660L akvaario apua ja ideoita

[Koomikko]

Veden sähkönjohtavuudesta voidaan päätellä esimerkiksi veden puhtaus-/kuormitusaste, koska ajan mittaan vesi kuormittuu ulosteista, kalojen ruuasta, kuolleista kasvien osasista ja paljon muusta, samalla nostaen elektrolyyttipitoisuutta eli sähkönjohtavuutta. Eli kun tislatun veden sähkönjohtokyky on lähes olematon, niin jätevesillä se on puolestaan erittäin korkea. Eli yksinkertaistetusti; nähdään onko vesi puhdasta vai likaista! Veden kokonaiskovuutta mittaamalla puolestaan nähdään vain kaksi tai useampi arvoisten mineraalien pitoisuus vedessä, kun sähkönjohtavuus ottaa huomioon kaikki mineraalit eli suolat, yksiarvoisetkin.

Tuommoinen lainaus netistä. Eihän veden kovuutta voida mitenkään mitata sähkönjohtavuudella kun kaikki sonta vedessä nostaa sähkönjohtavuutta. Vesi voi siis olla vaikka kuinka pehmeää mutta epäpuhtaudet jostavat sähkönjohtavuutta. Vesi on siis likaista mutta ei kovaa eikä näin ollen sovellu kovanveden asukeille.

[Sisso]

Siis kyllä kovettaminen tekee hyvää kovan veden kaloille ilman muuta...

...ja sitten yritän selittää että miksi

Pehmeän veden kalat sopeutuu paremmin kovempaan veteen koska ...

Tossa perustelen miksi kovetus on hyväksi. En taida pystyä parempaan, sori.

[quote="Koomikko" Eihän veden kovuutta voida mitenkään mitata sähkönjohtavuudella kun kaikki sonta vedessä nostaa sähkönjohtavuutta. Vesi voi siis olla vaikka kuinka pehmeää mutta epäpuhtaudet jostavat sähkönjohtavuutta. Vesi on siis likaista mutta ei kovaa eikä näin ollen sovellu kovanveden asukeille.[/quote]


Ei:

Koska johtavuus kertoo myös orgaanisen jätteen määrästä, myös se voi nostaa arvoa (akvassa) ja sen vaikutus on suljettava pois, mutta sen voi tehdä tsekkaamalla hanaveden arvot ja vertaamalla akvaan

Vaihe 1)Mittaa hanavetesi johtavuus. Saat selville sen johtavuuden=kovuuden. Tiedätkö onko siinä nitraattia lainkaan? Tuskin kovin paljoa tai merkittävästi kuitenkaan? Vaihe 2) Mittaa akavasi johtavuus ennen vedenvaihtoa ja heti vedenvaihdon jälkeen. Opit miten vedenvaihto korreloi johtavuuden kanssa. Vaihe 3) Tee vedenvaihto, lisää kaikki tökötit (siis kovetusaineet, lannoitteet sekä vedenparannuaine) ja mittaa EC. Tämä on se arvo, joka kertoo sulle mitä akvasi vesi on, kovaa vai pehmeää. Tätä arvoa voit myös käyttää vertailuarvona kun haet sopivaa vedenvaihtoväliä. Tälle ei ole varsinaisesti ohjetta, mutta yleisesti tunnutaan käyttävän akvasta ja asukkaiden herkkyydestä riippuen 50-150uS nousua/viikko silloin kun vesi halutaan pitää puhtaana. Yli 200uS/viikko nousu kertoo jo aika isosta kuormituksesta mutta isot määrät ravinteita EI-henkeen reipaskalastollisessa akvassa voi tänkin saada aikaan. Joskin tällöin myös yleensä vettä vaihdetaan runsaasti, min 50%.

Kaiketi se, mitä Sisso suosittaa, on selvittää veden sähkönjohtavuus ja katsoa siitä kaipaako vesi enää lisäkovettamista.

Juuri näin! Samalla voit tehdä harrastamisen pykälän helpommaksi itsellesi ja ehkäpä myös kaloillesi.

KISS-metodi: jatka kuten tähänkin asti jos on sujunut hyvin. GH13 on aika paljon jopa Tanganjikan asukkaille, mutta kokonaisuus ratkaisee. Itse koin kovettamisen helpommaksi kun hommasin mittarin ja siirryin kyttäämästä jokaista arvoa erikseen sijaan vain yhtä ja voin samalla napin painalluksella seurata veden laatua myös orgaanisen kuormituksen osalta koska pyrin mahdollisimman puhtaaseen veteen. Keinoja tähän on monia ja EC-mittari auttaa niiden "kehittämisessä" ilman että kulutan aikaani ihmettelemällä onko KH 3 tai 7. Olen saanut esimerkiksi 6-satasen (sattari-revontulipytty) johtavuuden alkuaikojen 800uS (ennen vedenvaihtoa) laskettua nykyiselle 650uS-tasolle (hanasta 620Us) ja kuormitus ko akvassa on kuitenkin ihan reipas ja lisään ravinteet sun muut mömmöt riittävissä määrin.

Lainaukset ei menneet ihan nappiin, vaan en jaksa nyt säätää niitä. Toivottavasti se ei haittaa ymmärtämistä?

Olen linkannut nää enemminkin, mutta laitan silti koska näissä vesiarvojutut ja osmootinen systeemi selitetään hyvin ja suht yksinkertaisesti: http://www.angelsplus.com/ArticleOsmosis.htm ja http://www.fishlore.com/fishforum/ph/11 ... riums.html. Samaa mitä yritän sönköttää, mutta hiukan perusteellisemmin.

