Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Pidä päiväkirjaa akvaariostasi, tai dokumentoi akvaarioprojektisi etenemistä täällä
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Noniin. Harrastuksen parissa taas pitkästä aikaa. Paljon on tullut uutta, paljon pysynyt ennallaan... esimerkiksi oma hätäisyys 8-) sekä tarve keskustella asioista muiden kanssa (ihanaa, että Aqua-web on edelleen olemassa - ihan jo haku-toiminto on jeesannut paljon muistinvirkistelyissä!). Mietin pitkään, että laittelenko tämän oman tarinani ongelmien alle vaiko ihan jo stoorin pituuden perusteella tänne päiväkirjoihin. Valitsin sitten jälkimmäisen, sillä toivottavasti tarinalla on onnellinen loppu kuitenkin vaikka nyt onkin vähän haasteita :D

Akvaario:

Laitoin siis viikko sitten, helmikuun viimeisenä viikonloppuna pystyyn pienen altaan 65 x 33 x 35 (75 litraa). Kirjoitin tosiaan otsikkoon "ripaario", koska sillä nimellä ilmeisesti kutsutaan avoimia akvaarioita, joista kasvien on lupa kasvaa myös veden ylöpuolelle. Allas on siis avonainen ja pidän siinä vettä n. 30 senttiin asti, eli todellinen vesitilavuus lienee noin 60 litran luokkaa. pH on nyt tätä kirjoittaessani 6,5 (hanasta 7,5) ja lämpötila 22. Pohja: Musta hieno hiekka 0,4-0,8 mm jonka alla akvaarion takaseinustalla 3 kpl "turvetyynyjä" (Fertile Peat Plates). Tekniikka: Valaisimena Aqua Zonic Super Bright Extendable LED 23,94W, valot tällä hetkellä päällä 6 h iltaisin. Suodattimena perinteinen Eheim Pick-up 60 ja lämppärinä EHEIM Thermocontrol 75W.

Historiaa:

27.2 lauantaina into pinkeänä altaaseen tekniikat, hiekat, vesikasvit (nopeita ja hitaita kasvajia) ja moorapuuta (?). Vettä, JBL:n Biotopolia sekä pieni loraus Ferropolia. Seuraavana päivänä askartelin taustan huonekasveille "istutustaskut" karkeasta 5 cm mattosuodattimesta + Tropican soilista. Taskuja on yhteensä kolme. Jokainen on kooltaan 10x10 cm ja sisällä noin desilitran vetoinen kolo, jonne pistin pikkuisia rönsyliljoja, muulinkorvia sekä viirivehkaa. Ja kivalta näytti jo nyt, vaikka hieman olikin kasvien lehdillä hienoa turvetta -> pohja pöllysi, kun istuttelin joitakin miekkoja uudelleen.

Kuva

1.3. maanantaina vesi samentui sen verran, kuin mitä se uusissa set-upeissa yleensä tekee. Juurakko alkoi myös limoittua. En ressannut niistä, vaan havainnostani että allas oli vähän kierossa. Piti siis tyhjentää lähes kokonaan, että sain oikaistua. Noniin, hyvä, mutta... mites tuo soili, siitähän liukenee ammoniumia? Onko 3 dl tuossa 60 litrassa kuitenkin ihan peanuts? Kävin mittauttamassa arvot seuraavana päivänä paikallisessa liikkeessä mittauttamassa ja ehkä ihan häivähdys sitä oli nähtävissä. Pyysin tsekkaamaan myös veden kovuuden, sillä näitä testejä mulla ei vielä ole. KH 2 ja GH 5. (tästä tulee sitten myöhemmin oma pohdintansa, että pitääkö KH nostaa kun on tuollaiset määrät turvetta). Mietittiin liikkeessä yhdessä kypsytystä ja koska suunnitelmani eivät olleet vielä ihan selvillä ja todennäköisesti muutenkin kallistumassa herkempiin lajeihin, arveltiin, että kypsytellään kalattomasti. Bakteerien lisäksi ostin nipun vesitestejä.

3.3. Juurakko limoittuu lisää, ilmiö siirtyy myös joihinkin kasveihin. Vesi samenee hieman lisää..? Illalla tsekkasin, että kaikki typpikiertoon liittyvtä vesiarvot on nollaa ja nakkasin sitten akvaarioon Aquavital Bactosprintin ja aloin ruokkimaan sitä ammoniumliuoksella niin, että pitoisuus oli 1mg/l (kasvien takia en uskaltanut laittaa enempää).

4.3. Ymppi toimii, ammonium tipahtanut n. 0,25-0,5 mg/l (vaikea tulkita) jo 12 h päästä. Ei nitriittiä. Mutta tosi rankka samennus altaassa (tuliko tänne nyt bakteerisamennus) ja suodattimen kierto hiipuu. Lisään ammoniumia niin, että pitoisuus taas 1mg/l.

5.3. Ammonium tippuu taas 0,5 mh/g (ei nitriittiä, nitraattia) mutta nyt alkaa sameus jo ahdistaa. Vesi tuoksuu hieman jollekin pistävälle. Suodatin lähes tukossa, pinnalla bakteerikalvo. Harmittaa tässä kohtaa, että otin tuollaisen pienemmän mallin -> suodatinhan on laskennallisesti siinä ja rajoilla tuon kokoiseen altaaseen, mutta ajatuksena on sen toimivan enemmän mekaanisena ja että nuo huonekasvit istutustaskuineen toimisivat biologisina. (Siksi siis karkea matto, että vesi pääsisi kiertämään). En oikein tiedä miten päin olla ja lopulta otan limoittuvan juurakon pihalle, vaihdan vettä n. puolet ja puristelen suodatinpatruunaa lopuksi varovasti vaihtovedessä. Se olikin sinällään hyvä ratkaisu, sinnehän se pöllyttämäni turve oli pesinyt ja vesi alkoi taas paremmin kiertämään. Laitoin uuteen veteen taas vedenparannusainetta ja hetken päästä perään JBL:n Denitrolia anteeksipyyntönä typpibakteereille heidän elämänsä järkyttämisestä. Juurakko ei palannut altaaseen, vaan saa nyt tovin jos toisenkin liota eri osoitteessa.
Vedenvaihdon lopputulemana akvaarion takaseinälle taas näkee ja ammonium oli tipahtanut noin 0,25 pitoisuuteen. Lisäsin sitä varovasti niin, että pitoisuus on selkeä 0,5.

6.3.-8.3. Anteeksipyyntö Denitrolilla ei toiminut, ammonium on ja pysyy siinä 0,5. Positiivista: maitomainen samennus ei ole lisääntynyt vaan se on jäänyt vedenvaihdon tasolle. Sellaista "limarihmaa" on kuitenkin erityisesti niillä pinnoilla, joissa on pienempi veden virtaus:

Kuva

Mitähän tuo mahtaa olla, en ole aiemmin moiseen törmännyt vaikka vedet ovatkin samentuneet. Jotain bakteerihyhmää? Miksi?


