Tipiti:n Etelä-amerikan joki

[tipiti]

Tässäpä kuvitettua teosta joki-altaastani. Näyttäisi siltä, että kovin monella ei ole jokimaisemaa akvaariossa, joten tässä nyt hieman erilaista elämää kuvina.
Taustana voisin kertoa, että akvaario on Juta:n allas, jonka mitat 130 cm, 55 cm x 50 cm, josta korkeus tuo 50 cm. Suodattimina Eheim PowerLine 2048 ja Hydor Crystal 2 sekä ulkosuodattimena Eheim proffa 3 2073. Yksi streamer, joka Hydor koralia 2800 ja Eheim Compact 1002 kiertovesipumppu.

Ph 7, GH 5 Kh 2. Tavoitelämpötila olisi noin 25 astetta, mutta se tavallisesti nousee 27 asteeseen ilmeisesti kansilasien ja pumppujen vuoksi. Lämmitystä tässä altaassa ei ole.

Asukkaina tällä hetkellä:

Anostomus ternetzi 31 kpl
Krobia xinguensis 1 kpl
Cichlasoma dimerus (laji ei varma) 3 kpl (+ poikaset x 50)
Corydoras Retuculatus 8 kpl
C. melanistius 11 kpl
C. blochi 8 kpl
Parotocinclus jumbo 5 kpl
Sturisoma aureum 1 kpl
Ancistrus bodenhameri 1 kpl
Lamontichthys llanero 2 kpl
L199 2 kpl

Allas kokenut vähän muodonmuutosta, joten tässä muutama kuva kokonaisuudesta. Alemman kuvan kaksi miekkasvia sai kyytiä kaloilta, joten vaihdoin ne afrikansaniaiseen . Kasvisto ei siis ole käytännön syistä kokonaan amerikkalainen, vaikka aluksi piti olla. Olen tosin ajatellut sen poistamista.

Kasvistona

Afrikansaniainen
Kurttukrinumi
Sirosuokki
Melalehti (lajista en tiedä)
Kierteisvallisneria

Lisään kuvia kaloista jahka ehdin muokata niitä tänne sopiviksi.

[tipiti]

Muutamia kuvia kultasampimonnista eli Sturisoma aureum. Tämä kala nauttii täysin siemauksin streamerin virrasta. Lempipaikka on ihan pinnan tuntumassa puhurissa.
Toisena kalana Lamontichthys llanerot, jotka myöskin löytää yleensä ihan virtauksen kovimmasta kohdasta.
Eipä tätä asiaa paljoa tarvitse ihmetellä, kun tutkailee kalojen luontaista elinympäristöä: http://www.planetcatfish.com/common/ima ... ge_id=2364

[tipiti]

Tässä kuvia altaan monnisista.

[tipiti]

Altaan monnit puolestaan eivät paljoa murheita kanna. Parotocinclus jumbot eli Pitbullplecot eli katinkultamonnit joukkuekuvassa.
L199:n näkeminen on harvinaista herkkua, sillä kivien onkaloissa tavallisesti päivän viettäminen sujuu parhaiten.

[tipiti]

Altaan todelliset linssiluteet ovat kuitenkin tässä! Anostomus ternetzit eli kultajuovaseisojatetrat elävät luontaisesti kivien koloissa virtaavissa joissa. Yöksi nämä kalat menevät nukkumaan kivien koloihin eikä niistä yhden yhtäkään näy yöllä. Päivällä kuitenkin tietävät, että ihmiseltä saa ruokaa ja yleensä aina altaan ulkopuolinen liike on huippu juttu. Muiden kalojen kuvaaminen on melkoisen vaikeaa, kun nämä tunkevat jokaiseen kuvaan mukaan.

Porukan keskellä Cichlasoma dimerus uros, jonka parempi puolisko on kuvan otto hetkellä pitämässä vahtia poikasistaan toisella puolella allasta. Kuvassa näkyvät melalehdet ovatkin evakossa altaan toisesta päästä, sillä ahvenet ovat vähän järjestelleet poikasia varten allasta. Alunperin nämä kutivat kiven reunalle, mutta kun poikaset kuoriutuivat, siirrettiin poikaset pieneen kuoppaan joka toimi kätevänä lastentarhana. Tarhasta pikkuiset poikaset eivät päässeet uimaan karkuun. Nyt kuitenkin poikaset ovat jo isompia ja uivat enempi. Tässä tuumailenkin seuraanko mitä poikasista tulee isossa altaassa ja annan vanhempien niitä hoitaa, vai siirränkö ne poikasaltaaseen.... Tämä ahvenlaji ei kuitenkaan ole kovin ärhäkkä, vaan nyt kun poikaset ovat vähän isompia jo, pitävät ahvenet muut kalat poissa vain altaan yhdestä nurkasta. Myös kolmantena pyöränä oleva uros on jätetty henkiin, joskin sillä on hailakka väritys osoitukseksi pahnan pohjimmaisuudesta.
Dimerus lajina ei elä virtaavissa joissa, vaan kuten käytöksestä huomaa, hakeutuu ensisijaisesti kasvien lomaan tehden kudun myös koko altaan tiheimmän (ja ainoan) kasvillisuuden kohtaan. Tästä johtuen olen harkinnut kolmikosta luopumista.

Viimeisessä kuvassa kuitenkin vielä kuva pienestä Krobia xinguensiksesta, joka myös tykkää elellä kivien lomassa ja tulee aina tarvittaessa kytikselle ruuan toivossa.

[pisarat2]

Hienoja nuo ruskeat oksat tuolla! Mitä puuta mahtavat olla? Olisi juuri etsimääni värisävyä ja muotokieltä.

[tipiti]

Tuo käppyräinen puu on moorapuuta. Toisena puulajina on eteläamerikkalainen "jokipuu", jonka muutama oksa menee altaan halki kivien lomassa.