[Koomikko]

GH13 on aika paljon jopa Tanganjikan asukkaille

Pehmeä vesi GH 0-8
Keskikova vesi GH 8-14
Kova vesi 1GH 4-30

Eli mulla vesi ei ole edes kovaa vaan keskikovaa. Vesi ei voi olla mielestäni kovaa jos GH on 3-5. En ole enään viikottain GH:ta mittaillut kun se pysyy tossa samassa kun viikottain vedenvaihdon yhteydessä lisää saman määrän kipsiä. Tuo sähkönjohtavuuden mittaus kuullostaa aivan liian vaikealta. Tilasin tuon mittarin kuitenkin jotta saan tuon sähkönjohtavuudenkin selville se on sitten eriasia teenkö sillä tiedolla mitään.

[Sisso]

Varjon opuksen mukaan

Erittäin pehmeä 0-3
Pehmeä 3-6
Keskikova 6-9
Kovahko 9-12
Kova 12-18
Erittäin kova 18>

mutta nää vaihtelee lähteen mukaan.

Se aparaatti on paljon hyödyllisempi kuin tippatestit jos opit tulkitsemaan sitä. Sen tulos ei ole mikään "vastaus kaikkeen" vaan vain tietoa muun tiedon joukossa, siinä missä GH- tai KH-testin vastauskin, mutta johtavuus kertoo akvan tilasta ja tapahtumista paljon enemmän. Se kertoo armotta liaasta kalastosta, liiasta ruokinnasta tai muusta syystä kuormituneesta vedestä ja on näppärä työkalu muokata akvaa haluamaansa suuntaan. Mutta kuten totesin, jos tuntuu hankalalta, pärjännet kuten tähänkin asti entisillä eväillä. Alkuhämmennyksen (kyllä, joten ymmärrän hyvin ajatuksiasi) jälkeen itse oivalsin sen tarjoaman hyödyn kun tutustuin asiaan tarkemmin.

Kova vesi ei ole välttämättä sama asia kuin korkea GH (eli lähinnä magnesium ja kalsium, mutta voi olla sitäkin, vaan kova vesi luonnossa on rikasta monista mineraaleista, vaikka me yleensä puhutaan vain niistä muutamasta jotka muodostaa isoimman osan. Makea vesi sisältää usein jopa toistakymmentä eri mineraalia. Luonnossahan vedet on useinmiten varsin puhtaita orgaanisesta jätteestä, joten se meidän tulee "laskea pois" johtavuudesta jos halutaan verrata akvaoloja luonnonoloihin.

[Koomikko]

Mittari tuli mutta pikkasen liian myöhään. Kerkesin juuri tehdä vedenvaihdon ja lisäämääm kaikki aineet akvaarioon.

Hanavesi 221us onko se nyt sitte kovaa vai pehmeetä
Akvaariovesi vedenvaihdon ja aineiden lisäysten jälkeen 672us
Miten noista arvoista voi määritellä kovuuden?

[kirahvi1]

Sulla on Seinfeldi siinä valmis Tanganjika-akvaario.

[Sisso]

Mittari tuli mutta pikkasen liian myöhään. Kerkesin juuri tehdä vedenvaihdon ja lisäämääm kaikki aineet akvaarioon.

Hanavesi 221us onko se nyt sitte kovaa vai pehmeetä
Akvaariovesi vedenvaihdon ja aineiden lisäysten jälkeen 672us
Miten noista arvoista voi määritellä kovuuden?

No hupslallaata vaan.... Täähän kävi mielenkiintoiseksi! Hanavetesi on suht pehmeää, sopisi sellaisenaan kivasti kaikille pehmeän veden lajeille. Kaikkein pehmeimmän lajit elää alta 50uS vesissä. Nyt on kyllä pakko kysyä että mitä ja miten paljon sä lisäät aineita vedenvaihdon jälkeen jotta saat johtavuuden noin ylös? Mitä akvan vesi on juuri ennen vedenvaihtoa? Mikä on lannoitus- ja vedenvaihtorutiinisi?

Kovuus ei ole yksiselitteinen asia kuten GH tai KH (jos ei kyllä ole noikaan...), se on ikään kuin loppusumma kaikesta mitä vedestäsi löytyy ja tästä voidaan erotella randomtesteillä erilaisia asioita kuten (bi)karbonaatit, magnesium, kalsium, pH, typen eri olomuotoja jne. Varmaa on nyt kuitenkin se, että kalasi lilluvat hyvin mineraalirikkaassa vedessä ja siinä mielessä sulla on siellä nyt oikeat lajit, koska niitä toi EC ei haittaa mitenkään. Joillain herkemmillä lajeilla toi voisi olla jo ongelma. Vielä kun saadaan eroteltua pskan osuus niin ollaan taas paljon viisaampia. Musta näyttää äkkiseltään että GH 13 on turhan paljon, Sulla on todennäköisesti laskuvaraa reippaasti ECssä, samalla säästät ravinteita. ECn heilumiset häiritsevät kaloja koska kalat tekee aktiivisesti töitä suolojen saamisen ja/tai poistamisen kanssa, joten siihen on hyvä kiinnittää huomio. Nyt sulla on siihen työkalu, hyvä. pHn heiluminen on tän rinnalla mitätön juttu. Sinuna pyrkisin johonkin 400Us jos vaan mahdollista.