Mitäs nyt - apua

Nyt tässä siis vähän neuvottomana pohdin, että mitähän sitten... taisin pilata lupaavasti alkaneen typenkierron, joten houkuttelisi pestä tuo suodatin nyt ihan kunnolla, nyppiä pahimmat "limakasvit" pois ja vaihtaa koko vesi. Mutta, äh. Kasvialtaan kalaton kypsytys tuntuu nyt näin jälkiviisaana vähän tyhmältä hommalta, etenkin, kun minulla on tuolla jo nuo ravinteita huutavat huonekasvit reunalla. Annostelin ammoniumia kasvien takia tosi maltillisesti, mutta kuitenkin sen verran, että nitriittiä olisi pitänyt tulla mitattavia määriä jos sitä olisi ollut tullakseen.
Ei tullut, joten siitä on siirrytty sitten suoraan nitraattiin? Pienin määrä, mitä Seran testi näyttäisi on 10mg/l ja ottaen huomioon myös vedenvaihdon + kasvit, ei mitattavaa nitraattitulosta olisi edes voinut syntyä. Toisaalta olen iloinen, että nuo huonekasvit altaassa ovat, sillä niiden avulla kokonaisuus ei näytä nyt aivan niin masentavalta... tämän altaan kun piti olla vakuutus muulle kotiväelle siitä, miten hieno sisustuselementti akvaario on ja miten sen elämää on mielenkiintoista seurata :mrgreen: (porttiteoria -> isompi akvaario talouteen). Huonekasvit siis näyttävät kotiutuneen erinomaisesti, ovat jo juurtuneet jonkun verran ja pukkaavat uutta lehteä:

Kuva

1. vaihtoehto mulla on nyt siis tavallaan aloittaa alusta ja tuoda kunnon bakteeriympin kanssa pikkuparvi ruso- tai hohtokiilakylkiä, jotka olivat myös hyvinä vaihtoehtoina listan ykkösten, sinineontetrojen, kanssa. 2. vaihtoehto on jatkaa läträystä... joka siis siinä mielessä voisi olla fiksua, että näkisin myös tuon KH ja pH käyttäytymisen ennekuin tuolla kaloja on.

Iso kiitos, jos luit tänne asti ja vielä suurempi kiitos, jos jaksat kommentoida!
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Luen myöhemmin, nyt just ei aikaa, mutta pakko sen verran kommentoida, että upea, upea, upea karahka, super! :D

muoks. Palasin vielä kun silmään sattui tuo limakuva. Näyttää bakteerikasvustolta. Piru kun en kerkeä nyt lukemaan paremmin, mutta syyllinen tietämättä nyt mitään muuta, saattaa olla tuo upea, upea, upea karahka.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Nämä käynnistysketjut ovat kyllä mielenkiintoisia. Siinä tapahtuu niin monta asiaa, että kellään ei varmaan ole ihan selvää kuvaa kaikista prosesseista akvaarion käynnistyksessä. Ja jokainen akvaario on yksilö. Alla joitain ajatuksia.

Veikkaan, että samennus ja lima on bakteerikasvustoa, joka saa ravintonsa joko juurakosta tai turpeesta. Jos limaa on tullut vasta juurakon jälkeen, ehkä sitten turpeesta? Minulta meni ohi, kuinka turve on akvaariossa? Vapaanako, jos on pöllyttänyt suodattimen tukkoon?

Vesi tuoksuu pistävälle. Tulee ensiksi mieleen nitriitti, mutta sanoit, ettei nitriittiä ole. Kuitenkin sanoit, että nitraattia on 10mg/l ja mitattu Seran testillä. Tästä tulee mieleen, että onko nitriittikin mitattu Seran testillä? Seran nitriittitestissähän eka lukema nollan jälkeen on 0,1mg/l, joka on jo huomattavan iso lukema. Eli voisi olla, että siellä on ollut jo kauan nitriittiä, mutta testi ei osaa näyttää sitä. Tosin en usko, että 0,1mg/l haistaa vielä pistävänä. Seuraavan kerran kun ostat vesitestejä, osta JBL:n testejä.

Ehdottaisin nyt ennenkaikkea kärsivällisyyttä olettaen, että turve on jotenkin turvallisesti akvaariossa eikä sitä ole liikaa. Ei auta aloittaa kaikkea alusta, jos samat ongelmat tulee uudestaan.

Biologisen suodatuksen yksi päätehtävähän on hapettaa ammonium ja nitriitti nitraatiksi. Kasvit pystyy kyllä käyttämään osan ammoniumista ja siten tukee biologista suodatusta, mutta kasvit ei tietääkseni osaa tehdä nitriitille mitään. Eli kasvien varaan ei voi laskea biologista suodatusta. Pohjan varaan kyllä, jos vedenkierto on kunnossa ja kaloja on vain vähän.

Tarviiko KH:ta nostaa, riippuu siitä, mitä asukkaita otat.

Millä muuten laitoit nuo istutustaskut kiinni?

Karahka on tosiaan upea!
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Hei olipas nopeaa kommentointia, super!
toukopouko kirjoitti: 14:04, 08.03.2021 muoks. Palasin vielä kun silmään sattui tuo limakuva. Näyttää bakteerikasvustolta. Piru kun en kerkeä nyt lukemaan paremmin, mutta syyllinen tietämättä nyt mitään muuta, saattaa olla tuo upea, upea, upea karahka.
kr70 kirjoitti: 16:17, 08.03.2021 Veikkaan, että samennus ja lima on bakteerikasvustoa, joka saa ravintonsa joko juurakosta tai turpeesta.
Karahkaa arvelin syyksi, kun se alkoi limoittumaan ensimmäisenä. Se on kyllä hieno altaassa, mutta ei saavissa saunan lattialla jonne joutui nyt eristyksiin :twisted: Mulla ei ole aikaisempaa kokemusta tuosta puusta, aiemmin ollut mangroveita ja niillä ei tuollaisia ilmiöitä ole tapahtunut. Mitäköhän tuolle limalle nyt sitten kannattaisi tehdä... Manuaalinen poistaminen kaiketi, tai kelpaisiko jollekin esim. kotilolle ravinnoksi? Lisääntynyt se ei enää onneksi ole.
kr70 kirjoitti: 16:17, 08.03.2021 Jos limaa on tullut vasta juurakon jälkeen, ehkä sitten turpeesta? Minulta meni ohi, kuinka turve on akvaariossa? Vapaanako, jos on pöllyttänyt suodattimen tukkoon?
Turvetta on n. 2/5 altaan pinta-alasta hiekan alla, mutta sain sitä pöllytettyä kun nostin joitakin kasveja ylös niiden uudelleen asemointia varten.
kr70 kirjoitti: 16:17, 08.03.2021 Vesi tuoksuu pistävälle. Tulee ensiksi mieleen nitriitti, mutta sanoit, ettei nitriittiä ole. Kuitenkin sanoit, että nitraattia on 10mg/l ja mitattu Seran testillä. Tästä tulee mieleen, että onko nitriittikin mitattu Seran testillä? Seran nitriittitestissähän eka lukema nollan jälkeen on 0,1mg/l, joka on jo huomattavan iso lukema. Eli voisi olla, että siellä on ollut jo kauan nitriittiä, mutta testi ei osaa näyttää sitä. Tosin en usko, että 0,1mg/l haistaa vielä pistävänä. Seuraavan kerran kun ostat vesitestejä, osta JBL:n testejä.
Eli nitriittiä eikä nitraattia ei ole kumpaakaan ollut, mutta nitraatin osalta spekuloin sitä Seran testiasteikkoa -> 10mg/l ollessa ensimmäinen ei tuo mun lisäämä ammonium riitä sinne minnekään (jos laskentakaava ammonium x 3,44 = nitraatti) PLUS vaihdoin vettä, PLUS kasvit syö sitä. Mutta sitä en ymmärtänyt, että myös nitriitissä tuo asteikko voi olla liian korkea eli tuohan on tietysti ihan mahdollista, että josko onkin ollut nitriittiä ihan pieniä pitoisuuksia... ja sitten vielä, onko siinä karahkassa alkanut jotkut biologiset prosessit? Suodattimen putsauksen, vedenvaihdon ja karahkan poiston jälkeen tänään on ensimmäinen päivä, kun altaan vesi ei haise enää millekään kuin ns. normaalille akvaariovedelle, vaikka siellä vielä se pieni määrä ammoniumia onkin.
kr70 kirjoitti: 16:17, 08.03.2021Eli kasvien varaan ei voi laskea biologista suodatusta. Pohjan varaan kyllä, jos vedenkierto on kunnossa ja kaloja on vain vähän.
Ei varsinaisesti kasvien, vaan niiden suodatinmatosta tehtyjen taskujen, jossa kasvit asustaa. En tosin tiedä, onko tämä nyt ihan "toivotaan, toivotaan" -juttuja kun juuri niiden suuntaan ei kova puhuri käy (mutta eikai vedenkierto varmaan hiekan seassakaan hurja missään tavallisessa altaassa ole?) Kaloja olen ajatellut tosiaan melko maltillista määrää, karahkan kanssa tuo tulee olemaan muutenkin jo visuaalisesti aika "täynnä".

