksi kuin muissa lajeissa eli 8 cm pitkäksi. Noin suuressa akvaariossa uskoisin niiden menevän ok rihmakalojen kanssa. Meillä on toisinaan (silloin kun on poikasparvet aiheuttavat tilanahtautta) isossa akvaariossa samassa sekä apistogrammoja, partiisikaloja että avaimia. Paratisiikalojen kanssa on nokittelua ruoka-aikaan, mutta muutoin kalat eivät juuri kiinnitä toisiaan huomiota, apistot liikkuvat pohjalla 90 % kun taas paratiisikalat ylemmissä vesikeroksissa.

Sikäli kun tiedän nannostumus lajien kaloja pidetään samassa myös kääpiöahventen kanssa, joten on mahdollista että tetratkin voisivat jäädä, jos päädyt kääpiöahveniin. Lisään tuonne kuvia ahvenistanne osioon kuvan meidän häijyn näköisestä Nuolesta.