Kaikki töhkä, hyvä ja paha, akvaariossa on ioneina (tai purettavissa ioneiksi), EC "laskee" niitä ioneja, meidän vaan pitää oppia erottamaan hyvikset ja pahikset ja se, mitä me halutaan olevan minkäkin verran. Meidän ihmisten keksintö on kutsua töhkiä eri nimillä kuten "orgaaninen jäte" tai fosfaatti tai "kovuus", loppujen lopuksi ne kaikki on varauksellisia ioneja. Ionit on aina ioneja lähteestä riippumatta eli K+ ioni on aina K+ ioni riippumatta tuleeko se kallista ADAn ravinnelisästä vai halvalla maatalouskaupasta ostetusta kaliumsulfaatista. EC-mittari mittaa niitä varauksellisia ioneja kaikkia yhtä lailla.

Tässä yksi, tai itseasiassa monta..., syy miksen pahemmin enää koske tippatestihin http://www.ukaps.org/forum/threads/mg-k ... no3.24668/

Lopputuleman tulet huomaamaan miten voit korvata suolan toisella miten haluat joskin eräiden minimien on tietysti täytyttävä, kalat ja kasvit tarvitsevat mineraaleja pysyäkseen terveinä. Voit jättää kipsin käytön minimiin niin halutessasi tai pois jos hanavetesi GH on riittävä ja käyttää muita suoloja, esim kaliumia enemmin "kovettamiseen". Katsotaan. Haittaako jos ravinteita kuluukin vähemmän?

[Koomikko]

Onhan se hanavesi pehmeää kun olen GH mittauskella pehmeäksi todennyt ja siksi siihen kipsiä lisäänkin että kovanvedenkalat voivat siivä elää.

Suoritan 50% vedenvaihdon kerran viikossa perjantaina. Vedenvaihdon yhteydessä lisään 7tl kipsia, 7tl ruokasoodaa, 3,5g KNO3, 1,7g KH2PO, 11g MgSO4, 1,7g TNC Trace. Lauantaina 1,7g TNC Trace. Sunnuntaina 3,5g KNO3, 1,7g KH2PO, 11g MgSO4, 1,7g TNC Trace. Maanantaina 1,7 TNC Trace

Sähkönjohtavuutta juuri ennen vedenvaihtoa en tiedä kun vasta sain mittarin.
Hanavesi 221
Pe. Vedenvaihdon ja aineiden lisäyksen jälkeen 672
La. Lannoitteen jälkeen 740
Su. Lannoitteen jälkeen 850
Ma. Lannoitteen jälkeen aamulla 820 illalla (nyt) 800

Eli katsotaan lähteekö sähkönjohtavuus laskuun kun lannoitteiden lisäys loppui maanantana ja ti, ke, to on lepopäiviä eli mitään ei lisätä akvaarioo. En tiedä teenkö mitään näillä sähkönjohtavuus tuloksilla kun en niistä mitään ymmärrä.

[Sisso]

Voi olla, että tää alkaa nyt menemään jo vastatuuleen kusemiseksi, mutta kun nyt sen mittarin hankit niin...Noi lukemat ei ole ihan loogisia, oisko syynä se, että suolat eivät ole liuenneet kunnolla? Musta noi on sen verran kovia lukemia suhteessa lähtötilanteeseen, että pistäisin harkintaan lannoitteiden vähentämisen, mutta olisi hyvä ennen kovin radikaaleja toimepiteitä tietää mikä johtavuus on ennen vedenvaihtoa. Oisko helpompi homma jos lisäisit puolet viikon mikroista ja puolet viikon makroista vedenvaihtoa seuraavana päivänä ja toiset puolikkaat esim tiistaina? EI-ravinteet(kin) voi lisätä kerran viikossa mutta moni tykkää jakaa akvan ja kalojen kuormituksen tasaamiseksi ne useamman päivän aikana mikä onkin ihan hyvä tapa.

Mietit mitä teet johtavuustiedolla. Ihan sitä samaa kuin tiedolla GHsta. Tai tiedolla pHsta. Tietoa tiedon joukossa. Täydentää muuta tieto ja kokonaiskuvaa akvasta. Kun olet saanut haettua johtavuuden jonnekin 400-500uS (tai minkä nyt sitten haluutakaan) hujakoille rajoittamalla ravinteita sopivasti, tsekkaat homman toiminnan noin sekunissa kerran-ehkä pari viikossa. Hankalaa? En usko, että sulla on ravinteet nyt kohdillaan koska en ole EI-määrien(kään) nähnyt tai kuullut nostavan johtavuutta noin paljon ja sopiva johtavuus Tanganjikassakin on 400-600uS luokkaa. Vedenvaihdon yhteydessä kannattaa huolehtia, ettei johtavuus pompi liikaa koska hanaveden ja akvan ero on noin valtava, se rassaa kaloja heiluessaan aika paljon. Mittarin eka hyöty on jo löytynyt? Eli sun pitää päättää jokin taso, jota tässä nyt haetaan ja johon johtavuus korjataan heti vedenvaihdon jälkeen ja se pysyy siinä suht tasaisesti +-50uS heitoilla koko viikon. Jos johtavuus nousee, joko kertyy silkkaa pskaa tai kippaat ravinteita liikaa kulutukseen nähden. Tai molempia. Kasvit käyttää ravinteita mutta en usko niiden pystyvän ihmeisiin eli niiden suunnalta laskua voisi tulla 50-100uS viikossa jos kasvu on tosi rajua ja niitä on paljon. Kaikki veteen jäävä menee viemäristä alas, ihan rahan tuhlausta kun ei sun kalat tartte 800uS yhtään mihinkään! Tässä toka hyöty. Ehkä. Johtavuus tuskin ehtii pahemmin laskea välipäivinä, mutta katsotaan, voipi vaikka laskeakin.