Istutustaskujen askartelusta tuli pikkaisen sellaista "projekti"-fiilistä myös tähän muuten suht. simppeliin akvaarioon.
Kuva
laitoin ensin nippusiteillä kiinni tuollaiset reikämuovilevyt (halpoja säilytyskoreja palasiksi) ja niihin levyihin sitten imukupit kiinni, niinikään nippusiteillä. Imukuppeihin piti tehdä tätä varten pienet reiät "varteen" läpivientejä varten. Varmaan olisi voinut laittaa imukupit kiinni suoraan taskuihinkin, mutta ajattelin tuon ritilän jakavan painoa vähän tasaisemmin jolloin imukupit ei hajoile ja toisaalta suodatinmatto painu kasaan. Plus mahtuu vettä hieman sinne taskun ja takaseinän väliinkin.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
GTX
Senior Member
Senior Member
Viestit: 561
Liittynyt: 23:14, 01.01.2014

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja GTX »

Hienoa! Ripaariot ovat kiehtovia, kiva lukea tämän projektin etenemistä.
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kirsey kirjoitti: 18:02, 08.03.2021 Mitäköhän tuolle limalle nyt sitten kannattaisi tehdä... Manuaalinen poistaminen kaiketi, tai kelpaisiko jollekin esim. kotilolle ravinnoksi? Lisääntynyt se ei enää onneksi ole.
Ainakin Otocinclukset kuulemma syövät sitä mielellään. Jotkut kotilot saattavat myös. Muuten voi poistaa manuaalisesti tai keittää, mutta todennäköisesti se ei auta paljon - tulee uudestaan. Syynä on se, että siinä juurakon pinnassa on jotain hajoavaa ainesta, joten bakteerit ja homesienet alkavat hajottaa sitä. Siitä "lima". Se kestää niin kauan kunnes hajova aines on hajotettu. Eli vaatii vain aikaa. Happea se kuluttaa vedestä, mutta ei ole muuten haitallista. Siinä saattaa kyllä mennä aika kauan riippuen puun laadusta. Mulla oli jossain "savannipuussa" sitä. Loppu kärsivällisyys kesken ja vaihdoin mangrovea tilalle.
Kirsey kirjoitti: 18:02, 08.03.2021 Turvetta on n. 2/5 altaan pinta-alasta hiekan alla, mutta sain sitä pöllytettyä kun nostin joitakin kasveja ylös niiden uudelleen asemointia varten.
Ok. Ja nytkö turve on taas turvallisesti hiekan alla eikä pöllyä? Ei ole kokemuksia noista turvetyynyistä, enkä osaa sanoa, voisiko se vaikuttaa samennukseen sieltä hiekan altakin.

Mistä laskentakaava ammonium x 3,44 = nitraatti on peräisin?

Jos tänään on ensimmäinen päivä, kun altaan vesi ei haise, niin sittenhän mennään oikeaan suuntaan! :D Ei kai nyt kannata sitten alusta aloittaa!
Kirsey kirjoitti: 18:02, 08.03.2021 Ei varsinaisesti kasvien, vaan niiden suodatinmatosta tehtyjen taskujen, jossa kasvit asustaa.
Ok.
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

kr70 kirjoitti: 18:27, 08.03.2021 Ainakin Otocinclukset kuulemma syövät sitä mielellään. Jotkut kotilot saattavat myös. Muuten voi poistaa manuaalisesti tai keittää, mutta todennäköisesti se ei auta paljon - tulee uudestaan. Syynä on se, että siinä juurakon pinnassa on jotain hajoavaa ainesta, joten bakteerit ja homesienet alkavat hajottaa sitä. Siitä "lima". Se kestää niin kauan kunnes hajova aines on hajotettu. Eli vaatii vain aikaa. Happea se kuluttaa vedestä, mutta ei ole muuten haitallista. Siinä saattaa kyllä mennä aika kauan riippuen puun laadusta. Mulla oli jossain "savannipuussa" sitä. Loppu kärsivällisyys kesken ja vaihdoin mangrovea tilalle.
Otot on itseasiassa olleet siinä toivelistalla, mutta pioneerikaloiksi ne ei kai ole paras valinta... etenkään, jos mulla altaassa happea kuluttava lahoava pökkelö. Haluaisin sen kyllä akvaarioon kovasti palauttaa, mutta liottelen sitä nyt tosiaan erillisessä saavissa välillä kiehuvaa vettä päälle kaadelleen.
kr70 kirjoitti: 18:27, 08.03.2021 Ok. Ja nytkö turve on taas turvallisesti hiekan alla eikä pöllyä? Ei ole kokemuksia noista turvetyynyistä, enkä osaa sanoa, voisiko se vaikuttaa samennukseen sieltä hiekan altakin.
Ei pöllyä nyt, enkä ehkö ajatellut mitään pohjanmyllääjiä tuonne asuttaakaan. Mutta tulipa mieleen nyt, että vähän lintsasin paikka paikoin hiekan määrästä -> valmistajan mukaan levyjen päälle pitäisi laittaa 7-8 cm hiekkaa. Se tuntui hullulta määrältä noin pienessä altaassa etenkin jossain altaan keskikohdilla. Tässäköhän nyt maksan hintaa siitä... no, katsotaan. Samennus on tosiaan aavistuksen asettunut jo.
kr70 kirjoitti: 18:27, 08.03.2021 Mistä laskentakaava ammonium x 3,44 = nitraatti on peräisin?
J. Järven sivuilta ja jossain kohtaa, mielestäni täältä Aqua-Webistä, olen löytänyt nitriitille kertoimeksi 2,6. Eli teoriassa 1 mg/l ammoniumia olisi 2,6 mg/l nitriittiä ja 3,44 mg/l nitraattia. Tuolla sivulla puhutaan myös ruokasoodasta ja veden emäksisyydestä... ilmeisesti vaikuttaa bakteerien kasvuun suotuisasti, mutta olisi kiinnostavaa tietää perustelut myös.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Onkohan juurakon käsittely kiehuvalla vedellä järkevää. Kuten sanottua, bakteeri- ja sienikasvusto juurakon pinnalla häviää sitten kun kaikki nopeasti hajoava aines on hajotettu. Jos nyt tuhoat bakteerikasvuston säännöllisesti, alkaa sen kehittyminen aina uudestaan ja siinä luulisi menevän kauemmin, että hajoava aines on loppuun kulutettu. Voisi olla enemmän hyötyä hangata juurakon pintaa jollain juuriharjalla tms., tosin koloihin ei oikein pääse.

Bakteerit ilmeisesti kasvavat parhaiten pH 7-8 välillä, ja siihen perustunee ruokasooda-ohje. Tämä on ilmeisesti myös tärkein syy siihen, miksi aidot mustanveden kalat ovat herkkiä akvaarioissa: pH 4:ssä bakteeritiheys on äärimmäisen matala eivätkä kalat ole luontaisesti sopeutuneet pH 7:ssa esiintyviin bakteeritiheyksiin, varsinkin kun akvaarion suljetussa tilassa bakteereja ruokitaan koko ajan ruoantähteillä ja kalojen jätöksillä.
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Harjaaminen parempi kuin keittäminen. Sorry, en ole vieläkään lukenut ketjua. Yritän tänään. Pitää varata vähän aikaa kun alkaa olla jo pituuttakin. :D Kiva että kirjoitat tätä.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Noin, nyt luettu :D .

