Brachyplatystoma tigrinum

[JyrkiS]

Aika ajoin keskusteltu ja kirjoiteltu tästä viiksekkäästä monnista nostaa päätään, tosin vielä harvakseltaan, mutta on se kuitenkin kehitystä menneen vuosituhannen loppuun verrattuna. Komistus onkin löytänyt puronsa myös suomalaisten harrastajien altaisiin. Harvinaisuus reilu puolimetrinen monni edelleenkin on, vaikka se löydettiin jo 1981. Sensaatio se oli silloin ja lienee vieläkin, ellei näyttävän värityksensä, niin ainakin hintansa puolesta. Monni tunnettiin aiemmin nimellä Merodontotus tigrinus, mutta 2000- luvulla monni on siirretty Brachyplatystoma – sukuun ja nyt sitä kutsutaan Brachypaltystoma tigrinum nimellä. Samalla tuohon sukuun päätyi myös Goslinia platynema. Sen uusi tieteellinen nimi on Brachyplatystoma platynemum.

Heti kohta löytymisensä jälkeen ihmetystä herätti tigrinumin satunnainen esiintyminen San Teotonion putouksilla, mikä selittää kovan hinnan. Myöhemmin tilanne on korjaantunut; saatavuus parantunut ja hinta laskenut. Jonkinlaisena taitekohtana voidaan pitää 1990-luvun loppua, jolloin tigrinumin sai omakseen muutamalla sadalla markalla poikkeuksellisen runsaan esiintymän vuoksi. Joukko tigrinumeja on päätynyt myös suomalaisiin akvaarioihin ja parhaimmillaan Suomessa on ollut muutaman yksilön joukko kotialtaissa, mutta sitten enemmän tai vähemmän kohtalokkaitten yhteensattumien, tekniikan pettämisen ja sähkökatkosten seurauksena joukko on taas harvennut. Tilannetta ei mitenkään paranna se, että tigrinum on Brasiliassa vientikiellossa olevien kalojen listalle. Perusta monnia saanee satunnaisesti, mutta Kaukoidässä on onnistuttu viljelemään tigrinumeja, mikä saattaa inhimillistää hintoja.

Vaikka vaatimustensa puolesta ( pH 7, lämpötila 24-28 c) toiselta näyttää, pidetään tigrinumia akvaariossa haasteellisena hoidettavana; kala ei siedä korkeita nitraatti arvoja, on herkkä hapenpuutteelle, vaatii tilavan akvaarion, voimakkaan vedenvirtauksen ja tehokkaan suodatuksen. Asia on helppo uskoa, kun katsoo netistä kuvia San Teotonion tyrskyistä.

Akvaario-olosuhteissa saattaa unohtua, että kaikkien lapamonnien elinympäristöä ovat voimakkaasti virtaavat suuret joet ja putoukset sekä poikkeuksena sadekauden aikana myös tulvametsät. Lapamonnit vaeltavat ylös ja alas Amazonia sade -sekä kuivankauden vaihteluiden mukaan. Yleensä vaellukset tapahtuvat vastavirtaan, mihin on syytä kiinnittää huomiota: Veden pitää akvaariossa liikkua voimakkaasti myös pohjalla. Lapamonnien luontaista käyttäytymistä on juuri vastavirtaan uiminen. Mikäli on mahdollisuus säätää veden virtausnopeutta, simuloi se osuvasti sateen vaikutusta veden virtausnopeuteen. Käytännössä tämä tarkoittaa järeätä kiertovesipumppua ohjelmointimahdollisuudella, streamien teho tuskin riittää. Vastavirtaan uidessaan lapamonnit myös kuluttavat raskaan ravintonsa, mikä akvaariossa yleensä tarkoittaa katkarapuja ja muikkuja. Muikkujen ravintoarvoa voi parantaa täyttämällä ne pelleteillä, vitamiini lisäys tuskin huonontaa asiaa.

Tigrinumin kohdalla, kuten arvata saattaa, ruokita ei ole mitenkään itsestäänselvyys. Se ei nimittäin siedä liikaruokintaa, vaan saattaa kuolla kupsahtaa sen seurauksena. Monnia kannattaa syöttää harvakseltaan vain kerran, kaksi viikossa, eikä silloinkaan liikaa. Luonnossa lapamonnit käyttäytyvät kuin muutkin petokalat. Syötyään ne paastoavat sulatellen ruokaansa useita päiviä. Sitä vastoin nälkää tigrinum kestää hyvin, sillä kuivalla kaudella ruokaa ei ole paljon tarjolla Vanhan vinhan viisauden mukaan kalat kuolevat akvaariossa harvoin nälkään, huomattavasti useammin liikaruokintaan.

Kulminaatiopiste on tigrinumin kotiuttaminen uuteen akvaarioon. Harmi kyllä kaikki stressitekijät ovat kohtalokkaita lapamonnin poikasille, johtuvat ne sitten pitkästä lentomatkasta, huonoista vesioloista tai seuralaisista, joiden kanssa joutuu taistelemaan ruoasta.
Olen uitellut tigrinumia akvaariossa nyt 3 vuotta. Se on venähtänyt 15 sentistä 40 senttiin. Ostin monnini Uusi Akvaario liikkeestä, minne se tuli Saksasta erinomaisesti karanteerattuna. Koska mahdollisuus oli tarjolla, kotiutin monnin 2500 litran akvaarion ainoaksi asukkaaksi ja opetin sen kaikessa rauhassa syömään. Vaikka lapamonnit aikuisina ovat ahneita, haluavat ne poikasina ensin hiukan tutkia ravintoaan ennen kuin arvaavat niellä sen. Pienikin kilpailu ruoasta tässä vaiheessa saattaa aiheuttaa stressiä ja laukaista nälkälakon, millä on kohtalokkaat seuraukset. Monnin ensimmäiset seuralaiset olivat Potamotrygon hystrix rausku pariskunta, mikä ei aiheuttanut sen kummempaa ruoasta kilpailua, mutta hieman liian suuren Hemisorubim platyrhynchos lapamonnin jouduin ottamaan vuodeksi evakkoon, koska se töni ja mittaili viiksillään tigrinumia selkeästi syöntiaikeissa.