Hmmm... toistan nyt itseäni, mutta meillä hanaveden GH on 3-4, johtavuus yleensä n 620uS (vaihtelee hiukan, minimissään 580uS). Nostan GHta vain asteen-pari. Johtavuus on ravinteiden ja vedenparannusaineen lisäämisen jälkeen 650-670uS mutta vähän valon, nykyisen suht vähäisen kasviston ja pääsääntöisesti hitaasti kasvavien lajien takia kohtuullinen lisä riittää, sulla on hiukan toinen tilanne. Revontulet on porskuttaneet meillä vuoden täysin ongelmitta, pilkkutaudista ja sen hoitoon käytetystä +32c lämmöstä ne ei tienneet yhtään mitään joten ei ne kauhean ressaantuneita voi olla. Alhainen GH ei haittaa niitä, koska muita mineraaleja on paljon ja kokonaisuus ratkaisee kun minimit on täytetty. Nitraatti on meillä ilman lisää lähes nollassa. Yritän nyt osoittaa että EC koostuu monesta eri tekijästä, joita muuttamalla lopputulos voi olla silti sama ja me voidaan itse valita mistä se lopputulos koostuu. Sekä se lopputulos.

Mä ymmärrän sua hyvin, koska olen ollut samassa veneessä. Hankin mittarin, järkytyin ja ihmettelin että mitä hittoa sillä tiedolla teen kunnes joku vastasi mun ihmettelyyni että sitä samaa kuin tiedoilla muistakin arvoista, ei sen enempää eikä vähempää, mutta arkea akvan kanssa se mun mielestä helpottaa. Se myös muutti uusien kalojen sopeuttamisrutiinejani. Kalat tulee meille useinmiten 100-200uS vesistä, käytän tunteja kalojen sopeuttamiseen ja tän muutoksen jälkeen tappiot uusien kalojen kanssa on tippuneet lähes nolliin, isosta parvesta voi vielä hyväksyttävästi tippua 1-2 epäkelpoa. Kaikki kalojen epämääräiset oireilut on loppuneet sen jälkeen kun sain johtavuuden heilumiset hallintaan ja ymmärsin että sen pitää olla suht tasainen ja veden puhdasta. Itse olen aloittanut harrastuksen ajalla jolloin ei ollut mitään testejä ja on ollut havaittavissa miten vuosien myötä tulleet uudet jutut on ensin aiheuttaneet suurtakin vastarintaa ("ihan turhaa", "ilamnkin pn pärjättty") kunnes hiljalleen ne ovat muuttuneet arkipäivisiksi, osa jopa välttämättömiksi. Parikin pitkän linjan akvakauppiasta on kertonut miten vähän kalat nykyään sairastelevat kun vertaa esim 80-lukuun. Arvannette asiayhteyden...? Miksi ylenkatsoa tietoa jolla on kaloille merkitystä? Siksikö että se on itselle aluksi ehkä vähän hankalaa ja pitäisi ymmärtääkin jotain...?

[Koomikko]

Miten minun akvaariossa sähkönjohtavuus olisi jotenkin liian korkea. Mulla arvot 800-820us ja sullakin 750us. Ei tossa nyt niin hirveää eroa ole. Minä käytät EI lannoitusta missä kasveille annetaan kaikki mitä ne tarvitsevat ja ylimääräinen lannoitus menee vedenvaihdossa viemäriin. Se juuri on tämän systeemin tarkoitus. Eikö se ole selvää jos GH nostetaan hanaveden 5 arvosta 13:sta se nostaa myöskin sähkönjohtavuutta. Saahan tuon sähkönjohtavuuden tipitettua varmaan helpostikkin vähentämällä kipsiä mutta onko vesi enään tarpeeksi kovaa. Sanot että GH 3-4 on yleensä 620us mutta meillä näin ei ole vaan 4-5GH on 200-220us eli eikö vettä ole pakko kovettaa että kalat siinä pärjäävät. Tässä keskustelussa on jo selvinnyt että tuo 200us arvo on hyvä pehmeän veden kaloille.

Tänään keskiviikkona mitattu sähkönjohtavuus 750us eli nyt ollaan jo samassa kuin sulla on. Ravinteet kuluvat ja sähkönjohtavuus laskee koko ajan. Täytyy perjantaina tehdä tarkat mittaukset ennen ja jälkeen veden vaihdon. Mitata paljon jokainen lisäämäni aine nostaa sähkönjohtavuutta. Mainittakoon vielä ettei meillä ole koskaan ollut ongelmia kalojen kanssa jos ne ovat olleet kovanveden kaloja. Revontulet porskuttaa ongelmitta eikä uusilla asukkailla ole ollut mitään hätää. En taida muuttaa tapojani ja vaivaa päätäni sähkönjohtavuudella kun ennen mittariakaan ei mitään ongelmia ole ollut. Tämä keskustelu lähti käyntiin siitä kun akvaariossa näkyy vedessä pieni sameus mutta annetaan sen olla.

[Koomikko]

Tarkennusta tohon kun sanoin etten taida tehdä mitään sähkönjohtavuus tiedoillla. Siksi en tee tiedolla mitään kun en tiedä paljon se pitää olla millekkin kalalle. Jokaisen eri kalalajin vaatimat PH, GH, KH, lämpötila ja muut arvot löytyy vaikka netistä ja niitä voi helposti muokata tietyillä ainella. Sähkönjohtavuus arvoja ei löydy mistään ja mikä on sitten oikea tapa tätä arvoa muuttaa kun siihen vaikuttaa lähes kaikki mitä akvaarioon laitetaan. Voiko oikeaa arvoa edes ilmoittaa.