Hienoa, että samennus helpottaa. Bakteerisamennushan se on ja tuo lima bakteerikasvustoa. Väittäisin lähteen olleen karahka, joka siis on moorapuuta. Tuo on moorapuun ominaisuus, saada pintaan paksukin bakteerikasvusto. Silti sitä ei tule jokaiseen. Näkyy iskevän pahiten juuri tuoreiden kypsyvien tai alkumetreillään olevan akvan vesissä, joissa ei ole vielä stabiilia ja kunnollista bakteeritoimintaa. Meidän vanha 600l otti vastaan samat keppurat ilman minkäänlaista kasvustoa, kun taas teinin perustettavaan sekä keittiön käynnistettävään otti ja heitti melkoisen löllerön. Keittön isompi tasaantui nopeammin, teinin 40l meni kauan, olisikohan ollut n.2kk. Elävät olivat tuolloin jo altaassa, mutta keppuran otto pois harjaukseen kävi helposti, sinulla vähän isompi pötiskä, mutta jos sen saa kätevästi pois, niin harjaus vain rapsien limat veks ja takas tai ihan vain letkulla ja kädellä suoraan akvassa. Siellä se nopeiten kuitenkin "paranee" koska siellä saavissa sinulla ei ole tarvittavaa bakteeritoimintaa. Mangroveihin en ole koskaan onnistunut vastaavaa saamaan.

Happea syö tosiaan vedestä reippaasti, joten otot ovat poissa laskuista pioneereiksi sitä syömään. Partistahan sitä joka p-hommaan hankitaan, joka selviää kranaatin iskustakin, mutta empä ole lukenut, onko niistä ollut kummoista apua bakukasvuston syöntiin. Sitten sitä pitäisikin katsoa vielä monta vuotta tai löytää uusi koti. :roll: Itse en partista enää huoli, tuli niistä kiintiö täyteen heti akvaharrastuksen vissiin ensimmäisenä vuotena kun oli sitten ihan pakko hankkia se koiras ja naaras ja lopun kaikki sitten tietääkin. Tästä syystä itselläni ei ole kokemusta partiksen bakunsyöntihaluista. Mitä pienempiä ne ovat, sitä tehokkaampia ja ahkerampia.

Sukaravutkin ainakin syövät kasvustoa.

Täältä ääni poistolle joko suoraan akvassa tai käyttää rapsuttelussa hanan alla ja takaisin. Kyllä se siitä aikanaan loppuu jos vain hermo kestää :D .
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

toukopouko kirjoitti: 19:40, 09.03.2021 Noin, nyt luettu :D .
Hehee, kiitos toukopouko! Piti kirjoittaa jo aiemmin, että ei mitään paniikkia kommentoinnin kanssa. Olen huomannut, että sinä ja kr70 olette tätä nykyä tosi aktiivisia täällä, mutta en ollenkaan odota että silti ihmettelette just tätä mun vesilätäkköä. Mutta tosi kiva, että näin teit! :) Hyviä pointteja sieltä tulikin.
kr70 kirjoitti: 10:16, 09.03.2021 Bakteerit ilmeisesti kasvavat parhaiten pH 7-8 välillä, ja siihen perustunee ruokasooda-ohje. Tämä on ilmeisesti myös tärkein syy siihen, miksi aidot mustanveden kalat ovat herkkiä akvaarioissa: pH 4:ssä bakteeritiheys on äärimmäisen matala eivätkä kalat ole luontaisesti sopeutuneet pH 7:ssa esiintyviin bakteeritiheyksiin, varsinkin kun akvaarion suljetussa tilassa bakteereja ruokitaan koko ajan ruoantähteillä ja kalojen jätöksillä.
Noniin! Kiitos! Näinhän se taitaa mennä... sinineontetroja olen siis yhtenä mahdollisuutena miettinyt ja niiden yhteydessä tullut esille tuo herkkyys mutta toisaalta myös erittäin happaman veden suosiminen. Harvalla taitaa olla altaassa pH 3 - Seriously Fish meinaa, että se olisi heille vielä hyvä ja 6,5 olisi siinä ylärajoilla.

Samennus tosiaan koko ajan häviää hieman + vesi tuoksuu "akvaariolta". Myös vesikasvit aloittelevat kasvuaan, uusia (ei-limaisia!) lehtiä sekä melalehdissä että miekkakasveissa, ihanaa! Kasvit on nykyään mielestäni yhtä mielenkiintoisia kuin kalat.

Saitte pohtimaan tuota juurakon käsittelyä uudelleen ja kyllä se taitaa olla niin, että akvaarioon se pitää heittää...
kr70 kirjoitit hajoavasta aineksesta. Toivoin/ajattelin, että kiehuva vesi ja sen jälkeinen rapsuttelu irrottaisi sitä hajoavaa ainesta pois. Mutta kun en tiedä, että mitä se on niin ei tässäkään taida siitä toivomisesta apua olla. Tuli vaan mieleen, että onko se jotain selluloosaa = sokeria, liukenisko veteen niinkuin tuo tavan taloussokerikin 8-) Mutta samaa pohdin myös kuin toukopouko, että jos se on jotain, mihin vain bakut pääsee käsiksi niin aika vähän niitä siellä mun saunasangossa on...

Puhuin jossain viestissäni ns. uudelleen aloittamisesta ja sillä tarkoitin sitä, että siivoaisin noita limoja pois sen mitä itse saan ja pistäisin uuden ympin. Altaan reipas kypsyminen kun loppui siihen, kun sörkin suodatinta ( [:I] ) parantaakseni vedenkiertoa (koska se happikato, arvelin, että tuskin typpibakteeritkaan siitä perustaa) ja otin kannon pois. Lisäsin kyllä Denitrolia, mutta olisi varmaan tarvinnut heittää enemmän eli uuden altaan annostelulla. Se 0,5 mg/l ammoniumia (ja 0 nitraattia) oli siellä neljättä päivää ilman muutoksia. Samalla pH:ssä tapahtui hienoista laskua -> 6,5 oli nyt selkeä, kun aiemmin tulkitsin sitä n. 6.7-7.0. Jotenkin on mielikuva siitä, että tuo 0,5 mg saattaa olla liian vähän kypsytyksessä... ja kun pH laski, niin olosuhteet bakteereiden kasvulle ei olleet samanlaiset kuin hieman aikaisemmin? Kyllä niitä varmasti siellä vielä on, mutta, mutta. Ehkäpä homma edistyy paremmin jos lykkäisin niitä sinne lisää. Toisaalta sille karahkallekin "tartteis tehä jotain", mutta se on niin iso ja hallitseva osa tuota pientä purkkia niin olisi kiva että koko seutukunta ei ole siinä kasvustossa.

Toimintasuunnitelma on nyt siis seuraava:
- veden vaihto (->ammonium nollille) / TEHTY 1/2 eilen illalla
- varmuuden vuoksi vielä vähän vedenvaihtoa
- uusi ymppi
- karahka altaaseen takaisin, mutta kuka apuvoimiksi sen & ympin ruokkimisen kanssa?