Olen yrittänyt järjestää akvaariooni mahdollisimman tehokkaan vedenkierron (7500L/h) kvartsihiekka suodattimen läpi ja sieltä haaroituksella sekä leijupeti- sekä valutussuodattimeen. Käytössäni on vielä toistaiseksi kaksi streamia, jotka kyllä paperilla pukkaavat vettä huikeita määriä, mutta miten mahtaa olla käytännössä. Liekö vesiolojen vai ilmiömäisen onnen ansiota, että ensimmäiset 3 vuotta tigrinumin kanssa ovat sujuneet vaivatta, mene ja tiedä. Toivottavasti jatko sujuu yhtä helposti. Se, onko päivällä paikallaan möllöttävän ja vain pimeällä liikkuvan, tosin näyttävän lapamonnin hankkiminen akvaarioon riittävä peruste, on sitten jokaisen nykyisen/tulevan hartaan lapamonnifriikin omassa harkinnassa, mikäli sellaisia vielä jossain on.

[henn9438]

Ei kai tuo koko aikaa paikallaan ole? Käy syömässä toisinaan jne.

[JyrkiS]

Pääsääntöisesti liikkuu vain pimeällä, mikä on sille luonteenomaista. Toki sen saa päivällä houkuteltua liikkeelle ruoan avulla, johon se myös iskee hanakasti. Noin yleisesti, mikäli tigrinum on päivisin vilkkaasti liikkeellä, on jotain pielessä; vesioloissa tai sitten se on muuten vain stressaantunut esim sen vuoksi, ettei saa olla rauhassa piilossaan. Juuri tämän vuoksi seuralaisten valintaan kannattaa kiinnittää huomiota.

Voisin kuvitella, että sopivan himmeä valaistus ja veden pintakerroksiin liikkumaan kontrollikaloja esim levytetroja saattavat aktivoida sitä.

[JyrkiS]

Tämä komistus on majaillut altaassani nyt miltei 5 vuotta ja on nyt 50 cm:n mittainen. Vastoin yleistä käsitystä se on osoittautunut helpoksi hoidokiksi ilman minkäänlaisia vaikeuksia. Yleensä suurten antennimonnien hoitohankaluudet sjoittuvat alkumetreille, kun niitä kotiutetaan akvaarioon. Sen onnistuttua ne ovat kestäviä kaloja.

Tigrinum syö kerran viikossa muikkuja 1-4 kpl, vähän muikkujen koon mukaan. Lisään muikkuihin vitamiinia sekä Bassleerin pellettejä. Vettä vaihdan viikon välein 15-30% kerralla. Tigrinumin seurana on mm toinen lapamonnikummjainen Hemisorubim platyrhynchos; myös se on venýnyt miltei puolimetriseksi ja on hieman tukevampi rakenteeltaan. lisäksi altaassa on 5 luonnon oskaria n. 25-27 cm.n mitaisia, yksi jokirausku Potatrygon histrix ja kaksi impparia L002 sekä Acanthicus adonis.

Ainoa jäljellä oleva haaste on kasvattaa kaksi Cichla kelberiä siihen mittaan, että ne voi siirtää muiden joukkoon. Tällä hetkellä ne ovat 20 cm:n mittaisia ja itse asiassa juuri sopivan kokoista murkinaa hemisorubim: lle.

Suunnitelmissa on keskittyä vedenkierrätyksen tehostamiseen. Kvartsihiekka ja valutussuodattimen yhdistelmä hoitaa hommansa moittettomasti. Sen sijaan käytössä olevat streamit ovat teholtaan riittämättömiä. Ja tähän tulee muutoksia. Palaillaan siihen tarkemmin, kun pääsen sanoista tekoihin.

[7Pete]

Kuvia prkl. Akvaristit haluaa luonnollisesti myös visuaalista tietoa. Melkosta kiusaamista kun parin vuoden välein päivittää asiaa ilman kuvia. Ihan mielenkiintoinen allas muutenkin asukkaiden ja altaan koon puolesta.

[JyrkiS]

Tässä kuva tigrinumista, joskaan ei omastani (prkl )

Tällä hetkellä ei ole kelvollisia kuvia omasta epelistäni, muutta yritän korjata asian tulevaisuudessa.

[Riippasaarni]

Tässä kuva tigrinumista, joskaan ei omastani (prkl )

Tällä hetkellä ei ole kelvollisia kuvia omasta epelistäni, muutta yritän korjata asian tulevaisuudessa.

Noi on upeita, yritän tässä itsekin saada jostakin vähän harvinaisempia kaloja. Saatavuus on vaan pahuksen huono.

[JyrkiS]

Mikäli tigrinumia havittelet tarvitset paljon vettä, virtausta, tilaa ja nipun seteleitä.

Ja jos olet ihan vakavissasi, käänny Uusi Akvaario liikkeen puoleen Turussa.

[pasihe]

Tuossa kuva mun rääpäleestä

[JyrkiS]

^ No onhan täällä näköjään vanhanliiton antennimonnifanejakin. Terve vaan !

Kuinkas se tigrinum siellä jakselee ?

[JyrkiS]

^Kiitos.

Se oli mielenkiintoista kuulla