[Koomikko]

Kalibroin tuota mittaria uudestaan. Kalibrointi osoittautuikin yllättävän vaikeaksi. Nyt olen useana päivänä kalibroinut mittarin ja koskaan tulos ei ole ollut sama kuin edellisenä päivänä. Usko mittariinkin alkaa mennä mutta nyt näyttää suunilleen samaa lukemaa kuin eilen.

Tuloksia tänään Perjantaina
Hanavesi 157
Akvaarion vesi ennen veden vaihtoa 630
Uuden veden ja parannusaineen jälkeen 410
Kipsin ja ruokasoodan jälkeen 550
Lannoitteen jälkeen 580

Jos lappoaa pohjaa, harventaa kasveja, putsaa suodattimen niin tulokset on heti jotain aivan muuta kun veteen sekoittuu toimenpiteiden aikana kaikenlaista likaa. Mittaillaan nyt muutama viikko ja katsotaan sitten jatkanko mittauksia.

[Koomikko]

Miten voikaan pieni samennus häiritä. Monet kerrat ole päättänyt etten siitä välitä kun muuten kaikki on hyvin. Samennus vaan häiritsee ei mahda minkään. Vielä enemmän häiritsee kun ei tiedä mikä sen aiheuttaa. Kipsin olen lisännyt nyt niin isoon vesimäärään ja sekoittanut sitä kiertopumpulla viikon että se on täysin kirkasta siinä vaiheessa kun lisään sen akvaarioon. Jokaisen aineen ja litkun jälkeen ole todennut veden kirkkaaksi mutta muutaman tunnin jälkeen vedenvaihdosta ja aineiden lisäyksestä sameus ilmestyy. Nyt en enään keksi mitään mikä voisi samennuksen aiheuttaa. Ainut mikä tulee mieleen on kaikkien lisäämäni aineiden reakoiminen keskenään jolloin samennys ilmestyy kun sopassa on kaikki aineet sekaisin. Vaikuttaisi myös siltä että samennus hellittää mitä pitemmälle mennään vedenvaihto päivästä.

[Sisso]

Siksi en tee tiedolla mitään kun en tiedä paljon se pitää olla millekkin kalalle

Kyllä ne löytyy kun osaa ja jaksaa vaan kaivaa netin syövereitä. Tosiasia kuitenkin on, että varmaan kaikissa vesistöissä ne vaihtelevat vuodenaikojen ja olosuhteiden mukaan. Pointti on se, että päätät mitä halua pitää omassa akvassasi ja pidät sen sitten siinä suht tasaisesti koska se on kaloille parasta. Itsekin etsin aluksi "oikeita arvoja" kunnes ymmärsin, ettei niitä löydy. Ihan syystä. Tähän on koottu joitain http://www.fluval-g.com/pdf/Conductivity_Chart.pdf (ainoa lista minkä olen löytänyt, muut tieto on pitkin poikin). Tässä taas keskustelua sattareiden kotivesistä http://www.rainbowfish.info/forum/viewt ... =25&t=3207 ja mitkä mineraalit esiintyvät siellä luontaisesti. Ikävä kyllä revontulista ei puhuta, kiinnostaisi itseänikin kun tiedot Madagaskarin olosuhteista tuntuvat olevan kovin ristiriitaisia! En kyllä lähde vesiäni rukkaamaan sen valossa, mutta olispahan vaan kiva oppia uutta.

Tuloksia tänään Perjantaina
Hanavesi 157
Akvaarion vesi ennen veden vaihtoa 630
Uuden veden ja parannusaineen jälkeen 410
Kipsin ja ruokasoodan jälkeen 550
Lannoitteen jälkeen 580

Alkaa näyttämään hyvältä ajatellen kalojasi! Kasvit kyllä käyttävät mineraaleja vedestä jonkin verraan, mutta vaikutus johtavuuteen on aika merkityksetön. Myös bakut käyttävät mineraaleja ravinnokseen ja niitä toki elää kasvien pinnoilla ja juuristossa sitä enemmän mitä enemmän pintaa on tarjolla. Noita sun lukuja kun katselee, voi vain todeta ravinteiden+muiden lisien (vedenparannusaine) kuormittavan vettä melkoisesti! Ilman mitään lisiä johtavuus ennen vedenvaihtoa voisi olla alle 250uS. Akvan kuormitus muutoin, 580->630 eli 50uS näyttää olevan varsin kohtuullinen eli et sä ainakaan ruoki liikaa joten orgaaninen kuormitus tuskin on kalojen riesana ja se on kuitenkin ongelmista ykkönen. Kuten itsekin huomaat, kaikki akvan näplääminen muuttaa tuloksia (jopa yllättävän herkästi), se autaa ymmärtämään miten herkkä tuollainen suljettu systeemi on.

Mikä mittari sulla on? Mä ostin tän http://herbert.fi/ec-mittarit-ja-hallinta-c-47.php. Se on toiminut täysin moitteetta. Pari kertaa olen kalibroinut reilun puolen vuoden sisään.

Toi sakkaamishomma on vähän mystinen. Jättäisin edelleen kipsin käytön vähemmälle, tai jopa pois jos hanaveden GH on 3 tai yli. En kuitenkaan usko aineiden yhteisreaktioon koska sama tapahtuisi muillakin samoilla lisillä ellei jokin erityinen seikka akvassasi, mitä me ei nyt hogata, selitä sitä. Tosin...meilläkin on esiintynyt ajoittaista samennusta jonka alkuperä on täysin mysteerinen ja se on sitten yhtäkkiä kadonnut kuin on ilmestynytkin.