Partis, ei, se tulee muutenkin tuonne lopulta liian isoksi. Otot ei tosiaan käy päinsä vielä tässä kohtaa ja sukaravutkin taitaa olla pioneereiksi huonohkoja. Mutta onko muut selkärangattomat samaa herkkyyskategoriaa kuin sukaravut..? Netistä tuli vastaan kypäräkotiloja (Neritina pulligera) ja ne vaikuttaa tosi veikeiltä. Täältä hakemalla löytyi aika vähän tietoa, mutta muutamalla on niitä ollut ja levänsyöjinä ainakin kehuttu. Vesiarvoja tässä nyt sitten vain pohdin. Jos niitä tuonne tulee, niin sitten ne melkein rajaavat pois esimerkiksi nuo sinineontetrat. Tosin kun sinineoneita esittelin miehelle, niin vastaus oli että "jääkö ne noin pieniksi". Rusokiilakylki oli heti parempi, kun kasvaa isommaksi :mrgreen: No pieni akvaario, pieniä kaloja... isompikin voidaan hommata :roll:
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kirsey kirjoitti: 11:52, 10.03.2021 Toimintasuunnitelma on nyt siis seuraava:
- veden vaihto (->ammonium nollille) / TEHTY 1/2 eilen illalla
- varmuuden vuoksi vielä vähän vedenvaihtoa
- uusi ymppi
- karahka altaaseen takaisin, mutta kuka apuvoimiksi sen & ympin ruokkimisen kanssa?
Miksi veden vaihto? Eikös sinun pidä saada sinne ammoniumia, että nitriittibakut pääsee kehittymään?

Kirsey kirjoitti: 11:52, 10.03.2021 sinineontetroja olen siis yhtenä mahdollisuutena miettinyt ja niiden yhteydessä tullut esille tuo herkkyys mutta toisaalta myös erittäin happaman veden suosiminen. Harvalla taitaa olla altaassa pH 3 - Seriously Fish meinaa, että se olisi heille vielä hyvä ja 6,5 olisi siinä ylärajoilla.
Mustan veden kalojen herkkyydestä luin vähä aikaa sitten kiinnostavan artikkelin Datz-lehdestä. Ei nyt ihan liity Kirseyn akvaarion kypsytykseen mutta ehkä kiinnostaa muitakin. Sen mukaan mustanveden neljä pääominaisuutta ovat
1. erittäin pieni liuenneiden ionien määrä = erittäin pieni sähkönjohtavuus = erittäin pehmeä vesi, lähellä 0 dGH:ta
2. hyvin alhainen pH, koska olematon karbonaattikovuus (pH:n puskurointi) ja humushapot laskevat pH:n 3-5 paikkeille.
3. suuri veteen sekoittuneiden humus- ja parkkihappojen jne. määrä
4. erittäin alhainen bakteeritiheys, koska bakteerit eivät pärjää noin happamassa vedessä

Kirjoittaja (Stefan Hetz) käsitteli noita neljää kalafysiologiselta kannalta, miten keskimääräinen vesijohtoveteen pohjautuva akvaariovesi vaikuttaa mustanveden kaloihin.

1. lähes olematon mineraalien määrä on vaikea paikka kovemman veden kaloille, koska ne eivät saa tarpeeksi tarpeellisia ioneja vedestä, mutta ei toisinpäin: kalan ruumiinnesteiden ja veden osmoottinen ero on kaikissa vesissä kuitenkin hyvin suuri kalan hyväksi. Eli 1. ei ole ongelma.

2. hyvin hapan vesi on samoin vaikea paikka emäksisemmän veden kaloille mutta ei päinvastoin. Eli 2. ei ole ongelma

3. Humusaineet ilmeisesti suojaavat kaloja hyvin happamassa ympäristössä, mutta neutraalissa vedessä niistä ei ole kaloille hyötyä. Eli 3. ei ole ongelma

Jää jäljelle 4., joka Hetzin mukaan on pääsyy mustanvedenkalojen herkkyyteen normaalissa vesissä. Jos näin, niin tilannetta voi auttaa UV-sterilisaattorilla. Tai vaihtamalla suurimman osan vedestä päivittäin, kuten jotkut kiekkokalojen viljelijät tekevät.

Silti tiedämme, että monet kalat eivät kude pH 7:ssä vaikka vesi olisi miten puhdasta tahansa, ja joidenkin kalojen mäti ei kuoriudu kovemmassa vedessä, joten Hetz on kyllä vetänyt johtopäätöksensä vähän liian pitkälle.
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Tosiaan, altaasi oli 75l, anteeksi. Ei kiintiöpartista siis.

Otappa sinne vaikka niitä kypäräkotiloita, jotain Neritina-suvun kotiloita. Ei sikiä altaasi kotilokantaa täyteen, eivät lisäänny makeanveden akvassa. Syövät bakteerikasvustoa ja levää. Sitten yksi vaihtoehto on myös leväsukarapu, ei herkimmästä päästä. Kirsikkasuka on myös sitkeä sissi, mutta viihtyessään saattaa lisääntyä holtittomasti ilman verottajaa altaassa. Ei työssään kuitenkaan yhtä tehokas kuin leväsuka.

Heh, en ota paineita 8-) , lunkisti vaan. En ajatellut, että olisit siellä kiukkuisena. Kivahan tänne on vastailla kun vain on aikaa ajatella. Nähty jo monesti, millaisia aivospläshejä saattaa nasahtaa silloin, kun kirjoitan kiireessä. Hämäläisen aivot kulkee hitaammin. Ja onhan täällä tuo Kr, joka on sellainen kävelevä saksankielen tietokirja akva-asioissa, joten eihän meillä ole täällä hätäpäivää.
Kirsey kirjoitti: 11:52, 10.03.2021
Samennus tosiaan koko ajan häviää hieman + vesi tuoksuu "akvaariolta". Myös vesikasvit aloittelevat kasvuaan, uusia (ei-limaisia!) lehtiä sekä melalehdissä että miekkakasveissa, ihanaa! Kasvit on nykyään mielestäni yhtä mielenkiintoisia kuin kalat.
Älä muuta sano. Itselläni välillä tuntuu, että menee jopa kalojen edelle.
Kirsey kirjoitti: 11:52, 10.03.2021 Toivoin/ajattelin, että kiehuva vesi ja sen jälkeinen rapsuttelu irrottaisi sitä hajoavaa ainesta pois. Mutta kun en tiedä, että mitä se on niin ei tässäkään taida siitä toivomisesta apua olla.
On niin päin, että keittely pehmentää pintaa entisestään. Rapsuta jollakin kynsiharjalla pehmeätä pintaa pois ja takaisin sinne altaaseen.
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

kr70 kirjoitti: 12:51, 10.03.2021 Miksi veden vaihto? Eikös sinun pidä saada sinne ammoniumia, että nitriittibakut pääsee kehittymään?
Pitää saada. Mutta lähden nyt kypsyttelemään tätä niin, että bakuympin jälkeen altaaseen muuttaa jokin kaveri (=mainitsemiini kypäräleväkotiloihin lopulta päädyin, niitä löytyi lähiliikkeestä), jotka auttavat sen karahkan siivoamisessa + tuottavat myös jonkin verran ammoniumia bakuille. Tässä ajatuksena, että saadaan karahkaa edustuskuntoon samalla, kun allas kypsyy. Ennenkuin sinne mitään tuollaista elävää voin tuoda, pitänee ne ammoniumit kuitenkin saada ei-mitattaviin pitoisuuksiin, kun kypsytystapa nyt vaihtuukin.

Kalatonta kypsytystä olin siis aiemmin tekemässä siksi, että ei ollut vielä varmuutta, mitä altaaseen asutetaan + jonkunlainen huoli siitä, että runsas kasvimäärä ei saa riittävästi nitraattia jne jos ammoniumia tulee pitkään (liian) pienissä määrin. Huonoa tässä suunnanmuutoksessa on siis se, että tällainen "kalallinen" eli nyt kotilollinen kypsytys on mulle uutta, enkä yhtään osaa arvioida että miten em. kotilot vaikuttaa ja mitä on odotettavissa missäkin vaiheessa.

