Ruohonleikkureita ja termiittejä – kasvinsyöjäkalat akvaariossa

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Ruokinta, Särkikalat, Tetrat

kuva 1Kalat syövät luonnossa kaikkea mitä kuvitella saattaa. Toisten kalojen suomuja, virtahevonlantaa, kuolleita valaita ja jopa apinoita. Akvaariokalojen joukostakin löytyy erikoislaatuisia dieettejä. Puuplekot syövät valtavia määriä lahoavaa puuta, pallokalat rouskuttelevat etuhampaillaan kovakuorisia nilviäisiä ja ampujakalat hankkivat ruokansa mieluiten ampumalla sen alas kuivalta maalta.

Tavallisin erikoisruokavalio kotiakvaarion asukkien joukossa on kuitenkin kasvissyönti. Kasvispainotteista ruokavaliota tarvitsevat useimmat imumonnit, kuten plekot, noitamonnit ja nuolimonnit. Lisäksi kasviksiin päin ovat kallellaan esimerkiksi synnyttävät hammaskarpit, monet barbit, kultakala, Malawijärven kivikkoahvenet, sukaravut ja kotilot.

Varsinaisia vegaaneja ei kalamaailmassa tunneta, ja luonnossa ne ovat ylipäätään harvinaisia. Esimerkiksi levänsyöjät saavat sivusaaliina suuhunsa melkoiset määrät pikkueläimiä, tahtoivat ne sitä tai eivät.

Jätevesistä syntyy risteymäkaloja

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Luonnonsuojelu, Tiede

hybridsSynnyttävät hammaskarpit ovat kuuluisia paitsi helppohoitoisina ja värikkäinä akvaariokaloina, myös taipumuksestaan risteytyä holtittomasti keskenään. Akvaario-oloissa esimerkiksi platy ja miekkapyrstö risteytyvät iloisesti, ja naarasplatyt itse asiassa pitävät miekallisia koiraita viehättävinä. Tämä muuten selvitettiin tutkimuksessa, jossa koirasplatyjen pyrstöön kiinnitettiin keinotekoisia miekkoja. Akvaarioliikkeiden mustamollitkin ovat niin monen mollilajin sekametelisoppia, että on parasta kutsua niitä vain ”molleiksi”.

Akvaario-olojen lisäksi hammaskarpit risteytyvät kyllä luonnossakin. Vielä vähän aikaa sitten useimmat biologit katsoivat, että lajien ei kuulu risteytyä: jos ne risteytyivät, kyse täytyi olla satunnaisesta erehdyksestä, tai lajien eriytyminen oli vielä kesken. Sittemmin on alkanut näyttää siltä, että risteytyminen on kohtuullisen yleistä. Siitä jopa syntyy uusia lajeja: kirjomolli (Poecilia formosa), pelkistä naaraista koostuva kummajaislaji, on saanut alkunsa meksikonmollin (P. mexicana) ja leveäevämollin (P. latipinna) tai purjemollin (P. velifera) risteymästä.

Calnalijoessa Meksikossa on kuitenkin meneillään jotain tavallistakin omituisempaa. Siellä elää kaksi miekkapyrstölajia: purjemiekkapyrstö (Xiphophorus birchmanni) ja raitamiekkapyrstö (X. malinche). Lajit eivät risteydy keskenään lainkaan, sikäli kuin tutkijat pystyivät asian varmistamaan.

Mutta joessa on jotain muutakin: joukko näiden kahden miekkapyrstölajin risteymiä, joiden kanssa molempien lajien naaraat pariutuvat oikein mielellään. Niiden kautta geenit pääsevät siirtymään lajista toiseen, vaikka suoria risteytymisiä ei tapahdu (kuvassa molemmat kantalajit ja joukko erinäköisiä hybridejä, Gil Rosenthal/Texas A&M University).

Kysymys kuuluukin, mistä kummasta hybridit ovat sitten alun perin tulleet? Varmuutta asiasta ei ole, mutta se tiedetään, että nämä miekkapyrstöt tunnistavat oikeanlajisen kumppanin suurelta osin hajun perusteella. Kun veteen sekoitetaan humushappoja, niiden nenä ei enää osaa tehdä eroa lajitoverin ja lähilajin välille.

Tällä hetkellä Calnalijoen vesi on puhdasta, mutta tutkijat epäilevät, että jokeen on aiemmin päässyt kenties yläjuoksulla sijaitsevan kylän humushappoja sisältäviä jätevesiä. Tämän lyhyen hämmentyneen vaiheen aikana purje- ja raitamiekkapyrstöt olisivat pariutuneet ristiin pystymättä tunnistamaan toisiaan. Siitä saakka hybridit ovat olleet osa joen kalastoa.