Minä käytät EI lannoitusta missä kasveille annetaan kaikki mitä ne tarvitsevat ja ylimääräinen lannoitus menee vedenvaihdossa viemäriin. Se juuri on tämän systeemin tarkoitus. Eikö se ole selvää jos GH nostetaan hanaveden 5 arvosta 13:sta se nostaa myöskin sähkönjohtavuutta. Saahan tuon sähkönjohtavuuden tipitettua varmaan helpostikkin vähentämällä kipsiä mutta onko vesi enään tarpeeksi kovaa. Sanot että GH 3-4 on yleensä 620us mutta meillä näin ei ole vaan 4-5GH on 200-220us eli eikö vettä ole pakko kovettaa että kalat siinä pärjäävät. Tässä keskustelussa on jo selvinnyt että tuo 200us arvo on hyvä pehmeän veden kaloille.

Tottakait sä voit kaataa aineita viemäriin niin paljon kun lystää, mutta miksi turhaan? Ainakin mä maksan ravinteista, joka grammasta, vielä postaritkin päälle. Missään ei sanota, että EIssä yliannostuksen pitää olla tautinen, vain että ravinteita lisätään niin paljon, ettei varmasti tule puutoksia! Menetelmän pointti on se, ettei mitään (esim fosfaattia) rajoiteta, ei se, että akvaan dumpataan määrättömästi ravinteita! En sano missään että GH 3-4 on 620uS koska se ei voi mennä noin! EC mittaa kokonaismääriä, sitähän mä olen tässä sönköttänyt koko ajan. Kipsin määrällä ei edelleenkään yksinään ole mitään tekoa kovuuden kanssa koska kovuus tarkoittaa paljonko vedessä on kaikkia sitä kovettavia mineraaleja. Gh ja Kh ovat osa johtavuuttaa, siitä irrotettuja tarkempia "yksiköitä". Mistä puista (Gh, pH, KH) metsä (EC) muodostuu? Kalsium voi olla yksi puu=tekijä, tai sitten ei. EC voi koostua vaikka vain yhdestä mineralista. Tai sadasta.

Toi mun 750uS on korkea. Itse asiassa liian korkea. Mutta koska se on hanasta jo 620-650Us mä en sille voi paljoa mitään ilman RO-laitetta. Sun on paljon helpompi pitää omasi kohtuullisena kuin mun. Jos mun hanasta tulisi 160Us vettä, pitäisin johtavuuden 400 (-500)Us revontulille. Mikään makean veden vesistö ei juuri ylitä 600uS ellei sitten hetkittäin. Tää oli yksi syy miksi siirryin low-lightiin, meillä oli paljolla walolla ja EIllä johtavuus yli 1000uS, mikä ei mielestäni ole enää kohtuullista millekkään lajille.

[Koomikko]

Sisso ei tämä johda mihinkään. Täällä päässä kun ei mene perille niin se ei mene.

[Fisutar10]

Miten voikaan pieni samennus häiritä. Monet kerrat ole päättänyt etten siitä välitä kun muuten kaikki on hyvin. Samennus vaan häiritsee ei mahda minkään. Vielä enemmän häiritsee kun ei tiedä mikä sen aiheuttaa. Kipsin olen lisännyt nyt niin isoon vesimäärään ja sekoittanut sitä kiertopumpulla viikon että se on täysin kirkasta siinä vaiheessa kun lisään sen akvaarioon. Jokaisen aineen ja litkun jälkeen ole todennut veden kirkkaaksi mutta muutaman tunnin jälkeen vedenvaihdosta ja aineiden lisäyksestä sameus ilmestyy. Nyt en enään keksi mitään mikä voisi samennuksen aiheuttaa. Ainut mikä tulee mieleen on kaikkien lisäämäni aineiden reakoiminen keskenään jolloin samennys ilmestyy kun sopassa on kaikki aineet sekaisin. Vaikuttaisi myös siltä että samennus hellittää mitä pitemmälle mennään vedenvaihto päivästä.

Jos sinulla on poissuljettu bakusamennus UV:lla, niin lienee jotain kiintoainepohjaista. Itse ottaisin sitä sameaa vettä mahdollisimman korkeaan lasiputkeen todella kirkkaiden valojen alle. Pohjalustaksi vielä valkoinen paperi.

Antaisin kirkkaassa astiassa seisoa veden koskematta ja katsoisin, vajoaako esim. sakkaa pohjaan. Alkaisin jäljitellä sitten sitä kautta.

Onko ulkosuodattimissa hienosuodatuslevyt? Uuden altaan perustamisen jälkeen voi sitä hienoa pölyä kuitenkin olla kauan ja vedenvaihto ja voimakas suodatus nostaa sen leijumaan. Supertehokas valo voi tuoda sen sitten näkyväksi esiin helposti. FFM tietysti samentaa laiton jälkeen vettä, mutta yleensä samennus lähtee pois. Tosin jonnekin se zeoliitti vai mikä siinä sitookaan aineksia kasaantuu...

[Koss]

Tosin jonnekin se zeoliitti vai mikä siinä sitookaan aineksia kasaantuu...

Kaoliinisavi.