Denitrolin lisäksi kaksi kypäräleväkotiloa tuonne eilen humpsautettiin siis ja nyt seurailen hetken niiden elämistä + nitriittiarvoja. Nitraattiakin katson välillä, mutta en usko, että sitä tulen noiden kavereiden jäljiltä löytämään.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Pitäisi tehdä opintoja eteenpäin, mutta huomaan (edelleen) olevani lapsellisen innostunut tästä uusvanhasta harrastuksestani ja kuluttavani (ihan liian) paljon aikaa akvaariojuttujen surffaukseen. Ja lapsuusmuistoja itseasiassa tulikin mieleen, kun tässä surffauksen lomassa seurailen yhden yksinäisen kierteisen vaellusta etulasissa - tuli tosi elävä flashback mieleen itsestäni n. 10-vuotiaana: sain ensimmäisen akvaarioni ja jostakin sinne oli ilmestynyt sitten myös tuollainen kierteinen. Vitsi se oli jännittävä, seurasin sen puuhia tuntikaupalla. :mrgreen:

Kypäräkotiloiden pussissa tuli siis muutama kierteinenkin ja pohdin pitkään, että otanko vai jätänkö. Niiden viehätys kun on sittemmin vähän rapissut... seuraava muistikuva kun on massiivisista armeijoista laseissa aina valojen sammumisen jälkeen & loputon noukkiminen erilaisilta pinnoilta. Lopulta päätin kuitenkin ottaa, on niistä kuitenkin nähdäkseni myös hyötyä erinäisissä siivouspuuhissa. Lähetin myös pyynnön möyhiä hiekkaa kannon alta, minne itseni on vähän hankalampi jatkossa päästä.

Nyt historia hieman toistaa itseään siis, seurailen tuota kierteistä kun Neritinat hävisivät saapumisensa jälkeen kuin tuhka tuuleen. Toivottavasti kuitenkin vain piilottelevat muuton jäljiltä eivätkä ole ottaneet kokonaan hatkoja, pieni riski tietysti avoimessa altaassa sellaiseen on. Harmittaa vähän erityisesti talouden toisen "akvaristin" (koulutus vasta menossa, toivottavasti propaganda onnistuu) eli reilun 2 v poikani puolesta. Hän on ollut tosi innoissaan mukana näissä puuhissa ja kotiloiden kohdalla annoin auttaa myös niiden siirtämisessä altaaseen. Ja nyt niitä ei sitten enää näy, buu. Juuri myös luin, että ovat enemmän yö- kuin päiväliikkujia... harmi, jos näin on mutta seuraillaan tilannetta.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
Ssartzukka
Junior Member
Junior Member
Viestit: 57
Liittynyt: 13:54, 22.02.2020
Akvaarioseurat: HAS
Sukupuoli: Nainen

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Ssartzukka »

Hei, tämäpä mielenkiintoinen projekti, seuraan. Ripaario-termi on ihan uusi tuttavuus.

Olen itsekin miettinyt viherkasvien ja akvaarion yhdistämistä jotenkin, mutta kun en ole yhtään DIY-ihminen, niin ei taida edetä ajatusta pidemmälle. Olen kasvattanut pelkässä vedessä "bambunoksaa" nyt pari vuotta. Oikeasti se taitaa olla lohikäärmepuu. Viime kesänä siirsin sen ulos muiden viherkasvien kanssa. Vasta syksyllä huomasin, että juureen on kasvanut uusi alku, joka oli siis viihtynyt pitkiä aikoja lähes kokonaan veden alla :mrgreen:.

Kun hankit kaloja, niin Pick-Up:n kanssa kannattaa olla tarkkana. AW:sta löytyy monta tarinaa, että imaisee helposti kalanpoikasia, mutta en uskonut, että sentin puolentoista mittaisiakin (neontetroja) ennen kuin omin silmin näin 8O.
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Ssartzukka kirjoitti: 10:52, 13.03.2021 Hei, tämäpä mielenkiintoinen projekti, seuraan. Ripaario-termi on ihan uusi tuttavuus.
Moi Ssartzukka, kiva että lueskelit höpinöitäni. Ripaario oli tosiaan minulle myös ihan uusi termi, johon törmäsin siinä vaiheessa kun olin saanut päähäni sijoitella altaaseen muutamia huonekasveja & googlailin netistä infoa ja inspiraatiota. Oli hassua huomata, että ai, tälle on ihan oma terminsä! Mun aikaisemmissa altaissa on ollut joskus kultaköynnöstä mattosuodattimessa ja nyt keväällä huomasin, että muulinkorva kasvoi muita paremmin sellaisessa ruukussa, jonka suojaruukun pohjalle ylimääräinen kasteluvesi oli päässyt vähän puolivahingossa kertymään ja sinne vesitilavuuden puolelle se oli kuitenkin iloisesti kasvatellut juuriaan. Mullanvaihdossa siis huomasin tämän. Nappasin siitä yhden pistokkaan lasiin juurtumaan ja lupasin hänelle lähitulevaisuudessa oman akvaarion :mrgreen: suunnilleen niin se lähti...

Akvaarion (pakko)sijoittaminen ikkunan eteen puolsi myös huonekasvien dippaamista altaaseen. Mainittu muulinkorva on tässä kahdessa viikossa kääntynytkin valoa kohti jo:
Kuva
Myöhemmin on tarkoitus lisätä systeemiin vielä jokin katosta roikkuva valaisin huonekasveja varten, mutta myös sitä silmällä pitäen, että miekkakasvit ja jättivesitähdikit kasvavat ulos altaasta. Suunnitelmissa on myös juurruttaa jokin kasvi tuohon kantoon, jonka korkein kohta on nykyisellä vedenmäärällä noin sentti pinnan alapuolella. Tämä saa kuitenkin vielä odottaa, sillä valoteho lisääntyessä pitää sitten varmaan miettiä myös hiilidioksidit, lannoitteet jne ja nytkin on jo pähkäilyä niiden kanssa. Valot ovat siis edelleen päällä vain 16-22 (6 h) mutta ajattelin nyt huomisesta lisätä tunnin lisää aamuun 8-9 ja siitä sitten pikkuhiljaa nostaa ylöspäin molemmista "päistä".

Vesi on siis tänään 13.3. hyvinkin kirkastunut, vaikka sitä ei tuossa kuvassa niin voikaan havaita kun valot ovat nyt päivällä pois. Pientä sameutta on edelleen, mutta olkoon. Kanto ei ole toistaiseksi alkanut limoittumaan, fingers crossed että ei alakaan mutta en vielä uskalla luottaa tähän...

Vesiarvot on pysyneet tällaisina viikon:
pH - 6,5
NH4/NH3 - 0,5
N02 - 0
N03 - 0

Ammoniumia on siis altaassa tuo 0,5 mg/l, vaikka en sitä 5.3. jälkeen itse ole lisännyt missään muodossa ja ko. päivämäärän jälkeen on tullut tehtyä 3 x 50% vedenvaihtoa. En usko, että kotiloista tulisi tuollaista mitattavissa määrää vaan se on nyt sitten jotain muuta mikä siellä hajoaa. Se kuollut bakulimakasvusto? Karahka? Paljon olen sitä bakteerihyhmää vedenvaihtojen yhteydessä jo laponnut pois, mutta on sitä edelleen altaassa siellä täällä kasveihin takertuneena. En nyt jaksa siitä kuitenkaan enää niin kovasti huolestua, kun ilmeisesti tuo ei kuitenkaan ole kovin suuri määrä silloin, kun pH on reilusti happaman puolella JA kasvit käyttävät ammoniumia (ilmeisesti jopa mieluummin kuin nitraattia).
Seurailen arvoja päivittäin ja vaihdan vettä n. parin päivän välein kunnes ammonium nollilla, näin ajattelin.

