Toimisikoha seuraava?: Kala kiinni, toinen pitää kiinni kosteilla käsillä ja toinen otta pinseteillä kiven pois. Käsittelyn jälkeen saattaisi olla tarpeen lääkitä tulehduksia estävästi?

Entäs hapenpuute?

Ensimmäisenä tulee mieleen evärutto tai että muut kalat ovat nyppineet taistoa. Mutta ei kai kardinaalit ole nyppivää sorttia?

Vedenvaihto 20 litraa viikossa ei ole lainkaan liikaa, päinvastoin tekee hyvää kaloillesi, kun vesi on puhtaampaa ja raikkaampaa!

Kuulostaa, että altaan hoitorutiinit on löyty laimin, jos allas kovin haiskahtelee. Tee osittainen vedenvaihto 30-50%, lappoa samalla pohja huolellisesti lietteestä. Toista sama muutaman päivän päästä ja jatkossa kerran viikossa. Ruskea levä kasvien päällä, altaan laseissa ja muilla pinnoilla voi ol...

Osaisiko joku auttaa? Ei viitsisi summissakaan lähteä kokeilemaan.

Korumonninen tarvitsisi lääkekylpyä. Toisessa rintaevässä on vesihometta, joka on tullut ilmeisesti haavautumaan.

Miten vahvaa liuosta metyleenisinestä käytetään ja kuinka pitkään annetaan vaikuttaa? Ämpärikäsittelyä siis tarkoitan. Paraneeko yleensä home kertakäsittelyllä?

Tupsulevät lisääntyvät ravinteikkaassa vedessä. Tärkeää on kasvien tehokas kasvu (sitovat ravinteet) sekä säännölliset ja riittävät vedenvaihdot. Omassa altaassanikin punalevät villiintyvät heti jos luistan vedenvaihdosta.

No pitää varmaan sitten hommata niitä punapäätetroja... pH:n säätöä ja turvekikkailua siis tiedossa... (pH nykyisellään 7.2-7.4, joka lienee hieman liian korkea.)

Niin ja kiitos kaikille vastauksista.

Akvaarioni on vain 74 litrainen, joten sekin asettaa rajoituksia kalojen spurteille ja parvikoolle... 8-10 yksilön parvea olen ajatellut maksimissaan.

Mites sitruunatetra, hajaantuuko parvi ympäriinsä vai kisailevatko enemmän keskenään?

Muistuttaako minkään tetralajin käytös esim. kiilakyljen eloisaa syöksyilyä ees taas ja tiivistä parveilua? Luin jostakin, että punapäätetrojen käytös olisi tämän suuntaista, mutta kaupan myyntialtaassa ne ainakin "kököttelivät" lähinnä paikallaan kuten tetramaiseen tyyliin kuuluu. Harmi v...

Monniset eivät oikein sovi ahventen (edes kääpiöiden) kanssa pieneen purkkiin. Monniset saavat kyytiä ruoka-aikana ja jos ahvenet yltyvät lisääntymispuuhiin...

Osta uusi koiras vaan, "sukupuolenvaihdoksia" tuskin tapahtuu! Naaraat järjestäytyvät nopeasti uuteen arvojärjestykseen, vaikket koirasta hankkisikaan.

Osa altaista oli ainakin karanteeni-/kudetuskäytössä, jolloin karu sisustus on ymmärrettävää. Pääkalloluolat yms. "ihanat" sisustuselementit eivät sinäänsä haittaa kaloja, kunhan vesiarvot yms. seikat ovat kunnossa...

Yhdellä korumonnisellani oli kuonossa hometta tms., oli varmaan satuttanut kuononsa kansilasiin, kun pompsahtelevat ottamaan ilmaa pinnalta. Home parani itsestään, kun vain huolehdin hyvin veden puhtaudesta (tiheämmät vedenvaihdot) ja lisäämällä vedenparannusainetta. En osaa neuvoa, tarvitseeko sinu...

Aasialaistyyppinen kalastoehdotukseni: 3 siaminpiikkisilmää pohjalle tonkimaan, parvi kiilakylkiä tai rusokiilakylkiä keskiveteen kirmailemaan ja taistelukalapoitsukka huomion keskipisteeksi. Alkuun kannattaa valita kasveja, jotka eivät ole kovin vaativia valon tai muiden olojen suhteen, esim. jaava...

Kala_ :

Mun akvassa pH pysyy itsepintaisesti vähän päälle seiskan eikä hievahda siitä mihinkään, vaikka milloin mittaisin. pH-testini kyllä toimii, itsekin epäileväisenä tesmasin sen toimivuutta emäksisellä pesuaineella ja viinietikalla...

Jossuliini. Turun vedessä ei ole mitään vikaa! (Vaikka sen laatu edelleen on jonkin sortin vitsi ulkopaikkakuntalaisille.) Virttaan kankaan tekopohjavesikokeilutkin ovat mielestäni aivan turhaa huuhaata ja tuhoavat vielä kauniin harjuluonnon. Noh, mutta itse asiaan siis: vaihdan 74 litraisesta akvan...

Eiköhän se pomppiminen altaasta ulos johdu ihan luontaisesta käyttäytymisestä ja itsesuojeluvaistosta. Kuvitelkaapa nyt kalaa, joka on jäänyt tropiikin kuivan kauden aikana johonkin pieneen lätäkköön. Hyppäämällä ilmaan kalalla on ehkä tsäänssejä päästä isompaan, hapekkaampaan lätäkköön, jossa on pa...

Mun 74 litraisessa on pehmeän veden kalastoa: musta-aavetetroja, korumonnisia ja nuolimonneja. Musta-aaveet ovat siirtymässä vähitellen väljemmille vesille. Niiden mentyä olen ajatellut ottaa tilalle ehkä punapäätetroja (ns. romminokkia).

Aikanaan syötin silloisille perhoskirjoahvenilleni mm. pihalta kaiveltuja kastematoja (pestynä, pilkottuna ja pakastettuna), kaurapuuroa, herneitä, ja katkarapuja (huuhdeltuna suolaisuuden vuoksi).

Kyseisessä altaassa on mielestäni aika ahdasta, sillä ne kultikset ovat todella isoja. Sääliksi niitä kumminkin käy.

Stressitilanteissa leviksiltä menee raidasta väri melkein kokonaan. Näin esim. pussissa kuljetuksen aikaan. Ja kun pidetään vain 2-3 levistä, "pomo" kiusaa kastissa alempiaan, joilta väri haalistuu.

Taistelukalakoiras tai vaikka hunajarihmakalapariskunta sopivan pohjakalan/kalojen kanssa olisi tässä minun valintani.

No mites syövätkö nämä pikkurihmiset, hunajat ja kääpiöt, pohjalta?