[Koomikko]

Olisko vinkkiä miksi kaksi samaan aikaan istutettua samaa kasvia kasvaa niin eri tahtia. Toinen kasvaa kohisten ja toinen kasvaa kituuttamalla. Molemmat tekevät uutta lehteä lähes samaan tahtiin mutta toinen tekee yli metrin lehtiä kun toinen taas noin 30cm lehtiä. Varjossa ei huonommin kasvavakaan ole vaan suoraan 150w monimetallin alla. Mikä tässä mättää olisiko vinkkejä. Eilen vaihdoin lamppujenkin paikkaa keskenään vaikka molemmissa kyllä on samat polttimot. Tässä kuvat kasveista. Pienempää kasvia ei kuvasta meinaa nähdä mutta siellä se kuitenkin on.

Todella pahoja heijastuksia kuvissa mutta kyllä niistä ongelma selviää

[Koomikko]

Kesän mittaan kipsin lisäystä on vähennetty pikkuhiljaa. Tuo minua häiritsevä lievä samenus on ja pysyy. Sille ei näköjään voi minkään. Se on vaan hyväksyttävä. Tuo kasvikaan ei suostu kasvamaan vaikka toinen samanlainen kasvi kasvaa jopa liian innokkaasti.

[dogfish]

Tuosta samennuksesta on vaihdettu mielipiteitä ja uskon, että se on jollain tavalla yhteydessä lannoitteisiin. Vaikka toisinkin väitetään. Vaihdoin oman 580- litraisen kasviakvaarion malawiksi kesällä. Vesi on ja pysyy kristallinkirkkaana. Sen sijaan uusi 250-litrainen kasviakvaario on lievästi harmaana, enemmän tai vähemmän. Sinne siis lisään lannoitteita EI-periaatteella.

[Koomikko]

Omenakotiloiden tilalle on nyt hankittu kolme harjarapua. Kiitoksia vaan ehdotuksesta. Kotkan Paratiisikala hankki nämä ravut minulle Prahasta. Jos aina haukun kivijalkaliikkeiden palvelua niin tätä liikettä en voi kuin kehua. Akvaario on heidän kautta hankittu ja nyt nämä ravut. Palvelu asiantuntevaa ja mikä tärkeintä ystävällistä. Jos jotain huonoa pitää sanoa kuten minulla aina tapana on niin sanotaan nyt että kauppa on väärässä kaupungissa.
Raput saavat kasvaa pienessä altaassa jonkin aikaa ennen kuin pääsevät isommille vesille. Toivottavasti kasvavat eivätkä kuole pois. Tässä pari huonoa kännykällä otettua kuvaa noista otuksista.


Tuosta ärsyttävästä sameudesta vielä. Kesän mittaan kipsiä on siis vähennetty ja lisättävä kipsi sekoituu kiertovesipumpulla viikon erillisessä kanisterissa ennen kuin se lisätään akvaarioon. Kipsivesi on aivan kirkasta kun lisään sen akvaarioon. Kipsistä sameus ei siis johdu. EI-lannoituskin on suljettu pois jättämällä lannoitus viikoksi väliin. Perjantaina on aina veden 50% vaihto. Perjantaina ja lauantaina vesi on kirkasta mutta sunnuntai aamuna vesi on taas sameaa. Kun lähestytään taas vedenvaihtopäivää on vesi taas kirkasta. Tämmöinen havainto viimeviikolta kun kun EI-lannoitus jätettiin pois jotta nähtiin johtuuko samennus siitä. Akvaarioon on hankittu vielä Eheim Powerline 2252 sisäsuodatin joka on vanua täynnä mutta tälläkään ei ole vaikutusta sameuteen. Seuraavaksi veden vaihtoa harvennetaan joka toiseen viikkoon kun veden tiheämmällä vaihdolla ei samennukseen ole vaikutusta.

Eheim Powerline 2252 oli melkoinen yllätys. Töpselin kun laittoi seinään niin kaikki kasvit olivat vaakatasossa ja olisivat varmaan lähteneet pohjasta irti jos suodattimen olisi jättänyt akvaarioon pöhisemään. Mihin akvaarioon tälläisen suodattimen voi laittaa ilma modaamista. Suihkuputki kiinni suodattimeen niin pöhinän suunta vain muuttui. Lisää reikiä suihkuputkeen niin niin sai virtauksen sopivaksi. Suodattimen voi myös kääntää lasia päin niin ei tarvitse suihkuputkea ollenkaan. Vinkkinä niille jotka ovat hankkineet tämän suodattimen itselleen ja haluavat säätää virtausta. Kun suihkuputki liitetään letkunpätkällä suodattimeen niin laittamalla prikan jossa on pienempi reikä kuin putkessa suodattimen ja suihkuputken väliin niin virtaus heikkenee. Mitä pienempi reikä prikassa sitä vähemmän vettä menee läpi. Ei tietysti ole järkeä ostaa järeää suodatinta jota sitten vaimennetaan mutta jos nyt suodatin on käyttämättömänä komerossa niin tällä konstilla suodattimen saa pienempäänkin akvaarioon. Siis näin....

[Koomikko]

Muutokset menossa enkä hirveesti tykkää. Joka perjantai vaihdan 660l akvaariosta puolet vettä. Akvaario on ollut nyt vuoden ja koko tuon ajan sitä on vaivannut tämä pieni sameus. Suodattamalla se ei ole lähtenyt eikä millään muullakaan. Nyt kokeillaan mitä vaikuttaa jos veden vaihdon venyttää kahteen viikkoo. Jotenkin tottunut jo edellisen akvaarion aikana että veden vaihto on joka perjantai joten oudolta tuntuu jättää yksi vaihto välistä pois. Nitraattia ja sähkönjohtavuutta on mittailtu päivittäin eikä niissä vielä ainakaan ole hirveitä muutoksia. Nitraatti muutoksia ei tippatestillä ole havaittavissa ja sähkönjohtavuus on perjantaista tähän päivään noussut 21µS ja tulee tällä hetkellä alaspäin.