Huolestumistani häivyttivät mm. tämä ketju ja webbisivu:
Tekniikaton multa-akvaario vyövaanijoille tai korurihmoi jossa juteltiin paljon nitrifikaatiosta.
Mutta erityisesti näiden erinomaisten taulukoiden löytyminen valaisi vesikemiaa/kypsymisprosessia:
"Alla on taulukkoja eri lämpötiloissa ja eri pH-arvojen vallitessa olevista ammonium ja ammoniakki määristä, jotka olen laskenut ja koostanut taulukoiksi niin, että pH-arvot ovat alueelta 6.0 - 8.5 ja lämpötila arvot ovat väliltä 18 - 30°C. Jokainen taulukko koostuu yhdestä lämpötilasta, joten taulukoita on kaikkiaan 13 kpl."
(lainaus ko. sivulta)

kr70 kirjoitteli jo tuolla aiemmin siitä, että bakteeritiheydet olisivat sitä pienempiä, mitä happamampaa vesi on (kun oli puhetta mustan veden kalojen herkkyyksistä). Voisiko tämä NH4/NH3 ratio liittyä siihen mainittuun herkkyyteen myös: jos nitrifikaatiobakteereita ei ole vedessä runsain määrin, niin happamassa vedessä se ei suoraan ole kuolemaksi, sillä ammoniakkia ei ole juuri lainkaan vrt. emäksessä, jossa kuona muuntuukin pääosin myrkylliseksi ammoniakiksi. Tietysti altaan toimiessa, ammoniakkia ei pitäisi olla ollenkaan mutta jos tasapaino jostain syystä heilahtaa niin hyvin happaman veden kalat sijoitettuna alkaaliseempaan suuntaan kallellaan olevaan veteen joutuvat sitten kohtaamaan isomman määrän ammoniakkia kuin mitä "omalla mukavuusalueella"? Tämä on nyt taas täysin mutuilua, jota joku mielellään saa korjata jos menee kovasti metsään.
Ssartzukka kirjoitti: 10:52, 13.03.2021 Kun hankit kaloja, niin Pick-Up:n kanssa kannattaa olla tarkkana. AW:sta löytyy monta tarinaa, että imaisee helposti kalanpoikasia, mutta en uskonut, että sentin puolentoista mittaisiakin (neontetroja) ennen kuin omin silmin näin 8O.
Kiitos vinkistä. Siinä paketissa tulikin mukana sellaiset muoviklipsut estämään kalojen pääsy suodattimen taakse. En luonnollisestikaan laittanut niitä heti paikalleen kun kuka sitä ohjekirjoja tutkisi... paitsi sitten, kun häiritsi, että mitä ne pussinpohjalla pyörivät klipsit ovat ja piti tutkia asiaa. Laitoin paikalleen, mutta sepä ei tosiaan tuohon auta. Hyvä pointti sinänsä, sillä en ole vielä päässyt selvyyteen siitä että mikä se tuonne joskus tulevaisuudessa muuttava parvikala on.
Viimeksi muokannut Kirsey, 14:04, 13.03.2021. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Kirsey kirjoitti: 13:39, 13.03.2021 kr70 kirjoitteli jo tuolla aiemmin siitä, että bakteeritiheydet olisivat sitä pienempiä, mitä happamampaa vesi on (kun oli puhetta mustan veden kalojen herkkyyksistä). Tämä NH4/NH3 liittynee siihen mainittuun herkkyyteen: jos nitrifikaatiobakteereita ei ole vedessä runsain määrin, niin happamassa vedessä se ei suoraan ole kuolemaksi, sillä ammoniakkia ei ole juuri lainkaan vrt. emäksessä, jossa kuona muuntuukin pääosin myrkylliseksi ammoniakiksi.
Ei ole kyse samasta asiasta, vaikka näiden molempien suhteen happamalla vedellä on etulyöntiasema emäksiseen nähden.

Bakteerien menestymisessä on kyse siitä, että bakteerit lisääntyvät nopeammin (tai niiden aineenvaihdunta on nopeampi) hieman emäksisessä vedessä.

NH4/NH3-tasapainossa on kyse siitä, että hapan vesi tarkoittaa jo määrittelyn mukaan sellaista, jossa on vetyioneja (H+) enemmän kuin hydroksidi-ioneja (OH-). Kun vetyioneja on enemmän, niin suurempi osa niistä lyöttäytyy kimppaan ammoniakkimolekyylien (NH3) kanssa, jolloni syntyy ammoniumioneja (NH4+).
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Heh, ehditkin vastata juuri sillä aikaa kun muokkailin hieman omaa tekstiäni!
kr70 kirjoitti: 14:03, 13.03.2021 Ei ole kyse samasta asiasta, vaikka näiden molempien suhteen happamalla vedellä on etulyöntiasema emäksiseen nähden.
Ymmärsin, että samasta asiasta ei ole kysymys mutta en osannut muotoilla ajatuksiani samalla tavalla fiksusti kuten sinä -> mutta tuo "happaman veden etulyöntiasema" on lyhyesti ja ytimekkäästi homman nimi.
kr70 kirjoitti: 14:03, 13.03.2021 NH4/NH3-tasapainossa on kyse siitä, että hapan vesi tarkoittaa jo määrittelyn mukaan sellaista, jossa on vetyioneja (H+) enemmän kuin hydroksidi-ioneja (OH-). Kun vetyioneja on enemmän, niin suurempi osa niistä lyöttäytyy kimppaan ammoniakkimolekyylien (NH3) kanssa, jolloni syntyy ammoniumioneja (NH4+).
Harmittelinkin jo jossain vaiheessa, etten enää muista kemiasta juuri mitään. Mutta tämän rautalankamallin tajusin ja se itseasiassa loksautti viimeisen palasen kohdalleen. Kiitos!
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
kr70
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 1921
Liittynyt: 14:45, 12.10.2014
Sukupuoli: Mies

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja kr70 »

Hyvää synttäriä, Kirsey!
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Hyvää syntymäpäivää Kirseylle!
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Kiitos :D

Juhlan kunniaksi molemmat Neritinat mönkivät esiin ja luuttusivat laseja pitkän tovin. Kiva juttu, aikaisemmin en ollut sitä pienempää edes löytänyt tuolta enää. Miinuksena, kevyt samennus alkaa taas hiipiä paikalle ja akvaarion tuoksu muuttunut maakellariksi... kanto kai se on sitten syypää (ja mielummin se, kuin pohja) ja kyllä tuon samennuksen kanssa pystyn odottelemaan aikaa parempaa, kunhan sitä bakteerilimaa ei tulisi enää ympäri ämpärin.
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
toukopouko
Advanced Member
Advanced Member
Viestit: 2035
Liittynyt: 19:53, 09.03.2006
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja toukopouko »

Kirsey kirjoitti: 13:39, 13.03.2021
Ssartzukka kirjoitti: 10:52, 13.03.2021 Kun hankit kaloja, niin Pick-Up:n kanssa kannattaa olla tarkkana. AW:sta löytyy monta tarinaa, että imaisee helposti kalanpoikasia, mutta en uskonut, että sentin puolentoista mittaisiakin (neontetroja) ennen kuin omin silmin näin 8O.
Kiitos vinkistä. Siinä paketissa tulikin mukana sellaiset muoviklipsut estämään kalojen pääsy suodattimen taakse. En luonnollisestikaan laittanut niitä heti paikalleen kun kuka sitä ohjekirjoja tutkisi... paitsi sitten, kun häiritsi, että mitä ne pussinpohjalla pyörivät klipsit ovat ja piti tutkia asiaa. Laitoin paikalleen, mutta sepä ei tosiaan tuohon auta. Hyvä pointti sinänsä, sillä en ole vielä päässyt selvyyteen siitä että mikä se tuonne joskus tulevaisuudessa muuttava parvikala on.
Näin kävi itselleni joskus. Eihän ohjekirjat olleet kuin painolastina ja täytteenä paketissa. Fyllit sisään ja töpseli seinään vain. Sitten kävi kato kääpiömonnisteni keskuudessa. Syyksi paljastui lopulta Eheimin pick-up (2006? en muista numeroita enää). Voi rähmä, sinne olivat menneet suodattimen taakse jääneistä raoista ja sitten löytyi kahden suodattimeen kuolleen monnisen jälkeen jo ne ohjeet ja klipsitkin [:I] .

