Tosi hyvän näköinen!

Käänteisosmoosin tavoitteenahan on pehmentää vettä, poistaa vedestä mineraaleja jotka tekevät siitä kovaa. Toki siinä lähtee pois myös muita epäpuhtauksia mutta yleensä käytetään silloin kun tarvitaan pehmeämpää vettä kuin mitä tulee hanasta. Mut sama juttu Suomen normaalien vesijohtovesien kanssa: ...

Jos ei nopeakasvuiset köynnöskasvit onnistu, onko mahdollista laittaa pintakasveja? Esim. vesisaniainen ja Pistia estävät hyvin levänkasvua, jos kasvavat hyvin eli sopivasti ravinteita. Eivät tarvitse CO2:sta, koska ottavat sitä ilmasta. Toki ei koko pintaa voi peittää pintakasveihin.

Mitä muuta voi sanoa, kuin että otan osaa, varsinkin kalojen puolesta.

No minäkin sotkeudun tähän vaikka minulla ei ole koskaan ollut helmiseeprakaloja. Toisessa ketjussa suosittelin seeprakalaa, koska viihtyy paljon pintakerroksessa ja on hyvin eloisa todellinen parvikala. Minulla on kuitenkin sellainen tuntuma, että näille helmiseeprakaloille em. attribuutit eivät tä...

Sentti/litra -tyyliset kaavat on tarkoitettu aloittelijoille antamaan jonkunlaista viitettä, kuinka paljon kaloja voi ottaa, mutta on selvä, ettei kalojen enimmäismäärää voi laittaa mihinkään yksinkertaiseen kaavaan. Ensinnäkin on kaksi eri asiaa, 1) paljonko kaloja voi saada elämään tietyn kokoises...

Osta nyt se kirja. Tai lainaa edes kirjastosta. Siinä on lämpötilojen lisäksi myös lajien vähimmäislitrat ja paljon muuta hyödyllystä tietoa aloittelijalle.

Mitäs leviä siellä on? Voisi nimittäin olla että joku toinen laji hoitaisi homman. Tai levät voi myös saada kuriin hoitotoimilla. Onko kasveja? Paljon vai vähän? Mitä?

Että on silti sattuman kauppaa, osoittaa että vesiarvot tai oikea sukupuolisuhde ei ole se ratkaiseva tekijä.

Mielenkiintoista! Monniharrastajat yleensä keskittyy vain eteläamerikkalaisiin lajeihin (ripsimonnit yksi poikkeus), mutta monnejahan on kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuunottamatta (kyllä, myös Australiassa!). Esimerkiksi Afrikassa on Etelä-Amerikan imumonneja muistuttavia mutta ei sukulaisia ...

Punapäätetra tarvii tosiaan mielummin lämpimämpää vettä kuin neontetra. Mustatetraa, aavetetroja, intiaaninsulkaa ja muita korkearuumiisia tetroja en suosittele noin pieneen akvaarioon. Ne ovat akvaario-oloissa puoliksi reviirikaloja. Ehdotan, että et vielä suunnittele minkään uuden kalan ostamista ...

Lajeja on niin paljon, että vaikea ehdottaa mitään. Onko sulla jotain lajia tai lajiryhmää mielessä? Heitä jotain, niin mietitään, toimisiko!

Ihan hyvä kalasto enkä ainakaan aluksi ottaisi mitään lisää. Myöhemmin voit ottaa lisää neontetroja tai yhen uuden lajin.

Kääpiörihmakaloja ei kannata nykyään ostaa kaupasta. Huomattavalla osalla niistä on eräs lajispesifinen virustauti eivätkä elä kauan. Netistä löytyy tietoa, kun haet "dwarf gourami iridovirus". Jos saat joltain kasvattajalta itse viljeltyjä, niin sitten voi toki ostaa. Vettä voi vaihtaa pi...

Outoa, että vihreältä näyttävät. Pitäisi olla varsin neutraali päivänvalo. Minkä sävyisiä entiset loisteputket olivat? "Vihreä" valo saattaa johtua ihan siitä, että olet tottunut katsomaan muuta väriä. Jos loisteputket vaikka olivat violetteja kasviputkia, joissa on paljon punaista ja sini...

Makuasia, mikä on näyttävä. Itse en pidä täysin valkoista kalaa kovin näyttävänä. Jotain 5-senttisiä niistä tulee.

Sullahan oli rihmakalat tuolla ylhäällä lehtareille vaihtoehtona. Yksi vaihtoehto: Ota helmirihmakaloja lehtareiden sijasta.

Joillakin on onnistunut yhdessäolo siten, että sekä lehtarit ostetaan pieninä ja parvikalat myös silloin kun lehtarit on vielä pieniä. Sitten kun kasvavat niiden kanssa eivät pidä niitä ruokana. Mutta on päinvastaisiakin kokemuksia. Varmasti lehtareiden ruokinnastakin kiinni. Luettelemistasi kaloist...

Suodatin riittää ja mainitsemasi kalat sopivat hyvin sinne. Mutta huomaa, että lehtikalat syövät pieniä kaloja. Hehkutetrat häviää ainakin. Ja ota huomioon, että aavetetrat ja mustatetrat ei oo varsinaisesti parvikaloja.

Mikset syö itse niitä ylimääräisiä katkoja. Samoilla resepteillä mitä pakastekatkoja, joiden tuotanto hävittää mangrovealueita.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tokaviimeisessä kuvassa on nuo sukset.

Niin, jos haluat varmuuden nitriittipiikin tulosta ja menosta. Kasviakvaario pystyyn kasveineen. Hyppysellinen kalanruokaa sekaan päivittäin. Ammoniumin, nitriitin ja nitraatin mittausta vaikka parin päivän välein. Kun ammoa tai nitriittiä näkyy, mahdollisesti ymppiä sekaan. Kun nitriitti laskee all...

Akvaariohan kypsyy myös ilman mitään ymppejä. Typpibakteereita on kaikkialla ja jos niille luodaan sopivat olot (hapekas ympäristö ja ammoniumia sekä nitriittiä), ne alkavat lisääntyä, joskin hitaasti. Ymppi saattaa vain nopeuttaa kypsymistä, koska siinä tuodaan bakteereita tarkoituksella akvaarioon...

Kuolinsyitä on usein vaikea tietää varsinkin näin etänä. Lasia päin uiminen saattaa tehdä haavan kuonoon mutta ei tapa kalaa ainakaan noin nopeasti - tulehduksen kautta mahdollisesti mutta siinä kestää kauemmin. Kehotan nyt hankkimaan pikimmiten ainakin nitriittitippatestin JBL-tuotemerkiltä. Tällai...

Riippuu siitä, onko sinulla tilaa ja haluja pitää pystyssä jatkuvasti ylimääräistä allasta. Minulla on "karanteeniakvaario" koko ajan pystyssä. Harvemmen tarvitsee kuitenkaan karanteenata mitään, ja käytän sitä silloin poikas-/kutuavaariona. Välillä, kuten nyt, se on tyhjillään mutta silti...

Arvaus 2: Kala on kuollut jostain muusta syystä, ja partamonni on imenyt sen rikki yöllä. Vesiarvot olet ottanut nähtävästi tikkutestillä. Nämä ovat hyvin epäluotettavia. Käytä jatkossa JBL:n tippatestejä. Jos arvot pitävät paikkaansa, ja nitriittipitoisuus (NO2) on todellakin 1 mg/l, se on mahdolli...