Vastaavaa saastumisen aiheuttamaa lajirajojen sumentumista tunnetaan muiltakin kaloilta, muun muassa Afrikan suurten järvien kirjoahvenilta. Niillä veden samentuminen estää naaraita erottamasta koiraiden värikuvioita ja saa ne valitsemaan puolisokseen erilajisia yksilöitä. Saastumisen pelätään olevan tämänkin vuoksi merkittävä uhka makean veden kalojen monimuotoisuudelle.

Lisäluettavaa:

Science: Where did these hybrid fish come from?

Culumber ym. 2014: Assortative Mating and the Maintenance of Population Structure in a Natural Hybrid Zone. The American Naturalist.

Basolo 1990: Female preference predates the evolution of the sword in swordtail fish. Science.

Practical Fishkeeping: What’s so special about the Amazon molly? Artikkeli kirjomollista.

Koiras vai naaras? Kalojen sukupuolen määräytyminen on mutkikas juttu

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Kirjoahvenet, Monnit, Viljely

kuva 1Miltäköhän tuntuisi päättää itse oma sukupuolensa? Kaloilla sellainenkaan ei ole ennenkuulumatonta. Myös lämpötila, veden happamuus tai jopa isän ulkonäkö voi vaikuttaa kalanpoikasten sukupuoleen. Akvaariokaloja kasvattavalle voi olla olennaista tietää esimerkiksi se, että erikokoisten miekkapyrstökoiraiden jälkikasvussa on erilaiset sukupuolisuhteet, tai että akvaarioveden pH-arvo vaikuttaa keltakääpiöahvenen poikasten sukupuoleen.

Kalojen jalostus jakaa mielipiteitä

Kirjoittanut Maija Karala - . Kijoitettu kategoriassa Etusivun Uutiset, Hammaskarpit, Kalat, Särkikalat, Viljely

kuva 1

Joillekin akvaarioharrastajille kauniit jalostusmuunnokset ovat harrastuksen suola, kun taas toiset välttävät niitä kuin ruttoa. Miksiköhän? Suomessa suositaan luonnonmukaista, eivätkä useimmat eksoottiset väri- ja evämuunnokset koskaan löydä tietään meille.

Kapteeni koukkunokka

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Hammaskarpit, Kalat, Lajiesittelyt

Teksti ja kuvat: Anna Rikkinen

Akvaariokaupassa huomio kiinnittyy myyntialtaan pintakasvien seassa lymyävään ”haukeen”, mikä kumma altaassa ui? Pitkänomainen pää, virtaviivainen muoto, suurehko suu ja tarkat silmät, jokin trooppinen petohauki ehkä… Tai sitten puolinokkiin kuuluva koukkunokkakala, hieman harvinaisempi synnyttävä laji.

Platyissä on enemmän taikaa kuin uskotkaan

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Hammaskarpit, Kalat, Lajiesittelyt

– Derek Lambert, synnyttävien hammaskarppien yhdistyksen puheenjohtaja aloittaa uuden sarjan synnyttävistä kaloista. Tällä kertaa hän paneutuu platyihin –

Platyt ovat yleensä niiden ensimmäisten kalojen joukossa joita ihmiset pitävät akvaarioissaan. Ainakin ne olivat sitä minulle. Platyt myös olivat ensimmäisiä kaloja jotka lisääntyivät akvaariossani. Muistan erittäin elävästi valvoneeni kahteen saakka yöllä pyydystäen syntyneitä poikasia ja siirtäen niitä turvaan, kelluvaan poikashäkkiin. Poikaset kasvoivat tässä pienessä tilassa, kunnes olivat tarpeeksi isoja siirrettäväksi takaisin muiden kalojen joukkoon seura-akvaariossani. Tämä muisto on erittäin rakas ja on yksi niistä asioista joiden takia kiinnostukseni suuntautui erityisesti synnyttäviin hammaskarppeihin ja ylipäätään kalojen viljelyyn.

Mieletön Miljoonakala

Kirjoittanut Aqua-Web - . Kijoitettu kategoriassa Aponogeton, Hammaskarpit, Kalat, Lajiesittelyt

Derek Lambertin intohimo eläviä poikasia synnyttäviin kaloihin ulottuu aina kalaan, joka on yksi akvaarioharrastuksen tukipilareista – nöyrään Miljoonakalaan.

Nöyrä Miljoonakala? Mieluimminkin mieletön Miljoonakala. Miljoonakalat ovat olleet ja ovat edelleenkin yksi kaikkien aikojen suosituimmista akvaariokaloista. Miksi näin on? Syynä on se, että Miljoonakala on kaunis, kestävä, käyttäytyy nätisti ja lisäksi niiden lisääntyminen on mielenkiintoista seurattavaa!

Helsingin Akvaariokeskus

Arkisto

tammikuu 2019
ma ti ke to pe la su
« joulu    
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
28293031