Montako kypärää ostit?
Se parhaiten nauraa kellä on vahvin lääkitys...
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

toukopouko kirjoitti: 10:16, 15.03.2021 Näin kävi itselleni joskus. Eihän ohjekirjat olleet kuin painolastina ja täytteenä paketissa. Fyllit sisään ja töpseli seinään vain. Sitten kävi kato kääpiömonnisteni keskuudessa. Syyksi paljastui lopulta Eheimin pick-up (2006? en muista numeroita enää). Voi rähmä, sinne olivat menneet suodattimen taakse jääneistä raoista ja sitten löytyi kahden suodattimeen kuolleen monnisen jälkeen jo ne ohjeet ja klipsitkin [:I] .

Montako kypärää ostit?
No voi hitsi :? Tämä on kyllä siitä kurja harraste, että akvaristin mokat käy helposti kalarukan hengen päälle. Ja nyt minä mietin noita kotiloitani (2 kpl) että tuskin niistäkään on mukavaa tuolla ammoniumliemessä kylpeä... Sanoin, että en siitä muka enää stressaisi mutta stressaanhan minä hieman, kun ei siellä mitään nitrifikaatiota vuudesta ympistä huolimattakaan tapahdu - tai sitten en vain saa mitään mitattua noilla Seran testeillä. Kuvittelin tosiaan, että altaassa hengaillut 0,5 mg/l ammonium oli itse lisäämääni ja että isojen vedenvaihtojen jälkeen ollaan taas "puhtaalla pöydällä" mutta väärin meni.

Mitä tästä opin? Enpä vielä tiedä.
No, kasvit kasvaa edelleen kivasti veden päällä ja alla eikä leviä näy *kop kop*
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
Kirsey
Junior Member
Junior Member
Viestit: 197
Liittynyt: 21:27, 10.03.2005
Akvaarioseurat: TAS
Sukupuoli: Nainen
Paikkakunta: Tampere

Re: Pienen ripaarion starttauspohdinnat

Viesti Kirjoittaja Kirsey »

Melkein olen osannut istua käsieni päällä viikon verran ja vain seurata tilannetta, mutta en ihan kokonaan kuitenkaan ->
Kirsey kirjoitti: 09:08, 15.03.2021 ....akvaarion tuoksu muuttunut maakellariksi...
Parin päivän päästä tuon kirjoittamisesta ei voinut puhua enää tuoksusta vaan ihan reippaasta hajusta. Akvaarion ollessa avoin ja aika keskeisellä paikalla asunnossa, ei asiaa viitsinyt kovin montaa päivää ihmetellä kun haju leyhähteli vastaan myös kauempana joten piti hieman kääriä hihoja. Karahka ei näyttänyt erityisiä hajoamisen merkkejä eikä haissut muutenkaan, joten kaivoin turvelevyt pohjasta. Ei niissäkään mitään älytöntä tuoksua ollut, mutta poiston jälkeen maakellarin haju rauhoittui ja on nyt taas sellainen "tavallinen" akvaario. Laitoin osan levyistä jemmaan muovipussiin pihalle sillä ajatuksella, että mahdollisesti kokeilen pistää takaisin jossain vaiheessa kun allas näyttää kypsymisen merkkejä -> jotenkin tuo ajatus oikeasta turpeesta tuntuu uutteita paremmalta, ei tarvitse jatkuvasti läträtä vedenvaihdon yhteydessä jne.

Vesikemiaan tuolla turpeen poistolla oli sellainen vaikutus että olisko pH nyt ihan himpun verran noussut kun sitä viimeisimmän vedenvaihdon jälkeen katselin. Aiemmin se oli selkeä 6,5 mutta nyt en osaa tulkita että onko se 7,0 vai jotain vähemmän. Mietin tuolla aikaisemmin, että mitähän olen oppinut? Sen verran ainakin, että tuollaiset suurpiirteiset tulokset ärsyttää. Tahdon tarkempaa dataa! Hankinkin nyt nitraattitestin JBL:ltä ja hitsi vie, silläkään mitattaessa (mittasin, kun viimeisimmästä veden vaihdosta 3 päivää) nitraattia ei ole yhtään: a) homma ei toimi b) kasvit syö kaiken

Vastaus on varmastikin tuo a) sillä NH3/4 näyttää aina vaan 0,5 mg/l. Mittasin jo hanavedenkin varuilta ja se on kyllä nolla (keltainen) lampun alla mutta luonnonvalossa vihertää kevyesti... no, oli miten oli, niin altaassa sitä kuitenkin on reippaasti enemmän eikä muuksi ole muuttunut. En muista, että kirjoitinko mutta viikko sitten laitoin myös toisen setin samoja bakuja mitä allasta perustaessa. Tällä kertaa kaadoin ne suoraan suodattimeen, jota en ole ronkkinut vaikka vettä olenkin n. 2-3 päivän välein sellaisen 1/3 vaihtanut. Olen tehnyt sitä vedenvaihtoa hyvällä omalla tunnolla, sillä olen kasvanut uskoon että typpibakteereiden koti ei ole vedessä. Vettä olen vaihtanut kotiloiden takia ja toisaalta jänskättää (sini)levät - olen ajatellut, että vettä säännöllisesti vaihtamalla tilanne ei pääsisi kovasti eskaloitumaan. Ammoniakin lähde (karahka? istutustaskujen soili?) siellä kuitenkin on, mikä ei veden vaihdolla poistu, joten ruokaa bakuille on tarjolla.

Turpeen poiskaivajaisissa nappasin myös kuvia "sisustussuunnittelua varten" että olisi myös jotain kivaa pohdittavaa.
Kuva
Ilman tuota massiivista juurakkoa, kivipolkua voisi jatkaa ja kevyesti kohottaa takaseinämää kohti. Lopulta sieltä nousisi ylös altaasta oksa, joka haaroo reippaasti veden päällä jolloin sinne saisi ripusteltua runsaasti erilaisia epifyyttejä (jos ette saa muuten kiinni mielikuvasta, niin ajatelkaa tulevaa pääsiäistä ja virpomisoksia :mrgreen: ) Mutta kääntämällä karahkan eri tavalla mitä se alunperin oli, saan myös noita veden yläpuolisia osia mukavasti käyttööni. Noin päin aseteltuna takaosista pääsee myös siivoamaan paremmin kuin mitä aiemmin. Hyvä muutos.

Ihan kamalasti tekisi siis mieli hankkia lisää kasveja (veden alle ja päälle) mutta maltan nyt sen kanssa vielä, sillä tuo typpihomma pitäisi saada jotenkin haltuun ensin. Lisäksi piilevää alkanut nyt vähän hengailla erityisesti noissa pimeimmissä osissa allasta ja siitä olisi mukava päästä eroon ennen kuin lisäilen muuta. Valon lisäys oli kyllä suunnitelmissa lisäkasvien(kin) takia, mutta sama homma kuin edellisessä, en jotenkin uskalla vielä ettei tule jotain vielä kurjempaa tilalle kun hiilari/ravinteet aika minimissä. Pattitilanne, jossa innokas akvaristi kypsyy ennen allasta. :roll:
65x33x35 "maljakko" keittiönpöydällä
Vastaa Viestiin

Palaa sivulle “Akvaariopäiväkirjat ja projektit”