[Koomikko]

Ylihuomenna kulunut kaksi viikkoa edellisestä veden vaihdosta. Sähkönjohtavuus tänä aikana noussut tuon 21µS eikä se siitä tunnu enempää nousevan. Viikon pysynyt lukema samassa. Tippatestillä nitraatin nousussa ei edelleenkään havaittavia muutoksia. Mutta ei ole samennuksessakaan tapahtunut mitään muutosta. Välillä tuntuu että on kirkkaampi mutta sitten taas näyttää samealta. Tuntuu että aina kun kerron tuosta samennuksesta jotakin perun heti puheeni ja kerron siitä taas jotakin toista. Hankalta tuntuu. Kai se samennus sitten on kokoajan samanlainen vaikka välillä tuntuukin että muutosta on tapahtunut. Pitäis vaan unohtaa koko asia kun sille ei minkään voi.

Jotain sentään akvaarion kanssa olen puuhastellut vaikka yksi vedenvaihto päivä jäi väliin. Akvaarioon tuli ostettua Eheim Powerline 2252 sisäsuodatin jonka järkyttävä puhallus tuotti vähän ongelmia. Kalanruokapurkista tehty paksumpi suihkuputki rauhoitti tilanteen. Aluksi tuntui tuleeko sieltä vettä ollenkaan ulos mutta kyllä tulee se vaan jakautuu moneen sataan reikään. Suodattimen vaahtomuovipatruunat korvasin vanulla jolloin tuli taas ongelmia. Suodattinmoduulissa ei ole kuin yhdellä sivulla reikiä. Taas autotalliin vähän muokkaamaan. Nyt vedenottoaukkoja on joka sivulla ja suodattimeen ostettu kolmas moduuli.

Lisäksi tuli hankittua pintavettä kierrättämään Eheim Skim 350. Tuohon sitten tehtiin myös suihkuputki mutta sisäsuodattimeen verrattuna minikoossa. Tehokas ja pienikokoinen laite. Vaihdilla kulkeutuvat roskat ja muut skimmeriin. Tässä vähän kuvia liittyen askarteluihini.

[Koomikko]

Pitäis unohtaa mutta kun ei pysty. Samennuksen selvitys jatkuu. Nyt otin akvaariosta ison kattilallisen vettä ja keitin sitä niin kauan kunnes kaikki vesi oli haihtunut. Halusin nähdä mitä jää jäljelle ja kuinka paljon. Kapsuttelin vesiväräpensselillä kattilan reunoille ja pohjalle jääneen aineksen. Aine on täysin saman väristä ja oloista kuin käyttämäni pohjalannoite. Käytän pohjalannoituksessa Satek Voimapellettiä. Voiko olla että tuo aine nousee hiekasta ylös vaikka pohjaan ei koske milläänlailla kahteen viikkoon? Rapsuttelin pelletistä vielä puukolla irti samanlaisen kasan mitä keitoksesta jäi. Täysin samanlaista ja väristä ainetta. Noita pellettejä ei millään pohjasta saa pois ja vaikka saisikin siihen urakkaan en rupea. Onko mitään niin hienoa suodatinmateriaalia mihin tuo jäisi kiinni. Ai niin vaihdoin vedenparannusaineenkin Easy-Life fluid filter mediumiin joka tuntui pitävän akvaarioveden kirkkaana pari päivää.

Jos syyllinen on voimapelletti niin mikä olisi hyvä pohjalannoite sen tilalle? Sellainen mikä ei varmasti sotke vettä. Pari kuvaa taas. Mukana modattu sisäsuodattimen moduuli. Viimeisessä kuvassa keitoksen jäännös ja voimapelletti.

[Koomikko]

Nyt taas tuntuu siltä että Easy Life vedenparannusaine kirkastaa vettä mutta ei pidä vettä kirkkaana koko viikkoa.
Väkisin tulee tästä mun samennus pähkäilystä mieleen eräs kappale. "Soutaa huopaa vedetään taas nuottaa, sano mis mä tarviin sua oh oh oh, soutaa huopaa edestakas luottaa". Aikaisemmin käytin Seachem Prime vedenparannusainetta eikä sen käytöstä huomannut mitään muutoksia akvaariossa. Sen vaan kaatoi akvaarioon ja se oli siellä eikä yhtään tiennyt vaikuttiko se mihinkään. Easy Life ainakin samentaa hetkeksi veden joten lisäyksen huomaa. Toivottavasti samennuksella on joku tarkoituskin. Onko sillä sitten muuta vaikutusta niin mielestäni on. Kaloilla on alkanut melkoinen ralli akvaariossa. Platy ja mustamolli pojat jahtaavat tyttöjä ja pojat pörhistelevet eviään ja uhittelevat toisilleen. Ensimmäiset tässä akvaariossa syntyneet mustamollit putkahtivat maailmaan. Revontulikalat ottavat altaassa parin metrin spurtteja. Revontuli poikiakin ovat tytöt alkaneet kiinnostamaan. Pienille mustamolleille tuli hankittua nanoallas jossa saavat kasvaa isoiksi. Kavereina niillä on nuo kolme harjarapua jotka ovat kerran jo vaihtaneet kuorta. Ravut saavat rauhassa kasvaa tässä pienessä akvaariossa jos ne sitten selviäisivät isoina paremmin kalojen kanssa isommassa altaassa.